skip to main |
skip to sidebar
Kasvukauden alkaminen on ollut itse asiassa jo viime viikosta alkaen ajankohtaista Etelä-Suomessa, mutta sen alkamisen tarkkaan määrittämiseen on liittynyt tänä keväänä erikoisia ongelmia. Niistä osaa esiintyy vain harvoin, mutta toisaalta muita piirteitä havaitaan joka kevät kasvukauden alkamisen määrittämistä vaikeuttavina seikkoina. Niinpä päätin analysoida tämän kevään osalta tätä ongelmavyyhtiä tässä tarkemmin.
Tämä kasvukauden alkamista osoittava analyysini on myös vihje siitä, että aloitan taas viime vuodelta tutun Viikon kasvivalokuva -sarjani julkaisun tänä vuonna jo tämän kuluvan viikon osalta eli myöhemmin tänään sunnuntaina siihen tulee jo ensimmäinen kasviesittelyosa! Sitä varten kävinkin jo tämän viikon torstaina Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vuoden ensimmäisen kerran haalimassa mm. siihen valokuvamateriaalia...
Tässä on viime vuoden koko Viikon kasvivalokuva -sarjasta tekemäni kooste: Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Kasvukauden alkamisen meteorologisena eli termisenä määritelmänä on pidetty perinteisesti sitä, että silloin vuorokauden keskilämpötilojen on alettava olla pysyvästi yli +5 asteessa. Tässä on kuitenkin huomattava seuraavaa; vain harvoin käy niin, että tuo määritelmä saavutetaan yhdellä kertaa lopullisesti ensimmäisestä päivästä lukien. Eli monena keväänä voi käydä yleensä niin, että yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja alkaa tulemaan aluksi katkonaisesti parin - kolmen päivän sarjoissa esim. kahteen osaan jakautuneena ennen pysyvää yli +5 asteen lämpöä.
On kuitenkin huomattava kasvien todellisiin kasvuunlähtöreaktioihin nähden se, että lämpösumman kertyminen kattaa vahvasti jo myös nuo katkonaiset yli +5 asteen päiväsarjat varsin yleisesti. Tietyt kasvun kehitystapahtumat saavuttuvat sekä luonnossa että puutarhoissa jo ensimmäisistä lämpösumman kertymisistä alkaen oli kyseessä kuinka katkonainen sarja +5 asteen ylityksiä tahansa.
Tänä keväänä sattui kuitenkin hyvin erikoinen tilanne viime viikolla: Nimittäin ensimmäinen päiväsarja yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötiloja sattui limittäin samaan aikaan lumien pääsulamisen kanssa. Itse en edes muista, koska viimeksi olisi tapahtunut näin selkeä limittäisyys näiden suhteen. Tämä oli vahvasti seurausta paksun lumipeitteen säilymisestä poikkeuksellisen pitkään kylmien säiden venyttyä viikolle 15 saakka.
Tuohon perinteiseen termiseen määritelmään onkin liitetty kriteeri lumipeitteen suhteen niin, että kaikkien lumien olisi muka oltava sulanut pois ennen kuin määritelmä voidaan katsoa toteutumiskelpoiseksi. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia >> Nimittäin tuo viikon 16 limittäisyystilanne havainnollisti sen, että huolimatta maaston poikkeavasta lumisuudesta kasvutapahtumat alkoivat siltikin kehittymään esille lämpösumman kertymisen mukaan varsin hyvin.
Esim. totesin ko. viikolla Espoossa nurmikoiden vihertyneen lumesta ensimmäisenä vapautuneilla paikoilla huomattavan paljon jopa vain 2 - 3 päivässä ja samalla krookukset (Crocus sp.) olivat aloittaneet kukintaansa ja esim. tuomissa (Prunus padus) silmut olivat selvästi turvonneet ja terttuseljoissa (Sambucus racemosa) osin avautuneetkin. Tämä ei ollutkaan ihme, sillä vuorokauden keskilämpötilat olivat ko. viikolla ainakin 2 - 4 päivänä yli +5 astetta ja öisin oli myös pakkasettoman leutoa >> Viikon 16 sää vuonna 2013: Tavanomaista leudompaa, tuulista ja runsaspilvisen epävakaista; viikonloppuna normaalilämpöisen aurinkoista (Kaksi päivitystä!).
Aidot kasvutapahtumat ilmenivät siten jo lumien seassakin, mutta ymmärrettävästi tavanomaista spatiaalisemmin eli paikallisemmin. Lisäksi viivettä normaalimpaan tilanteeseen ja lämpösumman tavanomaisempaan kertymisen alkamiseen verrattuna varmasti oli jonkin verran havaittavissa.
Silti ainakin spatiaalisesti kasvukausi voitaisiin määritellä alkaneeksi Etelä-Suomessa etenkin vähälumisimmilla alueilla joko maanantaista (15.4.) tai tiistaista (16.4.) lähtien ja runsaslumisilla alueilla keskiviikosta (17.4.) alkaen viime viikolla, mutta näiden lumitilanteiden kanssa rajanveto kasvukauden alkamiselle tarkkaan on siis ongelma.
Yksi sääntö kasvukauden alkamiselle lumien pääsulamisen kanssa yhtäaikaa voisi olla se, että sulamispälveytymisen kuuluisi olla yli 50 % kattavaa. Avoimilla alueilla (Kuten niityillä, nurmikoilla ja pelloilla) sulaminen on kuitenkin eri nopeudella tapahtuvaa kuin metsissä ja syvässä varjossa. Pohjoisrinnemetsissähän voi erityisen runsaslumisen talven jälkeen olla paikoin lunta vielä raidan (Salix caprea) kukinnan aikaan eli siis kasvukauden ollessa jo selvästi alkanut.
Lumipeitteen luonteeseen kuuluukin keväällä sulamiskaudella juuri se, että sen paksuus ja rakenne vaihtelee erittäin paljon pienilmastollisten ja maastollisten erojen mukaan; esim. etelärinteetkin sulavat paljon aikaisemmin lumettomiksi kuin pohjoisrinteet. Kaiken lumen - osittaisen lumen sulamiselle rajanveto keväällä onkin hyvin epämääräistä etenkin juuri runsaslumisen talven perään, kuten tänä vuonna.
Tällaisen lumipeitteen pälveytymisastetarkastelun liittäminen mukaan kasvukauden alkamismäärittämiseen aiheuttaisi tietenkin spatiaalisen tarkastelun korostumisen hyvin pienipiirteiseksi ja monimutkaiseksi etenkin, jos tarkastelun rakeisuus muodostettaisiin jopa pelto- tai nurmikkotasolle. Se voisi aiheuttaa lisäongelmia määrityshahmottamisiin paikallisten erojen muodostumisena tilkkutäkkimäiseksi sopaksi. Yhtäältä tälläinen ekstramäärittäminen kuvaisi reaalitilannetta paremmin maastossa, mutta olisi toisaalta liian pienipiirteistä määrityssotkua...
Siksi ehdotankin alustavasti seuraavaa huomioiden samalla joka tapauksessa myös noiden katkonaisten +5 asteen ylittävien päiväsarjojen mahdollisuudet keskilämpötiloissa ja lämpösumman kertymään alkamisessa >>
Voitaisiin luoda perinteisen kasvukauden alkamismäärityksen ohelle ainakin kaksi kasvukauden esiastetta kuvaavaa määritelmää, jolloin saavutaan ikään kuin täyteen kasvukauteen välitilojen kautta silloin, kun siihen on tarve. - Kuten juuri tänä keväänä erityisesti.
Eli >> Ensimmäinen määritelmä kattaisi samanaikaisen limittäisyyden lumien pääsulamisen ja ensimmäisten lämpösummakertymien kanssa; lämpösummakertymän laskeminen tapahtuu siis normaalistikin niin, että aletaan summaamaan vuorokausikeskilämpötiloissa +5 asteen ylittäviä osia päivittäin yhteen. Tämä kuvaa termisen kasvukauden edistymisen astetta ja kasvillisuuden kasvutapahtumien kehitysvaiheet ovat sen kanssa yhteneviä kasvien kasvunopeuden noudattaessa lämpömäärän suuruutta >> Mitä lämpimämpää, niin sitä nopeampi kasvu.
Tämä määritelmä voitaisiin osoittaa karttatarkasteluna siten, että hahmotetaan ensin lumipeitteen pälveytymisen aste skaalalla 25 - 75%. Nykyisellä satelliittitekniikalla luulisi olevan helppoa rajata yleinen alue kartalta, jossa tuon välin pälveytyneisyys toteutuu kunakin päivänä. Tarkastelun rakeisuus voitaisiin rajata sopivasti niin, että pälveytymisen aste liitetään joko maakunta- tai kuntatasolle; mikä esim. on Mäntsälän kunnan lumipeitteen pälveytymisaste kunakin päivänä.
Alle 25% pälveytynyt alue olisi vielä täyden lumipeitteen alue ja siten vielä hylätty kasvukauden alkamismäärittelyistä ja yli 75% pälveytynyt alue voitaisiin todeta jo periaatteessa kokonaan sulaneeksi ja siten vapaasti otettavaksi kasvukauden varsinaisen alkamisen määrittämiseen ilman lumipeitteen rajoittamaa tällaista esiastevaatimusta.
Sitten tuolle 25 - 75% pälveytyneelle lumialueelle katsotaan karttamäärittelynä, josko siinä olisi tapahtunut +5 asteen ylittäviä vuorokausikeskilämpötiloja ko. pälveytymisasteen aikana. Tällä alueella kasvukauden ko. tavalla alkaminen nimettäisiin vaikkapa esiastetermillä "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi".
