skip to main |
skip to sidebar
Blogini uusaktivoituminen jatkuu nyt eilisen illan Sibelius-fantasian valokuvallisella esittelyllä - Esitys oli siis Hämeenlinnan torilla, missä tapahtuma oli nyt jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Itse osallistuin nyt tapahtumaan kamerani kanssa toista kertaa: blogissani esittelin toissa vuotista tapahtumaa samaan tapaan kuin teen nyt.
Alinna on ottamieni valokuvien sarja, jotka olen sommitellut kahteen teemaan siten, että ylinnä on tapahtumassa ensimmäistä kertaa pystytetyn videotaulun tapahtumista kuviani tavallaan lähiotoksina, ja sen alla on kronologisena sarjana torilta kirkolle päin kuvaamiani yleisnäkymäotoksia esityksestä.
Tällä kertaa tapahtumaa oli siis uudistettu muutamilla tavoilla, joista ainakin omalle kohdalleni sattuneena huomattavin oli tuo em. videotaulu, josta saattoi nähdä yksityiskohtaisempia esityksen vaiheita. Toinen merkittävä muutos oli tähän videotauluunkin liittyen myös se, että esityksen takana olevan kirkon sisälle oli laitettu klassisen musiikin orkesteri ja jazz-muusikko Iiro Rantala; heidänkin esitykset taltioitiin siis livenä tuohon videotauluun mm. lähikuvia varten - Iiro tosin esiintyi yhdessä vaiheessa myös ulkona kirkon edustan puistossa, joka oli siis tuttuun tapaan esityksen pääpaikkana ja lavasteena torille ja yleisöön päin.
Tapahtumaa oli myös havaintoni mukaan rukattu dramaturgisesti aikaisempaa dynaamisemmaksi, missä eri osioiden vaihtelua toisiinsa nähden oli selvästi mietitty nyt enemmän. Näin ollen kokonaisesitys tuntui sisällöllisesti mielenkiintoisemmalta ja rikkaammalta odotuksiin nähden eikä niin "mössökkäältä" tai "vanhan toistolta", kuten kenties hieman oli ollut aikaisempina vuosina tilanne.
Tämän esityksen huonona puolena oli kuitenkin ulkopuolisena vaikuttimena tuuli; nimittäin esityksen valo- ja lasersädetaide kärsi siitä, kun sen hienoa näkymistä edesauttavat savukoneiden tuottamat utuharsot kaikkosivat tuulisessa säässä jatkuvasti liian paljon ja liian nopeasti pois esitysalueelta. Näin ollen esityksen valotaide jäi odotettua vaisummaksi, joten siihen olisi pitänyt varautua ehkä jopa tuplaamalla savukoneiden kapasiteettia normaaliin nähden.
Tuulisuushan oli perua sen vuorokauden alkupuolelta, missä Suomea kuritti ensimmäinen kunnon syysmyrsky (tässä eilinen blogipostaukseni osaltaan siihenkin liittyen); tosin länsituuli oli jo esitykseen mennessä heikentynyt selvästi, mutta ajoittain vielä navakkapuuskaisena se toki vaikutti esitykseen huomattavasti.
Muutoin sää oli esityksen aikana jo varsin viileän tuntuista, koska oli tapahtunut edellisiltaan nähden se radikaali kylmentyminen; esityksen aikaiset vajaan +10 asteen lämpötilat olivat edellisiltaan nähden jopa reilut 10 astetta alempia. Niinpä tilanteessa omia käsiäni alkoikin jopa paleltamaan, kun ne olivat paljaana.
Mainitsen vielä keskeisesti ennen kuvasarjoja niistä syistä, miksi pidän tätä tapahtumaa niin mielenkiintoisena ja tärkeänäkin nykyisessä Suomen kulttuurissa ja tilanteessa! >> Esitys on siis monitaiteellinen, jossa yhdistyy luovasti ja rikkaasti ainakin valo- ja lavastustaide sekä tanssitaide monipuolisesti musiikkiin, missä on puolestaan kuoro- ja yksinlauluesityksiä, yhtye-musisointia, klassisen orkesterin tulkintoja, pienten ryhmien lauluesityksiä sekä pop- ja rockmusiikin keinoja.
Toki on myös niin, että esityksen ympäristökin on osa taiteellista kokonaisuutta, eli esityksen taustana oleva kirkko ja lavasteena osaltaan oleva puisto ilmentävät esityksen arkkitehtoonista ja puutarhataiteellista roolia.
Tämän takia pidän kokonaistapahtumaa oleellisena havainnollistuksena siitä, miten nykyisessä tietoisuuden hyvässä kehittymisessä oleellista on monipuolinen ja kokonaisvaltainen kokemus ja ymmärryksen kasvattaminen - Kyseinen poikkitaiteellisuus on siinä avain myös poikkitieteellisyyden kokemukseen luovan mielen soveltamiskapasiteetissa, jolla on kollektiivisesti hyvällä tavalla eheyttävää ja yhdistävää vaikutusta.
