Talvi on alkanut yrittämään näin helmikuun aluksi myös Etelä-Suomessa taas vaihteeksi aikaisempaa hieman paremmin kuin mitä tammikuussa saimme kokea erittäin leutojen säiden oltua silloin pääosassa kuun loppupuoliskolla Lapin edelleen ajoittaisia erittäin kylmiä vaiheita lukuun ottamatta.
Syynä uuteen talventuloon on ollut parin viime päivän aikana yhtäältä matalapaineen siirtyminen pyörimään Suomen kaakkoisreunalle, joka on kierrättänyt kylmempää ilmaa koillisesta myös Etelä-Suomeen, joskin ilmamassan kylmyys täällä etelässä ei ole ehtinyt vaikuttamaan kovin kummoisesti lämpötilojen laskettua kylmimmilläänkin tänään maanantaina "vain" -5 ja -10 asteen välille.
Toisaalta Lapissa vaikuttavan korkeapaineen selänteen alueella pakkanen on lähtenyt kiristymään merkittävästi, jolloin siellä on tulossa ensi yönä ainakin -30 ja -40 asteen välisiä minimilämpötiloja! -- joissakin ennusteissa povataan siellä paikoin koko tämän talven kylmimpiä hetkiä, joka voisi tarkoittaa tämän talven tähän mennessä ainoita -40 asteen rajan saavuttamisia yksittäisillä laaksopaikoilla...
Tuo korkeapaineen selänne noin etelä-pohjoissuuntaisena vyöhykkeenä siirtyy ensi yön ja huomisen (tiistai) alkupäivän aikana maamme yli itään, jolloin myös etelässä minimilämpötilat saattavat laskea etenkin sisämaassa -10 asteen kylmemmälle puolelle, ja jos nykyinen matala pilvikansi hälvenee, niin -15 ja -20 asteen välillekin on mahdollisuuksia etenkin vielä vanhaa lumipeitettä kunnolla sisältävällä etelän sisämaa-alueella; ohutta uutta lumipölyä lukuun ottamatta lumeton "Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta" -vyöhyke jää tällä kertaa muuta etelän aluetta selvästi leudommaksi.
Sitten huomisesta tiistaista alkaa ensimmäinen vaihe kohti erittäin laajan ja pysyvän korkeapaineen vallitsemista Fennoskandian ja Länsi-Venäjän yllä, jossa ensin lännestä lähestyy säärintama lumisateineen, jonka takana uusi annos erittäin leutoa länsivirtausta yrittää Atlantilta Suomeen ja missä korkeapaine vahvistuu Venäjällä.
Noiden väliin puristuu Suomen alueelle ti-ke ajaksi voimakastuulinen etelävirtauksen vyöhyke sään taas lauhtuessa koko maassa, jossa Etelä-Suomessa pilvisyys on taas runsasta ja tuon rintaman mukana tulee ajoittaisia lumi- ja sitten länsiosassa myös tihku-, vesi- ja räntäsateita. Lämpötiloihin syntyy siinä lännen ja idän välille voimakas lämpötilakontrasti, jossa lännessä lauhtuu jopa lievästi suojasään puolelle, mutta idässä pysytään selvästi pakkasella koko ajan; nollaraja muodostuu noin Päijänteen tasalle.
Toinen vaihe sisältää sitten ke-to aikana tuossa länsivirtauksen tulon ja idän korkeapaineen välissä pienen matalapaineen muodostumisen ensin keskisessä Skandinaviassa, mistä se sitten siirtyy kohti Suomea ja muodostaa lopulta Suomen kohdalle etelä-pohjoissuuntaisen matalapaineen solan, missä Venäjällä jatkaa tuo em. korkeapaine ja lännessä Britteinsaarilta käsin työntyy kohti Fennoskandiaa toinen korkeapaine; tuo sola tarkoittaa Etelä-Suomen säässä edelleen runsaspilvisyyttä ja ajoittaisia lumi- ja lännessä myös vesi- ja räntäsateita, mutta voimakkaiden etelätuulten sijalle tulee enemmän länteen kääntyviä heikompia tuulia ja lopulta tuulet voivat tyyntyä lähes kokonaan. Lämpötilat pysyvät tässä vaiheessa yhä em. länsi-itäkontrastissa, jossa lievää suojaa voi olla lännessä.
