Viikon 18 sää vuonna 2013: Vaihtelevan epävakaista ja ajoittain rajutuulista normaaliviileydessä; la pieni lämpöaalto (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 18 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Säätä sävytti vahvasti lännestä vyöryneiden matalapaineiden sarja, jonka myötä oli epävakaista etenkin ma - to välillä; tällöin oli ajoittain hyvinkin voimakastuulista ja rintamasysteemien mukana pilvitilanteet vaihtelivat runsaspilvisestä selkeään ja ajoittain saatiin kuurottaisia sateita. Eniten satoi heti ma-ti yönä ja tiistaina sisämaan rankoissa iltapäiväkuuroissa. Pe - la aikana oli poutaisinta, jolloin sää myös lämpeni niin, että la sisämaassa ylitettiin vuoden ensimmäisen kerran +15 astetta paikoin. Yöt olivat kuitenkin pääosin koleita ja hallaa oli useimpina öinä etenkin sisämaassa. La - su aikana taas yksi voimakastuulinen matalapaine ylitti tarkastelualueen lännestä käsin, jonka myötä sunnuntaista tuli tilapäisesti yllättävän kolea ja pilvinen päivä ennen tänään maanantaina alkanutta lämpöaaltoa.

Euroopan mittakaavassa manner-Euroopassa palattiin lämpimämpään kevätkesään, kun tilanteita sävytti pääasiassa korkeapaineinen sää; ukkoskuurottelua oli kuitenkin paikoin ja ajoittain. Kaikkein kesäisin sää vallitsi kuitenkin edelleen Itä-Euroopassa Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolilla, missä jokaisena viikon päivänä oli tuhtia hellettä; päivälämpötilat +30 asteen paikkeilla laajasti. Tämän helteen ja lännen viileämmän ilmamassan välimaastossa olleen Italian alueella voimakkaisiin ukkosiin liittyen syntyi yllättävän voimakas ja tuhoisa tornadokin viikonloppuna; iltalehden juttu. Rajuja ukkosia esiintyi toki paikoin muuallakin tuolla hellealueella. Fennoskandiaa siis vaivasi viileämpi matalapainesää ajoittain rajuine tuulineen, mutta kevättä edistävää lämpöä pääsi ajoittain eteläosiin. Pohjois-Lapissa viimeisiä lumipeitteitä kunnolla sulattavaa lämpöä jäätiin kuitenkin yhä odottamaan.

Länsi-Venäjällä kuvastui etelä-pohjoissuunnassa jyrkkä kontrasti tuon Mustanmeren tienoon helteen ja Jäämeren rannan kolean yöpakkassään välillä; viikonloppuna tuo helle pyrki vähän pohjoisemmaksi, mutta antoi vähän periksi länsiosiltaan. Samalla manner-Euroopassa lämpeni toisaalta yhä enemmän yli +20 asteen päivälämpötiloissa.

Maisemien vihertymisessä täysikesäisyys varmistui tuolla Itä-Euroopan hellealueella jyrkän kontrastisesti muihin alueisiin nähden, mutta vihertyminen eteni laajasti muuallakin manner-Euroopassa ja Britanniassa ainakin jo puoli- ja täysilehtisyyden välillä. Kunnolla hiirenkorville tultiin jo Etelä-Skandinaviassa, Baltiassa ja Moskovan pohjoispuolella, mutta Etelä-Suomen tasalla jäätiin edelleen odottamaan maisemien kunnollisen vihertymisen alkamista.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 29.4.2013: Korkeapaine siirtyi Suomen eteläpuolelta itään ja Norjan länsireunalla muhinut matalapaine siirtyi keskukseltaan hitaasti kohti Lappia. Tähän liittyen okludoituva rintamasysteemi saapui illalla Suomeen; tarkastelualueella alkupäivä oli vielä vähäpilvinen ja iltapäivällä oli kumpupilvisyyttä sisämaassa. Etelän ja lännen väliset tuulet voimistuivat kuitenkin jo aamuksi ajoittain navakoiksi. Rintamasateet saapuivat illalla paikoin runsaina länsiosiin ja kattoivat puoleenyöhön mennessä jo suurimman osan aluetta. Yölämpötila oli sisämaan paikoin 0 tienoilta muutoin +1 ja +5 asteen välille. Päivälämpötila ehti nousta ennen sateita reiluun +10 asteeseen monin paikoin.