Kollektiivisen eheytymisen tärkeys on siinä osa kansallista psykoterapiaa, joka etenkin suomalaisessa kulttuurissa on erittäin oleellista vaikean ja tuhatvuotisen traumahistoriamme takia!
Se tarkoittaa myös sitä, että tuollaisen kokonaisvaltaisen tietoisuuden parantumisen saavuttamiseksi on myös hylättävä jotain vanhaa, mitä ovat mielestäni mm. liiallinen empirismi eli ns. vulgaaripositivismi (mm. Seppo Oikkosen tähdentämä seikka) sekä ismilliseen ajatteluun liittyvät haitallisen lukkiutuneet karsina-ajattelun piirteet liiallisine vastakkainasetteluineen, kokonaisuutta sumentavine yksityiskohtiin tuijottamisineen ja yhden aiheen kaventavine-vääristävine erikoistumisineen.
Näillä sosiologisilla, psykologisilla ja tiedonfilosofisilla seikoilla on roolinsa myös nykyaikaisten kriisiemme ja yhteiskunnallispoliittisten ongelmiemme korjaamisessa sekä lopulta yhteisön ja jopa koko ihmisyyden uusrenessanssisoitumisessa - Tämänlainen Sibelius-fantasia sinänsäkin on siis yksi kuvaus ja tahto lääkkeeksi siihen, miten ihmistietoisuus voisi mennä parempaan suuntaan tulevaisuudessa em. mielen uudistusten ja mielen luopumisten katsannoissa!...
Toivotan siis hyvin tervetulleena edelleen tämän tapahtuman, vaikka itse Sibeliuksesta voisikin olla montaa mieltä.
Esityksen videotaululta poimittuja otoksia >>
Balettitanssija Linda Haakanan herkkää eläytymistä.
Jazz-pianisti Iiro Rantalan soittamisen hurmiota; menossa oli jazzahtava versio Sibeliuksen Finlandia-hymnistä.
Lähikuvaa videotaululla torin laidalla olevan kirkon sisältä klassisen orkesterin soittajista.
Laajempaa kuvaa ko. kirkon sisältä, jossa klassinen orkesteri sekä loppuvaiheessa Iiro Rantalakin soittivat.
Yleisnäkymäotoksia esityksestä >>
Savukoneiden tuottaman utuharson ja valotaiteen leikkiä; tämä oli tuulisessa säässä yksi näyttävimmistä hetkistä.
Elina Arlinin luotsaaman The 3ees -yhtyeen esitystä ensimmäisen kerran.
Tanssiryhmän viehkeää liikkumista Sibeliuksen musiikin tahtiin.
Rockyhtye The Holy soittamassa modernia versiointia Sibeliuksen musiikista; mukana oli jopa kaksi rumpalia sekä viulun soittaja.
Elina Arlinin luotsaaman The 3ees -yhtyeen esitystä toisen kerran; mukana kuvassa myös em. torin videotaululle materiaalia kuvannut kameramies.
Modernin balettitanssin taikaa ryhmässä.
Kuorolaulun ja yksinlaulun harmoniaa.
Tapahtuman päätteeksi kuorolaulua ja balettitanssija Linda Haakanan esitystä Finlandia-hymnin tahtiin; Lindan tästä esityksestä oli siis myös lähiotos kuvasarjassa ylimpänä.
Blogini äärimmäisen hitaassa päivitystahdissa on nyt vuorossa jälleen sää- ja luontoasiaa - Kesän 2018 pitkällisistä hellejaksoista on siis päästy eroon jo ajat sitten, mutta itse asiassa terminen kesä on jatkunut Etelä-Suomessa siitä huolimatta ihan tähän saakka, koska syyskuun alku on ollut sen verran normaalia lämpimämpi edelleen.
Nyt on kuitenkin viimein tapahtumassa ja osin jo tapahtunutkin selvä muutos aidon syksyn pariin myös Etelä-Suomessa. Samalla juuri ennen tätä termisen syksyn tuloa kesän viimeisenä henkäyksenä tapahtui pikantisti viime pe-la välisenä yönä ennätyksellisen voimakas lämpöaalto, mikä tuotti yön keskelle aivan ällistyttäviä yli +20 asteen lämpötiloja Etelä-Suomeen!
Tässä kirjoituksessa tarkastelen seurantana tutun paikkakuntalistauksen kera tätä ääriharvinaista lämpöaaltoa sekä kerron muutenkin tämän ajan sää- ja luontotilanteista sekä syksyn etenemisestä jatkossa.