Noille katkonaisille yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötilojen päiväsarjatilanteille voitaisiin samoin määrittää esiasteinen kasvukauden alkamistila; määritetään kartalla kokonaisuus alueina, joissa katkonaisuutta on tapahtunut yhtenevällä tavalla (Kuten esim. 3 päivää yli +5 astetta ja sitten keskeytys) ja nimetään sillä alueella sellainen vaikkapa termillä "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi".
Sitten näistä kahdesta määrityksestä voi seurata tilanne juuri tämän vuoden kevään mukaisesti niin, että molemmat esiastetilat sattuvat samaan aikaan nekin limittäin; esim. viime viikolla oli sekä "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" että "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" limittäin.
Tämä erikoistilanne voitaisiin määritellä myös karttatarkasteluna niin, että rajataan alue, jossa molemmat ovat toteutuneet samaan aikaan; tuloksena olevalla alueella kasvukauden esiastetta voidaan pitää kaikkein vähäisimpänä ja siten sillä alueella voitaisiin hylätä kasvukauden alkamisen määrittely kokonaankin, mutta tietyn kasvitarkastelun jälkeen. Esim. helpoimmin niin, että kasvukauden ko. esiaste on toteutunut, jos lepät (Alnus sp.) ovat ehtineet aloittamaan ko. alueella ko. aikana kukinnan ja jos ei, niin toteutumaa ei ole tapahtunut.
Nämä kasvukauden esiastemääritelmät voitaisiin kuitenkin liittää varsinaisen kasvukauden alkamiseen mukaan ja siten niiden parista pitäisi jo alkaa laskea lämpösumman kertymistä. Näihin kasvukauden alkamisen esiasteisiin voitaisiin täten suhtautua niin, että ne olisivat kasvukauden alussa vain erimuotoisia puutteita täysinäisestä kasvukaudesta; "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" isompi puute kuin "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi". Niiden molempien limittymä olisi lisäksi tulkinnallinen rajatapaus suurimpana puutteena.
Näistä mainittaisiin alaindeksisesti kasvukauden alkua kuvatessa tarvittaessa (Joka kevät ja joka paikassa ei olisi kuitenkaan tarvetta) >> Esim. tänä vuonna 2013 kasvukausi alkoi Espoon Tapiolassa keskiviikkona 17.4. lumipeitteen pälveytymisen saavutettua yli 25% asteen, mutta se sisälsi ko. viikolla pe saakka "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" -puutteen ja sen jälkeen tälle kuluvalle viikolle 17 saakka ilmeisesti lisäksi "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" -puutteen em. puutteen perään muttei limittyvästi, kun lumipeite oli jo sulanut lähes kokonaan viikon 16 loppuun mennessä... Nämä olisivat siis lopulta vain kasvukauden alun tilannetta kuvaavia lisämääreitä.
Lisämääreinä ne kertoisivat juuri siitä, kuinka kasvien kasvun lähtö tapahtui reaalisesti maastossa verrattuna juuri lämpösumman kertymiseen ensimmäisestä yli +5 asteen vuorokausilämpötilasta alkaen >> Tuo "lumipeitteinen etu- / esikasvukausi" -indeksi kertoisi esim. sen, että nurmikoiden kasvu lähti tapahtumaan poikkeuksellisen spatiaalisesti vielä olemassa olleen laikuttaisen lumipeitteen takia. Tuo "lämpökatkonainen etu- / esikasvukausi" -indeksi kertoisi puolestaan sen, että kasvukauden alussa oli tiettyihin kasvuun lähteneisiin lajeihin vaikuttanutta viileyttä huomattavasti; esim. esimmäisenä kukkivat sipulikasvit joutuivat venyttämään kukintaansa tavanomaista selvästi pidempään.
Kasvien ensikasvutapahtumien havainnointi voidaan joka tapauksessa ottaa tärkeimmäksi ohjenuoraksi kasvukauden alun määrittämisessä ja siinä havaitaan aina joka kevät juuri se, kuinka samat tietyt ensimmäisenä kasvuun lähtevät lajit reagoivat selvästi jo kaikkein ensimmäisimpiinkin +5 asteen ylittäviin vuorokausikeskilämpötiloihin. Jotkut lajit alkavat selvästi kasvaa jopa jo ennen sitäkin, kuten juuri varhaisten sipulikasvien joukossa ja puista leppien (Alnus sp.) kukinnan osalta tapahtuu välillä pikantisti.
Tyypillisesti ensimmäisenä lumesta pälveytyneillä paikoilla tällaista "etukasvua" havaitaan jo mm. eteläseinustoilla huomattavan "etuaikaisesti" ja siksi vielä alle 25% pälveytynyt olisi liian pieni tarkasteltavan alan sulamisaste em. esiastemäärittämiseen. Sen sijaan tuo 25 - 75% pälveytynyt olisi jo sopivan yleinen sulamisaste, jossa ensikasvutapahtumat näkyvät jo selkeästi monilla kasvupaikkatyypeillä eikä vain yksittäisillä paahdepaikoilla.
Filosofiselta kannalta katsottuna tässä lopuksi voidaan pohtia sitä, että kasvukauden alkamisen määrittäminen tulee tietenkin juuri ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen piiriin kuvaamaan siinä suhteessa tapahtuvaa muutosta kevät -nimisen vuodenajan kuluessa. Siksi siinä vuorovaikutuksessa juuri ihmisten asutuskeskittymissä, taajamissa - urbaaneilla alueilla kasvukauden alkaminen onkin pikanteinta ja kasvien ensikasvun havaitseminen oleellinen muoto havaita kasvukauden alkaminen. Varsinkin rakennettujen alueiden puistoissa ja pihoissa tämä on selvää, missä varhaisia kasvutapahtumia sisältäviä viljeltyjä lajeja on paljon.
Siksi kasvukauden alkamisen kasvihavaintopohjana ei saisi olla pelkästään vain Suomen luonnonvarainen lajisto tai vain maaseutuympäristö, vaan on ymmärrettävä tämänlaisten määrittelyiden olevan filosofisesti juuri ihmisen itselleen tekemää maailman hahmottamista sisäistääkseen itsensä suhteessa luontoon vuorovaikutteisesti. Myös kaupunkien puistot ja puutarhat ovat omansalaista luontoa; niissä kevät ja kasvukauden alku näkyy ihmisille monesti kaikkein selvimmin.
Luonto yleensä ei tavallaan "välitä" ihmisen tekemistä määrittelyistä, mutta ihmisyydessä eurooppalaisen uuden ajan mukainen yksilöllisen eriytymisen sopivasti kokeva kartesiolainen Subjekti mieltää näiden(kin) määrittelyiden kautta itsensä yhä paremmin osana Objektivoituvaa todellisuutta, joka on myös ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa sen "suhteen" parantamista; osaltaan luonnontieteiden edistymistä...
Tästä voisin jatkaa pohdintaa pidemmällekin ja myös verrata tätä kirjoitustani jo aikaisemminkin samasta aiheesta kirjoittamaani, mutta säästän lisää myöhemmäksi ja toiseen kertaan...
Aikaisemmin kevättalvella tänä vuonna otin tarkasteluun lumen auraamisessa ilmenneitä piirteitä ja ongelmia täällä Espoon Tapiolassa näissä kahdessa valokuvallisessa kirjoituksessani: Talven 2012 - 2013 runsaslumisuus taas lumenaurausongelmien edesauttajana reaalitalousrappiovaikutuksen lisäksi ja Kasviestetiikan tuhontaa Pohjois-Tapiolassa epäonnistuneen lumenauraamisen takia jälleen kerran.
Lupailin silloin palaavani asiaan jatkokartoittamaan mm. lumien pääsulamisen aikana ilmeneviä ominaisuuksia sulamisveden käyttäytymisessä ja sen liittymisessä ko. lumenauraamisen periaatteisiin ko. tarkastelualueella.
Tässä alla olenkin seuraavaksi kolmen ottamani valokuvan avulla osoittamassa tätä kevättalven kritiikkiäni oikeaksi. Jatkotarkastelun kohteeksi otan siinä ennen lumien pääsulamista kevyenliikenteen väyliltä syrjemmäksi auratut koko talven lumenaurausvallit alueen alavimman ja tulvaisimman kohdan suhteen, missä sellaisen tulvimista ehkäisevän hoitotoimen hyödyn asetin silloin kyseenalaiseksi ja jopa niin turhaksi, että osoitin siitä olleen ylimääräistä haittaa mm. ko. aurausväylien viereisille istutuksille.
Viime viikolla lumien pääsulaminen sitten viimein tapahtui varsin näyttävästi (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Lumien nopea pääsulaminen ja ennätysmäiset sulamistulvat viikolla 16 / 2013). Sitä tässäkin havainnollistaen alla olevista kuvista voimme nähdä, kuinka sulamisvesi kerääntyi monessa kohtaa lumien ko. hoitosiirtelyistä huolimatta tulviksi mm. kevyenliikenteen väylille.
Hyöty tuosta hoitoauraamisesta oli siis pyöreä nolla ainakin alavimmalla osalla aluetta, mutta viettävillä maaperän osilla siitä toisaalta oli hyötyäkin. Tarkastelualueena on siis Pohjois-Tapiolassa nurmikenttä, jonka eteläreunaa rajaa Kalevalantie ja länsireunaa Louhentie; kentän ko. tulviva osa on itäinen puolisko.