 

Tiistai 30.4.2013: Matalapaine valtasi Fennoskandian pohjoispainotteisesti, missä yksi osakeskus sijoittui länsilounaasta Etelä-Lappiin. Edellispäivänä tarkastelualueelle tullut rintamasysteemi viiletti sateineen jo yön aikana pois itään ja sen jälkeen vallitsi illansuuhun saakka voimakas ja kuurosateinen länsivirtaus; tuulet olivat ajoittain jopa kovapuuskaisia, mutta mainittavilta myrskyvahingoilta vältyttiin. Pilvisyys pysyi aluksi runsaana etelärannikkoa myöten, mutta iltapäivällä paikoin rankkoja ja raesateisia kuuroja kehittyi lähinnä vain sisämaassa. Illaksi etelärannikko selkeni jopa lähes kokonaan, mutta sisämaassa kuurojen jäljiltä jäi vielä runsaammin pilviä. Länsituuli heikkeni illalla vähitellen. Yölämpötila pysyi +5 asteen vaiheilla, mutta päivälämpötila jäi vain +5 ja +9 asteen välille.

 

Keskiviikko 1.5.2013: Matalapaine siirtyi vähitellen Lapista Vienanmeren yli itään. Toisaalta uusi pieni ja pippurinen matalapaine muodostui heti perään Norjan länsireunalla. Ennen sen vaikutusta Suomeen ehti tulla illaksi heikko korkeapaineen selänne lännestä ja Suomen eteläpuolelle muodostui itä-länsisuuntainen korkeapainevyöhyke. Tarkastelualueella länsituulet kääntyivät yön aikana luoteeseen ja voimistuivat pian uudelleen; etenkin iltapäivällä puuskat olivat navakoita - kovia etenkin idässä. Sää oli muutoin selkeää / lähes selkeää, mutta iltapäivällä kumpupilvisyyttä syntyi itäpainotteisesti sisämaassa, missä Saimaan tienoilta pohjoiseen esiintyi heikkoja vesikuuroja. Aurinkoisinta oli etelärannikolla ja lounaassa. Illalla tuulet heikkenivät selvästi ja alkoivat kääntyä lounaaseen. Samalla aluetta ylitti hajanaista untuvapilvilauttaa lännestä mahdollistaen kaunista iltaruskoa. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä; monin paikoin hallaa. Päivälämpötila oli reilussa +10 asteessa; luoteistuuli takasi etelärannikon lämpimimmäksi kaistaleeksi, missä oli paikoin jopa n. +14 astetta.

 

Torstai 2.5.2013: Korkeapainevyöhyke pysyi sijoillaan Suomen eteläpuolella Etelä-Skandinaviasta Baltian yli Venäjälle. Norjan länsireunalla olleesta matalapaineesta venyi osakeskus Oulun kohdilta itään rintamasysteemin kera. Tarkastelualueella tuo rintamaylitys jäi etelärannikolla vähäpilviseksi, mutta sisämaassa ylä- ja keskipilvilauttailua oli ajoittain runsaammin ja aivan pohjoisessa oli vesikuurojakin paikoin iltapäivällä. Illalla koko alueella selkeni kokonaan ja sitä ennen ehti olla hetken rintaman jälkeistä kumpupilvisyyttä. Länsi-lounaistuulet voimistuivat ennen rintamaa paljon ollen alkuiltapäivällä ajoittain taas jopa kovapuuskaisia. Rintaman ylityksen jälkeen tuulet kääntyivät länsiluoteeseen ja heikkenivät selvästi. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä; paikoin hallaa. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; etelärannikko oli edellispäivää selvästi kylmempi tuulen puhallettua melko kylmän Itämeren suunnasta.