Pe-la välisen yön erityisen voimakas lämpöaalto Etelä-Suomessa:
Tuon lämpöaallon alkuperä oli jo muutaman päivän päässä menneisyydessä manner-Euroopan hyvin helteisessä säässä, mikä ulottui viime keskiviikkona ja eilen perjantaina myös Baltiaan ennätyksellisesti - Tässä on siitä juttua Latviassa tapahtuneesta ajankohdan ennätyshelteestä: September 19 hottest on record.
Etelä-Suomeen tästä ennätyshelteestä pääsi siis viime yönä maistiainen sen myötä, kun perjantain aikana Pohjanmerellä voimistui rajusti matalapaineen osakeskus, joka liikkui myrskymatalapaineena Norjaa pitkin koilliseen. Sen itäpuolella alkuvaiheessa etelästä Baltiasta nousi tuota erittäin lämmintä ilmamassaa pe-la väliseksi yöksi perille saakka muutamaksi tunniksi, kunnes ko. matalapaineen eteläpuolitse kylmän rintaman ylityksen kera paljon viileämpää ilmaa vyöryi hyvin voimakkaiden länsituulten mukana koko Suomeen lauantain päiväksi.
Alla olevassa lämpötilalistauksessa on havainnollisesti esillä se, miten lämpöaalto nosti lämpötilalukemia kaikkein eniten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla - näillä alueilla jopa selvästikin yli +20 asteen lukemat mahdollistuivat hetkeksi; kaikkein huikein lämpö oli Turun seudulla jopa +23 asteen paikkeilla käväisseiden lukemien kera!
Erikoista tuossa lämpöhuipussa oli sekin, että itse asiassa Suomenlahden merivedellä oli etelärannikon tuntumassa viilentävää vaikutusta. Tähän aikaan vuodesta moinen käänteinen ilmiö oli myös ennenkokematonta näin yöaikaan. Kuitenkin hellekesästä ja edeltäneestä lämpimästä syyskuusta huolimatta Suomenlahden pintavesilämpötilat olivat ehtineet viilentyä viime yöksi mm. tuulten sekoittamana ja ns. kumpuamisilmiön takia "vain" +15 asteen vaiheille, joten olihan se yli +20 asteen ilman lämpötiloihin nähden viileää ja viilentävää.
Sää tuon yöllisen lämpöhuipun aikana oli vähäpilvinen, mutta etelätuuli oli jo melko voimakasta. Samalla noin keskiyön paikkeilla lounaissaaristoa ylitti pohjoiskoilliseen kesäkauden viimeisiä ukkosia kylmän rintaman edellä - Myöhemmin yöllä ja aamulla kylmän rintaman ylityksessä esiintyneet sateet jäivät muualla tarkastelualueella kuitenkin hillityiksi eikä ukkosta enää esiintynyt.
Alueellisesti lämpöhuiput jakautuivat siten, että tarkastelualueen länsiosissa lämpötilat olivat korkeimmillaan vähän puolenyön molemmin puolin ja itäosissa selvemmin vasta puolenyön jälkeen. Kylmän rintaman ylitys joka tapauksessa laski lämpötilat nopeasti kaikkialla alle +15 asteen lännestä alkaen aamuun mennessä, ja sitten erikoisesti sattuikin niin, että kuluneen vuorokauden 22.9. päivälämpötilat olivat edelleen alle +15 asteisina edeltänyttä yötä paljon kylmempiä, mitä myrskypuuskainen länsituuli vielä korosti viileämmäksi.
Tuo ns. käänteinen lämpötilavaihtelu vuorokauden sisällä on vielä syyskuussa myös äärimmäisen harvinaista, ja vasta loppusyksystä alkaen sellainen muuttuu tavanomaiseksi talven ajaksi lämpötilan vuorokausivaihtelun kadotessa silloin usein säänvaihteluiden aiheuttamien lämpötilamuutosten alle Auringon päiväaikaisen lämmitysvaikutuksen ollessa vuoden alimmalla tasolla.
Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista & lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Tarkasteluajaksi lämpötiloille valitsin pe ja la välisestä yöstä jakson edeltäneestä illasta klo. 21:00 alkaen seuraavan aamun klo. 06:00 saakka. Siltä väliltä poimin kullekin tarkastelualueen paikkakunnalle korkeimmaksi päässeet lämpötilat alle seuraavana:
Perjantain 21.9 ja lauantain 22.9. välisen yön korkeimmat lämpötilat 2018: Maarianhamina +18 astetta, Turku +23 astetta, Salo +22 astetta, Pori +18 astetta, Hämeenlinna +20 astetta, Tampere; Härmälä +20 astetta, Tampere; Siilinkari +20 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +19 astetta, Vantaa +21 astetta, Hyvinkää +19 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +19 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +18 astetta, Jyväskylä +18 astetta, Savonlinna +18 astetta, Joensuu +17 astetta ja Ilomantsi +17 astetta.