Alla olevat kolme havainnollistuskuvaa ovat kaikki otettu viime viikon keskiviikkona 17.4., missä ylimmässä illan suussa sään osittain seljettyä nähdään ko. nurmikentän perinteisesti pahimmin kevyenliikenteen väylälle tulvivan kohdan tilannetta; kuvan vasemmassa reunassa nähtävät syrjään auratut lumikasat ilmentävät tulvan keskellä ko. hoitotoimen turhuutta.
Keskimmäisessä kuvassa on se sama näkymä, joka yllä ensimmäisenä linkatussa kevättalvitilanteessa näkyy ennen lumien pääsulamista. Tässä pääsulamisen tilanteessa havaitaan etualan virtaavien tulvavesien tulevan ongelmakohtaan etuvasemmalta käsin joka tapauksessa syrjäänauraamisesta huolimatta. Sen sijaan etäämmällä kuvassa ko. hoitotoimi onkin auttanut osaltaan väylän noustua nurmikon tasasta roudan takia kuin korokkeelle.
Alimmassa kuvassa nähdään myös hyvin, kuinka oikeaan reunaan syrjään auratuista lumikasoista huolimatta toimenpide on ollut täysin hyödytön tulvan ehkäisemisessä tällaisella alavalla maalla >>
Lumen pääsulamistulvaa kuvattuna keskiviikkona 17.4.2013 Espoon Tapiolassa; kuva 1.
Lumen pääsulamistulvaa kuvattuna keskiviikkona 17.4.2013 Espoon Tapiolassa; kuva 2.
Lumen pääsulamistulvaa kuvattuna keskiviikkona 17.4.2013 Espoon Tapiolassa; kuva 3.
Nyttemmin sulamistulvat ovat tämän kuluvan viikon 17 mittaan jo poistuneet Tapiolassakin imeytymällä ja haihtumalla. Siitä laitan vielä viimeiseksi tilannehavainnollistukseksi toissapäivältä valokuvan, jossa nähdään sitä samaa nurmikentän osaa kuin missä tässä kuvasarjassa (Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Lumien nopea pääsulaminen ja ennätysmäiset sulamistulvat viikolla 16 / 2013) nähtävä ko. alueen sulamistulva vellosi viime viikolla laajana järvenä peittäen jopa 80 - 90 % tuosta kuvasta nähtävästä maa-alasta. Tosin tässä tulvasta päässeen kuvan tilanteessa maaperä oli vieläkin tirskuvan märkä.
Tulevan toukokuun mittaan tämäkin nurmikko vihertynee silti varsin hyvin normaaliin tapaan tulvimisesta ja sen aiheuttamasta jatkomärkyydestä huolimatta; tuossa kohdassa vihertymisen alku oli kuitenkin tällä viikolla selvästi jäljessä muihin nurmikon osiin verrattuna >>
Nurmikolta jo poistuneen sulamistulvan jälkeistä tilannetta kuvattuna torstaina 25.4.2013 Espoon Tapiolassa.
Mainittakoon vielä kirjoituksen päätteeksi, että noissa kevättalven kritiikeissäni esiintyneet muut tarkastelut pääsevät jatkohavainnollistuksiini vasta myöhemmin toukokuussa; tarkoitan ensisijassa nimenomaan sitä, miten aurauskepittömyyden takia virheellisesti aikaisemmin havainnollistamalleni nurmikon osalle talveksi auratun väylän vaikutus nurmikkoa pilaavasti käy seuranneen kasvukauden alettua ilmi. Siitä oli siis puhe tässä (Talven 2012 - 2013 runsaslumisuus taas lumenaurausongelmien edesauttajana reaalitalousrappiovaikutuksen lisäksi) jutussani. Siihen asiaan palaan siis vasta nurmikon uuden kasvun ollessa jo pitkällä...
Yleiskuvaus viikon 16 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Kevään eteneminen mahdollistui hyvin nopeasti ko. viikolla, kun matalapaineiden sarja Britannian länsipuolelta koilliseen Jäämerelle syötti alueelle lounaasta tavanomaista leudompaa ja kosteaa ilmaa sekä kolmeen otteeseen rintamavesisateita; rankimmat torstaina. Täten lumipeitteen pääsulaminen tapahtui nopeasti ja voimakkaita sulamistulvia aiheuttaen. To - pe aikaisten vesisateiden jälkeen viikonlopusta muodostui vähän viileämpi, poutainen ja suureksi osaksi selkeän aurinkoinen eteläpuolelle muodostuneen pienen korkeapaineen myötä; lauantai oli kuitenkin viileän voimakastuulinen. Lämpötiloissa merkittävää oli ma - la välillä jatkuva plussalla olo yötä-päivää lämpimänleudon ja pilvisen ilmamassan ansiosta; vuorokauden keskilämpötilat olivatkin jopa lähes joka päivä reilussa +5 asteessa. Päivälämpötiloissa +10 asteen reiluja ylityksiä tehtiin puolestaan tiistaina ja uudestaan sunnuntaina aurinkoisessa korkeapainesäässä. Viikon ainoat kunnon yöpakkaset olivat la-su välisenä yönä.
Euroopan mittakaavassa tuona ma - la välisenä aikana em. matalapaineiden jonon eteläpuolella manner-Eurooppaan muodostui laaja kesäinen lämpöaalto, joka itse asiassa alkoi Länsi-Euroopasta käsin jo edellisviikon sunnuntaina; +20 asteen reiluja ylityksiä tällä viikolla lähes päivittäin (Paikoin jopa hellettä) ja paikallisissa kuurosateissa jo ukkosiakin, kuten jo edellisviikollakin. Kesäinen lämpö levisi loppuviikkoa kohden laajasti myös Mustanmeren pohjoispuolelle ulottuen Moskovan seudullekin. Fennoskandiassa oli siis ko. matalapainejonon takia epävakaisempaa ja tuulista, mutta Lappia lukuun ottamatta leutous edisti lumien pääsulamista loppuun erittäin tulvaisesti; sama päti myös Länsi-Venäjän pohjoisosiin aivan Jäämeren rantaa lukuun ottamatta.
Pe - la Skotlannista Lappiin vyörynyt raju matalapaine muutti tilannetta siten, että Länsi- ja Keski-Eurooppaan tuli luoteesta kesälämmön päättänyt viileys ja lännestä pian perään tulleen uuden korkeapaineen piirissä yöhalloja esiintyi viikonloppuna monin paikoin. Itä-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella kesälämpö viipyi pidempään, mutta su - ma vaihteessa Lapista itään etääntyneen matalapaineen jälkipuolella koleaa ilmaa alkoi virrata laajasti Länsi-Venäjälle poistaen viimeistäkin kesälämpöä itään. Sunnuntaina uutta kesälämpökiilaa alkoi kuitenkin muodostua Mustanmeren länsipuolelta kohti Puolaa Itämeren - Baltian ylle muodostuneen em. korkeapaineen lounais-länsipuolitse...; lisää alla ennusteessa manner-Euroopan uudesta lämpöaallosta.
Näin ko. viikolla 16 nopeasti yhä lisää vihertyvien ja runsaasti kukkimaan alkaneiden maisemien piiriin päästiin yleisesti Britanniassa, manner-Euroopassa, Etelä-Ruotsissa, Itä-Euroopassa ja siitä Länsi-Venäjälle noin Moskovan seudun tasaa myöten. Maaliskuun ja huhtikuun alun kylmyyden takia viivettä normaaliin vihertymisasteeseen on kuitenkin edelleen selvästi etenkin lännessä.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 15.4.2013: Britannian länsipuolella muhinut voimakas matalapaine venyi osakeskusten jonoksi Norjanmeren kautta Lapin pohjoisreunalle ja korkeapaine asettui Suomen etelä-kaakkoispuolelle; näiden välissä alkoi Fennoskandiaan vaikuttaa leuto ja kostea lounaisvirtaus. Tarkastelualueella lounaistuuli voimistui jo aamuksi ajoittain navakaksi ja pysyi melko voimakkaana koko päivän. Samalla aamuksi rintamasysteemin mukana pilvisyys muuttui runsaaksi lännestä ja loppupäivän mittaan tuli ajoittain vesisateita. Illalla ilma utuuntui. Lämpötila oli yöllä 0 ja +3 asteen välillä; alkuyöllä sisämaassa paikoin heikkoa pakkasta. Iltapäivällä lämpötila oli +5 ja +8 asteen välillä; leudointa lounaassa; illallakin lämpötila pysyi +5 asteen paikkeilla.
Tiistai 16.4.2013: Korkeapaine pysyi sijoillaan Suomen etelä-kaakkoispuolella ja matalapaineita siirtyi edelleen sarjana Britannian länsipuolelta Norjanmerelle ja Jäämerelle. Lounaisvirtaus muuttui yhä lämpimämmäksi manner-Euroopan kesäisen lämpöaallon vaikuttaessa siihen. Rintamasysteemi siirtyi yöllä tarkastelualueelta muutoin itään, mutta siitä jäi heikkenevä häntä etelärannikon tuntumaan itä-länsisuuntaisena; yöllä pilvisyys oli vielä koko alueella runsasta ja ajoittaisia vesi- ja tihkusateita tuli. Aamusta lähtien pilvisyys rakoili reilustikin sisämaassa, mutta etelärannikolla runsas pilvisyys oli pääosassa vesikuuroineen. Illalla etelärannikollakin selkeni osaksi, mutta lounaiskolkkaan tuli lounaasta jo uusia sateita. Lounaistuuli heikkeni edellispäivästä ollen enimmäkseen kohtalaista. Yö ja aamu olivat muuta päivää utuisempia. Yölämpötila oli +2 ja +5 asteen välillä. Päivälämpötila oli eteläisimmässä Suomessa +7 ja +10 asteen välillä sekä pohjoisen selkeämmällä alueella monin paikoin jopa +10 ja +13 asteen välillä.
