Täydessä kukassa ollutta hapsijukkaa (Yucca filamentosa) kuvattuna silmien korkeudella olleelta kukintolatvaltaan sunnuntaina 12.8.2012 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Elokuuta pidetään monesti perennojen kukinnan huippukautena, vaikka toki kesä- ja heinäkuussakin riittää runsaasti perennakukintaa. Elokuun perennakukinnan erikoispiirre on kuitenkin se, että silloin ovat täydessä kukassa monet kaikkein isoimmiksi Etelä-Suomen olosuhteissa kasvavat perennalajit. Niistä aatelisten joukkoon voidaan lukea tämänkertainen esittelylajini hapsijukka (Yucca filamentosa), jonka kukinnan huippua ovat yleensä elokuun kaksi - kolme ensimmäistä viikkoa. Tänä vuonna ko. kukintahuippu sattui lajilla tälle viikolle; ensimmäiset kukat avautuivat tosin jo heinäkuun lopussa.
Hapsijukka on erikoinen tuttavuus Suomessa, koska se on ulkonäöltään varsin subtrooppinen / trooppinen. Kotoisin se on Yhdysvaltain kaakkoisosista ulottaen luontaista kasvualuettaan Virginian osavaltioon saakka pohjoiseen. Laji menestyy kuitenkin laajasti sen ulkopuolella viljeltynä, kuten täällä Etelä-Suomessa lämpimillä eteläseinustoilla ja -muureilla sekä atriumpihoilla.
Lajin ulkonäön "trooppisuus" tulee ensinnäkin siitä, että se on ainavihanta ja rotevan rehevä; sen jopa n. 70cm pitkät kapeat, mutta paksut lehdet muodostavat talvehtivan ruusukkeen maahan, missä lehdet kasvavat säteittäisesti runsaan pallomaiseen muotoon. Suomen olosuhteissa lehdet kuitenkin aina kärsivät enemmän tai vähemmän talven säistä. Pakkaset vioittavat lehtiä harmaanruskeiksi ja lumen paino taittaa niitä maata myöten. Niinpä keväällä ennen uutta kasvua hapsijukan lehtiruusukkeet ovat yleensä varsin murjotun ja nukkavierun oloisia. Uusi kasvu lähtee kuitenkin käyntiin yllättävän hyvin jo toukokuun alkupuolella ja uusi iso lehtiruusuke korvaa täysimittaisesti vanhan viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Lehdistä voi ajoittain irrota säikeisen kiharaisia osia (hapseja), mistä lajin nimi johtuu.
Kukkavanat ovat hapsijukalla se trooppisimman oloinen olemus, sillä jopa n. 2 m ja ylikin pitkinä ja hyvin runsaskukkaisina ne luovat kermanvalkeasta kukinnastaan erityisen näyttävää. Yksittäiset kukat voivat olla n. 5 cm läpimitaltaan ja terälehdet ovat vahamaisen keraamisia materiaalintunnultaan. Kukat ovat muodoltaan ruukkumaisia / kulhomaisia ja ne ovat päiväsaikaan alas nuokkuvia ja melko kiinni. Yöllä terälehdet ovat enemmän auki, koska jukat ovat yöpölytteisiä; myös kukkien tuoksu on voimakkain yöllä. Kukkavanat alkavat kasvaa esille heinäkuun mittaan keskeltä lehtiruusukkeita paksuvartisina pienine suojuslehtineen ja kukinta on siis täydessä mitassa elokuun alussa. Hedelmä on iso ja pysty makkaramaisen näköinen kota (Google-kuvia), jonka muodostumista ei juurikaan voi odottaa Suomen oloissa...
Hapsijukkaa voi käyttää erinomaisena katseenvangitsijaperennana lämpimillä paikoilla. Pelkkänä yksittäiskasvina se onkin hyvin pikantti, mutta sitä voi toki kasvattaa useamman yksilön ryhmänäkin ja sen seuraan voi toki laittaa muitakin perennoja, joiden kanssa ulkonäkökontrastointi luo lisäsäväyksiä; esim. samaan aikaan kukkivat keltakukkaiset ja kukkavanoiltaan pitkät nauhukset (Ligularia sp.) voivat olla hauska pari hapsijukalle. Lehtimuodoiltaan melko samanlaiset ja samaan aikaan kukkivat myöhäiset ja värikkäät päivänliljalajikkeet (Hemerocallis cv.) voivat luoda ko. lajin kanssa myös tosi upeaa parinäytöstä.
Hapsijukasta on muutamia lehtien raidoiduksiltaan värikkäitä lajikkeita, kuten "Variegata", "Golden Sword" ja "Color Guard". Hapsijukkaa on saatavissa joistakin suomalaisista taimimyymälöistä eli rohkeasti haalimaan ja kokeilemaan!
Hapsijukka kestää jonkin verran kuivuutta, muttei niin paljon kuin kaktukset. Liikamärkyys voi olla haitaksi, joten läpäisevä maa on kasvupaikkana oleellinen. Lajin talvenkestoa ei kannata parantaa paksuilla varisseiden lehtien peitekerroksilla, koska silloin voi puolestaan olla vaarana lehtiruusukkeen mädäntyminen. Lumipeite on paras suoja. Isoja kukkavanoja voi joutua tukemaan tarvittaessa, jos esim. kovat tuulet ovat runnelleet niitä lakoon. Muutoin kukkavanat ovat tukevaa tekoa luonnostaan.
No comments:
Post a Comment