Lisää pohdintaa ja esille ottoa elämäntilanteeni, sometoimintani ja erilaisten roolieni piirteistä mm. osana erityisherkän INFJ-persoonatyyppini ominaisuuksia

Olen viettänyt viimeksi kuluneen n. kuukauden aikana jälleen omien somejulkaisujeni osalta täydellistä mykkyyttä, mutta tässä palaan nyt aktiivisemmaksi täällä blogissani!

Edellisessä blogijulkaisussani tein tänään myös päivityksen, jossa lyhyesti kerroin viimeaikaisista sometoimintani piirteistä, mutta tässä palaan kertomaan niistä paremmin ja paljastamaan lisää syitä tällaiselle mykkyystoiminnalleni etenkin Facebook-seinäni osalta -- samalla oman elämäntilanteeni muitakin piirteitä arkeni sisältöjä myöten valottuu esille lisää.

Koko tämän vuoden jatkunut ongelma Facebookin käytettävyydessä omalta läppäriltäni käytettynä on ollut edelleen se yksi keskeinen syy haluttomuuteeni olla nimenomaan Facebookissa aktiivinen, ja näillä näkymin siitä syystä ei ole hamaan tulevaisuuteen edelleenkään poispääsyn mahdollisuutta näkyvissä...

Mutta onpa nimenomaan Facebookin käyttöön liittyvän haluttomuuteni parissa muitakin syitä, joista tässä kerron seuraavaa:

Kun tuota viime blogijulkaisuani päätin poikkeuksellisesti mainostaa Fb-seinälläni tuolloin kuukausi sitten, niin havaitsin siihen eräältä toiselta Fb:n käyttäjältä tulleen kohtuuttoman kriittisen kommentin myötä olevani Facebookissa tavallaan liian hankalassa ja osin jopa vääränlaisessa sosiaalisessa ympäristössä sekä oman persoonani että oman tämän hetken elämäntilanteeni katsannoissa -- tämän havaittuani päätinkin osaltaan siksi poistaa ko. Fb-postaukseni ja palauttaa Fb-seinäni viime heinäkuusta alkaneeseen "mykkyyden" tilaan.

Tässä edellistä edeltäneessä blogijulkaisussanihan olen jo paljastanut ja pohtinut oman persoonani ja elämäntilanteeni piirteitä alustavasti, ja siellä kerroin jatkavani aihepiirin käsittelyä vielä lisääkin, joten tässä sitä nyt jatkan jonkin verran ja nivon sitä osaksi myös tätä omakohtaista Facebookin (somen) käytön epämiellyttävyyttä ja hankaluutta.

Minusta siis vaikuttaa yhä vakuuttavammin nykytilanteessani siltä, että Facebook on somealustana tavallaan kuin liian älämölöinen ja sosiaalisesti liian epäharmoninen "avokonttori" kaltaiselleni ns. erityisherkälle ja INFJ-persoonatyypin (Myers-Briggs 16 persoonatyyppiä) piirteitä omaavalle ihmiselle, jolla lisäksi omassa elämässään on tällä erää muitakin hankaluuksia.

Tämä kokonaisuus on siksi sellainen omalla kohdallani, että siedän toistaiseksi aika heikosti Fb:n sisältämää tavallaan liian aggressiivista ja epämiellyttävää sosiaalista laatua.

Paras toimintaympäristö minulle tässä mielessä on siksi jatkossakin tämä paljon rauhallisempi blogialusta, jossa voin riittävän omaehtoisesti ja sopivan häiriöttä keskittyä juuri sellaiseen analyyttiseen ja vaikeiden asioiden sisältöjä pohtivaan kirjoitteluun, mikä on sitä ominta tapaani olla ylipäätään kirjoittaja ja siis olla osaltaan siinä myös jonkinlainen "aktivisti" vielä edelleenkin.

Itselleni tuo termi "aktivisti" on ollut silti myös osaltaan pettymyksen ja hankaluuksien piirteitä sisältänyt asia näinä viime aikoina, ja itse asiassa korostuneesti juurikin viime kevään eduskuntavaalien jälkeisenä aikana koko ajan - liekö niin, ettei sellainen rooli sittenkään sovi minulle yhtään...?

Yksi osa kokonaisvaltaisessa elämäntilanteeni pohdinnassa onkin ollut oman itseni analysoiminen sellaisen "aktivismin" roolin sopivuutta omiin tarpeisiini ja elämäntilanteeseeni ihmetellen, mutta paljon siinä on siis myös ulkoista pettymystä joidenkin muiden harjoittamaa "aktivismia" kohtaan, ja yleensäkin ns. vaihtoehtoajattelun tiettyjä piirteitä siinä myös pohtien.

Taitaa johtua osaltaan näistä persoonapiirteistäni juuri se, miten helposti ajaudun ehkä jopa lähes missä vain sosiaalisessa konstruktiossa tavallaan "liian omaehtoiseksi" ja sen mukaan monien muiden näkökulmasta katsottuna "liian hankalaksi" ja "liian kovapäiseksi" toimijaksi.

Virallista valtaa kyseenalaistavan aktivismin piirissäkin täten olen sellaisessa moodissani helposti tyyppiä, joka tulee vaihtoehtoisen sisälläkin "vaihtoehdoksi", ja siksi esim. virallista kyseenalaistavassa viiteryhmässä muutun helposti sitä vaihtoehtoista itseäänkin kyseenalaistavaksi toimijaksi -- minua ei vain ole ollenkaan luotu olemaan joukkoliikkeisiin ja muihin normimoraalisiin / kulttimaisiin ryhmiin mukaan ajautuvaksi persoonaksi, ja se kattaa kaiken uskonnollisista poliittisiin ryhmiin.

Silti olen ollut tällaisesta sosiaalisesta aspektistani, omaan itseeni ja rooleihini liittyen itse asiassa jo kauan monesti kiusaantunut ja hankalia tilanteita siinä surrut ja harmitellut, kun toisaalta haluaisin toki ihmisenä olla edes jossain määrin tai jossain katsannossa myös osa jotain "ominta sosiaalista ryhmää" tai edes jonkinlaiseen "sopivaan" sosiaaliseen toimintaan kuuluva -- balanssin löytäminen ko. omaehtoisuuteni ja sosiaalisuuden välillä on ollut minulle erityisvaikea asia itse asiassa koko elämäni ajan...

Niinpä juuri omaehtoisuuteni ja sen parissa ilmenevät kriittiset ja painavat ajatukseni ja tapani aiheuttavat ilmeisesti edelleenkin sekä omalla kohdallani itseni erakoitumisen tilanteita että tuottavat ulkoa päin hylkimisreaktioita itseäni kohtaan joidenkin tai jopa monien muiden tahoilta.

Usein on tuntunut mm. juuri tämän vuoden aikana sellaiselta, ettei tähän dilemmaani voisi koskaan tulla kunnollista ratkaisua koko loppuelämänikään aikana, ja se toki on osaltaan myös lannistavan tuntuista ja aiheuttaa osaltaan mm. muutenkin hankalaa Facebook-alustaa kohtaan itselläni toimintahaluttomuutta sometoiminnassa.

Tähän nimittäin osaltaan kuuluu myös sekin iso dilemma oleellisena osana INFJ-persoonatyypin ongelmavyyhdeissä, miten olemiseni rakkauselämääni ja seksuaalisuuteeni liittyen voisi muodostua toivotuilla ja / tai tarpeellisilla tavoilla, kun toistaiseksi minulla ei niiden suhteen ole olemassa yhtään mitään, kuten lähes koko aikuiselämäni ajankin on ollut tilanne...

Persoonaominaisuuksieni mukaan olen kuitenkin mm. aktivismiin ja kollektiivisiin sisältöihin liittyen vahvasti sitä tyyppiä, joka isosti kavahtaa kaikenlaisissa sosiaalisen konstruktion asetelmissa älyllistä epärehellisyyttä, valehtelua, ontuvaa ja vääristynyttä logiikkaa, puutteellista suhteellisuudentajua ja monella muullakin tavalla huonoa / puutteellista asiakäsittelyä eli ylipäätään ns. "virheajattelua".

Tämä koskee kontoltani käsin siksi virallisen vallan piirissä havaittavien tällaisten piirteiden lisäksi myös siis sitä virallista kyseenalaistavaa vaihtoehtoajattelua itseäänkin, jossa näitä kaikkia ongelmia on ollut havaintoni mukaan myös esim. juuri kemikaalivanauskomuksissa ja etenkin ns. "litteä maa" -kultissa, yms. uskomusjärjestelmien ja ismi-sisältöjen tyylisissä ryhmissä...

Minun kuuluu kuitenkin joka tapauksessa tuoda näitä puutteita esille, vaikka ne olisivat ns. "oman piirinkin" sosiaalisessa viiteryhmässä tapahtuvia, ja vaikka sen takia minua kohtaan tulisi sellaisen piirin puitteissa ulkoapäin hylkimistä ja vastareaktioita -- tämä kriittinen kyseenalaistavuus siis on loppujen lopuksi oman persoonani kunnollista toteuttamista kaikesta huolimatta.

Nimittäin olen aina aktivismikauteni puitteissa päätellyt asioita myös niin, että kunnollinen aktivismi tarvitsee myös kunnollista itsekritiikkiä piirissään juuri mm. ryhmä- ja kollektiivikatsannoissa tavattavaa kulttiajattelua vastaan! -- sitä itsekritiikkiä ei valitettavasti ole riittävästi täällä Suomessa(kaan), josta voisin tehdä montakin muuta omaa blogikirjoitusta, ja todennäköisesti jossain vaiheessa niin teenkin...

Ja vaikka itse sen sanonkin, niin olen mielestäni jo joka tapauksessa sen verran hyvin perillä monista asioista 15 vuoden aktivismi- ja valveutumiskauteni tuloksena, että voin hyvin pätevästi tunnistaa sekä analyyttisesti että intuitiivisesti näitä mainittuja "ajatusvirheiden" piirteitä monissa yhteyksissä, asioissa ja tilanteissa, minkä ymmärtäminen ja oppiminen edelleen kuuluu siis myös ihan luonnostaan persoonallisuuspiirteideni mukaiseen ajattelu- ja toimintatapaani.

Tämänlaisen INFJ-persoonatyypin täten kuuluukin olla sekä omaehtoinen kyseenalaistaja syvällisesti ja laajakatseisesti että itsetietoinen analyytikko ja uutta avartava "tietäjä" jopa tarpeen tullen ihan "kaiken" suhteen!

Itselleni tarpeellisesti vasta tämän aktivismikauteni puitteissa ja siinä etenkin koronakauden (eli Covid-petosvaiheen) tuomana aktivismin muutoksena olen alkanut itse viimein ymmärtää paljon paremmin myös sitä, että miten ja miksi tämän persoona-analyysin mukaisesti itse toimin ja ajattelen sekä aktivismissa itsessään että kokonaisvaltaisesti koko elämäni puitteissa...

Näistä mainitsemistani "oman persoonani piirteistä" olen tehnyt itse asiassa viime aikoina paljon itsetutkiskelua toiveissani mm. oman itseni kehittäminen ja mahdollinen sosiaaliseen konstruktioon paremmin asemoituminen edelleen elämäni nykyhankaluuksista huolimatta, tai siis myös niiden hankaluuksien takiakin.

Siinä on myös yksi syy tälle viimeaikojen somemykkyydelleni: olen vain kuluttanut aikaani ja energiaani myös tällaiseen itsetutkimiseen aikaisempaa enemmän someaktiviteetin sijaan; tämä varmasti jatkuu edelleenkin tulevaisuuteen jossain määrin...

Iso osa tästä itsetutkiskelustani on sisältänyt mm. tämän vuoden aikana YouTuben tarjoaman sisällön tutkimista, jossa olen katsellut esim. juuri INFJ-persoonatyypin ominaisuuksia tutkivia ja analysoivia YouTube-kanavia ja ammentanut myös muutakin sosiaalista ja psyykkistä materiaalia ymmärrykseni-tietoisuuteni parantamiseksi.

Täytyykin olla länsirappiosta huolimatta todella kiitollinen siitä, miten tällainen sosiaalis-psyykkinen materiaali myös ylipäätäänkin (siten siis sisältäen mm. myös muitakin "Myers-Briggs" -analysoituja persoonatyyppejä esille otoissaan) on noussut viime vuosina hyvin esille somessa ja vaihtoehtomediassa monien hienojen "asiantuntijoiden" toimesta!

Tämäkin uusi someaspekti voi auttaa länsimaiden nykyisessä rappiokriisissä oleellisesti osaltaan parantavien "lääkkeiden" ja tapojen löytämistä ja toimeen ottamista sekä kokonaisvaltaisesti että kohdistetusti kriisimme ratkaisemiseksi!...