Keskiviikko 17.4.2013: Korkeapaine Suomen etelä-kaakkoispuolella piti yhä pintansa. Britannian länsipuolelta Jäämerelle yhä ulottuneessa matalapaineiden jonossa yksi osakeskus saapui Norjanmerelle - Lappiin ja sen mukana kylmä rintama ylitti Suomen ja tarkastelualueen päivän aikana ja nopeutuen: Pilvisyys runsastui uudelleen jo yöllä ja rintamavesisateita siirtyi lännestä itään utuistuvan ilman kera; aamulla - keskipäivällä satoi lännessä (läntisimmissä osissa jo yöllä) ja iltapäivällä idempänä. Iltapäivällä - alkuillalla rintaman nopeutuneen ylityksen jälkeen selkeni osittain keskipilvilautoiksi ja ilmamassa kirkastui vähitellen. Lounaistuulet voimistuivat ajoittain navakoiksi aamusta lähtien ja illalla tuulet kääntyivät länteen pysyen ainakin kohtalaisina. Yölämpötila oli +3 ja +6 asteen välillä ja päivälämpötila oli +6 ja +10 asteen välillä.
Torstai 18.4.2013: Korkeapaine pysyi edellispäivien tapaan Suomen ja Mustanmeren välissä. Skotlannin tienoilla voimistui uusi raju matalapaine, joka liikkui päivän aikana nopeasti kohti Lappia. Sen mukana saapui loppupäiväksi okludoituva rintamasysteemi hyvin lämpimän ilmamaistiaisen ja runsaiden vesisateiden kera Suomeen. Tarkastelualueella länsituulet heikkenivät hetkeksi yöksi - aamuksi pilvisyyden oltua hajanaista ylä- ja keskipilvilauttailua. Iltapäivällä pilvistyi nopeasti ja samalla länsi-lounaasta tuli vesisateita ajoittain runsaasti; illalla sateet etenivät osin ravakoina kuurorintamina ja ilmamassa utuuntui. Lounaistuulet olivat iltapäivästä alkaen ajoittain navakoita. Loppuillalla sateet loppuivat lännestä käsin ilmamassan alkaessa kuivua ja viilentyä. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä; koleinta sisämaassa. Päivälämpötila oli +5 ja +8 asteen välillä ja illan mittaan rintamasateiden sekaan manner-Euroopasta tulleen lämpimän annoksen myötä lämpötila kohosi hetkeksi +10 asteen lähelle laskien toistamiseen loppuillalla lännestä alkaen.
Perjantai 19.4.2013: Edellispäivänä lounaasta Lappiin tullut voimakas matalapaine jäi siirtymään vain hyvin hitaasti Lapista idemmäksi. Sen lounaisreunalla Etelä-Suomeen tuli lännestä heikko matalapaineen sola illaksi. Korkeapaine Suomen eteläpuolella heikkeni ja uusi korkeapaine voimistui lännestä Länsi-Eurooppaan. Tarkastelualueella pilvisyys jäi edellispäivän rintamaylityksen jälkeen runsaaksi koko päiväksi, mutta ilmamassan utu hälveni kuitenkin yön jälkeen pois. Ajoittain tuli heikkoja vesikuuroja; illalla em. solan mukana etelärannikolle tuli enemmän vesikuuroja itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä ja sisämaassa pilvisyys rakoili. Länsituulet olivat aluksi ajoittain navakkapuuskaisia, mutta illalla matalapaineen solan tultua tyyntyi lähes kokonaan. Yölämpötila oli +2 ja +5 asteen välillä; alkuyöllä idässä aluksi reilusti yli +5 astetta. Päivälämpötila oli +5 ja +8 asteen välillä.
Lauantai 20.4.2013: Laaja matalapaine etääntyi hitaasti Lapin itäpuolella ja sen lounaisreunalla ollut matalapaineen sola poistui yön aikana Etelä-Suomesta itään. Länsi-Euroopan uusi korkeapaine venyi illalla Itämerelle. Em. tyynen solan jälkeen voimakaspuuskainen, viileämpi ja kuivempi luoteistuuli valtasi tarkastelualueen; tuulet olivat etenkin iltapäivällä navakka - paikoin jopa kovapuuskaisia, mutta illalla ne heikkenivät selvästi ja nopeasti lännestä käsin. Yöllä solan alueella oli vielä pilvistä ja paikoin vesikuuroja, mutta aamuksi selkeni lännestä nopeasti ja kokonaan. Iltapäivällä kehittyi sisämaapainotteisia kumpupilviä, mutta illaksi selkeni taas kokonaan. Yölämpötila oli 0 ja +3 asteen välillä ja päivälämpötila oli +6 ja +10 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Illalla lämpötila laski jo 0 tienoille sisämaassa.
Sunnuntai 21.4.2013: Länsi-Euroopasta venyneestä korkeapaineen selänteestä muodostui Itämeren ja Baltian päälle oma pieni korkeapaineensa. Islannin tienoilla muotoutui seuraava voimakas ja laaja matalapaine. Tarkastelualueella em. eteläpuolinen korkeapaine vaikutti; yöllä vallitsivat vielä luoteistuulet heikkenevinä, mutta loppupäivän ajan etelän ja lännen väliset tuulet vaihtelivat lähes tyynen ja ajoittain kohtalaisen välillä. Aluksi oli koko ajan laajasti selkeää, mutta illalla em. Islannin tienoon matalapaineen Skandinaviaan syöttämän rintamasysteemin etummaisimpia yläpilviharsoja tuli jo länsiosiin. Yölämpötila oli +1 ja -4 asteen välillä; eniten pakkasta sisämaassa. Päivälämpötila kohosi +8 ja +13 asteen välille; lämpimintä lounaan / lännen sisämaassa. Illalla lämpötila pysyi plussalla.
Alkaneen viikon 17 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty toistamiseen!): Tänään maanantaina eteläpuolinen korkeapaine alkoi vetäytyä heikkenevänä Venäjälle ja Islannin tienoon voimakas matalapaine alkoi vaikuttaa idemmäksi; tarkastelualueella yläpilviharsot lisääntyivät ja etelätuulet voimistuivat. Päivälämpötila nousi reiluun +10 asteeseen etenkin sisämaassa.
Jatkossa tuo matalapaine siirtyy Fennoskandian päälle ti - ke ajaksi siten, että ti etenkin loppupäivästä rintamavesisateita on tulossa ja ke on poutaisempi päivä. Kumpanakin päivänä länsi-lounaistuulet ovat ajoittain voimakkaita. Yölämpötilat pysyvät plussalla ja päivälämpötila on +10 asteen vaiheilla; ti on viileämpi sateisimmilla paikoilla ja ke ylitetään +10 astetta reilustikin. Ke-to yönä lännestä näyttää liikkuvan nopeasti matalapaineen osakeskus Etelä-Suomen yli itään vesisateineen; to päivällä voimakaspuuskainen luoteistuuli seuraa viileähkönä ja iltapäiväkuuroja voi tulla. Yöllä yhä plussaa ja päivälämpötila voi kohota yhä +10 asteen paikkeille. Melko leuto sää siis jatkuu ja kasvukausi pääsee edelleen etenemään vähitellen.
Pe alkaen ennusteessa on epävarmuutta, mutta tässä vaiheessa lähestyn asiaa Euroopan mittakaavassa >> Alkuviikon aikana tuo Fennoskandiaa vaivaava matalapaine sallii to saakka manner-Euroopassa uuden kesäisen lämpöaallon muodostumisen korkeapainesäässä; Britannian eteläosia myöten +20 asteen ylityksiä tulee taas ja Ranskassa sekä Mustanmeren länsipuolella hellettäkin. Pe Länsi-Eurooppaan muodostunee kuitenkin matalapaine ja sää viilenee siellä, mutta korkeapaineen siirtyessä Mustanmeren tienoolle kesäinen lämpö huipentuu Itä-Eurooppaan lounaasta-etelästä käsin tulevan kunnon helleannoksen myötä; +30 asteen paikkeille kesän ensimmäiset mahdollisuudet jopa Puolan tasaa myöten. Länsi-Venäjällä on sen sijaan tulossa aluksi viileän epävakaista tuon Islannin matalapaineen siirtyessä laajasti vaikuttavana myös sinne Fennoskandian yli ti - pe; loppuviikolla tosin sielläkin lämpenee taas ainakin eteläosiltaan.
Pe täällä tarkastelualueellamme olisi ainakin aluksi poutainen korkeapaineen selänteen lämpimähkö kevätpäivä yli +10 asteen päivälämpötiloineen, mutta lauantaiksi tuo Länsi-Euroopan matalapaine tuottaisi ehkä rajusti voimistuvan osakeskuksen lounaasta suoraan Etelä-Suomeen; rajuja tuulia ja runsaita vesisateita voi olla tulossa silloin... Matalapaineen reitti merkitsisi siis sitä, että tuo Itä-Euroopan helle jäisi Suomen eteläpuolelle ja siirtyisi Mustanmeren pohjoispuolelle... Sunnuntaina olisi seuraavana matalapaineen jälkipuolen viileitä länsi-luoteistuulia voimakkaina. Samalla Islannin - Britannian välimaastossa muhisi uusi matalapaine, jolla voi olla aineista kehityksen muuttamiseksi laajemmin lämpöaaltoiseksi Euroopassa ensi viikon alkua ajatellen... Tarkennusta myöhemmin.