Kolmannessa vaiheessa to-pe aikana tuo matalapaineen sola sujahtaa Suomesta pois etelään ja katoaa, koska noiden idän ja lännen korkeapaineiden kuroutuminen yhdeksi ja samaksi korkeapaineeksi Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle tapahtuu samalla; Etelä-Suomeen jää vallitsemaan runsaspilvinen ja heikkotuulinen alue ja sateet loppuvat, ja jossa lämpötilat jäävät heikosti pakkaselle. Siinä lännen ja idän välinen lämpötilakontrasti tasoittuu eli lännessä hieman kylmenee.
Lapissa sen sijaan alkaa vaikuttamaan voimakas länsivirtaus, joka voi tarkoittaa siellä voimakkaasti leudontavia Föhn-tuulia, jolloin etenkin Pohjois-Lappi saa ajoittain useita plusasteita lämpötiloissa. Samalla etenkin juuri Lapin alueella voidaan siksi nähdä taas myös erittäin näyttäviä helmiäispilviä.
Lopulta näiden kolmen vaiheen myötä alkaa vallita poikkeuksellisen vahva, laaja ja pitkäkestoinen korkeapaine Fennoskandian ja Länsi-Venäjän yllä, joka tarkoittaa Euroopassa laajasti suursäätilallista muutosta talvisempaan suuntaan (manner-Euroopassa koittaa pitkä yöpakkasten kausi ja etenkin itäosat ovat hyvin talvisia; toisaalta Välimerelle ei ulotu kovin kylmiä säitä), mutta samalla Pohjois-Atlantilta Jäämerelle olevalle vyöhykkeelle silti jää edelleen vaikuttamaan voimakkaiden matalapaineiden vyöhyke stratosfäärin voimakkaan ja tiiviin polaaripyörteen mukaisesti, joka ohjaa hyvin leutoja länsivirtauksia juuri Lapin yli Uralille.
Näillä näkymin korkeapaineen keskuksen sijainnista ja itse korkeapaineen laajemman alueen muodosta sitten riippuu mm. Suomen sään jatko; suosiiko korkeapaineen keskuksen sijainti enemmän länsivirtauksia myös Lappia etelämmäksi (keskus Suomen eteläreunalla), vai kaakkoisvirtauksia (keskus itäpuolella), vai onko tulossa myöhemmin enemmän luoteis-pohjoistuulia (keskus länsipuolella)?...
Selvin skenaario tässä vaiheessa viikonlopulle (la-su) näyttää olevan sellainen, jossa tuon korkeapaineen keskus jämähtää muutamaksi päiväksi Suomen kaakkoispuolelle, jolloin Lapissa jatkuu ensin noita Föhn-tilanteita suosiva länsivirtausvaihe ja täällä Etelä-Suomessa alkaa vallita etelä-kaakkoistuulet heikkoina, missä korkeapaineen kaukaiselta eteläreunalta Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta saakka tulee mukana sen verran kosteutta, että pilvisyys saattaa pysyä runsaana ja vain ajoittain auringonpilkahduksia voi tulla.
Lämpötilat olisivat runsaspilvisessä skenaariossa tasaisemmin vähän -5 asteen molemmin puolin, jossa idän sisämaassa (lumisimmalla alueella) on kylmintä ja leudointa etelärannikolla ja lounaassa (vähälumisin alue). Selkeäsäisimpinä hetkinä puolestaan yölämpötilat erottuvat selvemmin ja sisämaassa -10 asteen vaiheilla olevat minimilämpötilat ovat yleisempiä, ja samalla päivälämpötiloissa vain lievä pakkanen / nollakeli voi olla kevättalvisesti vallitsevaa yleisesti.