Olen ajatellut jossain vaiheessa vielä tässä marraskuussa tehdä näistä ko. YouTube-kanavista ja -materiaaleistaan oman koostekirjoituksen tänne blogiini, josta te lukijani voitte sitten päästä tutkimaan niissä olevia asioita hyvänä tietopakettina. 

Se toivottavasti tuo sitten paremmin esille em. yleisen ongelmaratkaisun lisäksi teille kaikille myös sitä, millainen olen persoonana sekä miten ja miksi toimin niin kuin toimin, ja kuinka tällaiseen persoonaan suhtautuminen muiden taholta voi olla usein erikoista ja hankalaa -- tämä siis voi olla tärkeää itselleni läheisille ihmisille, jotka ovat ihmetelleet minua ja ajatteluani: wink wink!...

Siksikin toisaalta näistä persoonapiirteistäni tietäminen ja niiden suhteesta muihin sosiaalisiin konstruktioihin kuulumisen ymmärtäminen voi olla toki myös palkitsevaa ja avartavaa monellakin tavalla, kun siihen sopivasti sillä tavalla suhtautuu.

Samalla tietenkin te kaikki voitte päästä tällaisenkin koostepaketin kautta tutkimaan myös omien persoonallisuuspiirteidenne muotoja ja sisältöjä toivottavasti uudella ja hedelmällisellä tavalla tulevaisuuden muuttamiseksi senkin avulla paremmaksi...

Oman elämäni mainituista / vihjatuista nykyhankaluuksista voisin vielä mainita tähän seuraavaksi sellaista, että osaltaan myös sometoimintaani hankaloittaa edelleen yhtenä ongelmana myös vanhan äitini vointi, joka vaihtelee hieman edestakaisin jossain "kohtalaisen molemmin puolin", ja se tietenkin vie voimiani osaltaan, kun haluan olla hänelle tarpeellisesti avuksi...

Toinen käytännön hankaluus ja siten sometoimintaanikin kaventava piirre tällä hetkellä tämän marraskuun aikana on ollut ja on vielä jatkossakin jonkin aikaa myös omien arkitoimintojeni ja projektieni tarkastelu ja muuttaminen, koska en ole tyytyväinen siinä nykytilaani ja muutenkin jotain parannusta olisi tarpeen saada aikaan...

Arkitoiminnoissani silti ja joka tapauksessa edelleen keskeistä osaa näyttelee myös se vuodenkierron seurantaa valokuvaamalla tuottamani ja jo monivuotiseksi kasvanut "tiede-taide" -projekti vielä ensi vuoden 2024 ajan siksi, kun olen nyt päättänyt tekeväni valokuvaamista ko. kuvasarjojen kerryttämiseksi vielä ensi vuoden loppuun saakka...

Siinä on kuitenkin ollut viimeaikoina sellainen hankaluus sometoimintaa siksikin rajoittaen, jossa tässä marraskuussa olen ollut suunnittelemassa ja tekemässä siihen projektiin valokuvanottopaikkojeni ja -lenkkieni muuttamista ensi vuotta varten.

Sitä on täytynyt tehdä siksi, kun esim. Espoossa on alkamassa ensi vuoden 2024 alusta Leppävaarasta länteen kulkevan rautatien muutosprojekti ns. "kaupunkiratahankkeena" -- se ei ole ko. oman projektini muutoksiin ainoa syy, mutta keskeisin sellainen, ja en nyt tällä erää mainitse niitä muita syitä.

Moinen ratahanke nimittäin on todella valtava työmaa vuosien 2024-2028 välillä, ja siksi oman projektini puitteissa ensi vuonna sen alle tulee jäämään monta valokuvanottopaikkaani nyt jo ennakkoon poistettaviksi ko. ratahankesuunnitelmia tutkittuani.

Siksi sen takia etenkin Espoon valokuvanottolenkkejäni pitää sen mukaisesti organisoida nyt uudelleen jo kunnolla ennen ko. työmaan konkreettista alkamista -- melkein valmiiksi olenkin sen muutostyön jo saanutkin parhaillaan.

Paras aika tähän valokuvanottopaikkojen muutokseen on ollut nyt tämä marraskuu juuri ennen talven tuloa siksi, koska jo aikaisemmankin projektiperiaatteeni mukaisesti haluan osaksi tällaistakin valokuvien oton muutoskohtaa vuodenkierrossa sen vaiheen, jossa sekä poistettavat että uusina mukaan otettavat valokuvanottopaikat tulevat juuri talvea niukasti edeltävään kohtaan tarkkaan.

Siinä yhtäältä poistettavat kuvanottokohteet sisältävät vielä viimeiseksi kuvasarjakohdaksi kuluneen kasvukauden viimeiset vaiheet (kuten lehtipuuston tulo kokonaan alastomaksi), ja toisaalta samalla uudet kuvanottokohteet ehtivät tulemaan mukaan juuri ennen talvea niin, että koko tuleva talvikausi tulee ko. kuvasarjojen alusta saakka huomioiduksi lumineen kaikkineen -- eli uusien kuvanottokohteiden mukaanotoksi ei täten kelpaa esim. kalenterityylisesti vuodenvaihde, kuten voisi helposti mieltää.

Toki arkeni sisältää muitakin muutostarpeita ja hankaluuksia parhaillaankin sekä sen mukaisesti oleelliseen paremmin fokusoitumisen vaatimuksia, kuten olen jo tuonut osaksi ilmi, mutta niistä ei nyt tällä erää enempää kuin vain maininta siitä, miten yksi toivehan minulla on ollut rahaa tuottavan sometoiminnan luominen jossain vaiheessa, mutta palaan siitä asiaan vasta oikeasti konkreettisten asioiden sen suhteen tultua esille, jos ne pystyvät muotoutumaan...

Nyt alkaa olla sitten hyvä päättää tämä kirjoitus vähitellen tähän, mutta todennäköisesti jatkan tämän jälkeen täällä blogissani taas aikaisempaa tiheämmin ja runsaammin uusien kirjoitusten julkaisua.

Sen mukaan seuraava blogijulkaisuni saattaa tulla jo yllättävänkin nopeasti; todennäköisesti seuraavaksi teen juuri tuon em. YouTube-kanavia sisältävän sosiaalianalyyttisen koostekirjoituksen (se onkin jo olemassa luonnoksena), jonka myötä voinen sitten pohtia myös julkisesti myöhemmin muitakin oman sosiaalisen elämäni ongelmia ja kummallisuuksia, sekä tietenkin myös vahvuuksiani niitä edelleen kehittäen...

Sellaistakin sosiaalis-psyykkistä paljastamista minun ehkä kuuluu tuoda jollain tavalla lisää mukaan somesisältöihini muidenkin luettavaksi tietystä arkaluontoisuudestaankin huolimatta; näin ajattelen tällä erää, sillä onhan nimittäin osana myös aktivismia tärkeää ymmärtää yhä paremmin itse kunkin omaa sosiaalista-psyykkistä sisältöänsä, ja ehkä oma avoimuuteni siinä auttaisi jotenkin osaltaan, ja vaikka olenkin siis myös varsin tarkka yksityisyydestäni ja rajoistani mm. juuri persoonallisuusominaisuuksienikin takia...

Ja muiden blogikirjoitusten aiheiksi jatkossa olen kaavaillut mm. myös sitä, että koostan vähäisestä Fb-aktiviteetistani tältä syksyltä esille niitä muiden Fb-kaverieni ja Fb-ryhmien julkaisuja, joista olen tykännyt ja joissa on keskeisiä sisältöjä yhteiskunnallispoliittisten asioiden suhteen tältä ajalta.

Todella vakavaa ja kriisintäyteistä aikaahan joudumme ihmeissämme katselemaan ja kokemaan täällä Suomessa niin monella tavalla ilmeisesti vielä kauan aikaa edelleen, joten ymmärrystä tästä rappiosta on toki pidettävä koko ajankin yllä!...

Tilanneanalyysiä aktivisteille "Israel vs. Gaza" -sodasta: David Icken ja Paul Joseph Watsonin siivittämänä tietoa globaalin eliitin sosiologiasta ja toiminnasta Kolmannen maailmansodan synnyttämiseksi globaalia dystopiaansa varten (Päivitetty 2 kertaan!)

Maailman tilanteet ovat edenneet Lähi-idässä ja etenkin siis "Israel vs. Gaza" -suunnalla sille kuvottavalle tasolle, jossa minunkin on nyt herättävä sekä täällä blogissani että Facebook-sivullani kommentoimaan taukoiluni parista tätä tilannetta poikkeuksellisesti tähän kohtaan!

Tämän myötä heinäkuusta saakka tuolla Facebookissa pitämäni täydellinen oman Fb-sivuni päivitystauko päättyy tämän blogijulkaisuni tullessa sinne esille, mutta voi olla niin, että jätän vielä muun julkaisutoiminnan toistaiseksi kuitenkin odottamaan siellä. Siksi en vielä päivitä uusia profiili- ja kansikuvianikaan sinne -- tämä olisi siis vain kertaluonteinen tauon katkaisija siellä toistaiseksi...

Ennen kuin kommentoin itse tätä vakavaa hässäkkää tässä alla, niin sitä ennen poimin tähän alustukseksi ko. aihepiiriin seuraavaksi kaksi vaihtoehtomedian järkevimpiin ja perehtyneimpiin kuuluvaa analyysiä ja kommenttia tästä maailmantilanteen vaiheesta: ehkei kuitenkaan yllättävästi nämä kaksi parhaimpiin kuuluvaa tilanneanalyysiä ovat täten David Icken ja Paul Joseph Watsonin tekemiä.

Kehotan katsomaan nuo heidän videonsa tuosta alta ensin kokonaan, ennen kuin jatkatte niiden jälkeen lukemaan omaa kommentointiani: perustan nimittäin paljon näkemystäni näiden kahden osoittamiin suuntiin, koska olen niistä sen verran paljon samaa mieltä. Ne ovat siis oikein hyvä alustus tähän aiheeseen joka tapauksessa!

Video: David Icke – what’s REALLY happening in Israel.

Video: Paul Joseph Watson – The Truth About the Israel Attack.

Tämän perusteella siis:

Ensinnäkin käytännön kummallisuuksista tuossa Hamasin "yllättävässä" hyökkäyksessä Israeliin herätti heti minunkin huomioni se, miten muka maailman parhaimpiin kuuluva Israelin tiedusteluorganisaatio Mossad ei muka olisi pystynyt etukäteen tietämään edes jotain tuon luokan massiivisesta raketti- ja muusta hyökkäyksestä olevan olleen valmistelussa Gazan alueella.

Täysin mahdoton skenaario on sellainen uskoteltu "tyhmyys" ja "sokeus" Mossadilta ja Israelin hallinnolta, joten ainoa realistinen johtopäätös on siis se jo lähtökohdiltaan, että Israel / Mossad antoi tämän tapahtua tarkoituksella taustalla häärivän globaalin eliitin salaliittotoimien hyväksi ja maailman muuttamiseksi haluamaansa suuntaan edelleen senkin avulla.

David Icke on tietenkin jo vuosikausia sitten luonut hyvän kuvauksen tällaiselle "false flag" -toiminnan versiolle: "Problem-Reaction-Solution", jonka David ottaa tuossa em. videossa esille myös tämän tilanteen mukaisesti.

Mikä on sitten se globaalin eliitin suunnitelma ja tavoite, jota tämä "Israel vs. Gaza" -tilanne kaiken muun lisäksi olisi nyt voimakkaasti edistämässä edelleen?

David ottaa tuossa videollaan esille tähän oleellisesti kuuluvan historiallisen osan globaalin eliitin monisatavuotisesta suunnitelmastaan, jossa 1800-luvulla kaksi keskeistä ko. eliitin toimijaa - Albert Pike ja Giuseppe Mazzini - olivat keskustelleet sittemmin paljastuneessa kirjeenvaihdossaan tuolloin ko. suunnitelmasta maailman muuttamiseksi ko. eliitin tavallaan "omaksi kuvakseen".