Päivitys torstaina 25.4.2013 klo. 21:40: Em. ennuste on pitänyt varsin hyvin paikkansa, mutta viime yön (ke-to yö) sateet jäivät vähäisiksi ja tänään iltapäivällä heikkoja vesikuuroja on tullut vain Päijänteen itäpuolella. Eilenkin iltapäiväkuurot viihtyivät samalla alueella, mutta olivat rankempia ja seassa havaittiin jo kauden ensimmäisiä salamoita.
Huomisesta alkavaa jaksoa koskevat ennusteet ovat olleet vaihtelevia ja varsinkin ensi viikon alkuun ja nimenomaan Vappuun liittyvä sää on ollut hyvin vaikeaa ennustaa. Nyt alkuun huomenna pe on tosiaan tulossa matalapaine länsilounaasta, mutta em. heikompana ja aikaisemmin, joten jo aamusta alkaen on ajoittain sateista; ennen sateita yölämpötila voi käväistä lievästi pakkasella sisämaassa. Sateisimmilla alueilla iltapäivälämpötila voi jäädä jopa vajaaseen +5 asteeseen, mutta poutaisimmilla paikoilla se on +5 ja +10 asteen välilläja varsinkin idässä, jonne sateet ehtivät myöhemmin. Lauantaina on matalapaineen jälkipuolella heikkoja luoteis-pohjoistuulia ja vaihtelevapilvisen poutaa lievän kuuroriskin kera. Pe-la yönä runsaassa pilvisyydessä ei pakkasia vielä esiinny; ehkä vain lännessä paikoin ja la päivälämpötila on n. +10 astetta. La-su yönä etenkin sisämaassa voi olla hallaa ja heikkoa pakkasta vähäpilvisessä ja tyynessä säässä yleisesti. Sunnuntai on aurinkoinen poutapäivä ja maksimilämpötila voi kohota reilummin yli +10 asteen.
Euroopan mittakaavassa Länsi-Euroopassa on perjantaina siis viilentävä matalapaine, joka venyy ja siirtyy tuon Suomeen huomenna tulevan osakeskuksen myötä Saksan ja Puolan kautta Moskovan seudulle lauantaihin mennessä. Tämä jakaa ilmamassat hyvin jyrkästi kahtia >> Itä-Eurooppaan tulee pe - la ajaksi ensimmäinen annos hyvin helteistä ilmaa Saharasta ja se ulottuu Puolan kaakkoisosiin, Valko-Venäjälle ja lopulta Mustanmeren pohjoispuolelle. Sen sijaan Länsi-Eurooppaan tulee pohjoisesta koleaa ilmaa ja se ulottuu myös Saksaan.
Islannin ja Britannian välillä la - su muhiva uusi matalapaine ratkaisee siis osaltaan ensi viikon alun säätä, kun samalla korkeapaine muodostuu ma - ti Venäjälle >> Itä-Eurooppaan tulee maanantaina Saharasta uusi annos vielä kuumempaa hellettä: +30 asteen ylityksiä reilustikin Mustanmeren länsipuolella ja Puolassa - Valko-Venäjälläkin n. +30 asteen lukemia entistä varmemmin.
Tässä vaiheessa on vielä epäselvää se, kuinka pitkälle pohjoiseen tuosta helteestä riittäisi lämpöä tuon lännen uuden matalapaineen etelästä syöttämänä. Tiistaiksi eli Vappuaatoksi voisi eteläiseen Suomeen ulottua lämpömaistiaista, mutta tuo lännen matalapaine liikkuessaan Norjan länsireunalta kohti Lappia toisikin viileämmän lounais-länsituulen jo pian perään eli Vappupäiväksi tai tuota maistiaista ei edes ensinkään pystyisi tulemaan edes Vappuaatoksi. Lisäksi epävakaisuutta näyttää joka tapauksessa olevan, kun ko. ilmamassoja rajaava rintamasysteemi ollee jossain Etelä-Suomen lähellä... Palaan erikseen tarkentamaan tätä vielä lauantaina, kunnes varmaankin ensi maanantaina seuraavassa sääraportissani voidaan julkistaa jo varsin varma vappusääennuste...
Päivitys lauantaina 27.4.2013 klo. 17:25: Nyt on Vapun sää varmistumassa valitettavasti viileän version mukaiseksi; itse asiassa tuo em. helleaalto on jäämässä Itä-Euroopassakin aikaisempia ennusteita selvästi etelämmäksi. Tätä edesauttaa tuon Norjan länsipuolelta Lappiin ti - ke siirtyvän matalapaineen eteläpuolella Britanniasta Tanskaan - Pohjois-Saksaan työntyvä korkeapaineen selänne, joka pakottaa itäpuolellaan helteet etelämmäksi.
Täällä tarkastelualueella vaihtelevapilvisen ja iltapäiväkuuroja paikoin sisältävän sunnuntain (Su yönä heikkoa pakkasta ja päivälämpötila +10 asteen paikkeilla) jälkeen maanantaina lännestä alkaa jo pilvistymään enemmän ja etelä-lounaistuulet voimistumaan tuon lännen matalapaineen vaikuttamana. Yölämpötila on ma nollan tienoilla ja päivälämpötila reilussa +10 asteessa. Tiistai eli Vappuaatto on kaikkein tuulisin ja epävakaisin ensi viikon alun päivistä; lounaistuuli on voimakasta ja kuurottaisia sateita tulee runsaasti. Yö- ja päivälämpötilan ero kaventuu; pääosin lämpötila vaihtelee yön +5 asteen paikkeilta päivän vajaaseen +10 asteeseen. Ti-ke yöksi kuurot vähenevät ja tuulisessa säässä yölämpötila pysyy vähän plussalla. Keskiviikkona eli Vappupäivänä matalapaineen eteläreunalla vallitsee viileähkö länsituuli ja iltapäiväkuuroja tulee etenkin sisämaassa, mutta edellispäivää vähemmän ja tuuli on heikompaa päivälämpötilan noustessa taas reiluun +10 asteeseen.
Vapun jälkeen näyttää alustavasti siltä, että tuosta Tanskaan - Pohjois-Saksaan työntyvästä korkeapaineen selänteestä muodostuisi oma korkeapaine aluksi Suomen eteläreunalle ja myöhemmin se siirtyisi Venäjälle. Samalla Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa velloisi laajaa ja melko voimakasta matalapainetta useamman osakeskuksen kera. Tämä voisi mahdollistaa vaihtelevan epävakaisissa oloissa tarkastelualueelle etelästä käsin viimein kunnolla lämpenevää ilmamassaa...
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 16 - 2013: Etelä-Suomen lumipeite koki siis hyvin nopean lähes kokonaan loppuunsulamisen ko. viikolla aiheuttaen erittäin pahoja tulvia >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Lumien nopea pääsulaminen ja ennätysmäiset sulamistulvat viikolla 16 / 2013.
Alkuviikolla peltoaukeiden pälveytyminen oli vasta alussa ja monin paikoin hankien paksuudet olivat vielä ainakin 20 - 30 cm. Su mennessä kaikki aukeat alueet olivat jo kokonaan sulaneet ja lunta oli laikuttain enää varjoisimmilla paikoilla; tiheiden metsien pohjoisreunat ja sisäosat, pohjoisrinteet ja rakennusten pohjoisseinustat sekä auratut lumikasat. Routa suli myös jo pääasiassa kokonaan etenkin talven aikana runsaslumisena pysyneillä alueilla, missä routaa oli jo lähtökohtaisesti hyvin vähän.
Vesistöjäätkin sulivat varsin hyvin lukuun ottamatta seisovavetisiä järviä, joissa jääpeitettä säilyi vielä varsin yhtenäisenä su saakka, mutta jo varsin sohjoisena. Loppujäiden paksuus oli kuitenkin jo ainakin n. puolittunutta su mennessä. Virtapaikoilta jäät lähtivät jo lähes kokonaan pois ja jokien lopullinen jäidenlähtöhän tapahtui loppuviikon aikana monin paikoin suurtulvien kera, kuten esim. Vantaanjoessa. Suomenlahdella ja Selkämerellä ulapat olivat jo koko viikon avoimia jäistä Suomenlahden itäosien vähäisiä jäitä lukuun ottamatta ja muutoin tilanne vastasi sisälahdissa järvien tilanteita.
Tämän alkaneen viikon 17 mittaan loppulumien ja -jäiden sulaminen etenee loppuun hyvin melko leudoissa ja ajoittain vesisateisissa säissä; viikon loppuun mennessä ainoita lumia nähdään enää isoimpien aurattujen lumikasojen jäänteinä. Seisovavetisissä järvissä sekä Suomenlahden sisälahdissakin jäistä vapautuu suurin osa pinta-alasta; lähinnä vain varjoisilla rannoilla on su mennessä enää jäätä sohjona. Jäiden loppusulaminen on täten yllättäen vähän etuajassa normaalista, koska jäiden rakenne oli koko talven niin vaihtelevan höttöinen johtuen etenkin alkutalven jäänmuodostusajan runsaista lumipyryistä ja voimakkaista tuulista.