Tuon korkeapaineen muotoutuminen näyttäisi sitten ensi viikolla noudattavan sellaista skenaariota, että ensin alkuviikolla jatkuisi tuo korkeapaineen keskuksen vallitseminen Suomen kaakkois-eteläreunalla, ja sitten seuraavassa vaiheessa korkeapaineen uusi keskus muodostuisi Suomen länsipuolelle; tämän skenaarion mukana ei tulisi Etelä-Suomeen kovin merkittäviä säämuutoksia entiseen nähden ensi viikollakaan, mutta tarkastellaan ainakin yhdessä päivityksessä (joskus tämän viikon lopussa...) lisää jatkon sääkehitystä.
Luontoseurantaosiossa Etelä-Suomeen ovat seuraavaksi merkittävinä seikkoina edelleen etukeväiset ilmiöt jopa hyvinkin paljon normaalia aikaisemmissa vaiheissaan huolimatta tästä nykyisestä hieman talvisemmasta säävaiheesta, koska tammikuun loppupuoliskon erittäin leudot säät tuottivat niitä esille:
Lumipeitetilanne muodostui tuon erittäin leudon sääjakson päätteeksi viime viikonloppuna lopulta niin etukeväiseksi ennen tätä uutta talvisempaa vaihetta, että etelärannikon itäosista laajemmin Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muodostui kokonaan lumeton alue, jossa korkeintaan siellä täällä jäi lumenkinostumapaikoille lieviä lumilaikkuja ja toisaalta lumenauraamisesta taajamissa lumikasajäänteitä.
Myös Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, osaan Päijät-Hämettä ja osaan Kaakkois-Suomea syntyi laajoja sulalaikkuja lumipeitteeseen, ja noin linjan Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina koillispuolelle ainoastaan jäi yhtenäisempää vanhaa lumipeitettä 5 ja 20 cm:n välisine paksuuksineen.
Parin viime päivän aikana edellisessä ennustepäivityksessä mainittuun tapaan uutta lunta on tullut sen nimellisen pölykerroksen verran monin paikoin lähes kaikkialla Etelä-Suomessa, ja idässä paikoin "jopa" parin sentinkin verran, mutta eipä tämä vielä ole kunnollista lumipeitteen palautusta nähnytkään.
Tuon em. ennusteen mukaan huomenna ja ylihuomenna tuleekin sitten ainoa mahdollisuus saada Etelä-Suomeen paremmin lisää uutta lunta, jossa todennäköisesti ainakin 2-5 cm:n verran uuden lumen kertymistä voi tapahtua yleisesti. Sen jälkeen alkaakin sitten niin pitkältä vaikuttava jatkuva poutajakso, ettei kunnollisia uusia sateita missään olomuodossa ole edes ollenkaan vielä näkyvissä parin viikon päässäkään ennustemalleissa...
Toisaalta tuo uusi lumipeite voi myös sulaa jonkin verran pois etenkin keskiviikon suojasäässä lännessä, mutta lämpötilat ovat korkeintaan asteen-parin verran plussalla maksimissaan, joten aivan kaikki uusi lumi ei ehtine sulaa pois ehkä lounaissaaristoa lukuun ottamatta, missä on leudointa.
Sitten tuossa korkeapaineen varsinaisessa vaiheessa on jo myös etukeväisesti sellaista tulossa laajemminkin etelään, missä keski-iltapäivien vain lievässä pakkasessa / nollakelissä ja myös kuivan ilmamassan tilanteissa Auringon vaikutus alkaa jo olla sen verran voimakasta näin helmikuussa, että vain osittainkin selkeinä päivinä vähäinen lumi sulaa helpohkosti pois suoran auringonpaisteen kohdilta, kuten etelään viettäviltä rinteiltä ja luiskilta sekä rakennusten eteläseinustoilta ja yleisemmin asfalttipinnoilta.