Itsekin olen ollut tietoinen tästä suunnitelman osasta jo monta monta vuotta, ja se siis kuuluu seuraavasti tuolloin 1800-luvulla päätettynä (silloin se toki oli vielä salassa pidettyä tietoa mm. näiden kahden toimijan ja muidenkin eliittien julkisten profiiliensa alla piilossa) manifestina:

Lainaan nyt soveltuvasti tuosta Icken videosta tämän: Heidän (Pike ja Mazzini) mukaansa seuraavalla vuosisadalla (1900-luku ja eteen päinkin tähän nykyaikaamme) "pitää luoda kolme maailmansotaa" (nythän on niistä toteutettu jo kaksi), jossa kolmannessa "Itä ja Länsi pitää asettaa vastakkain niin, että poliittinen sionismi ja itämainen islam tuhoavat toinen toisensa aluksi niin, että se synnyttää maailmanlaajuisen sekasorron ja terrorin vaiheen, jossa puolestaan eri radikaaliryhmittymien väleille muodostuvien vastakkainasettelujen seurauksena lopulta ateisteja syytetään ko. sekasorrosta ja toisaalta kristillinen perinne menettää kompassinsa maailmankuvistaan. Se puolestaan luo olosuhteet sopivaksi lopulta maailman väestön vastaanottamaan yhtäältä Luciferin doktriinin kokonaan omaksi maailmankuvakseen ja toisaalta saa sekä ateismin että kristillisen uskon tuhoamaan toinen toisensa samalla kertaa pois sen tieltä".

Tuo em. lainaus voi kuulostaa todella erikoiselta ja mahtailevalta, mutta tässä täytyy tosiaan muistaa sellainen sosiaalinen ja psyykkinen tosiasia maailman varsinaisessa toiminnassa ja historiassa siitä, miten maailmassa eniten valtaa ja rahaa omaavat eliitin piirin sairaimmat narsistit ja psykopaatit ajattelevat, ja ovat jo satojen ja satojen vuosien ajan ajatelleet ja toki toimineetkin ja edelleen ovat saaneet monet muut hyväuskoiset ja muut narsistit toiminaan aikeidensa hyväksi jatkuvasti! -- todellakin he ajattelevat ja toimivat täysin eri tavalla kuin sinä ja minä meistä rahvaasta!...

Mutta tuosta lainauksesta havaitaan monta käytännön prosessia, jotka oikeasti ovat nykyään menossa ja toteutumassa maailmassa juuri tuon lainauksen osoittamassa manifestinsa suunnassa ja sisällössä, ja tämä "Israel vs. Gaza" -tilanne tälläkin hetkellä on "vain" seuraava tahallaan synnytetty vaihe tuossa kolmannen maailmansodan sytyttämisessä ko. globaalin eliitin mielihaluaan varten! 

Ja kuten David Icke tuossa videollaan selostaa, niin moni muukin asia vaikuttaa tässä juuri samalla tavalla tällä hetkellä ko. eliitin tahtomaa maailmanmuutosta varten, ja yksi sen manifestaatio on ollut myös Covid-petoksen jälkeen synnytetty "Ukraina vs. Venäjä" -proxy sota.

Tässä kokonaisuudessa havaitaan täten myös se, miten äärivaarallista ja äärityperää on nyt lumoutua kannattamaan näitä feikkejä ja ko. eliitin agendaa edesauttavia vastakkainasettelujen puolia - siis myös tässä "Israel vs. Gaza" -tilanteessa ei ole oikeaa valveutumista ollenkaan se, että joko kannattaa Israelia tai Hamasia (Palestiinaa).

Sama koskee myös tuota "Ukraina vs. Venäjä" -sotaa, jossa ei kannata olla kummankaan puolella sokeasti, ja tästäkin olen aikaisemminkin maininnut! -- mutta on myös osattava tässäkin sodassa nähdä Lännen virallisen valtamedian ja russofobian luoman propagandan ohi globaalin eliitin juonet ja pelisiirrot koko tilanteen taustalla, jossa jo ennen ko. sodan parin viime vuoden kuumaa vaihetta oli paljon lännen manipuloimia esivaiheita Itä-Ukrainan eli Donbassin alueella nimen omaan ko. sodan valmisteluksi.

Kuten David Icke tuossa videolla aivan oikein tästä aspektista huomauttaa hyvin oleellisena jatkotilanteena, niin oikeastaan ainoa puolen valinta oikealla tavalla maailmassamme on vain se, jossa asetutaan näiden taistelevien eri osapuolien kontoilla molempien siviiliväestöjen puolelle! -- Tässä uusimmassa sotaeskalaatiossa siis sekä Gazan että Israelin siviilien puolelle yhtä aikaa!

Täten kuten olen minäkin jo vuosia tuonut esille, niin ainoa varsinainen vastakkainasettelu koko maailmassa on nyt ja on ollut jo kauan siviiliväestöt vastaan ko. globaali eliitti.

Tätä aspektia tuo hienosti esille omalla tavallaan myös tuossa yllä olevassa videossaan Paul Joseph Watson, joka loppukaneettina siitä toteaa sen, miten kauhealla tavalla kummankin osapuolen toiminnan tuomitseminen rauhan hyväksi on nykyään niin ääriharvinaista verrattuna siihen, miten kiihkeästi jompaa kumpaa vastakkainasettelun ko. osapuolta asetutaan kannattamaan ja vastaavasti toista osapuolta demonisoimaan sen mukana.

Juuri tämänlainen dualistiseen ja demonisoivaan ajatteluun alentuminen on suuri virhe tässäkin, ja se pelaa juuri täydellisesti kaikilla tavoillaan tuon Albert Piken ja Giuseppe Mazzinin manifestoiman maailmanmuutosmission hyväksi -- oikea valveutuminen sen sijaan pyrkii tällaisesta ansasta mahdollisimman täydellisesti pois!

Valitettavasti maailmalla on nyt nähty kuitenkin juuri tuota huonoa ja ansaan vaipuvaa sosiaalista käyttäytymistä tässä tilanteessa, jossa yhtäältä esim. ns. vasemmiston etenkin radikaalipuolella ollaan alettu ottamaan vahvasti Gazan puolta ja toisaalta ns. konservatiivisen oikeiston puolella Israelin puolta vastaavasti -- tästä(kin) voi olla muodostumassa siis juuri noita Piken ja Mazzinin 1800-luvulla mainitsemiaan "toinen toisiaan vastaan syntyviä radikaaliryhmiä, joka luo globaalin kaaoksen Luciferin tulemista varten".

Lisäksi jo vanhastaan koko Israelin valtion olemassaolon ajalta saakka historiasta nähdään nyt myös yhä selvemmin se, miten länsimaissa monet uskonnolliset ryhmät ja kirkot jopa kristittyinä esiintyviä myöten ovat olleet jatkuvasti sokeita ja kiihkeitä Israelin kannattajia, ja siis nyt monin osin entistäkin radikaalimmin tässä nykytilanteessa.

Tässä kuvastuu puolestaan juuri sekin, miten globaalin eliitin väestönkontrollimanipulaatiot sosiaalisesti ja psyykkisesti toimivat myös uskonnon ja uskonlahkojen kautta noiden em. vastakkainasettelujen synnyttämiseksi ko. katalia tarkoitusperiä varten.

Muutenkin olen itse oppinut aktivismivuosinani mm. Seppo Oikkosen sosiologisten ja psykologisten analyysien (mm. Alkon kassalla -bloginsa) perusteella sen, miten uskonnollinen ajattelulaatu on primitiivistä ja siis siksi tietyillä tavoilla kehittymätöntä ihmismiellettä -- sellainenkin on siis helppo kohde mentaaliselle manipulaatiolle! 

Tässä kohtaa on myös syytä pitää erillään uskonnollinen ja henkinen ajattelulaatu tai -tapa toinen toisistaan analyyttisesti, koska uskonnollisen sijaan henkinen ajattelu voi olla päin vastoin parhaimmillaan mitä edistyneintä miellettä ihmisajattelussa, ja joka voi siksi olla myös oleellinen osa hyvän laatuista kokonaisvalveutumista! -- mutta ei siitä tämän enempää tällä kerralla, vaikka sekin on erityisen oleellinen aihepiiri nykyvalveutumisen prosesseissa...

Vastakkainasettelut tässäkin tilanteessa ovat myös sitä kulttuurieroista johtuvaa juopaa länsisivistyksen ja islamin maailman välillä, josta myös huomauttaa videollaan yllä Paul Joseph Watson muutamin esimerkein, ja mistä Seppo Oikkonen jatkuvasti on puhunut tuossa em. blogissaan "Alkon kassalla".

Valitettava tosiasia on siis se, miten länsisivistys ja arabimaailma ovat kulttuurillisesti täysin erilaisia ja yhteensovittamattomia sosiaalisista peruslähtökohdista käsin hyvin oleellisesti ja syvällisesti ymmärrettynä, ja jota ko. globaali eliitti myös käyttää radikaalisti ja häikäilemättä hyväkseen näissä globaalin valtansa peleissä mm. noita tuhoisia vastakkainasetteluja luoden, ja mitä ilmeisimmin näin tehden myös tässä "Israel vs. Gaza" -tilanteessa "Order out of chaos" -taktiikkojansa varten.

Nyt tämä "Israel vs. Gaza" -tilanne on kuitenkin näissä vastakkainasettelujen katsannoissa sellaisessa mielessä tavallaan positiivisesti paljastava asiavyyhti, missä sen myötä entistäkin paremmin ovat alkaneet tulemaan esille aktivismin ja siinä olevan valveutumisajattelun hyvät ja huonot puolet, ja tietenkin erilaisten henkilöiden ja toimijoiden sijoittumisia ko. hyville ja huonoille puolille ilmenee yhä paremmin.

Esim. David Icke tuossa yllä olevalla videollaan ottaa tuollaiselle huonolle puolelle sijoittuvaksi havainnollistukseksi "vaihtoehto"mediasta woke-kritiikistään tunnetuksi tulleen kanadalaisen psykologin Jordan B. Petersonin, joka on kommentoinut tätä "Israel vs. Gaza" -tilannetta asettumalla radikaalisti Israelin puolelle ja demonisoimalla Gazan maanrakoon.

Näin toimittuaan Peterson onkin paljastunut vähintään huonosti valveutuneeksi ko. asiavyyhdissä ja saattaa olla pahimmillaan valeoppositiollinen vastakkainasettelujen lietsoja!... Ja täten kuuluisaksi psykologiksi hän näyttää ainakin olevan myös yllättävän helposti itsekin tällaisiin psykologisiin ansoihin vajoavaa tyyppiä...

Huomautan itse kuitenkin tässä sen, miten ei silti kannata olla liian kriittinen näitä huonoille valveutumisen puolille / teille asettuvia ihmisiä kohtaan, koska opin tiellä tässä kuitenkin kaikki meistä ovat keskeneräisiä.

Siksikin oleellista on osata hyvän ja huonon ajattelun havaittuaan ja analysoituaan alkaa puoltamaan sitä hyvää ajattelua eikä silti vajota liikaa huonon demonisoimiseen: se liika näet voi aiheuttaa itsensäkin vajoamista liikaa juuri tuohon demonisoivan vastakkainasettelun ansaan ajattelussa ja toiminnassa, joka voi helposti edesauttaa ko. globaalin eliitin maailmanvaltapeliä em. tapaan.

Toki ko. globaalin eliitin psyykkisesti sairaimmat narsistit ja psykopaatit ovat sitten tavallaan "oma lukunsa", koska kaipa he ovat tavallaan ns. menetettyjä tapauksia, ketkä eivät todennäköisesti koskaan loppuelämänsä aikana parane...

Maailman toiminnan ja historian varsinaisten luonteiden ja ominaisuuksien katsannoissa mm. tuossa David Icken em. videollaan selostamaansa tapaan on vielä syytä huomata juuri tässä vastakkainasettelunansojen tutkimisessa se, miten hyvin usein näitä vastakkainasetteluja on luotu vuosisataisten perinteiden mukaisesti tahallaan keinotekoisiksi harhoiksi ko. globaalin eliitin toimesta tavoitteitaan varten.

Esim. lännessä klassinen tällainen vastakkainasettelun ansa ja harha on "oikeisto vs. vasemmisto" -ajattelu, kun se varsinainen vastakkainasettelu on siis laatua "siviiliväestöt vs. globaali eliitti", tai psyykkisesti ilmaistuna "narsismi / psykopatia vs. terve mieli".

Tässä "Israel vs. Gaza" -tilanteessa on täten kyse myös siitä, miten globaalin eliitin yksi ja sama "käsi" on ohjaamassa sekä Hamasia että Israelin hallintoa ko. eliitin globaalitavoitteita varten tällaisena havaittuna sotaeskalaationa.

Sen yksi selvä manifestaatio käytännössä oli siis tuo em. Mossadin pinnalta katsoen näennäisesti toteutunut "tiedustelutyhmyys" Hamasin "yllätyshyökkäyksessä", mutta mikä siis oikeasti olikin tuon yhden ja saman "käden" ohjaamaa tarkoituksellista suunnitelman sotavaiheeksi päästämistä kumpaakin muka "aitoa" osapuolta hyväksi käyttämällä -- ja siis radikaalilla tavalla kummankin osapuolen siviiliväestöjen kauhuksi ja tuhoksi silkkana pahuutena.