Termisen syksyn alkamisesta ja syksyn etenemisestä jatkossa:
Tämä myrskymatalapaineen tuoma viileys on siis aloittamassa termisen syksyn myös Etelä-Suomessa, koska mitään uutta kesäistä lämpöaaltoa ei ole enää näkyvissä ennustekartoilla - Itse asiassa tämä matalapaine on tuonut aikaisempaa paljon viileämpää ilmaa myös laajasti manner-Eurooppaankin syksyn tuloa korostamaan, missä esim. Saksassa lämpötilat romahtivat aikaisemman viikon +30 asteen helteistä tämän päivän alle +20 asteen päivälämpötiloihin.
Jatkossa suursäätila näyttää suosivan lännestä vyöryvien voimakkaidenkin matalapaineiden tuloa Fennoskandiaan ja korkeapainetta asettuu siinä manner-Eurooppaan länsipainotteisesti - tämä mahdollistaa enimmäkseen viileitä länsivirtauksia Suomeen, missä välillä luoteesta pääsee melko kylmääkin ilmaa maahamme ja toisinaan lounaasta voi tulla ajoittain hieman leudompaakin säätä, muttei siis intiaanikesää sentään.
Ensi viikon 39 (24. - 30.9.) alussa on kuivan ja kylmän luoteisvirtauksen vaihe, missä päivälämpötilat jäävät vain +10 asteen vaiheille Etelä-Suomessa ja joinakin öinä saattaa vaania syksyn ensimmäistä kertaa hallakin ainakin sisämaassa. Sitten ke-to vaiheilla lännestä näyttäisi tulevan voimakas matalapaine sateineen ja tuulet voivat voimistua siinä vaiheessa taas jopa myrskyksi saakka. Sen matalapaineen perään näyttäisi tulevan taas annos kylmää ilmaa luoteesta-pohjoisesta, joten syksy voi muuttua entistäkin koleammaksi lokakuun alkuun tullessa, eikä selvää leudontumista ole ihan pian sen jälkeenkään näkyvissä...
Siinä vaiheessa Lapin pohjoisosissa saattaa tapahtua jopa talven tuloakin ensilumineen ja ainakin Kilpisjärven seudun osalta jopa termisen talven alkamisenkin kera!...
Etelä-Suomen ruskatilanteesta ja sen etenemisestä jatkossa:
Ruska on ollut syyskuun aikana selvästi myöhässä etenkin etelärannikon tuntumassa, koska elokuun lopussa ja syyskuun alussa sen alueen ankaran kesäkuivuuden päättäneet sateet menivät vielä kasvien loppukesäiseen kehittymiseen ruskan alkamisen sijaan. Sisämaassa miedomman kesäkuivuuden alueilla ruska on alkanut etenemään jo selvemmin. Samalla tämä syyskuun lämpimyys tähän mainittuun kylmenemiseen saakka on vaikuttanut ruskaan sitä myöhästyttävästi.
Poikkeuksena ruskan myöhäisyyteen nähden on esiintynyt paikoin sekä alueellisesti että lajeittain selvästi ennenaikaistakin ruskaantumista - Esim. viljellyissä lajeissa pohjoisamerikkalainen punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) on ruskaantunut monin paikoin vähintään normaaliaikaisesti ja osin jopa etuaikaisesti niin, että monet sen lajin puut ovat nyt jopa jo melkein lehdettömiä - Mantereisen helteinen kesä on ollut tähän ilmeisesti yksi osasyy, mikä on ennätyksellisen lämpösummakertymän ansiosta valmistanut kasveja erittäin etuaikaisesti talveen.
Metsävaahteroissakin (Acer platanoides) on osittain jo melko pitkälle edennyttä ruskaa, mutta etenkin siis etelärannikolla siinäkin puulajissa ruskan myöhästyminen näkyy.
Ruskan myöhästyminen näkyy tällä hetkellä kuitenkin eniten varhain ruskaantuvissa luonnonvaraisissa yleisissä puulajeissa, kuten tuomissa (Prunus padus) ja haavoissa (Populus tremula); vain pienessä osassa niistä on vasta vähän laikullista ruskaa ja pääosa etenkin haavoista on edelleen täysin kesävihreitäkin - Tosin tässä täytyy mainita, että etelärannikon ankaran kesäkuivuuden alueella kallioisten mäkien vierellä jopa isoistakin haavoista varisi paikoin jopa yli puolet lehdistään pois kuivuusreaktiona jo elokuun alussa.