Kasvimaailmassa ma - ti tienoilta alkaen tapahtui viimein leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnan alkaminen ja la - su mennessä niiden kotimainen siitepölykausi voimistui jo runsaaksi; lepillä hedenorkkoja on tänä vuonna hyvin runsaasti! Samoin sipulikasveista kukinnan aloittivat runsaana mm. krookukset (Crocus sp.), kevättähdet (Chionodoxa luciliae) ja paikoin jo sinililjatkin (Scilla siberica). Luonnossa vastaavasti sinivuokkojen (Hepatica nobilis) ja leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinnat voimistuivat selvästi. Sinililjaa lukuun ottamatta tällä alkaneella viikolla 17 kaikkien näiden kukinnat saavuttavat huipentumansa ja sipulikasveista narsissit (Narcissus sp.) aloittavat kukintansa. Monien perennojen ja luonnossa esim. vuohenputken (Aegopodium podagraria) ja lupiinin (Lupinus polyphyllus) ensiversot kasvavat samalla selvästi esille.
Puiden ja pensaiden lehteenpuhkeamisessa hiirenkorvalle alkavat tällä alkaneella viikolla 17 tulemaan tyypillisesti ensimmäisinä mm. terttuselja (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), pikkuherukka (Ribes glandulosum) ja monet kuusamat (Lonicera sp.). Päättyneellä viikolla 16 niiden silmut jo turposivat selvästi aukeamispisteeseen. Tuomen (Prunus padus) silmut turposivat myös, mutta sen hiirenkorvautuminen ehkä vain siinä ja siinä alkanee lämpimimmillä paikoilla kuluvan viikon loppuun mennessä. Haavan (Populus tremula) ja monien pajujen (Kuten raidan) kukinta voi myös alkaa su mennessä lämpimimmillä kasvupaikoilla, mutta täysi kukinta viivästyy ainakin seuraavalle viikolle 18...
Laajoilla alueilla vähäisen roudan jo sulettua nurmikot alkavat vihertämään yleisesti varsin nopeaan tahtiin tällä alkaneella viikolla; lämpimien rinteiden - luiskien ja seinustojen nurmikothan jo vihertävätkin.
Kaikki nämä kasvutapahtumat ovat n. viikon myöhässä tavanomaisesta eli maaliskuun ja huhtikuun alun kylmyys ei sittenkään ole päässyt kovin pahasti vaikuttamaan, kun päättyneen viikon 16 aikana termisen kasvukauden alkua jo yritellen vuorokauden keskilämpötilat olivat useana päivänä yli +5 astetta. Tänä keväänä sattui täten erikoinen tilanne >> Kasvukauden alun voidaan katsoa toteutuneen samaan aikaan lumien pääsulamisen kanssa vaihtelevasti limittäin; toisaalta virallisen määritelmän mukaan kasvukauden alun määrittäminen onkin nyt vaikeaa ja epämääräistä (ko. kauden alkaessa pitäisi olla lumet jo poissa), mutta jo heränneiden kasvien mukaan toisaalta voidaan ajatella asiaa... Palannen asiaan.
Roudan jo tapahtunut sulaminenhan merkkaa nyt myös sitä, että arkojen ainavihantien lajien kevätpaahdeongelma on poistunut; paahdesuojat voidaan poistaa esim. alppiruusuilta (Rhododendron sp.). Maaperä on alkanut jo paikoin selvästi kuivumaan jo tapahtuneiden sulamisten ansiosta, mutta pahoina velloneiden sulamistulvien vain vähitellen laskiessa niiden vaikutukset jatkuvat ja osin tämän viikon vesisateetkin viivyttävät etenkin alavilla paikoilla märkyyttä; tämä vaikuttaa peltoviljelyn aloittamiseen viivästyttävästi.
Muuttolinnuista paluun tekivät hyvin monet lajit oikein rynnäköllä tämän päättyneen viikon 16 aikana leudoissa lounaistuulissa; esim. valkoposkihanhet (Branta leucopsis) saapuivat isoina parvina perjantaina Espoon Tapiolaan. Paluumuuttoa tapahtuu tälläkin viikolla 17 edelleen runsaana.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin merijäätilanteet, Ympäristö.fi:n järvijäiden paksuus, Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat (Alkaa päivittymään kohtapuoliin...) ja Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartta.
Lumien pääsulamistilannetta kuvattuna perjantaina 19.4.2013 Espoon Tapiolassa.
Lumien pääsulamistilannetta kuvattuna keskiviikkona 17.4.2013 Espoon Tapiolassa.
Lumien pääsulamistilannetta kuvattuna maanantaina 15.4.2013 Espoon Tapiolassa.
Tällä viikolla 16 Etelä-Suomen lumien pääsulaminen tapahtui jopa yllättävän nopeasti ja dramaattisestikin jo lähes kokonaan loppuun, kun lounaasta tuli jopa hieman tavanomaista leudompaa ja kosteaa ilmamassaa ma - pe väliseksi ajaksi päättäen vihdoin jo useamman viikon kestäneen hyvin kylmän säätyypin. Lisäksi mukana tuli vesisateita, joista rankimmat olivat torstain paikkeilla. Pilvisyys oli täten koko ajan sen verran runsasta, että lämpötilat olivat ma - la välillä koko ajan yötä-päivää plussalla jopa niin, että vuorokauden keskilämpötilat olivat lähes joka päivä reilussa +5 asteessa.
Lauantaina ja tänään sunnuntaina kuivempi ja vähän viileämpi korkeapaineinen ilmamassa on vallinnut, jossa la-su yönä oli heikkoa yöpakkasta; tänäänkin oli silti melko lämmin aurinkoinen päivä reilun +10 asteen maksimilämpötiloineen, joka on edelleen viimeistellyt sulamisia loppuun.
Tuossa yllä oleva kolmen kuvan sarja samalta nurmikentältä tältä viikolta kahden päivän välein valokuvattuna näyttääkin juuri sen, kuinka em. kaltainen sää teki lumisulamisesta nopeaa. Varsinkin torstaista alkaen sulaminen kiihtyi selvästi kuin loppukirinä silloin sattuneiden vesisateiden huipennuttua. Lähtötilanteessa maanantain kuvassa hangen paksuus oli vielä jopa 20 - 30 cm, joten loppuunsulaminen oli melkoisen rajua pe mennessä ja vettäkin satoi oikeastaan lähes ko. sulamisveden veroinen määrä siihen päälle lisäksi ma - pe välillä.
Talven runsaiden lumien pääsulaminen oli kuitenkin nyt myöhässä ainakin n. 2 viikkoa; tässä edellisessä tämän valokuvasarjani osassa olikin ihmeteltävänä paksujen hankien säilyminen epätavallisen myöhään; Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Lumien ja jäiden pääsulamisen myöhästyminen huhtikuun 2013 alkupuolella.
Lumien pääsulamisesta aiheutunutta tulvaa alemman kuvan kanssa samalla nurmikentällä kuvattuna lauantaina 20.4.2013 Espoon Tapiolassa.
Lumien pääsulamisesta aiheutunutta tulvaa ylemmän kuvan kanssa samalla nurmikentällä kuvattuna perjantaina 19.4.2013 Espoon Tapiolassa. Mukana kaksi valkoposkihanhea (Branta leucopsis).
Tuonlainen nopea lumien pääsulaminen vesisateiden ja leudon kostean ilmamassan kanssa aiheutti täten tämän viikon loppuun mennessä yhden tunnetun historian ankarimpiin kevättulviin kuuluvan tilanteen. Etelä-Suomessa tämä näkyi esim. Vantaanjoen hyvin pahana tulvimisena >> Juttuja: Surffarit kesyttivät Vantaankosken sunnuntaina – katso kuvat!, Pumppaaminen jatkui läpi yön – Tulvat rauhoittumassa Oulunkylässä, Tulvauhka vaanii Uudellamaallakin, vesi yltää Oulunkylän siirtolapuutarhoihin ja Tulviva Vantaanjoki peittää peltoja ja katkoo pikkuteitä.
Etelä-Suomen lisäksi tämä leuto ja hyvin sateinen pääsulatusilma levisi itse asiassa lähes Lappia myöten ja niinpä Pohjanmaan joissa on koettu tänä viikonloppuna pahimmat kevättulvat ainakin 50 vuoteen! Esim. vuoden 1984 erittäin paha kevättulva on jo paikoin jäänyt siellä jälkeen tämän kevään tuhotulvista.
Tässä juttuja sen suunnan tilanteista tältä viikonlopulta: Yksi otti ilon irti tulvasta! Katso lukijoiden kuvat, Pohjanmaa veden vallassa - katso lukijoiden kuvat, Tulvauhrit ihmettelevät tuhoja: "En olisi ikinä voinut kuvitella", IS seuraa: Tulvakaaos helpotti Pyhäjoella - pelätty pato meni keskustan ohi, Tulva kylvi tuhoa: "Kyllä tämä tsunamia muistuttaa", Kymmeniä ihmisiä pelastettiin tulvan keskeltä Pyhäjoella, Jääpato pitää edelleen Pyhäjoen asukkaita jännityksessä, Valtatie 8 on poikki Pohjanmaalla, Ely-keskus: Kyrönjoen tulvat jo uhkaavalla tasolla, Huittisissa jääpato, vettä tulvinut kymmeniin taloihin, Tulvatilanne pahenemassa Etelä-Pohjanmaalla ja Tulvat vaarantavat valtateitä.
Nuo kaksi tulvakuvaa Espoon Tapiolasta kertovat myös varsin poikkeuksellisesta sulamistulvasta ollen noina kahtena päivänä huipussaan; tuolle nurmikon alavalle alueelle tulee harvoin noin suuri lampi vettä. Olen tarkkaillut ko. alueen tilanteita jo yli 10 vuotta ja sinä aikana vain vuoden 2004 kesätulva, viime syyskuun ennätyssateet ja ehkä kaksi - kolme rankinta ukkossadetta on tehnyt vastaavan pahaa tulvaa tuolle paikalle. Ylimmät kolme lumisulamistilanteiden kuvaa on otettu näihin kahteen tulvakuvaan verrattuna hieman etuoikealle tästä tulvalampipaikasta; osaltaan sieltä sulamisvedet valuivatkin loivaa rinnettä pitkin tälle kohdalle.