Tammikuun loppupuoliskon erittäin leuto sääjakso sai aikaan myös sen Etelä-Suomessa, että etenkin lumettomaksi sulaneella alueella myös vähäinen routa suli suurimmaksi osaksi pois, ja paikoin muodostui myös kokonaan roudattomia alueita etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Näissä uusissa pakkasissa on nyttemmin alkanut käymään paradoksaalisesti niin, että juuri lumettomimmalla alueella uutta routaa on alkanut muodostumaan parhaiten; etenkin ensi yön kylmyyshuipentumassa näin on käymässä erityisesti.
Toisaalta sitten jatkossa pakkaset pysyvät sen verran lievinä ja kun hieman tuota uutta lumipeitettäkin on tulossa, niin uuden roudan muodostuminen hidastuu jatkossa, ja maalajista riippuen roudan määräksi alkaa vakiintumaan korkeintaan parista sentistä 5-10 cm:n välille olevat paksuudet.
Samalla myös roudan suhteen käy sitten myöhemmin tuossa korkeapaineen mahdollisessa vähäpilvisessä vaiheessa se, että etelään viettävillä paahdepaikoilla (rinteet-luiskat) suora auringonpaiste voi sulattaa routaakin kokonaankin ja vuoroin yöpakkaset uudestaan jäädyttävät maata; tätä edestakaista sulamis-jäätymisrytmiä on sitten ilmeisesti tulossa monta päivää peräkkäin, jos aurinkoiset säät alkavat olemaan pääosassa...
Vesistöjäätkin ehtivät sulaa merkittävästi tuossa tammikuun loppupuoliskon erittäin leudossa sääjaksossa, missä Etelä-Suomen järvissä seisovavetisilläkin alueilla jääpeite oheni 20 ja 30 cm:n välisistä paksuuksista vain 10 ja 20 cm:n välisiin paksuuksiin ja alle 10 sentinkin; samalla virtapaikat muodostuivat osittain ja myös kokonaankin jäättömiksi, ja muutenkin sulalaikkuja ilmaantui jääpeitteisiin mm. rantojen lähellä oleville viemäripaikoille. Jäljelle jääneiden jääpeitteiden pinnat tulivat samalla peilikirkkaan vetisiksi, kun lumi ja loska suli niiden päältä pois.
Myös merialueilla tapahtui merkittävää jäiden sulamista, missä mm. Suomenlahden sisälahdissa ja rantaviivalla aikaisemmin tammikuussa muodostuneet vähäiset jäät sulivat monin paikoin jopa kokonaankin pois tai vain paikoin rannoille jäi em. tapaan pinnoiltaan peilikirkkaita jääpeitejämiä. Suomenlahden ulapalla on leudon sään takia pysynyt koko alkuvuoden ajan edelleen +1 ja +4 asteen välisiä pintavesilämpötiloja, joka on normaalista paljon poikkeavaa.
Nyttemmin uutta jäätä on taas alkanut muodostumaan näissä uusissa pakkasissa, ja etenkin ensi yön pakkashuipentumassa jääpeitemuodostus on nopeimmillaan; sitten sen jälkeen jääpeitemuodostus vakiintuu vain hitaasti etenevään moodiin, kun sää on kuitenkin sen verran leudohkoa; järvissä voidaan kuitenkin odottaa tämän viikon mittaan jääpaksuuksien palautumista 20 ja 30 cm:n välille ja virtapaikoillakin voidaan nähdä uusia jääpeitteitä -- jääpeitteiden päälle on tullut ja etenkin huomenna-ylihuomenna on tulossa myös uusia lumipeitteitä, joten esim. järvimaisemat ovat jälleen aikaisempaa selvästi talvisemman näköisiä.
Sen verran vähäisiä pakkaset silti ovat, että mm. jokiin ei ole edelleenkään tulossa kunnollisia jääpeitteitä, vaikka jokivirtaamat ovat laskussa aikaisemmista sulamisvesi- ja vesisadetulvista.