Kotipihlajissa (Sorbus aucuparia) on paikoin yllättäväkin kirkasta ja kirjavaa ruskaa esillä parhaillaan, mitä ilmeisesti mennyt erittäin helteinen kesäsää on osaltaan aiheuttanut - Sen puulajin kirkasta ruskaa siis näyttää edesauttavan mantereisen ilmaston vaikutus.
Koivuissa (Betula sp.) on tapahtunut normaalivuosiin verrattuna varsin monimutkaisia lehtiruskaantumisia, joista pääosa on johtunut toistaiseksi varsinaisen ruskan sijaan joko kesän edeltäneestä ankarasta kuivuudesta viiveen kaltaisesti tai elokuun lopussa esiintymään alkaneista ruostesienikellastumisista. Myös nuo molemmat kellastuttaneet vaikutukset ovat voineet esiintyä yhtäaikaakin alueittain vaihdellen.
Olen havainnut tässä mielessä mielenkiintoisia alueellisia koivukellastumisvaiheita syyskuun mittaan; esim. Uudenmaan pohjoisosissa (mm. Hyvinkään tienoo) oli syyskuun alussa hyvin voimakas koivukellastumisen vaihe, mitä en havainnut etelärannikolla tai hieman pohjoisempana mm. Hämeenlinnan seudulla. Tällä hetkellä koivuissa on taas lähes kokonaan vihreänä viipyilevää vaihetta noiden aikaisemmin kellastuneiden lehtien varistuttua; silti toisin paikoin on myös voimistunutta ruostesienikellastumista maaseudulla.
Jatkossa tämä viilennyt sää saattaa laukaista varsinaista ruskaa etenemään aikaisempaa selvästi nopeammin, ja sen myötä eri puu- ja pensaslajeissa kirkkaitakin värejä alkaa näkymään ensi viikon ja lokakuun ensimmäisen viikon mittaan hyvinkin selvästi - Ruskan huipentuma jäänee kuitenkin laajoilla alueilla Etelä-Suomessa selvästi lokakuun puolelle sisämaassakin, ja etelärannikolla paikoin ehkä lokakuun puolivälin ylitsekin...
Viime viikon lauantaina 4.8. vihdoin päättyi lähes kuukauden yhteen menoon jatkunut historiallisen kuuma helleaalto, ja sen jälkeen olikin 5. - 7.8. välisen ajan taukoa helteissä - Ennustettuun tapaan helle on tehnyt kuitenkin parhaillaan paluun eilisestä keskiviikosta 8.8. alkaen, ja siksi teen nyt taas helleseurantaa tälle kesälle jo peräti osassa 8!
Helteen paluu on johtunut siitä, kun manner-Euroopan ankarasta helteestä on tullut etelävirtauksen mukana maistiainen Suomeen korkeapaineen muodostuttua maamme kaakkoispuolelle. Tämä tilanne jatkuu vielä huomiseen perjantaihin saakka, kunnes sen päivän illalla Etelä-Skandinaviassa voimistuvan erittäin rajun matalapaineen mukana kylmä rintama länsilounaasta käsin poistaa hyvin nopeasti helleilmamassan viikonlopuksi jo pois. Siihen tilanteeseen saattaa liittyä erittäin rajuja ukkosia!...
Sitten ennustemalleissa alkaa näyttää jo sen verran syyskesäiseltä, ettei seuraavaa hellettä ole enää kunnolla näköpiirissä, vaan vallitsevaksi moodiksi näyttäisi muodostuvan pitkäksi aikaa lounaasta tai lännestä tulevien matalapaineiden sarja. Tosin lämpötilat näyttäisivät silloinkin pysyvän vielä ajankohtaan nähden normaalin loppukesäisinä...
Alla oleva seurantalistaus sisältää jo valmiiksi eilisen keskiviikon ja tämän torstain maksimilämpötilat säätilanneselostuksineen. Sitten huomenna illalla tai lauantaina seuraa vielä perjantain maksimilämpötilat päivityksessä - Loppuun saatan vielä tehdä huomisiin mahdollisesti rajuihin ukkosiin liittyvää päivitystä senkin lisäksi, ja aivan loppuun taas myös luonnon ja kasvukauden tilanteiden havaintoja...
Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus on uudistettu, jotta kaikki hellelukemat erottuvat hyvin listauksista. Värikoodit ovat seuraavanlaiset:
Ylipäätään hellelukemiin (tasan +25 astetta ja sen yli +29 asteeseen saakka) päätyvät maksimilämpötilojen arvot olen päättänyt merkitä punaisella. Sitten muutan aikaisemmat värikoodimerkinnät siten, että +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen paksufonttisella punaisella, mutta +35 asteen helteet ja sitä kuumemmat lukemat laitan edelleen paksufonttisella ruskehtavan punaisella.
Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista & lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Keskiviikon 8.8.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +26 astetta, Turku +27 astetta, Salo +27 astetta, Pori +28 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +22 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.
Korkeapaine muodostui ti-ke välisen yön aikana Suomen etelä-kaakkoispuolelle, ja sen myötä päivän aikana etelälounaasta alkoi virtaamaan Suomeen helleilmamassaa. Sen mukana esiintyi hieman yläpilvilauttailua ja iltapäivällä sisämaassa syntyi hieman kumpupilvisyyttä; muutoin oli varsin vähäpilvistä ja osin selkeääkin.
Yllä oleva listaus paljastaa, miten helleilmamassan virtaus alkoi vaikuttaa ensimmäisenä tarkastelualueen lounaisosissa ja länsirannikolla, jossa päivästä tulikin selvästi kuumin muuhun alueeseen verrattuna. Vastaavasti helleilmamassa ehti viimeisenä tarkastelualueen itä-koilliskolkkaan, missä maksimilämpötilat eivät vielä ehtineet edes hellelukemiin.
Myös etelärannikon tuntumassa ei vielä saavutettu hellettä, koska edellispäivinä olleet voimakkaat länsi-luoteistuulet saivat Suomenlahden vesiä sen verran sekoitettua, että meriveden pintalämpötilat laskivat monin paikoin vajaaseen +20 asteeseen, ja näin ollen ko. etelälounaisella tuulella oli siinä viilentävää vaikutusta.
Torstain 9.8.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +26 astetta, Turku +26 astetta, Salo +29 astetta, Pori +28 astetta, Hämeenlinna +29 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +28 astetta, Vantaa +30 astetta, Hyvinkää +30 astetta, Lahti +29 astetta, Kouvola +29 astetta, Porvoo +30 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +29 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +26 astetta, Mikkeli +29 astetta, Jyväskylä +28 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +26 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.
Korkeapaine jatkoi edelleen oloaan Suomen kaakkoispuolella ja matalapainetta oli eri osakeskuksineen lännessä ja lounaassa - edellispäivänä Ruotsissa voimakkaita ukkosia aiheuttanut matalapaineen osakeskus siirtyi Lappiin ja sen häntänä tarkastelualueen länsiosiin ulottui rintamasysteemi, jonka yhteydessä syntyi iltapäivällä lyhyeksi ajaksi Turun pohjoispuolelta kohti Hämeenlinnan ja Tampereen seutuja hieman ukkostaneita kuurosateita. Toinen uusi matalapaine kehittyi noin Benelux-maiden tienoilla, ja se on oleva se em. perjantain raju matalapaine, joka tulee syrjäyttämään helteet pois Suomesta...
Helleilmamassa oli nyt saapunut koko tarkastelualueelle, jossa kuumimmaksi alueeksi muodostui em. länteen ulottuneen rintaman ja sen kuurosadealueen etelä-kaakkoispuolinen vyöhyke Uudeltamaalta Kymenlaaksoon, minne siis manner-Euroopan ankara helle pääsi Baltian kautta parhaiten; tällä vyöhykkeellä mitattiin paikoin +30 asteen paikkeille äitynyttä kuumuutta, vaikka silläkin alueella oli iltapäivällä melko paljon yläpilvilauttailua. Miedointa helle oli yhtäältä lounaiskolkassa ja Pirkanmaalla, missä em. kuurosateiden jäljiltä jäänyt pilvisyys oli runsasta. Toisaalta helleilmamassa ei ollut vallannut itä-koilliskolkkaa edelleenkään aivan kunnolla.
Ke-to välinen yö oli myös huomattavasti lämpimämpi kuin edeltänyt ti-ke välinen yö, missä sisämaassa minimilämpötilat putosivat jopa selvästikin alle +10 asteen. Sen sijaan tämä viimeisin yö oli minimilämpötiloiltaan sisämaassakin paljon yli +10 asteinen ja suurten vesistöjen äärellä oltiin taas jopa paikoin lähellä +20 astetta.
Päivitys 10.8.2018 klo. 01:00: Alkaneelle perjantaille 10.8. Myrskyvaroitus.com -sivuston laatima rajuilmaennuste >> Rajuilmaennuste 10.8.2018. Lainaus: "Perjantain säätilanteen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan melko vähäisiksi ja tulevat riippumaan osumista tiuhaan asutetuille alueille. Kesän 2018 asteikolla rajuilma saattaa silti nousta lähelle kärkipäätä. Puustovahingot lienevät luonteeltaan enimmäkseen pienialaisia, joskin kaarikaikujen yhteydessä saattaa esiintyä myös kapeita ja pitkiä vahinkokaistaleita. Melko pienien vaikutusalueiden ja lyhyen keston vuoksi, tilanteen vaarataso on perusteltua pitää keltaisen vaaratason ylemmässä puolikkaassa. Tilanteen maasalamamäärä lasketaan todennäköisesti useissa tuhansissa, mutta tapaus ei lähentele viikontakaisia maasalamamääriä.".