Nuo alemman kuvan valkoposkihanhet itse asiassa saapuivat tuona samana päivänä alueelle talvehtimisalueeltaan. Myös monet muut muuttolinnut tulivat rysäyksenä tämän viikon leudon kevätsään mukana ja itse asiassa sankimmillaan muuttoparvet tekivät kuulemma sadetutkiinkin häiriökaikuja Suomenlahden ylle; paljon viivästynyt kevät otti siinäkin isoa spurttia.
Vanajaveden jäidenlähtötilannetta kuvattuna sunnuntaina 21.4.2013 Hämeenlinnassa.
Vanajaveden jäidenlähtötilannetta kuvattuna sunnuntaina 14.4.2013 Hämeenlinnassa.
Tämä alin kuvapari näyttää viikon mittaisen tarkasteluvälin aikana tapahtuneen muutoksen ko. järven kevään edistymisessä havainnollistaen viikon 16 kevään rynnimistä; alemmassa kuvassa edellisviikon 15 mittaan oli tapahtunut vasta tuossa järven kapeimman väylän keskellä virtaavimman veden kohdalla jäiden aukisyöpymistä.
Sitten tämän viikon 16 mittaan jäiden lähtö alkoi tälläkin väylällä vauhdittumaan paljon ja ylemmän kuvan tilanteessa virtaama oli noussut aikaisemman kuvan tilanteeseen verrattuna arvioni mukaan jopa reilulla metrillä. Siten varsin lähellä tulvavaaraa tässäkin oltiin tänä viikonloppuna. Ylemmässä kuvassa veden samean ruskeasta väristä havaitaankin, kuinka laajalta valuma-alueelta oli tullut järveen maa-ainessakkaa runsaan sulamisveden mukana.
Ylemmässä kuvassa näkyy myös hauskasti juuri kuvaushetkellä edennyt pitkän jäälauttasoiron irtoaminen virran vietäväksi; arviolta vain muutamia minuutteja aikaisemmin se oli irronut kuvan etualan rannasta ja alkanut matkaamaan tuonne Hämeen linnan suuntaan. Saavuin kohdalle vasta sen tapahtuman jälkeen.
Tässä maaliskuun 2013 lopun poikkeavien säiden valokuvasarjan osassani löytyy silloista hyvin talvista tilannetta osoittava kuva samasta Vanajaveden kohdasta; Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikkojen 11 ja 12 ajankohtaan nähden poikkeuksellisen ankarat talviolosuhteet.
Alkavalle viikolle 17 lumien pääsulaminen on jo niin paljon lähes loppuun tapahtunut, että maanantaista lähtien sulamistulvat alkavat laskemaan vähitellen niin täällä Etelä-Suomessa kuin Pohjanmaallakin. Lisää säästä ja sulamistilanneasiaa maanantain sääraportissani...
Koko tämän viikon velloneet Bostonin terrori-iskun (Bostonin terrori-isku USA:n hallinnon tekemänä valtioterrorismina eli false-flag -operaationa länsieliitin maailmanhallintotavoitteiden edistämiseksi) sisällön ja sen jälkiseuraamusten selvittelyt ovat osuneet maailmanhistoriallisesti äärimmäisen merkittävään länsimaiden kokonaistilanteeseen. Siksi tämän kirjoitukseni tarkoitus on palauttaa mieliimme sitä, mikä se kokonaistilanne on ja miten tätä Bostonin tapausta on syytä alkaa tarkastella sen piirissä.
Kuten olen jo paljon osoittanut, niin länsimaisten yhteiskuntien rappiokierteeseen johtaneiden syiden verkko on hegemoniallisesti hyvin kattava ja monisyinen; Seppo Oikkonen sanoisi myös, että ajatushistoriallinen >> Taloususkonto, yli-individuaali sokeus, imperiaalinen länsieliitin valtaliittohegemonia, Agenda 21 osana näitä kaikkia ja valtamedian reaalitodellisuuden vastainen propaganda ja valehteleminen kokonaisuuden tukitoimintana......
Tässä koostan alle viimeaikaisten esimerkkien valossa taas kuvaa näistä kokonaisuuden osista ja itse kokonaisuudesta. Tästä on heti syytä ottaa vakavaksi varoitukseksi yhteiskuntiemme luhistumisvaara hyvin moraalittomaan ja vaaralliseen poliisivaltiodiktatuuriin osana länsieliitin valtahegemonioiden suojelemista kansalaisten kustannuksella:
>> New York state senator on Boston suspect: “Who wouldn’t use torture on this punk?”: Jos yhtä vastaan promotoidaan oikeuslaitoksen ja julkisen hallinnon piirissä laitonta kidutusta, niin kohta kaikkia rikosepäilyjä (Olkoon muuten kyse aiheettomista tai aiheellisista) voidaan yhä helpommin pyörittää kidutuskammion kautta --> Fasismi ja totalitarismi rulaa saatanallisesti!
Meidän täytyy muistaa nyt se, kuinka Bostonin terrori-iskuun junailtujen syntipukkien (Tsarnajevin veljeskaksikko) kohdalla oikeus ei ole tapahtunut ollenkaan sivistyneiden hyvinvointivaltioperiaatteiden mukaisesti! >> Toinen mitä ilmeisimmin teloitettiin kylmäverisesti kuin Muammar Gaddafi vuonna 2011 ja molemmat ovat olleet ilman esitutkintaakin jo täysin syyllisiksi tuomittuja ja brutaalisti näytöstyyliin poliisivaltiopahuuden pyörittämiä ilman selviä todisteita.
Tämä ei ole enää sivilisaatiosisältöä, vaan totalitaristista barbariaa! --> HÄLYTYS!
Tämä on vakavaa esimakua siitä, että tällaisia poliisivaltio-otteita voidaan jatkossa runnoa tämän ennakkotapauksen mukaisesti entistä tyrannisemmin koko länsimaisessa yhteiskuntapiirissä!...
Suomi ei ole tältä länsimaiden vaaralliselta kehityssuunnalta turvassa, kun havaitaan meidän yhteiskunnan olevan samaa taloususkonnollista rappiomaaperää transatlanttisessa piirissä. Tästä esim. Saku Timonen kertoo lyhyen ytimekkäästi. Häneltä siis vakava varoitus! - Hyvin vakava! Eli ottakaapa kädet pois taskuistanne, kun luette tätä:
>> Maailmaa muutetaan väkisin | Uuninpankkopoika Saku Timonen:
Lainaus: "Kuten on nähty, eivät kansalaiset oikein hyväksy tätä ryöväystä. Nyt ovat kuitenkin asialla sellaiset roistot, että pullikointi ei auta. Vastustajista tehdään työttömien massaa, joilta viedään vähätkin etuudet. Kun he vastustavat tätäkin, niin he saavat kyynelkaasua silmilleen. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja sanoakseen, että kohta ammutaan kumiluodeilla ja siiten kovilla. Maailmaa muutetaan nyt väkisin.".
----------
Oleellista tässä maailmantilanteessamme on ymmärtää siis yhtäältä väkivallan rooli! Näemme nyt selvästi, kuinka länsimaiden eliittihegemonian pahuudessa korruptoituneet virkamieskoneistot mm. juuri poliisivaltiodiktatuurina ovat alkaneet harjoittamaan täysin ylimitoitettua ja moraalitonta väkivaltaa yhteisöjä ja humaaneja sääntöjä vastaan entistä kauhistuttavammin.
Bostonin terrori-iskun tärkeimpiä tavoitteita eliitti-intressien tahoilta ovat olleet kääntää tämäkin terroritilanne ylösalaisin väittäen väkivallan tulevan muka suoraan kansalaisten ja "terroristien" tahoilta. Se olisi muka syy kiristää ko. poliisivaltiopahuutta ja leimata sitä käänteispsykologisesti muka "turvallisuuden" lisäämiseksi. Tämä on kohtalokas harha-ajatus, koska nyt mikään tällainen terrori-isku ei hyödytä ketään muuta kuin juuri ko. länsieliittiä ja sen suojana eskaloituvaa poliisivaltiodiktatuuria.
Kukaan valveutuneesti täysjärkinen patriootti ja näistä asioista kokonaisuutena ymmärtävä ei koskaan tee mitään tällaisia pommi- tai muita vastaavia iskuja. Ei ole missään tapauksessa syytä olla mikään Breivik! --> Kyse näissä nykyisissä massaväkivaltatilanteissa on aina joko valtioterrorismista eli false-flag -operaatiosta tai korkeintaan täysin kajahtaneen ja valveutumattoman yksittäisestä sekoilusta, joka on valtioterroriin verrattuna paljon harvinaisempaa.
Kollektiivisella tasolla mahdollisuutena on ideologisesti sellainen joukkoliikehurmoksellisuus ja totalitaarisesti ryhmäsitova opillisuus, joka ihannoi rakenteessaan väkivaltatoimintaa kutsumuksensa ja sisältönsä ajamiseksi ja voi uuttaa sitä yksilöiden käyttäytymiseen ryhmäpsykologisena pakotteena. Väestöjen suhteen tällä hetkellä sellaista on pikemminkin lähinnä ääri-islamistien joukossa, kuten Syyriassa ns. "kapinallisten" taholta olemme hirvittävällä tavalla joutuneet näkemään.