Merkittävänä etukeväisenä ilmiönä tänään uudessa siitepölytiedotteessa (tilanne päivittyy myöhemmin pois uudessa tiedotteessa) mainitaan pähkinäpensaan (Corylus avellana) aloittaneen kukintansa Lounais-Suomessa!
Itsekin havaitsin mm. toissapäiväisellä valokuvauslenkilläni Espoossa yksittäisissä pähkinäpensaissa hedenorkkojen yllättävänkin selvää notkeutumista ja löystymistä kukinnan alun merkkinä, ja näin siis erittäin leudolle talvelle tyypillisesti pähkinäpensaan kukinta on alkanut jopa yli kuukauden etuajassa normaaliin nähden; viimeksi näin tapahtui siis talvina 2019-20 ja 2007-08, ja taisipa tuo ensin mainittu tuottaa pähkinäpensaan kukinnan alun jo tammikuun puolella.
Nyt sitten jännitetään vaikuttaako ensi yön n. -10 asteen minimilämpötilat haitallisesti jo kukkimaan alkaneisiin hedenorkkoihin, mutta kyllä kasveilla voi olla näissä erikoisoloissakin yllättävää sitkeyttä...
Myös haapojen (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) kissavaiheiset norkot ovat jatkaneet hidasta kasvuaan tuon tammikuun loppupuoliskon erittäin leudon sääjakson loppuun saakka päätymättä kuitenkaan vielä lähellekään kukinnan alkua, mutta nyt tässä hieman talvisemmassa vaiheessa kaikkien näiden kehitykset ovat joutuneet tauolle, joten siksi myös pähkinäpensaiden kukinnan alku ei pääse kunnolla vielä etenemään parempaan kukintavaiheeseen ainakaan pariin seuraavaan viikkoon...
Mainitaan vielä lopuksi siitä, mitä havaitsin lumettomaksi muodostuneilla alueilla maanpinnan ruohovartisen kasvillisuuden suhteen; koko talven tähän saakka ovat edelleen säilyneet lehdiltään vihreinä ja vain hitusen nuutuneina mm. apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin monet kasvustot, jolloin esim. puistojen ja puutarhojen nurmikoillakin näkyi edelleen vihreitä osia ja ruskeanvihreää kokonaisvaikutelmaa.
Nyt ensi yön pakkashuipentuma saattaa olla noille vihreinä pysyneille kasvustoille koko talven tähän mennessä ankarin koettelemus, koska suojaavaa lumipeitettä ei ole laajasti toisin kuin oli tammikuun alkupuoliskon tähän mennessä koko talven kylmimmissä olosuhteissa -- mutta tämä pakkanen on kuitenkin sen verran lyhytaikainen ja vain ns. kohtalainen, että ainakin osaksi vihreinä nuo kasvustot taitavat siitä edelleen selvitä; toisaalta tuo em. paahdepaikkojen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen saattaa stressata ylimääräisesti vihreitä kasvustoja etelärinteillä ja eteläluiskilla sitten myöhemmin.
Etukeväisyydestä huolimatta en ole havainnut merkittävää varhaisimpien sipulikasvien versojen esille nousua vielä, mutta vaikka sitä olisikin tapahtunut, niin nämä versot ovat yleensä hyvin pakkasenkestäviä jatkon talvisemmassa vaiheessa. Sama koskee luonnon varhaisimpia kukkijoita, kuten leskenlehtiä (Tussilago farfara), joita en ole myöskään vielä nähnyt.
Maaseudun peltoviljelyssä puolestaan syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovat olleet sekä liikamärkyyden (ja myös siitä johtuen jääpeitteidenkin) että nyt tämän ensi yön pakkasen kidutettavina, mutta pääosin hyvin ne näistä ovat selvinneet ja edelleen selviävät rehevän vihreinä.
Näissä merkeissä sää ja luontovaiheet siis jatkuvat aikaisempaa hieman talvisempina, mutta seassa viipyy ja sinnittelee yhä myös etukeväistä luonnetta, ja tuo tulossa oleva korkeapaine muistuttaa jo myös etuaikaisesti kevättalvista maaliskuun poutavaihetta, vaikka auringonpaiste toki ei ole tässä vaiheessa yhtä keväinen kuin olisi n. kuukauden kuluttua.