Näitä vastaavanlaisia näennäisesti vastakkainasetteluilta näyttäviä ja muka "syvistä uskonnollisista tai ideologisista syistä johtuen" toinen toisiaan vastaan taistelevilta tuntuvia ryhmiä ja ideologialeirejä on paljon muitakin, joita kannattaa opetella näkemään juuri valeoppositiollisina petoksina ja harhautuksina, ja siten kaaoksen luomisen tahallisina komponentteina, mitä ne varsinaisesti kuitenkin ovat hyvin usein näissä ko. eliitin globaalipeleissä.

Kaaokseen moisesti liittyen globaalin eliitin taktiikkojen se toinen oleellinen toimintaosa on täten siis kiteytettynä: "Order out of Chaos", joka toimii keskeisenä avustavana komponenttina sen em. "Problem-Reaction-Solution" -kaavan kanssa.

Tämän kirjoitukseni sanoma on siis tämän perusteella selvä: älkää vajotko vastakkainasettelujen ansoihin tänä aikana, jolloin niitä käytetään katalasti hyväksi vain eliitin pelejä ja tavoitteita varten, ja siinä liian usein ellei jopa aina kaikkien maailman siviiliväestöjen päänmenoksi ja haitaksi kokonaisyhteiskunnallisestikin.

Lisäksi opetelkaa entistäkin paremmin tunnistamaan sitä(kin) varten huono valveutuminen hyvästä valveutumisesta, ja alkakaa toimimaan paremman hyväksi entistäkin päättäväisemmin ja uutterammin.

Tämä kaikki siksi nyt tässä vaiheessa, koska tämä "Israel vs. Gaza" -tilanne on nyt selvä eskalaatio globaalin eliitin synnyttämässä "Länsi vs. Itä" -vastakkainasettelussa tuon Piken ja Mazzinin manifestoiman kolmannen maailmansodan sytyttämiseksi tahallaan.

Aika alkaa siis käymään todella vähiin meidän siviiliväestöjen kunnollisen roolin ja ymmärryksen löytämiseksi siinä varsinaisessa "eliitti vs. siviilit" -vastakkainasettelussa ja siitä poispääsyssä parempaa maailmaa kohti!...

Eskalaatiota tässä sotatilanteessa edelleen pahentuvaksi ovat näet ilmentäneet jo virallisessa valtamediassakin esille tulleet asiat siitä, miten "kolmansia osapuolia odotellaan liittymään mukaan ko. konfliktiin kummankin osapuolen kontoille...", ja miten mm. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sen mukaisesti on jo osoitellut syyttävää sormeaan konfliktissa Iranin suuntaan, joka voisi nimen omaan lietsoa niitä "kolmansia osapuolia" mukaan... Ja tietenkin virallisessa valtamediassa on ehditty syyttämään jo Venäjääkin Hamasin avustamisesta...

Kun lisäksi menossa on edelleen myös tuo "Ukraina vs. Venäjä" -tilanne ja idässä on ollut kiihtymässä sekä "Kiina vs. Taiwan"- että Pohjois-Korea vs. länsi (Yhdysvallat) -konfliktit, niin juuri Piken ja Mazzinin em. manifestissaan toivomansa kolmas maailmansota alkaa näyttämään yhä vakavammin todelliselta kaiken kaikkiaan!...

Sosiaalisessa ja psykologisessa katsannossa tätä kaikkea yhteen nivoen meidän ns. massojen / siviilien on alettava toimimaan myös lännen kokonaissivistyksen rappiota vastaan ja yhteiskuntien parantamista varten: ko. rappiosta tuo Piken ja Mazzinin maailmansodan manifesti uhkaavassa nykytoteutumisessaan on sen yksi selvä käytännön ilmiö.

Seppo Oikkonenhan (mm. Alkon kassalla -bloginsa) on kuvannut tätä rappiota lännen "kulttuurisen narsismin" aikakaudeksi, jolla on potentiaalia olla sivilisaatioperikatoon johtava prosessi monellakin tavalla!...

Pike ja Mazzini muiden globaalin eliitin silloisten(kin) toimijoiden kera olivat siitä rappiosta 1800-luvulla ensimmäisiä "airuita" tai tavallaan toisesta suunnasta katsoen "vielä viimeisiä jäänteitä" Keskiajan mielen synkkyydestä -- nyt siis länsirappiossa heistä ja manifestistaan lähtien heidän "ideansa" ovat uudelleen voimistuvia mielentaantuman "syöpäsoluja" keskuudessamme.

Siksi on tässä myös syytä jatkoa varten pitää mielessä länsisivistyksestä sekin, miten lännen yhteiskuntarakenteissa on siis myös säilytettävää hyvää näistä eliittisaastumisista huolimatta, ja jota olen tähdentänyt kohdattaessa sitä, miten jotkut vaihtoehtomedian tahot tai aktivistit ovat meuhkaamassa "koko systeemin tuhoamista" muka "kokonaan pahuudellisena".

Sellainen fanaattisuus on yhdenlaista radikaalia valeoppositioajattelua, koska mm. tuossa Piken ja Mazzinin manifestissakin käy sentään ilmi se, että esim. mainitsemissaan "kristillisessä perinteessä" ja "ateismissa" on siis molemmissa jotain sellaista meille muille hyvää, mutta joissa on heille itselleen (ko. globaalille eliitille siis muutenkin) sellaista "pahaa", mistä he haluavat päästä kokonaan ja lopullisesti eroon...

Länsisivistys on ollut siis mm. Seppo Oikkosen mukaan analysoituna ns. kartesiolaisen paradigman voittokulkua Renessanssista lähtien, ja voidaan hyvin analysoida sen ominaisuuksista sitäkin, miten se osaltaan sisältää noiden "kristillisen perinteen" ja "ateismin" hyviä puolia.

Tuo "ateismi" siis tarkoittaa tässä kohtaa sellaista tieteellistä eli "ei uskonnollista" ajattelua, jossa toteutuu optimaalisella tavalla tuon kartesiolaisen paradigman mukainen Subjektin sisäistyminen yksilöissä ja sen prosessin yhteisöprojisoituminen Objektivaationa maailmaan ja maailmankuvan luomiseen -- ja josta edelleen mm. kansallisvaltioperiaatteet ovat olleet yksi käytännön sovellutus yhteiskuntajärjestyksen luomisessa länsimaissa.

Tuo "kristillinen perinne" on ollut puolestaan tämän kartesiolaisen paradigman mukana tai ohella kulkenutta ja vähitellen jalostunutta hyvälaatuista henkisen elämän harjoittamista, joka on toiminut tavallaan sosiaalisen koheesion eräänlaisena tukirakenteena länsisivistyksen rakentamisessa -- toki siis em. viitaten henkisen elämän ominaisuuksia voi olla tulevaisuudessa tulossa parempinakin esille, jos yhteisö sallii enemmän juuri sitä, että hylätään huonompilaatuista uskonnollista ajattelua henkisen ajattelutavan hyväksi.

Se tarkoittaa psyykkisesti-sosiaalisesti ilmaistuna myös sitä, että alettaisiin noudattamaan rikkaampaa ja humaanimpaa "omantunnon etiikkaa" kapeamman ja diktatuurillisemman "normimoraalin" sijaan -- Seppo Oikkosen käyttämiä termejä nuokin ovat, joten kannattaa tutkia hänen analyysejään, jos näistä ei ole vielä perillä.

Joka tapauksessa tuo Piken ja Mazzinin manifesti tarkoittaa siis juuri sitä, että nämä mainitut "ateismiin" ja "kristilliseen perinteeseen" kuuluvat länsisivistyksen hyvät kulmakivet halutaan tuhota ko. eliitin mielihalujen tieltä pois, ja se on länsirappion parhaillaan etenevän käytännön ilmenemisen keskeinen taustasyy!

Ja siksi myös tuo em. nykyaktivismissa esiintyvä "koko systeemi pitää tuhota pahana pois" -tyylinen fanaattinen ajattelutapa on niin typerää, ja se toimii osaltaan vaarallisena ko. eliittiä hyödyttävänä valeoppositioasenteena.

Kuten tähän saakka tämän kirjoitukseni lukeneet jo huomaavatkin, niin sosiaalisesti ja psykologisesti ilmaistuna se, mitä Pike ja Mazzini jo tuolloin 1800-luvulla haaveilivat maailmaan saavutettavan on: Mahdollisimman täydellinen Oikkosen kuvaama ko. "kulttuurisen narsismin" täydellistymä, jossa psykopaatit ja narsistit saisivat mesota, käyttää valtaansa ja tuottaa itselleen hulluimpienkin mielihalujensa mukaisia nautintoja ilman mitään vastuuta niin paljon kuin heitä huvittaa!...

Siksi on oltava myös valveutumisen, aktivismin ja vaihtoehtomediallisen sisällön sellaista huonoutta vastaan, joka tuota äärikarmeaa maailmaa saattaa osaltaan tuottaa esille, ja olla sen sijalle paremman maailman luomista varten mahdollisimman paljon oikeanlaatuisen aktivismin, valveutumisen ja vaihtoehtomediasisällön puolella!...

Mutta onneksi näissä melskeissä on havaittavissa edes hieman myös sellaistakin, missä nämä ko. eliitin seinähullut tarpeensa ovat tavallaan niin ilmiselvän seinähulluja, etteivät ne näytä toisaalta aivan täysin juurtuvan globaalin väestön saati Lännen ja koko systeemin muuttamisen piiriin; siis yleistäkin vastustuskykyä on vielä sentään jonkin verran jäljellä tätä hulluuskehitystä vastaan --  kuinka kauan se riittää, ja voiko se saada lisävoimaa nykylännen valveutumisprosessista vaihtoehtomedioiden ja aktivistien piireistä käsin?!...

------

Koska tämä kirjoitus oli nyt erittäin raskas, vakava ja sisällöltään hurja, niin tähän tavallaan loppukevennyksesi laitan vielä musiikkivideon vuodelta 1984, jossa ko. laulun lyriikat kuvaavat tavallaan tätä "Israel vs. Gaza" -tilannetta ja yleensäkin Lähi-idän väkivaltaista historiaa erinomaisesti jo tuolta lähes 40 vuoden takaa saakkakin katsottuna!

Kyseessä on siis The Human League -yhtyeen hitti "The Lebanon", joka tuli taas heti mieleeni tässä nykytilanteessa. 

Nostan ko. yhtyeelle hattua tästä biisistä, koska jo tuolloin vuonna 1984 se oli kauaskantoisen tarkkanäköinen ja tavallaan juuri siviiliväestöä ("pientä ihmistä") kunnioittava ja puoltava kannanotto silloisenkin Lähi-idän tilanteen (Libanonin sota oli ollut silloin tapetilla osana sisällissotaansa) parista käsin nähtynä.

Lisäksi ko. yhtyeelle kaupallisen menestymisen jatkamisen / turvaamisen sijaan tämä kappaleensa oli esimerkillisesti rohkean suora poliittinen yllätysveto keskellä kultaista "kasaria"; pariksi vuodeksi tuolloin ilmeisesti tämän biisinsä takia heille tulikin suosioon isoa laskua, kunnes vuonna 1986 he palasivat vielä hetkeksi listakärkeen suosiossa uuden tuotantotiimin avulla kappaleellaan "Human"...

Lopuksi tässä siis vielä ko. biisin videolinkki ja lainauksena ko. lyriikat (lyriikat ovat toki ko. videollakin tekstityksenä):

Musiikkivideo: The Human League - The Lebanon.

Lyriikat: 

"She dreams of 1969

Before the soldiers came
The life was cheap on bread and wine
And sharing meant no shame

She is awakened by the screams
Of rockets flying from nearby
And scared she clings onto her dreams
To beat the fear that she might die

And who will have won
When the soldiers have gone?
From the Lebanon
The Lebanon

Before he leaves the camp he stops
He scans the world outside
And where there used to be some shops
Is where the snipers sometimes hide

He left his home the week before
He thought he'd be like the police
But now he finds he is at war
Weren't we supposed to keep the peace?

And who will have won
When the soldiers have gone?
From the Lebanon
The Lebanon
The Lebanon
From the Lebanon

I must be dreaming
It can't be true
I must be dreaming
It can't be true

And who will have won
When the soldiers have gone?
From the Lebanon
The Lebanon
The Lebanon

From the Lebanon".

Päivitys 10.10.2023 klo. 16:30: Virallinen valtamedia tänään, ja tilanne näemmä elää ja eskaloituu...! >> IL:n tiedot: Valtionjohto epäilee Venäjän iskeneen kaasuputkeen – Orpo: Ei johtunut luonnollisista syistä.