Perjantain 10.8.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +25 astetta, Turku +28 astetta, Salo +28 astetta, Pori +31 astetta, Hämeenlinna +30 astetta, Tampere; Härmälä +30 astetta, Tampere; Siilinkari +28 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +28 astetta, Vantaa +30 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +31 astetta, Kouvola +30 astetta, Porvoo +30 astetta, Lappeenranta; Lepola +29 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +30 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +27 astetta, Mikkeli +30 astetta, Jyväskylä +30 astetta, Savonlinna +30 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +29 astetta.
Helletilanne alkoi tulla tämän vuorokauden aikana päätökseen, mutta vielä alkuiltapäivällä ennen länsilounaasta saapuneen kylmän rintaman ylitystä lähes kaikkialla ehti olla edellispäivää kuumempaakin - Voimistuva matalapaine liikkui keskukseltaan Tanskan tienoilta pohjoiseen ja sen myötä illalla alkoi siis virrata länsilounaasta viileämpää ilmamassaa tarkastelualueelle.
Tilanteessa liikkuneen kylmän rintaman mukana ei silti tullutkaan ennustettuja voimakkaita ukkosia tarkastelualueelle, vaan rajujen ukkosten vyöhyke keskittyi ainoastaan Vaasan tienoilta Oulun seudulle ulottuneelle alueelle. Iltapäivällä ja illalla pilvisyys kuitenkin lisääntyi rintaman myötä ja paikoin esiintyi heikkoja tai kohtalaisia kuurosateita, joten päivän maksimilämpötilat tulivat ennen rintaman saapumista; käytännössä kuumuus oli varsin tasaisesti levinnyttä siinä vaiheessa, joten +30 asteen paikkeille yltäneitä helteitä esiintyi ympäri aluetta monin paikoin.
Ainoastaan lounaisimmassa kolkassa rintaman viilentävä vaikutus tuntui jo sen verran varhain, että esim. Ahvenanmaalla jäätiin "vain" hellerajan tuntumaan. Etelärannikollakin oli muuta aluetta taas hieman miedompaa hellettä paikoitellen, koska vallinnut navakkapuuskainen etelätuuli toi mereltä sen verran viileämpää ilmaa jo ennen ko. rintaman saapumistakin.
---- Tähän päättyy tämä seurantaosa, ja sääennustemallien mukaan seuraavaa hellejaksoa ei ole edes näköpiirissä, joten saattaa hyvinkin olla, että tämän kesän kaikki helteet olivatkin jo tässä. Tosin ei ole vielä kokonaan poissuljettua, josko elokuun lopulla tai jopa vielä syyskuun alussakin joitakin yksittäisiä hellepäiviä saattaisi tulla, mikäli normaalia paljon lämpimämmät ilmamassat suvaitsisivat vierailla vielä silloin täällä päin; en kuitenkaan ehkä enää tekisi niistä seurantapäivityksiä tänne blogiini...
Vielä seuraavaksi sääennustetta ensi viikon 33 (13. - 19.8.) loppuun saakka ulottuen; tämä ennustepäivitys tapahtuu lauantaina 11.8. klo. 18:45: Nyt viikonloppuna ja ensi viikon mittaan Fennoskandiassa vallitsee suursäätilallisesti ajankohtaan nähden melko tyypillinen lounaasta ja lännestä saapuvien matalapaineiden länsivirtaustyyppi, missä sadealueet ja lyhyet välikorkeatilanteet vuorottelevat melko normaalilämpöisissä ilmamassoissa - Etelä-Suomeen tämä tarkoittaa vihdoinkin kunnollisia runsaitakin sateita, joista seuraavat ovat jo huomenna sunnuntaina. Sitten ensi viikolla ainakin pari-kolme sadealuetta tulee lisää perään, joista yksi olisi ti-ke paikkeilla ja loput viikon aivan lopussa...
Päivälämpötilat ovat jatkossa tyypillisesti pilvisyydestä riippuen vähän +20 asteen molemmin puolin; poutahetkillä on tietenkin lämpimintä. Yölämpötilat pysyvät pilvisillä ja tuulisilla hetkillä edelleen hyvin korkeina, eli jopa yli +15 asteen minimilämpötiloja mitataan edelleen ja varsinkin suurten vesistöjen äärellä. Ainoastaan sisämaan mantereisilla alueilla heikkotuulisten ja vähäpilvisten öiden sattuessa alle +10 asteen minimilämpötiloja voidaan mittailla.