Transatlanttisen eliitin ja heidän maailmanhallinnollisen rahatalous- ja imperiaalidiktatuurinsa vastustamisessa meidän aktivistien ja vastaliikeihmisten on muistettava, että me emme saa ajatua tuollaiseen sokean ideologiseen ja väkivaltaiseen tajunnan tilaan tässä patriootti- ja humanismitaistelussamme, vaan erityinen valveutuminen ja valistaminen on oltava aseemme nimenomaan rauhanomaisesti luodaksemme vastavoimaa havaitulle NWO -pahuudelle!
----------
Haluan tähdentää em. muistuttamalla asiasta elokuvallisen esimerkin avulla. Kyseessä on vuodelta 1999 peräisin oleva Fight Club, joka yllättävän sopivasti tähän nykyaikaamme soveltuvasti kertoo tilanteestamme. Näin leffan itse asiassa vain muutama päivä sitten pitkän tauon jälkeen televisiosta YLE:n kanavilta:
Fight Club on nimittäin yksi tärkeimmistä väkivallan vastaisista elokuvista ja erityisesti se on sokean projektiivisen vihan / pahan olon ja siihen liittyvien irrationaalisesti uskonnollis-opillisten ja ryhmäsitovasti tunnustuksellisten (väkivalta)liikkeiden vastainen. Kannattaa katsoa ennakkoluulottomasti!
Yli-individuaalin sokeuden aikakaudellamme tämä on hyvin tärkeää tietää, koska siihen kuuluva todellisuuden objektivoinnin vammautuminen on vaarallisten / vääristyvien liikkeiden synnylle tai vain projektiivisellekin vihalle / pahalle ololle hedelmällistä syntypohjaa. Sokea ja projektiivinen viha - väkivalta eivät kuulu NWO:n vastaiseen aktivismiin!
Keskeisin elokuvan tausta on kuitenkin aikamme taloususkonto. Elokuva osoittaa, kuinka siinä rahataloustotalitaristinen kapitalismi ja siihen kuuluvat rappioelementit ovat alkaneet haittaamaan länsimaista yhteiskuntaa kieroon ja sairaaksi - Pahasti.
Fight Club osoittaa tiukasti sormella, että taloususkonto on tähdellisesti tuhottava, mutta sitä ei kuulu mitenkään tehdä siten, että harhaudumme projektiivisen vihan, yli-individuaalin sokeuden ja irrationaalisten mielenhäiriöiden muokkaamana tekemään ojasta allikkoon johtavan vastustamismetodin kieroutuneiden uskonnollis-opillisten liikkeiden parista käsin!
Taloususkonnon ja eliitti-imperialismin vastaisuus vaatii siis erityistä valveutumista, mutta ei opetettua valveutumattomuutta eikä varsinkaan Bostonin terrorin kaltaisia pommi-iskuja eikä muutakaan väkivaltaa minään menetelmänä; viimeiseen saakka sellaista on vältettävä. Tämänhän jokainen valveutunut ymmärtää.
Vakavin väkivaltauhka länsimaissa tulee kuitenkin tällä hetkellä nimenomaan poliisivaltiotyrannian kiristymisestä ja sitä tukevista false-flag -operaatioista. Kollektiivisella tasolla väkivaltaa tulee myös niiden pohjana olevasta taloususkonnosta osinaan reaalitalouden tuhoaminen rahatalousirrationaalisuudella sekä yhteiskuntien humaanien ja sivistyksellisten ominaisuuksien - arvojen mitätöinti imperiaali-intressien takia.
Bostonin terroriteko on heijastanut näitä kaikkia uhkia esille vakavasti!
----------
Länsimaiden yhteiskuntarappion keskeinen pääaiheuttaja hegemoniallisena vääristymänä on siis taloususkonto sekä sitä eskaloivat hallitukset, jotka eivät enää noudata kansallisvaltioperiaatteita, vaan fasismia - Yksityisen suurpääoman antihumaania totalitarismia. Tästä olen koonnut seuraavaksi taas muutamia esimerkkejä kommenttieni kera:
>> Täydellinen holtittomuus irti Kataisen hallituksessa >> Rappioeskalaation merkit etenevät juuri niinkuin on ollut odotettavissa osana länsimaiden ajatushistoriallisia vääristymiä ja käytännön tasolla antihumaanien imperiaali- ja rahatalousintressien toteutusyrityksiä. Kaaostuminen johtuu juuri siitä, kun moiset yritykset joutuvat välttämättä radikaaliin ristiriitaan reaalitodellisuuden kanssa!
>> Saksan keskuspankin johtaja: euroalueen kriisi voi kestää vielä 10 vuotta >> Transatlanttiselle eliitille moinen olisi hyvää aikaa muodostaa imperiaalista maailmanhallintoa rahataloustotalitarismin avulla - Tahallaan olosuhteita näin luoden ja ylläpitäen.
Eliitin ko. pelit on katkaistava Glass-Steagall -reformilla!
>> Näin Suomen kriisitaakka kasvaa taas vaivihkaa >> Transatlanttinen eliitti pyrkii vaivihkaistamaan rahataloustotalitaristista imperialismiaan, mutta pahuudellisena saastana se yhä säilyy siitä huolimatta!
>> Uncovered: $20.3 Trillion Hidden in Offshore Banks by Global Elite >> Transatlanttisen eliitin rahankäyttö ei ole humaania, ei edistyksellistä, ei moraalista, ei yhteiskuntaan sopivaa, vaan taloususkontoa valtauskontona ja valtaliittopahuutena.
>> Professori kohahdutti Lontoossa: Pankkikriisin syynä pankkiirien kokaiinin käyttö >> Nonni! Yli-individuaalia sokeutta edesauttavaa toimintaa. Ilmankos rahasta on tullut kuin poppamiesten luciferilainen amuletti megataloususkontona...
----> Kypros -malli & muut oligarkiamenetelmät rahatalousdiktatuurin ja imperialismin tahallisena totalitarisoijana EU -kriisissä
----> EU:n ja euron hajoamisprosessin Kypros -eskalaatio osana vuonna 2007 alkanutta rahatalouden systeemiromahdusta.
Yksi seuraus moisesta >>> Poliisi kyytii kodittomia Detroitissa: Fyysisen ekonomian tuho rahatalousdiktatuurin ikeessä tuottaa mm. tällaista pahuutta.
----------
On myös syytä muistaa, että taloususkonnon oheistoimintaa on sellainen "vihreys"- "luonnonsuojelu", joka luo agenda- ja toimintapohjansa eskaloituvasti tyrannian ja imperialismin mukaisesti niin, että se on yhtenevä ko. taloususkonnollisten intressien ja poliisivaltiodiktatuurinkin kanssa. Tätä transatlanttinen eliitti on ajatushautomoissaan, lobbausarmeijoineen ja kartellirakenteidensa piirissä pyrkinyt jo vuosikymmeniä rakentamaan omaksi hyödykseen "globalisaation" alle sijoittuvana osa-alueena. Tuloksena siitä on syntynyt mm. Agenda 21 -niminen YK:n alla tapahtuva valevihreys:
>> Transition Towns: Agenda 21 Comes to Life: Lisää Agenda 21 kataluudesta osana transatlanttisen eliitin maailmanhallinto- ja imperiaalitavoitteita.
>> Ilmatieteenlaitos: Ilmastonmuokkaajat korkealla ilmakehässä lakien yläpuolella:
Lainaus Janus Putkosen kommentista: "On taas aika valtamediauskovaisille kansalaisille raottaa foliopipojaan ja havaita mitä maailmassa aikuisten oikeasti tapahtuu. Vaihtoehtomediat ja laajat kansalaispiirit ovat jo vuosia tutkineet, jakaneet tietoa ja laatineet riippumattomia tutkimuksia ilmastonmuokkauksesta - kemikaalivanoista ja HAARP-tekniikoista - pilkkanauruista huolimatta.
Rohkean kyseenalaistamisen tulokset ovat olleet varsin huolestuttavia ja ohjelmat saattavat epäilysten valoon "ilmastonmuutos" politiiikan todelliset tarkoitukset sekä todelliset syy-yhteydet. Laajamittaisten toimien salaaminen ei ole parantanut luottamusta globalistien ilmastokysymyksissä harjoittamaan "ongelma-reaktio-ratkaisu" -doktriinin tarkoitusperiin. Kannattaa mieluummin katsoa kuin katua.
Lopputerveiseni on omistettu valtamedian muutamille erittäin ahdasmielisille ja auktoriteettiuskovaisille toimittajille: Laajasti dokumentoidut tiedot ja väitökset eivät ole mielikuvituksen tuotetta vaan ne luovat todellisen tehtävänne vaatimukset.".
Vertailuksi ihmeteltävää >>> Tuulen nopeus Venuksella on kasvanut jatkuvasti jo seitsemän vuoden ajan: Hyvin mielenkiintoista! Itse arvelen ainakin osasyyksi aurinkokuntaan liittyviä muutoksia, joihin vaikuttaa mm. sykliset vaihtelut linnunratamme puitteissa ja joista Maapallon ilmastokin lienee saamassa osansa....
Kaikkea ei voida kuitenkaan liittää väkinsinkään ns. ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen syyksi.
----> Earth Hour ja ilmastonmuutosalarmismi rappiollisena osana länsimaiden ajatteluvääristymiä: Agenda 21 ja taloususkonto.
Lopuksi >>> Hieno viisaus bongattu Infowarsin lukijakommenteista: "In the Land of the Blind, the One-eyed Man is King".