Juurikin tämän kirjoitukseni koko aihepiiriin myös sopivasti kuuluva kommenttini tuon mukaan lyhyesti tähän lisäyksenä: False flagien tuloa ei voi kukaan estää näinä aikoina -- ne ovat kuin hedelmällisimmän maaperänsä löytäneitä rikkaruohoja elämänsä huippujuhlissa.

Eli suomennettuna: tokihan tuohon ym. Piken ja Mazzinin manifestin toteuttamiseen mieltyneet globaalin eliitin juoksupojat ja -tytöt toimittavat myös Suomen mukaan kyseisen Kolmannen maailmansodan osapuoleksi, ja myös ihan maamme oman hallinnonkin toimesta, ja he kaikki aiheuttavat siviiliväestöllemme ennen näkemättömän pahuuden niskaan laskeutumisen, jos tätäkään rappioeskalaatiota ei pystytä pysäyttämään! -- näyttää siltä edelleen, että virallinen valta ei sitä pysäyttämistä tee, vaan se toimii päin vastaisen pakkomielteen vallassa!...

Päivitys 11.11.2023 klo. 13:30: Nyt on n. kuukausi (ja päivämäärältään hauskan numerologisesti) kulunut tuosta edellisestä päivityksestä, ja tässä kerron lyhyesti viimeaikaisista sometoimistani -- katsoin edelleen tarpeelliseksi olla itse (siis omien julkaisujen osalta) kokonaan mykkänä kaikilla somealustoillani tämän viimeksi kuluneen kuukauden aikana, josta kertonen myöhemmin erillisessä blogipostauksessa lisää syitä...

Nyt kerron tässä, että ensinnäkin palautin jo tuon kuukauden mykkyyden alkuvaiheissa Facebook-seinäni viime heinäkuusta alkaneeseen tilaan, missä poistin tätä kyseistä blogipostausta mainostaneen Fb-julkaisun; niinpä Fb-seinäni on jäänyt edelleen "taukoa" ilmentävään mustien profiilikuvien tilaan.

Jatkossa siis ainoa sometoimintani palaa ainoastaan täällä blogissani esille, joka on toistaiseksi edelleen se paras tapa itselleni harjoittaa someaktiviteettia -- Facebook pysyy siis täten yhä mykkänä oman toimintani osalta, vaikkakin olen silloin tällöin myös tämän viimeksi kuluneen kuukauden aikana lukenut Facebookissa muiden Fb-kaverieni ja eri Fb-ryhmien julkaisuja sekä tykkäillyt osasta niistä. Yksittäisiä hyvin harvoja kommentteja olen myös kirjoitellut joihinkin niistä.

Tämän enempää en tässä päivityksessä kirjoittele enää, joten tämä koko postaus sulkeutuu nyt valmiiksi.

Analyysiä ja havainnollistusta persoonallisuusominaisuuksistani osana sometoimintaani, maisema-arkkitehtuurin opintojani ja orientoitumistani maailmaan aktivistikauteni luomalla tavalla - Arjen, työn ja ammattivalintojen dilemmat länsirappiollisessa yhteiskunnassa erityisherkän INFJ-persoonan näkökulmasta koettuna

Äsken viime kirjoituksessani jo lupailin jatkaa myös oman elämäni haasteiden ja ongelmien ruotimista mm. suhteessa aktivismiini ja koko sometoimintaani sekä tietenkin myös koko ulkomaailman vuorovaikutusta koko elämässänikin siinä tutkien, joten inspiroiduin nyt samoin tein tekemään tätä kirjoitusta valmiiksi näissä katsannoissa.

Oikeastaan on kuitenkin myönnettävä se, että olen pyöritellyt ja hauduttanut tätä kirjoitusta luonnoksena täällä blogieditorissa jo viime heinäkuusta saakka eli parisen kuukautta, kun on ollut vaikeaa ja päättämätöntä määrittää sille lopullista sisältöä: sen verran henkilökohtaista ja herkkää aihepiiriä tämä näet sisältää julkisesti esille tuotavaksi, ja myös muiden kanssa-aktivistienkin suuntaan kriittistä ja kyseenalaistavaa asiaa on jatkossa luvassa myöhemmin tämän lisäksi...

Mutta olen päättänyt ottaa tällaista henkilökohtaisempaa, rohkeampaa ja suorempaa asennetta kirjoittamiseeni tässä vaiheessa some- ja toimintamuutoksen prosessiani, joten on vain annettava mennä nyt siten kuin tämä vaatii ja haluaa!

Tässä tulee täten myös esille monipuolisesti niitä seikkoja, jotka ovat olleet jo kesällä aikaisemmin mainitsemani Facebookin huonon käytettävyyden lisäksi muita sometoimintaan / aktivismiin pettymiseni aiheita ja syitä, ja joiden takia siis on ollut myös hyvä asia pitää sometoiminnasta taukoilua ja lepoa viime aikoina.

Olen päätynyt jakamaan tätä ko. sisältöä itse asiassa ainakin kahteen tai mahdollisesti kolmeen eri kirjoitukseen (ja kirjoittamisen edetessä tämäkin osittelu voi vielä muuttua entisestään runsaammaksi tai toisenlaiseksi...) - aihepiirit ovat sen mukaan tällä erää:

--- Oman persoonani luonteista ja ominaisuuksista sekä niiden ilmenemisistä some- ja aktivismitoiminnassani ja arjessani sekä ammatillisesti että yleishumaanisti tarkasteltuina Suomen ja lännen rappion ikeessä.

--- Aktivismin ongelmista ja haitoista suhteessa omaan sometoimintaani, ja alustavasti aktivismin nykyluonteesta Suomen ja lännen rappion ikeessä.

--- Oman sosiaalisen elämäni historiasta, roolista ja nykytilanteesta Suomen ja lännen rappion ikeessä, ja mitä sillä on kerrottavana ja annettavana aktivismin ja sometoiminnan muihin eri rooleihin sekä ihmiselämän piiriin yleensäkin...

Näissä merkeissä luvassa on siis erittäin tuhtia, vaikeaa ja raskastakin luettavaa, mutta toisaalta joillekin tämä sisältö saattaa olla hyvinkin mielenkiintoista, ja toivottavasti myös uutta avaavaa ja lisää asioita ihmiselämästä opettavaa...

Toki itselleni tämä on tietenkin myös sitä "itseterapoivaa" ohjaamista ja oleellista "miettimistä" kirjoittamisen avulla!

Aloitetaan sen mukaisesti tuon ensimmäisen aihepiirin asioilla, jossa siis ruodin omaa persoonaani ja sen suhdetta ulkomaailmaan muutamilla havainnollistuksilla ja analyyseillä:

Olen vihdoinkin aktivistikauteni (2008-2023) yhtenä hyvänä tuloksena oppinut itsessäni olevan mm. ns. erityisherkän persoonan piirteitä paljonkin, ja myös hyvin suurelta osin olen tunnistanut itsessäni ns. INFJ-persoonatyypin piirteitäkin -- tässä on linkkilistauksena näistä aiheista yleisiä tietoja:

-- 16Personalities - Persoonallisuustyypit.

-- HSP Suomi ry. - Erityisherkkyys.

Tämä persoonallisuustyyppini avautuminen itselleni entistä paremmin on eräs keskeinen lähtökohta sille, miten osaan nyttemmin hahmottaa itseäni ongelmieni ja haasteideni kera selvemmin ulkomaailman kanssa vuorovaikutuksessa.

Silti allakin selostamaani tapaan käy ilmi se, ettei sellainen ymmärrys kaikesta huolimatta poista niitä kaikkia ongelmia, vaan mm. juuri ulkomaailmassa etenevän rappion takia jotkut tai jopa monetkin ongelmat ovat pysyväluonteisia ja jatkuvia omalle kontolleni -- tietenkin tämän analyysin yksi tarkoitus on silti yrittää muuttaa ja parantaa niitä ongelmakohtia, joihin voi jatkossa itse vaikuttaa...

Joka tapauksessa sekä hyvässä että pahassa minussa on mitä ilmeisimmin sellaista voimakasta ja moni-ilmeistä prosessoinnin ja luovuuden ominaisuusvyyhtiä sisältörikkauksineen, joka pyrkii tulemaan voimakkaasti ja mahdollisimman monipuolisesti esille ja käyttöön "syövereistäni" ja ulkoiseen maailmaan painavan "projektiohalukkaana" -- Eli toisin sanoen haluan saada aikaan maailmaan paljon hyvää ja näkyvää erittäin kunnianhimoisesti ja vaikuttavasti.

Mutta sellainen persoonasisältö kohtaa tai läpikäy mm. sekä omassa elämässäni syntyneitä sisäisiä traumavaikutuksia että noita ulkomaailman rappio-ominaisuuksia vaihtelevan haitallisesti ja vaikeasti: alla tästä dilemmavyyhdistä siis paljon analyysiä, ja tässä kirjoituksessa on ensin etusijalla tuon "ulkoisen haitan" analysointi suhteessa omaan elämääni. 

Tästä päästäänkin ensin siihen, miksi se tänä vuonna Facebookin kohdalla jatkuvasti ilmennyt somen käytettävyyden haitta / huonous on omiaan olemaan pahassa ristiriidassa tai vastakkainasettelussa persoonani ko. luonteen ja sen ominaisuuksien kanssa.

Sellainen on siksi aiheuttanut osaltaan vastenmielisyyttä ja pettymistä sometoimintaa kohtaan kokonaisvaltaisestikin -- persoonani vaatimuksia vastaavaa kunnollista sometekniikkaa ei siis ole ollut käytettävissäni viime aikoina, jotta luovuuteni ulostulo olisi ollut edes jotenkin optimaalista mm. aktivismia varten...

Jos ja kun sellainen moniprosessoituva ja rikas luomisvoima kohtaa ulkoisesta maailmasta käsin isoja esteitä tai ongelmia esille- ja käyttöön tuonnissaan, niin tämän luomisvoiman tukkeutuminen ja tukahtuminen siinä kohtaa voi välillä tuottaa itselleni isoja ärsytyksen, suuttumisen, turhautumisen ja pahimmillaan lamautumisen tunteita ja tilanteita - joskus se onkin ollut ko. tilanteissa myös jopa fyysisesti vatsassa ja rintakehässä tunnettavaa patoutumisen ja tukkeutumisen painetta.

Niinpä ko. sisältörikkauden esilletuomisen tukahtuminen sometoiminnassani tuon Fb:n käytettävyyshaitan takia on ollut ongelmaa pahentava piirre selvästi, joka on ollut tämän vuoden kesällä huipussaan, ja siten se ahdistus- ja lamaantumisvaikutuksensa takia on saastuttanut myös tätä blogikirjoittamistakin huonon motivaation piiriin, vaikkei täällä blogissa ole ollut käytännössä tuota Fb:n tapaista käytettävyyshaittaa.

Näiden tiimoilta olen näidenkin tunteiden kanssa joutunut nyt kipuilemaan tänä vuonna erityisesti, koska tämän luomisvoiman tukahtumisen yhteyteen liittyy myös siis erityisen isoja moraalisia, sisällöllisiä ja yhteiskunnallisia aspekteja ko. länsirappiossa ja sen etenemisessä, ja jotka ovat ilmenneet osaltaan myös tuossa Facebookin käytettävyyshaitan yhteydessä tällaisina ongelma- / tunnekasautumina.

Siksi ja jopa monella muullakin tavalla todellakin tämä ulkomaailman moraalivajauksen ja rappion tilanne lännessä ja Suomessa on erityisherkälle ja introvertille INFJ-persoonatyypille todella iso ongelma ja äärivakavan paheksunnan aihe!

Mutta onpa tämä em. ongelmatilanne ja persoonallisuuteni ominaisuuksien ilmenemisen piirteet mukanaan myös paljon laajempi vyyhti jopa koko elämäni katsannossa ja sen kaikissa arjen ja muun raamituksissa, joita siis olen päättänyt pohtia näissä kaikissa kolmessa analyysissä julkisesti, vaikka taidan joutua tässä sen myötä paljastamaan itsestäni arkaluonteistakin sisältöä ja sellaistakin asiaa, mistä en ole aikaisemmin kertonut julkisesti mitään...

Silti sitä teen nyt siis siksikin, kun itselleni tällaisella suoralla ja rohkealla kirjoittamisella voi olla tärkeä terapeuttinen aspektinsa, joka on osaltaan samalla joka tapauksessa yksi keino myös tuottaa tuolle sisäisen luomisvoimani rikkaudelle ulostulemisen uutta / parempaa tietä hyvällä ja parantavalla tavalla...

Oma elämäni on ollut myös itsessään ja kokonaisuudessaan omissa ajatuksissani viime aikoina korostuneesti osaltaan näiden kaikkien em. ongelmien ja tilanteiden takia ja valossa, joka sekin on vaikuttanut vähintään mutkien kautta sometoimintaani haitallisesti.

