Ruskansa alussa ollutta katsuraa (Cercidiphyllum japonicum) kuvattuna perjantaina 14.9.2012 Espoon Tapiolassa.
Blogikirjoittamiseni on ollut yhä tauolla ja niinpä tätä kasvivalokuvasarjani osaa kirjoitan kohdalleen viime sunnuntaille vasta nyt perjantaina 21.9.2012. Palaan siis esittelemään viikon 37 (10. - 16.9.) kasvivalokuvaa ja siinä hehkeilee alkaneissa syysväreissään katsura (Cercidiphyllum japonicum). Katsura on kotoisin Japanista ja pieneltä uhanalaiselta alueelta myös Kiinasta. Puu on kuitenkin ympäri maailmaa lauhkeilla alueilla suosittu koristepuu ja siten varsin tuttu näky. Suomessa katsura menestyy eteläosissa varsin hyvin ainakin menestymisvyöhykkeillä I ja II.
Ruskakauden oltua viikolla 37 jo näkyvällä alulla oli alullaan myös kaikkein näyttävintä ruskaa tuottavien puiden ja pensaiden päänäytös; katsura kuuluu siinä joukossa huippuluokkaan, sillä sen syysvärit ovat voimakkaan kirkkauden lisäksi erittäin kameleonttimaisen kirjavia monenlaisista keltaisista (Jopa kermanvalkeita sävyjä!) oransseihin, punaisiin ja jopa erilaisiin purppuroihin ja violetteihin eri ruskavaiheidensa mukaan. Kuvassa nähdään piparkakkumaisen punaruskeaa ruskan alkusävyä erään taimen / nuoren puun alaosassa. Katsuran ruska on huipussaan syys-lokakuun vaihteen tienoilla, jos se pääsee pakkasten häiritsemättä kehittymään.
Monesti pääsyysvärinä on kuitenkin keltaisen eri sävyt, mutta noita muita värejä on vaihtelevasti oksisto-osina kerroksittain / laikuttain / vyöhykkeittäin. Se puolestaan korostaa pikantisti katsuran kerroksellisen hienostunutta latvuksensa kasvutapaa. Katsuran lehdet ovat siis kuitenkin pakkasenarkoja, jolloin etenkin sisämaassa varhaiset yöpakkaset keskeyttävät ruskan etenemisen helposti lehtien ruskistumiseen ja / tai jopa yhden pakkasyön jälkeen kerralla nopeasti varisemiseen. Juuri varisseiden lehtien erikoisuus on niistä ilmaan pääsevä voimakas imelä - karamellimainen tuoksu, jonka voi aistia jopa useiden kymmenien metrien etäisyydellä puusta.
Katsuran lehdet ovat hyvin koristeellisia myös kesällä niiden ollessa herttatyvisiä, lähes pyöreitä ja nyhälaitaisia; vihreä sävy on lehden päällä himmeänvaaleahkoa ja lehden alapuoli on sinertävän vaalea. Tämäkin luo eksoottista hienoutta latvustoon, mutta ruskan lisäksi katsuran toinen visuaalinen päänäytös on keväällä lehtien puhkeaminen. Nimittäin sen lehdet ovat silloin aluksi hyvin voimakkaan punaoranssisia - punaruskeita hiirenkorva - puolikokovaiheessa. Lehtien puhkeaminen tapahtuu suunnilleen samaan aikaan koivujen (Betula sp.) hiirenkorvalletulon kanssa toukokuun alussa. Punertava lehtisävy haalenee toukokuun lopulla nopeasti himmeän ruskehtavan - kellertävän kautta vihreäksi kesäkuun alkuun mennessä. Kesän mittaan voimakkaiden versojen kasvaessa uudet latvalehdet ovat vuorollaan jatkuvasti punertavia, kunnes kasvu lakkaa loppukesällä. Talvella ohuissa oksissa pienet silmut ovat punaisia.
Juuri ennen lehtien puhkeamista huhti-toukokuun vaihteen paikkeilla tapahtuu lajin nopea kukinta; hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä eli katsura on kaksikotinen. Hedekukinta on silmuista esiin pistävää n. pikkusormen pään kokoista tummanpunertavien hedeponsien rykelmää. Emikukat työntyvät silmuista n. sentin mittaisina punaisina ja kapeina luotteina. Pian (emi)kukinnan jälkeen kehittyy esiin tuleviin lehtihankoihin rykelmittäin parin sentin pituisia pitkulaisia kotia, jotka säilyvät syksyyn saakka vihreinä ja ne avautuvat vasta kasvukautta seuraavana talvena - kevättalvena päästäen ilmoille runsaasti pieniä siivellisiä siemeniä.
Katsuran mainostaminen on aiheellista edelleen, koska se on yksi parhaista koristepuista myös Etelä-Suomen oloissa ja nyt sen paras ominaisuus eli ruska on alkanut; esim. pääkaupunkiseudulla lajin ruskaa voi käydä parin lähiviikon aikana ihastelemassa mm. Malmin hautausmaalla, Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, Meilahden arboretumissa ja Sibeliuspuistossa. Pohjoisempana hienoksi puuksi saakka katsura on kasvanut esim. Hämeenlinnan rautatieasemarakennuksen seinustalla. Lajia voi kokeilla rohkeasti suojaisilla paikoilla myös vyöhykkeillä III ja IV ja itse asiassa olen nähnyt kaupiteltavan katsuraa jopa Jyväskylässä Viherlandiassa isoina puumaisina eli vanhempina taimina (Aroilla kasvualueilla ko. tapa on kestävyyttä edistävää).
Katsura kasvaa kotiseudullaan jopa yli 30 m korkeaksi isoksi metsäpuuksi (Siksi se on siellä myös metsätaloudessa käytetty), mutta täällä se on korkeintaan keskikokoinen puu. Hyvällä kasvupaikalla lajista voidaan kuitenkin odottaa selvästi yli 10 m korkeaa, joten aivan pienimpiin pihoihin lajia ei kannattane istuttaa ja sen latvuskin voi olla leveähkö monirunkoisena kasvaessaan.
Tyylillisesti kaikenlaisille puutarhoillekin katsura antaa kuitenkin erinomaisen säväyksen räväkällä värikkyydellään. Niinpä suosittelen sitä yhä yleisempään viljelyyn myös julkisilla viheralueilla, jotta mm. syksyn kirkkaimmasta puuruskasta eivät vastaisi niin yksipuolisesti vain vaahterat, pihlajat sekä paikoin tuomipihlajat ja rusokirsikat. Lisäksi katsuran keväänkin lehtivärikkyys on myös oivallinen kaunistus sekä yksinään huomiopuuna että monilajisissa puuryhmissä lehti- ja / tai havupuiden kanssa; hyviä sommittelulähtökohtia lajiryhmiin katsuran sekä kevät- että syysvärien suhteen ovat mm. erilaiset vastaväri- ja lähiväriharmoniat sekä lämmin vs. kylmä- ja tumma vs. vaalea -kontrastit. Tummia rakennuksia vasten katsuran ruska suorastaan iskee esiin. Kevätväritys on puolestaan pikanteinta vaaleita rakennuksia vasten.
No comments:
Post a Comment