Päivitys 4.2.2025 klo. 15:25:
Innostuinpa päivittämään tähän heti tuoreeltaan viime yön pakkashuipentuman minimilämpötiloista asiaa sekä täällä Etelä-Suomessa että Lapissa, jossa mitattiin kuin mitattiinkin tämän talven tähän mennessä kylmimpiä lämpötiloja.
Itä-Lapissa Savukosken Tulppion sääasemalla mitattiin täten koko maan tämän talven alimmaksi lämpötilaksi -39,6 astetta, joten ainakin virallisesti jäi -40 asteen raja täpärästi saavuttamatta tällä kertaa, ja se voi jäädä jo koko lopputalvenakin saavuttamatta, koska tuonne Lappiin(kin) on jatkossa tulossa sen verran leutoa säätä pitkäksi aikaa; itse asiassa em. tapaan etenkin pohjoisin Lappi on esim. tämän viikon lopussa ajoittain selvästi muuta Suomea leudompi niiden ennustetuiden Föhn-tilanteiden myötä.
Täällä Etelä-Suomessa alimmat lämpötilat olivat viime yönä ja aamulla varsin mietoja pakkasiltaan, kun Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä Uudenmaan etelärannikolla länsiosiltaan pääkaupunkiseutu mukaan lukien minimilämpötilat olivat -5 asteen vaiheilla tai korkeintaan -5 ja -10 asteen välillä. Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa minimilämpötilat olivat -10 asteen vaiheilla ja jo em. "Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina" -linjan koillispuolella ainoastaan päästiin reilumpiin -15 ja -20 asteen välisiin minimilämpötiloihin.
Näistä Etelä-Suomen yölämpötiloista havaitaankin juuri hyvin pikantisti se, miten leudommat ja kylmemmät minimilämpötilat jakautuivat hyvin tarkasti lumipeitetilanteen mukaisesti: käytännössä lumettomalla alueella oli paljon muuta aluetta leudompaa, mutta etenkin tuolla "Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina" -linjan koillispuolella olevalla lumisimmalla alueella pakkanen pääsi kiristymään erityisen selvästi.
Näin merkittävä kylmentävä vaikutus voi olla etenkin juuri yölämpötiloihin kunnon lumipeitteellä sopivan heikkotuulisessa ja vähäpilvisessä tilanteessa!
Mutta tämä lounaisen Suomen muuta aluetta paljon leudompi tilanne oli myös helpotus juuri siellä kukkimaan alkaneille pähkinäpensaille, kun niiden kukintansa alussa oleville hedenorkoille tuollainen esim. Turussa mitattu -5,5 asteen minimilämpötila ei ole ollut kovin kummoinen vaaratekijä.
Mainittakoon vielä tämän päivityksen lopuksi, että uusimpien sääennusteiden mukaan tänään ja huomenna tulossa olevista lumisademääristä on kutistunut pois merkittävä osa, jolloin uuden lumen kertyminen saattaa yhä jäädä vain korkeitaan sentin veroiseksi pieneksi huurukerrokseksi eikä siksi kunnollista lumipeitepalautusta ole ollenkaan tulossa lumettomille alueillekaan.
Siksi länsiosien ke ja vielä osaksi to ajaksi muodostuva suojasäävaihe voikin helposti sulattaa kaiken "kertyneen" uuden lumen pois, ja sama voi koskea myös etelärannikkoa ja pääkaupunkiseutua -- lumettomuus jäänee sitten hyvin pitkään tässä helmikuussa vallitsevaksi asiaksi jo tuolla ennestäänkin lumettomalla alueella, kun tuo em. korkeapainesää jää sateettomana pitkään myös vallitsevaksi tilanteeksi, ehkä jopa helmikuun puolivälin ylikin saakka...
No comments:
Post a Comment