Nämä oman elämäni sisällöt sekä etenkin siinä omat ongelmansa ja haasteensa ovat myös omana kokonaisuutena minulle vaikeaa prosessoitavaa ja toimintaani hankaloittavaa sisältöä muutenkin, eikä siis vain pelkkää sometuotantoani koskevaa haittaa ja ongelmanratkaisua.

Tietenkin eräs filosofis-sosiaalinen dilemma ratkaistavaksi piilee tässä kaikessa kokonaisuudessa siinä, että ovatko oman elämäni ko. ongelmat ja haasteet omasta persoonastani ja / tai tilastani johtuvia vai ulkomaailman aiheuttamista sisällöistä ja haasteista johtuvia, vai osaltaan molemmista yhtä aikaa, ja tietenkin jatkona: mitkä ovat jakautumia, keskinäisiä osituksiaan ja vuorovaikutustapojaan tuossa "yhtä aikaa"-tilanteessa ja näiden eri tarkastelusuuntien katsannoissa itsessäni ja suhteessani maailmaan?...

Voiko jompaankumpaan vaikuttaa ja miten, vai kumpaankin samalla kertaa ja missä suhteissa ja tavoissa sitten sellainen parantamisprojekti muotoutuisi keskinäisyyksineen ja vuorovaikutuksineen?...

Ongelmat, haasteet ja parantamisen aspektit kenellä tahansa yksilöllä ja täten myös minulla ovat varmasti molemmista tai kaikista em. suunnista ja katsannoista tulevia, jonka toki olen jo myös oppinut entistä paremmin aktivistikauteni puitteissa, kun aloin n. 10 vuotta sitten kiinnostumaan entistä enemmän aktivismisisällöissä myös sosiaalisista, psykologisista, kollektiivisista ja nyttemmin myös henkisistäkin asioista.

Kuten aktivismikaudellani (vuodesta 2008 alkaen) ulkoisen maailman uudestaan ja paremmin oppiminen on tuonut minulle esille, niin iso osa ja länsirappion edetessä yhä vain isompi osa kenen tahansa persoonaan kohdistuvista tai persoonassaan olevista ongelmista johtuu myös maailman tai "ulkoisen" muuttumisesta entistä sairaammaksi ja haitallisemmaksi yksilöille ja sosiaalisten ominaisuuksien kautta koko yhteiskunnallekin ja siinä ryhmäpsykologisiin ilmiöihin saakka ulottuen -- tähän liittyen on tietenkin olemassa osuva sanonta: "ei ole terveyden merkki se, että sopeutuu sairaaseen maailmaan".

Katsotaanpa lisää omaa tilannettani tässä "ulkoinen haitta" -tyylisessä tarkastelukulmassa:

Tuon "ulkoisen" taholta tulevaa haittaa voidaan tarkastella itsessäni ja etenkin arjessani mm. siinä, miten minulla on ollut oikeastaan melkoisen symmetrisesti koko tuon aktivistikauteni ajan (siis vuodesta 2008 alkaen) isoja motivaatio-ongelmia saattaa loppuun Aalto-yliopistossa suorittamatta / kesken jääneitä maisema-arkkitehdin opintojani; kaikkina näinä vuosina olen suorittanut vain hyvin satunnaisia kursseja ko. tutkintooni, ja viimeksi jo useita vuosia sitten.

Ulkoisen kautta tuleva ongelma tässä ilmenee seuraavasti: olen havainnut sen, miten myös maisema-arkkitehdin opintosisältöihin on ujuttautunut yhä vain enemmän ja enemmän vuosien mittaan ns. poliittisia woke-sisältöjä -- osittain Seppo Oikkosen (Alkon kassalla) sanoin täten siis eettiset ja tiedolliset asiat ovat sulaneet siinäkin haitallisen kulttimaisesti ja ismillisesti yhteen petollisen ja harhaisen agendavetoiseksi ideologia-ansaksi.

Siinä tietenkin ilmastoalarmismin muodostamissa petossisällöissä piilevät nämä ideologia-ansan haitat ja pahuudet osana tuota "woke-kokonaisuutta" keskeisimmin! 

Koska olen aktivismikaudellani oppinut maailmasta "ulkoisen uudestaan opettelun" kautta tämän ilmastoalarmisminkin tuottaman ja sisältämän petoksen luonteen jopa lähes läpikotaisin, niin myös maisema-arkkitehdin opintosisällöissä sellaisen olemassa oleminen saa ne opinnot näyttämään itsessäänkin myös epäuskottavilta ja jopa haitallisen vääriltä.

En halua osallistua sellaisen petoksen piiriin edes näinkään enää maisema-arkkitehdin opintojen mukana, joka valitettavasti tarkoittaa siis sitä, etten voi hyvillä mielin osallistua tällaisen opetuksen piiriin enää: siksikin jo vuosien ajan olen kokenut vastenmielisyyttä näiden opintojen loppuun saattamista kohtaan.

Aluksi (tyyliin vuosina 2008 - 2015 etenkin) tunsin tästä toki myös syyllisyyttä ja huonoa omaa tuntoa, mutta nyttemmin olen vain yhä enemmän hyväksynyt ja nimenomaan tiedostanut sen, että on moraalisesti oikein tässä länsirappion eskalaatiossa olla sellaisia(kin) opintoja kohtaan vastakkain asetelmallinen ja torjuvan kriittinen joka tapauksessa, vaikka se aiheuttaa itselle virallisesti ja arkeen muuta haittaa. 

Tässä hyväksymisessä-tiedostamisessa on tullut myös yhä selvemmäksi se, ettei tällaista "woke-vääristymää" voi yksi ihminen ko. opintojen sisällä ja sisältä käsin enää korjata muutenkaan, kun moinen ilmastoalarmismi on jo niin kauttaaltaan, radikaalisti ja totaalisesti iskostettuna kultti- ja pelkovyyhtinä kaikkialla virallisessakin maailmassa ihmismieliin, ja siten tietenkin koko yliopistomaailmassakin yleensäkin.

Näin ollen koen tällaisten opintojeni suorittamisen olevan hyvällä syyllä vastenmielistä ja kriittisesti torjuttavaa, kun ne ovat tuossa katsannossa vääristyneitä, ja siksi ajavat siis osaltaan nekin tavallaan globalistieliitin promotoimia antihumaaneja ja narsistisen sairaita agendoja ihan vain olemalla olemassa kuvatuilla tavoilla, ja ottamalla edelleen paljon nuoria hyväuskoisia woke-"maailmanparantajia" tutkinto-ohjelmaansa osaltaan siis yhä lisää aivopestäviksi mm. ilmastoalarmistisiksi toimijoiksi.

Lisäaspektia tähän opintojeni loppuun suorittamisen vastenmielisyyteen tuo osaltaan myös se, miten monissa yhteyksissä havainnollistettuun ja osoitettuun tapaan etenkin nykyiset nuoret yliopisto-opiskelijat keskimäärin ovat muuttuneet näissä woke-ideologioiden sisältöjen aivopesuissa vuosien mittaan niin paljon näihin kulttimielentiloihin muutenkin monella tavalla alentuneiksi toimijoiksi (ja maisema-arkkitehtuuria opiskelevien keskuudessa se on varmasti keskimääräistäkin suurempi ongelma), että myös sosiaalisessa katsannossa tunnen suurta epäyhteenkuuluvuutta etenkin siis nykyisten maisema-arkkitehtiopiskelijoiden (yliopisto-opiskelijoiden) suhteen.

En tunne kuuluvani sellaisten ihmisten pariin lähes ensinkään ja en siksi halua edes olla yliopistokampuksella (omassa tapauksessani siis Otaniemessä) fyysisestikään läsnä -- miten sellaisessa tilanteessa enää jatkaa siellä mitenkään?

Toki ja tietenkin sitä sosiaalista hylkimisreaktiota vahvistaa myös se seikka nyttemmin, miten itse jo 5-kymppisenä eli ns. keski-ikäisenä tunnen olevani muutenkin maisema-arkkitehtuuria opiskelevien muiden ihmisten kanssa liian yhteensovittamaton ja ratkaisevasti heistä etääntynyt elämäntilanteellisestikin, kun kuitenkin lähes kaikki muista opiskelijoista ovat n. 20 - 30 -vuotiaita...

Tämä on eräs ongelmakohta siksikin, koska maisema-arkkitehtuurin opiskelussa ovat keskeisessä roolissa sosiaaliset kanssakäymiset ko. alan töiden ja opiskelun sisältäessä paljon ryhmätöitä ja sosiaalista vuorovaikutusta monissa muodoissa: niinpä tuollainen em. epäsymmetrisyys sosiaalisissa tilanteissa on selvä ja ehkä isokin ongelma tietenkin, kun siihen lisäksi kuuluu muutakin dilemmaa tässä esitettyyn tapaan.

Tavallaan myös tuossa ikäerokatsannossa olen jo "liian vanhana" "liian" hyvin perillä siitä, miten näissäkin opinnoissa itsessään on noita kuvattuja puutteita, vääristymiä ja ongelmia, jotka eivät sovi edes persoonalleni kovin hyvin käytännössäkään tietyiltä osin (siitä lisää kohta alempana).

Suoraan lukiosta tai vain vähän sitä myöhemmin ko. opiskelun aloittaneet voivat olla paljon sinisilmäisempiä ja hyväuskoisempia ko. opintovalintaansa kohtaan ja siten he voivat olla jopa fanaattisenkin idealistisia mm. juuri ko. ilmastoalarmismissaan, joten heidän ja itseni välillä on myös siinä sosiaalinen kuilu huikean ammottavasti esteenä nykytilanteen katsannossa.

Heistä varsinkin fanaattisimmille "maailmanparantajille" on ymmärtääkseni aivan turhaa valistaa mistään muista ja omaansa kyseenalaistavista tiedoista, ja helposti he voivat projisoida itseni kaltaisen maan rakoon "viholliseksi", jos sellaista valistamista edes vihjaan -- tämä huomio konkretisoituu jo ihan vain mm. Elokapina-liikkeen "sisältöjäkin" havainnoituani ja somessa ko. alarmistien mietteitä nykyäänkin nähtyäni. 

Sitten toinen ongelmavyyhti näissä opinnoissani on ollut oikeastaan alusta saakka nämä persoonallisuuspiirteeni ja mahdolliset traumavaikutukset sen alla (traumavaikutuksista taidan kuitenkin kertoa lisää vasta siinä sosiaalisen elämäni kuvauksessa toisella kirjoituskerralla...).

Nimittäin em. erityisherkkyyden ja introvertin INFJ-persoonatyypin katsannoissa olen ollut tietenkin jo nuorena ko. opinnot vuonna 1998 aloittaessani sellainen, joka silloin siksi oli voinut melkoisen hetimiten huonosti avokonttorimaisissa olosuhteissa ja yhteistyömenetelmiä erityisen paljon korostavissa aspekteissa.

Vahinko vain, etten ollut silloin vielä ollenkaan perillä näistä persoonallisuuteni ominaisuuksista ja olin silloin vain liian usein ymmälläni ja tiedostamattanikin huonona opintotilanteissa voimatta muuttaa mitään kunnolla paremmaksi olosuhteissa tai tilanteissa. 

Enkä silti ollut halukas myöskään mihinkään psykologin toimittamaan terapiaankaan, koska jotenkin jo silloin olin kai vaistomaisesti ja alitajuisesti lähes kaikkea virallista kohtaan epäluuloinen, ja ilmeisesti sellainen epäluulo voikin nykytietämykseni mukaan ollakin myös tavallaan sisäsyntyisesti INFJ-persoonatyypin ominaisuuksissa yksi ilmenemismuoto, joka aktivoituu akuutiksi pintatietoisuuteen sopivissa tilanteissa.

Mainittakoon tässä käytännön havainnollistuksena tästä koko ongelmakohdastani se, että maisema-arkkitehtuurin ja myös siis arkkitehtuurin yleensäkin opinnoissa etenkin kolme-neljä ensimmäistä vuotta ovat sellaisia, missä opiskelijat viettävät erittäin paljon aikaa avokonttorityylisissä piirustussaleissa, tietokoneluokissa ja työpajoissa suorittamassa harjoitustöitä välillä jopa yötä-päivää ja joka tapauksessa erittäin tiiviisti ja paljon aikaa vievästi, ja muutenkin vastaavan rasittavasti myös isoissa luentosaleissa teoriasisältöjen oppimisen suhteen. 

Minulle nämä ensimmäiset opiskeluvuoteni olivatkin siksi näin jälkeen päin katsottuna hyvin vaikeita ja ajoittain jopa helvetillisiä etenkin näistä mainituista persoonallisuuspiirteistäni ja ominaisuuksistani johtuen, minkä sovittaminen kunnolla opintotilanteisiin ei ollut onnistunutta eikä siis oikealla tavalla tiedostettuakaan.