Lopuksi havaintoja tämän hetken kasvukauden tilanteesta ja muista luontotilanteista: Vielä tällä hetkellä ennen huomisia (12.8.) runsaitakin sateita etelärannikon tuntumaan on jäänyt vaivaamaan muusta Etelä-Suomesta poiketen äärimmäisen paha kuivuus! - Alueella ei ole satanut kunnolla sitten kesä-heinäkuun vaihteen tienoon, ja paikoin jopa ei ollenkaan yli kuukauteen, koska kaikki kunnon ukkoskuurot ovat esiintyneet vain sisämaassa.
Lisäksi tilanteessa vaikuttaa pahentavasti myös touko- ja kesäkuussa tavallaan jo pohjaksi syntynyt myös erikoisen vakava kuivuus, ja niinpä nämä yhdessä ovat muodostaneet kuivuuskatastrofia ennen näkemättömästikin etelärannikolle.
Niinpä menneet ankarat hellejaksot ovat saaneet luonnon ja puutarhat nuupahtamaan pahan kerran mm. Espoon eteläosissa! - Visuaalisesti tämä näkyy esim. mainitulla Espoon alueella kallioisten mäkien ja muutoin ohutmultaisten / ohuthumuksisten maiden paikoilla yleisinä lehtipuustojen kellastumisina, missä jopa keskikokoisia ja isoja lehtipuita on saanut kuin ennen aikaisen syysruskan; osa puista on jopa joko varistanut lehtensä osittain ja melkein kokonaankin, kuten haavalla (Populus tremula) tai lehdet ovat ruskistuneet puihin kiinni, kuten koivuilla (Betula sp.) ja vaahteroilla (Acer platanoides), ja mitä samaa tapahtui jo tuon touko-kesäkuun kuivuudenkin aikana taimikoissa. Samalla puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat olleet yleisesti kasvamatta ruskeina jo pari-kolme viikkoa yhteen menoon.
Sen sijaan sisämaassa monilla paikoilla useidenkin ukkoskuurojen turvin tilanne on aivan erilainen! - Esim. Hämeenlinnassa ukkoskuurojen välissä oli sateetonta korkeintaan 1 - 2 viikon ajan näiden menneiden ankarien helteiden aikana, jolloin kuivuus pääsi vaivaamaan siellä vain hieman nurmikoilla eikä puustokellastumista ole päässyt syntymään.
Onneksi huomenna sunnuntaina tilanne muuttuu etelärannikollakin parempaan suuntaan runsaiden sateiden myötä, mutta tavallaan ne sateet tulevat aivan liian myöhään tai väärään aikaan, koska esim. maanviljelijöiden ankeaa tilannetta ne eivät enää muuta viljojen kadon ollessa jo tapahtunutta.
Näiden ja ensi viikon sateiden myötä ruohovartinen kasvillisuus ja kuivuudesta vasta vain hieman haittaa kokeneet lehtipuut saavat vielä loppukesäksi uutta elinvoimaa, joten vihreyttä ja kasvua palaa sen myötä mm. nurmikoille. Silti valtava määrä lehtipuita jää vaurioituneeksi tai jopa kuolleeksi, ja osa jää myös heikenneinä aikaisempaa alttiimmiksi tuleville kasvitaudeille, mikä voi lisätä seuraavien vuosien aikana puustokuolleisuutta entisestään!...
Kasvukauden tilanne on edelleen ennätyksellisen etuaikainen varsinkin niillä paikoilla, missä kuivuus ei ole päässyt nuuduttamaan kasvua ja kehitystä: mm. omenasatojen ennenaikaisuus pysyy edelleen erittäin merkittävänä ja monien myöhäisten kukkijoiden kukinnat etenevät kuin olisi jo alkamassa syyskuu.
Etelärannikolla tosin kuivuus on kiihdyttänyt myös sellaista ilmiötä, missä kypsyneiden hedelmien rusinoitumista, mätänemistä ja varisemista on tapahtunut paljon esim. kotipihlajilla (Sorbus aucuparia) ja omenoillakin. Myös tammenterhojen (Quercus robur) varisemista on tapahtunut nimen omaan kuivuuden aiheuttaman stressin takia, vaikka terhot eivät varsinaisesti ole ehtineet vielä kunnolla kypsyä.
Aivan viimeiseksi vielä vesistöjen pintavesilämpötiloista: järvissä ne ovat pysyneet vielä yleisesti yli +20 asteen veroisina, mutta ensi viikon mittaan alkaa vähitellen niiden viileneminen vajaaseen +20 asteeseen. Pitkään jatkuneiden helteiden takia syvään lämmenneiden vesien viileneminen on tällä kertaa jatkossa tavanomaista hitaampaa.