Nyt sitten jälkitarkasteluna selvästi näkyy se, miten esim. ruuhkaisten ja meluisten piirustussalien olosuhteiden ikeessä minun oli siksi usein erityisen vaikeaa yhteensovittaa ko. käytännön tilanteiden kanssa yhtäältä omia pedantteja ja kunnianhimoisia tarpeitani harjoitustöiden suorittamisessa, ja yrittää siinä samalla sopeutua usein erittäin ja joka tapauksessa liian hälyisiin ja sosiaalisesti ahdistaviin piirustussaliolosuhteisiin; mieleni valtasi usein dilemma, että miten olla kunnolla kiinnostunut sinänsä hyvin mielenkiintoisten aiheiden oppimisessa ja suorittamisessa, mutta tehdä sitä persoonalleni sopivissa ja kunnollisissa oloissa.

Erityisherkälle ja introvertille INFJ-persoonalleni sellainen dilemma ei koskaan ratkennut, vaan tilanteeni vain paheni opiskelujen edetessä, kunnes aktivistikauteni alettua vuonna 2008 elokuussa opiskeluni jäivät vedenjakajamaisen tarkasti juuri siltä kohdalta alkaen lähes kokonaan keskeneräisiksi ja tekemättömäksi, ja tavallaan se sama tilanne on nyt ollut jatkuneena koko ajan tähän saakkakin, mutta muuntuneena tämän edellä kuvatun aktivistikauteni maailmaan / ulkoiseen uudelleen orientoitumisen mukaisesti nyttemmin "hyväksytyksi" tilanteeksi.

Mutta toisaalta suurena vahinkona silloiseen maailmanaikaan opiskeluni ns. "alkuvuosina" 1998-2008 ei ollut tiedossa omissa piireissäni ja muutenkaan itselleni ollenkaan näitä persoonallisuustyyppien määrittelyjä ja siten itselleni tarpeellista itsetietoisuuteni ja oman traumahistoriani oppimisen työkalupakkia, joten en tiennyt opiskeluongelmienikaan perimmäisiä syitä näiden sosiaalisten ja psykologisten ominaisuuksien mukaisesti.

Lisäksi en siis ollut noina "alkuvuosina" ollenkaan poliittisesti suuntautunut enkä siis ollut "herännyt" lännen rappion ominaisuuksien havaitsemiseen kunnolla, joten en ollut tietoinen vielä silloin niistä ilmastoalarmisminkaan petosluonteista, joita toki varmasti oli jo tuolloinkin myös maisema-arkkitehtuurin opinnoissa "alku-woke" -tyylisinä sisältöinä ja silloisten opiskelijoiden mielissä harhaisen maailmantuskan ja hyväuskoisuuden sekoittaneina idealismiaihioina.

Vain se vaistomainen epäluulo oli silloin jossain mieleni taustalla vaikuttamassa kertoen hiljaa ja epämääräisesti päässäni, että "kaikki ei ole ihan niin kuin pitäisi näissä opinnoissa", mutta tietoinen mieleni oli vielä vain hyväksymässä kaiken virallisen ja ilmiasuisen ilman oikeaa tai jopa mitään kyseenalaistusta -- liian kilttikin kun silloin olin myös vielä...

Itse asiassa myös tämän blogini ensimmäiset vuodet (2005-2008) olivat ennen valveutumis- ja aktivismikauttani juurikin myös ilmastoalarmistisia -- tuona aikana blogiani lukeneet varmasti muistavat sen, että olin silloin itse asiassa minäkin vielä sellainen "ilmastoalarmisti", kunnes sitten tosiaan heti jo syksyllä 2008 hylkäsin sen ismin välittömästi kokonaan paremman ja kyseenalaistavan tiedon alettua vyörymään tietoisuuteeni. 

Alkuun kuitenkin siis vain alitajuisesti vaistosin jotain hämärää ja huonoa siinä ja myös maisema-arkkitehtuurin opinnoissa kokonaisuutena, joten niissä opinnoissa introverttina vain hautauduin vähitellen ja "huomaamatta" vuosien mittaan entistä enemmän yksinäisyyteeni muista opiskelutovereista ja omiin projekteihini; minulla oli silloin menossa se vuosina 1993-2009 tapahtunut arboretumin perustamisen projekti, josta tämä blogini nimikin "Alternative Arboretum" alun perin juontaa juurensa, ja mistä täällä blogissani kerroin toimintatarinoita valokuvien kera.

Näissä epävirallisissa toimissani koin jo tuolloin olevani tarpeellisesti ja nimen omaan vaihtoehtoisesti oman itseni herra ja edes jotenkin harmoniassa ja luovassa prosessissa persoonani ko. ominaisuuksien kanssa ja kautta.

Koska olin sitten vuosina 2002-2008 opintojen ohella myös varsin paljon ko. opiskelemaani alaa vastaavissa töissä mm. harjoittelijana ja apulaisena sekä Vantaan että Helsingin kaupungeilla vuoronperään, niin sitäkin kautta alkoi kuitenkin tulemaan ilmi ko. alan huonot puolet yhä selvemmin itselleni ja aloin pettymään vähitellen maisema-arkkitehtuuriin myös alana itsenään.

Siksi siinäkin sitten aloin jo tuntemaan yhä useammin joissakin tilanteissa sitä em. jopa fyysisesti vatsassa ja rintakehässä tunnettavaa patoutumisen ja tukkeutumisen painetta, kun sisäisen luomisvoimani ulostulossa alkoi olla noissa eri tilanteissa ulkomaailman esteistä johtuvaa haittaa ja ongelmien kasautumisen jatkumoa noiden muiden opiskeluongelmien myös vaikutettua haitoillaan.

Vasta tuo syksy 2008 sitten toi noita alitajunnassa "lepotilassa" olleita ja vielä ulkomaailmasta havaitsematta jääneitä epäluulojani ja ulkoisen pahuuden ilmiöitä esille pintatietoisuuteeni kunnolla, ja heti siitä aloin toden teolla kyseenalaistamaan virallista tietoisuutta monella tavalla, joka syöksi mukanaan nämä opintonikin kaikkineen selvästi pois raiteiltaan.

Tämä tietenkin oli myös tuossa kohdassa oivallinen "tekosyy" jättää sitten tuota saastuneeksi ja epäsuotuisaksi kokemaani opiskelun sisältöä ja niissä olevia käytännön huonoja olosuhteita siinä syrjään, ja vähitellen yhä tietoisemmin se kokonaisuus sitten on tosiaan jäänyt jo lähes totaalisesti pois elämästäni tähän päivään mennessä.

Näin jälkeen päin katsottuna erittäin harmillisen ja jälkijättöisen jälkiviisaana vaikuttaakin kokonaisuutena siltä, että maisema-arkkitehtuurin opiskelemisen valinta olikin minulta suuri virhe jo alun perinkin huolimatta siinä olevista monista itseäni hyvin paljon kiinnostavista aihepiireistä, ja olen sitä joutunut miettimään etenkin noiden kolmen-neljän ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen vuosikausia edestakaisin empien, ja sitä empimistä kesti siis vielä tuon vuoden 2008 jälkeenkin vielä jonkin aikaa huolimatta tuosta em. vedenjakajakohdasta.

Valitettavasti nuo ensimmäiset opiskeluvuodet siitä saadun hyödyn lisäksi jättivät myös niin paljon traumoja em. ongelmien kautta tulleina, että siksikin tämä opiskelu on nyttemmin saastunut mielessäni vastenmieliseksi -- kokonaisuutena koen siis jo varsin lopullisesti sen, ettei maisema-arkkitehtuuri ammattina voi tarjota minulle kunnollista saati tyydyttävää foorumia toteuttaa sisäistä luovuuden ja toiminnan paloani persoonallisuuspiirteideni vaatimusten mukaan.

Valitettavasti tämän ns. epäonnistumiseni tilalle nyttemmin en ole silti edelleenkään virallisessa katsannossa ja siten "yhteiskuntaan sopeutumisen" mielessä löytänyt mitään kunnollista uutta tai korvaavaa vaihtoehtoa "työksi" / "ammatiksi" -- siis sellaista ns. "kunnon kansalaisen" arkitoimintaa, ja koko tämä aika vuodesta 2008 alkaen onkin ollut minulla vain toimeentulotukien sävyttämää köyhyydessä kituuttamista ja kikkailua taloudellisessa katsannossa, jossa myös tuo maisema-arkkitehtuurin tutkinnon "suoritus" roikkuu käytännön syistä yhä vain paperilla olemassa olevana "osana arkea".

Ainoa varsinainen "arjen" toimintasisältöni on ollut tuon opintojen kesken jäämisen, Vantaan ja Helsingin kaupunkien töiden ja tuon taannoisen arboretumin perustamisen jälkeen lähinnä vain jo usein mainitsemani valokuvaaminen; jos siis tämä sometoimintani jätetään sen ulkopuolelle, vaikka tavallaan "työtä" sekin on ollut minulle mitä vahvimmin näinä 15 viime vuotena.

Vielä tämä valokuvaaminen on ollut hyvin epäjulkista sisällöltään ja toiminnaltaan, mutta se muotoutuu jossain kohtaa julkiseksi tulevaisuudessa...

Olen tästä valokuvaamisintohimostani maininnut vuodenkierron seurantaprojektin valokuvaamalla jo monena viime vuonna, mutta en ole maininnut juurikaan sitä, että sen ohella aihepiirin toimintaani kuuluu myös päivittäinen pilvivalokuvaaminen ja se on siis osa meteorologian "työtäni", vaikka ns. kunnon kansalaisen maailmassa sitä siis kutsuttaisiin harrastukseksi kuulemma - edelleen.

Itse asiassa "työn" määritteleminen somen aikakaudella uudella ja totunnaisesta poikkeavalla tavalla voikin kuulua myös oman someroolitukseni piiriin hyvin oleellisesti! - Työn uudelleen määrittely somen raameissa on ollut todella yleisestikin hyvällä tavalla edennyttä toimintamuotoa Suomenkin yhteisöissä; onneksi siis positiivisena yhteiskuntapiirteenä nythän on jo melko normaalia työskennellä ns. somevaikuttajana / sisällöntuottajana ihan ansaintakatsannossakin, vaikka jotain nikottelua sellaista kohtaan yleinen mielipide vielä taitaa sisältää...

Näiden some- ja valokuvaamissisältöjeni parista minulla ei ole vain luonnistunut vielä rahaa tuottavan toiminnan luominen (Facebook, YouTube, Instagram tai muu foorumi sille...?), mutta toiveissa sellaisen synnyttäminen jotenkin kuitenkin on tulevaisuudessa mielessäni liittyen myös siihen, miten sitten teen valokuvaustuotteitani julkiseksi myöhemmin...

Valokuvaaminen joka tapauksessa on nyt sellainen foorumi ja tapa, jossa nyttemmin tunnen parhaiten toteuttavani noita persoonani ominaisuuksia ja luovuuttani, ja siksi se on arkitoimintani keskeinen ja paljon aikaa vievä asia ja siinä jopa tavallaan myös mission omainen kokonaisuus, koska katson maailmanparantamisen olevan myös sellaisen kauneuden esille tuomista, josta valokuvaaminen on yksi hienoimmista tavoista toteuttaa sitä. 

Lisäksi valokuvaaminen on tavallaan sitä Seppo Oikkosen analysoiman "kartesiolaisen rationaalisuuden" omansalaista hoitamista ja kehittämistä yksilötasolta lähtien, ja tämän ymmärtävät varmaan ne, jotka hoksaavat mitä ylipäätään siinä tarkoittavat kartesiolainen Subjekti ja sen projektiona "Objektivaatio" -- mutta varmasti jatkan toisella kertaa tällaista analyysiä pidemmälle myöhemmin!

Kaikkiaan yliopistoista vielä loppujohtopäätöksenä se, että minun on siis enää vaikeaa kuvitella tulevani toimeen nykyisessä yliopistomaailmassa lähes millään tavalla, joten kaikkein mieluiten haluaisin vain unohtaa aivan kokonaan kaiken ns. virallisen opiskelun ja viralliset instituutiot jopa yleensäkin -- minut on ilmeisesti luotu tavallaan olemaan mahdollisimman paljon ns. oman itseni herra, se INFJ-persoonallisuustyypin "yksinäinen susi", tai "Sigma-mies"... 

Mutta toisaalta olen arjen virallisissa vaatimuksissa yhä myös pysyväluonteisessa ansassa edelleen, koska toimeentuloni on siis ollut näissä merkeissä jo useiden vuosien ajan vain sosiaalitukien varassa, ja toistaiseksi siitä ansasta pääsy tuntuu lähes toivottomalta ja toisaalta siinä pysyminen ehkä jopa ainoalta järkevältä valinnalta toistaiseksi nykymaailman rappioprosessinkin kautta katsottuna, kuten kaikki edellä kuvattu sitä osaltaan selittääkin.

Siksi tavallaan tilanteeni tällainen esittely on myös keskisormen tietoista näyttämistä länsirappiota ja sen kaikkia virallisia aspekteja kohtaan: mitäs ovat mokomat saastuttaneet erittäin kallisarvoisen ja herkän länsisivistyksen jo lähes täysin pilalle kaiken maailman woke-, globalismi-, ilmastoalarmismi-, monikultturismi- ja rahatalous-ismeillä, joten sen vastareaktiona on nyt tietenkin ihan oikein ja jopa kunnollista aktivismia osaltaan tämän oman elämäni kaltaisen tilanteen nosto tällä tavalla esille tämän aikakauden rappion suoraan synnyttämänä yhtenä ilmiönä ja "tuotteena"!

Siksikin noiden alussa mainitsemieni muiden aihepiirien puitteissa seuraavissa kirjoituksissani tulee varmasti osaltaan tällaista samanlaista henkilökohtaistakin asiavyörytystä analyyseinä ja havainnollistuksina suoraan ja rohkeasti.

Sometoimintani kohtalon ja jatkon tilanteesta lisää: oman elämäni ja aktivismini monet roolit ja ongelmat käsittelyssä parempia muutoksia varten...

Blogini on ollut taas pitkähkön tovin hiljainen, mutta Facebookissa olen harjoittanut ns. kokeiluluonteisesti uutta aktiviteettia kohtalaisen säännöllisesti - palaan tässä kertomaan näistä viimeaikaisista somevaiheistani ja mahdollisista jatkon uusista suunnitelmistani somen ja muunkin toimintani varalle.

Facebook-toimintani ei ole tapahtunut omalla Fb-seinälläni, joten se on edelleen kesällä (heinäkuussa) muodostettuun tapaan "kiinni" ja hiljaa - tosin olen hyväksynyt edelleen jonkin verran uusia kaveripyyntöjä Fb-tililleni, joista olen toki kiitollinen ja mielissäni etenkin oltuani niin harmillisen "poissaoleva" koko somessa.

Varsinainen Fb-aktiviteettini on ollut seuraavanlaista tässä loppukesällä ja alkusyksyllä: olen n. viimeisen kuukauden aikana Facebookin uutisvirtaa ja joitakin Fb-ryhmiä seurailtuani harrastanut joidenkin muiden julkaisuissa reagointeja eli niitä "tykkäämisiä", joka on ollut sopivan helppoa ja rentoa tekemistä Fb:n huonon käytettävyyden puitteissa.

Tämän toiminnan ohella olen tavallaan myös uudestaan tunnustellut tuota Facebookin käytettävyyttä, joka siis on ollut tänä vuonna itselläni ja etenkin omalla läppärilläni käytettynä kohtuuttoman huonoa jatkuvasti jumituksineen ja kaatuilemisineen, kuten olen jo aikaisemmin kesällä havainnollistanut.

Tuosta käytettävyydestä tämän viimeisen kuukauden osalta joudun edelleen toteamaan pääasiassa samaa huonoutta vain pienten normaalien tai parempien vaiheiden kera, joten eipä tämä toimintakokeilu ole ollut vieläkään toivotulla tavalla uudestaan innostavaa oman Fb-toimintani kannalta. 

Näyttää siis tämän suhteen siltä, että kunnollista omaa toimintaa Facebookissa en pystyisi palauttamaan hamaan tulevaisuuteen saakka / ehkä enää koskaan - tai ainakin uuden läppärin / tietokoneen hankkimiseen saakka, joka voinee sekin ottaa vielä hyvin kauan aikaa...

Näistä viimeaikaisista muiden Fb-julkaisuissa reagoinneista on kuitenkin ehkä hyvä koostaa jonkinlainen listaus, joka kertoo maailman ja Suomen tilanteesta osaltaan tärkeitä ja oleellisia seikkoja - poimisin siis esille listauksessa näitä muiden Fb-julkaisuja, joista olen tykännyt ja joiden kommenttiosioissa olen myös reagoinut.

Mielenkiintoista sellaisen esille otto voisi olla myös sen paljastaessa sitä, minkälaisia somen aktivisteja olen viimeaikoina suosinut; eli se kertoo jotain poliittisten somesisältöjen suhteen kannatuksistani ja suosimisistani, ja yleensä eriasteisesti samaa mieltä olemisistani joidenkin muiden kanssa tässä elo- ja syyskuussa...

Todennäköisesti teen tämän listauksen jossain vaiheessa myöhemmin syksyllä tänne blogiini, kunhan olen vielä vähän aikaa jatkanut tätä samaa helppoa reagointi- ja seurantatoimintaa ko. Fb:n huonon käytettävyyden puitteissa...

Itse Facebookin rakenteen sisältötoiminnasta ja mahdollisuuksista olen nyt havainnut uusina asioina toisaalta mielenkiintoisesti kahta Metan tarjoamaa uutta toimintoa: 

Ensinnäkin yksityinen Facebookin käyttäjä voi halutessaan ottaa käyttöön ns. "ammattilaistila"-toiminnon, joka mahdollistaisi mm. Fb-käytön oman taloudellisen ansainnan piiriin laittamista tiettyjä monetisointityökaluja hyväksi käyttämällä. 

Uusista Fb-julkaisuistani saisin siis rahallista korvausta tuon avulla, ja se tarkoittaisi siis sometoimintani muuttumista ammattimaisemman journalismin / sisällöntuotannon pariin - olisiko se sopiva aktivismiin, vai muun ydinosaamiseni (valokuvaaminen, luonto, sääasiat...) pariin?...

Toisaalta uutena toimintona Meta tarjoaa "Meta Verified" -asetusta / -toimintoa, joka tarkoittaa etuuksia normaaliin Fb-tiliin verrattuna: tässä kyseessä olisi siis käytännössä ns. "Premium-tili", jossa kuukausittaisen tilausmaksun vastineeksi Fb-tilille tulee tiettyjä parempia ominaisuuksia ja muita parannuksia.

Jossain määrin ainakin tuo ensin mainittu mahdollisuus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja edes jotenkin oman sometoimintani suhteen lupaavalta ja uutta intoa tuottavalta - mutta miten hyödyntää sitäkään riittävästi tai oikein, jos Fb:n käytettävyys silti jatkuisi huonona jatkuvasti, kuten tänä vuonna tähänkin saakka...?

Entä toisiko sittenkin tuo "Meta Verified" -asetus ehkä parannusta myös tuohon käytettävyysongelmaan, jonka vuoksi raaskisin maksaa ko. kuukausittaista "premium"-maksua?...

Toisaalta etenkin tuohon "Meta Verified" -asetukseen liittyy lukemani ohjeen mukaan tiettyjä ehtoja (mm. pitäisi olla moitteeton Fb:n / Metan yhteisösääntöjen noudattaja), jotka pitäisi täyttää, ja paljon kyseenalaistavana ja kriittisenä aktivistina oltuani ja ollessani saattaa ko. ehtojen täyttäminen olla "liian hapokas" ongelma Metan suunnalta nähtynä - joten en täyttäisi niitä...?

Ei siis ole ihan suoraviivainen ja helppo ongelmanratkaisutilanne tässäkään kyseessä, vaan tilanne siinäkin pysyy häilyvänä ja pysyväluonteisesti hankalana ilman selviä tapoja tehdä oikeita ratkaisuja...

Enkä tiedä haluaisinko ottaa periaatteellisesti osaa Metan tarjoamaan tällaiseen "premium"-ajatteluun, jossa rahalla saisi parempaa palvelua, mutta jonka saadakseen täytyisi olla "kiltti" ja pysyä "ruodussa" Metan määrittelemällä tavalla, ja moisessa ajattelussa on myös olemassa rasistishenkisesti "toiset ovat parempia kuin muut ja saavat etuoikeuksia" -asennetta. 

Ei taida tuollainen sopia oikealla tai edes kohtuullisella tavalla persoonani ja tilanteeni puitteisiin, mutta pitäisikö tehdä silti kompromisseja tässä kohtaa jollakin tavalla?...

Oma ongelmavyyhtinsä itsessään on ollut viime aikoina myös se, miten tuotan ja määrittelen esim. juuri aktivismini uudella ja tuoreella tavalla sopien mm. elämäntilanteeseeni: olenhan jo maininnutkin omassa elämässäni olleista hankaluuksista kesällä, mutta lisääkin voisin kertoa joku toinen kerta niistä elämäni haasteista ja ongelmista, ja niillä on tietenkin roolinsa myös aktivismiin tai yleensäkin sometoimintaan hankaloittavasti...

Ylipäätään olen myös miettinyt edelleen kohtaloa vielä ilman lopullista päätöstä tai oikeaa ratkaisua aktivismin tai sometoiminnan koko roolilleni: jättääkö sitä toden totta hyvin vähiin tai jopa olemattomaksi ainiaaksi, ja keskittyisin lähinnä vain muihin ydinosaamiseni aiheisiin ja tekemisiini jatkossa?...

Toisaalta hyvää aktivismin suhteen tässä kesän ja syksyn sometuksen melko hiljaisessa tauossani on ollut se, miten se aktivismiin ja muihin aktivisteihin etäisyyttä ottaneena tapana on ollut jotenkin uudella tavalla myös aktivismia itseään paremmin valaisevaa itselleni.

Tässä kesän ja alkusyksyn mittaan olen nimittäin alkanut aikaisempaa yhä paremmin tiedostamaan ja havaitsemaan sitä, minkälainen aktivismi on hyvää ja minkälainen toisenlainen on huonoa mm. suhteessa hedelmälliseen ja toimivaan kollektiiviseen ja sosiaaliseen konstruktioon!... 

Ja tässä ymmärryksessä on ollut jotenkin sopivana apuna juuri se kesällä tekemäni somemuutokseni, missä olen ollut yhtäältä somesta etäisyyttä ottava aikaisempaan runsaaseen aktiviteettiini nähden: siitä on siunaantunut laajempaa ja osin syvällisempää näkemystä kokonaisuuteen juuri etäisyyskomponentin ansiosta.

Samalla tuota em. "reagointitoimintaa" Fb:ssä harjoittaneena kuitenkin olen ollut myös yhä riittävästi perillä ja jyvällä sekä asioista itsestään että aktivismikentän itsensä luonteista, joka yhdistettynä etäisyydenottoon em. tavalla on kiinteyttänyt, tarkentanut ja lisännyt tietojani myös toisenlaisesta aspektista käsin aktivismin luonteen paremmaksi määrittelemiseksi...

Tämä "aktivismin tila Suomessa" on tietenkin todella laaja ja vaikea aihekokonaisuus, joka varmasti ansaitsee jossakin vaiheessa jatkossa pitkää ja syvällistä analyysiä!

Siksi mainituista ja muista hankaluuksista huolimatta palaan kirjoittamaan näistäkin täällä blogissa: se saakin olla sitten omansalaista meta-aktivismia, joka käsittelee mm. aiheeseen oleellisesti kuuluvia sosiaalisia ja psyykkisiä aspekteja, ja suorastaan ihmisyyden ydinolemuksiakin...

Kuten voidaan tästä kirjoituksestani nyt nähdä, niin kovin (liian?...) monia ratkaisuja ja uudelleen kalibrointeja pitäisi minun kyetä lähiaikoina / jossakin vaiheessa tekemään edelleen paremmin, jotta some- ja muukin elämäni muuttuisi maailman ja oman elämäni tilanteisiin nähden optimaalisemmaksi! 

Joudun siis miettimään ja tunnustelemaan ainakin koko tämän loppuvuoden ajan niitä varten "kaikkea" edelleen, joka varmasti pitää osaltaan tätä someaktiviteettiani melko rajoitettuna joka tapauksessa toistaiseksi.

Siksi näilläkään näkymin ainakaan Facebook-seinääni en "avaa" vielä ehkä pitkään aikaan omalle sometoiminnalleni uudestaan, mutta niitä muiden Fb-julkaisuissa reagointeja voin hieman tehdä edelleen, ja täällä blogissa kirjoitella fiiliksen mukaan, joka voi tarkoittaa runsaahkoja kirjoituspyrähdyksiä silloin tällöin ja taukoja niiden väleillä.

Kuten olen minäkin todennut, niin toisaaltahan kirjoittaminen käy "miettimisestä" ja oman elämänsä "itseterapoinnista" myös oikein hyvin, eikä se ole siksi pelkästään vain valistamisen tai tiedon levittämisen väline...