 

Perjantai 3.5.2013: Suomen eteläpuolinen itä-länsisuuntainen korkeapainevyöhyke siirtyi hieman pohjoisemmaksi Suomen kohdalla. Matalapainetta jäi heikkenemään Fennoskandian pohjoisosiin, mutta illalla uutta pientä matalapainejonoa muodostui Britanniasta Skandinaviaan osana Islannin tienoon voimakkaan matalapaineen itäreunaa. Tarkastelualueella sää pysyi muutoin selkeänä, mutta iltapäivällä sisämaassa oli vähäistä kumpupilvisyyttä ja illalla lännestä lipui yläpilviharsoja paikalle. Tuulet heikkenivät viimeistään yöllä pysyen heikkoina - kohtalaisina päivän mittaan ja suuntanaan enimmäkseen länsi. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä ja hallaa oli heikkotuulisimmilla paikoilla etenkin sisämaassa. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; sisämaassa vähän ylikin.

 

Lauantai 4.5.2013: Islannin tienoilla pysyi voimakas matalapaine ja sen itäreunalla pienien matalapaineiden jonoa siirtyi Skandinaviasta Lappiin lounais-koillissuuntaisen rintamasysteemin kera tuoden Suomeen lämpimämpää ilmaa. Toinen pieni matalapaine jäi kauemmaksi Suomen etelä-kaakkoispuolelle liikkuen koilliseen. Tarkastelualueella em. rintamasysteemin eteläreunalla liikkui vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttoja koilliseen koko päivän; pilvisintä oli sisämaassa ja etenkin siellä pilvet muotoutuivat ajoittain hyvin pikanteiksi mantelipilviksi iltapäivällä tuuliväänteen takia. Kuurosateita esiintyi eteläisimmillään vain n. Tampereen tasalla. Lounaistuulet olivat yöllä - aamulla hyvin heikkoja, mutta voimistuivat iltapäiväksi ja illaksi ajoittain navakoiksi. Yölämpötila oli 0 ja +5 asteen välillä; vähäpilvisimmillä paikoilla hieman hallaa. Päivälämpötila kohosi +12 ja +15 asteen välille; sisämaassa paikoin jopa vähän +15 asteen yläpuolelle.

 

Sunnuntai 5.5.2013: Islannin tienoilla pysyi iso matalapaine ja läntisessä Euroopassa vahvistui korkeapaine. Skandinavian - Lapin matalapainesysteemistä siirtyi osakeskus yön ja aamun aikana Keski-Skandinaviasta Keski-Suomen yli itään; sen mukana kylmä rintama ylitti tarkastelualueen yöllä - aamulla lyhytaikaisen kuurottaisen sateen kera länsituulten oltua kohtalaisia - navakoita. Rintaman jälkipuolella oli lyhytaikainen vähäpilvinen hetki, mutta heti perään matalapaineen länsireunalla vallinneessa koleassa ja voimakkaassa pohjois-luoteisvirtauksessa vallitsi pitkään runsas alapilvikansi kumpukerrospilvinä. Lisäksi heikkoja vesikuuroja tuli edelleen etenkin itäosan sisämaassa. Tuulet olivat samalla taas ajoittain jopa kovapuuskaisia. Loppuillalla lännestä lähestyneen korkeapaineen selänteen myötä pohjoistuulet heikkenivät lännestä alkaen hyvin nopeasti ja sää selkeni kokonaan. Yölämpötila vaihteli em. rintamaylityksen mukaan; ennen rintamaa oli lähes +10 astetta ja sen jälkeen etenkin lännessä ehti kylmetä vajaaseen +5 asteeseen ennen aamua. Päivälämpötila jäi +5 ja +10 asteen välille koleassa tuulessa; lounaiskolkassa paikoin reilut +10 astetta. Illalla lännen seljenneessä sisämaassa kylmeni nopeasti lähelle nollaa.

 

Alkaneen viikon 19 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Pitkään viime viikolla näytti siis siltä, että tällä viikolla 19 ainakin Etelä-Suomi saisi ensimmäisen kesämaistiaisen. Tänään maanantaina sisämaassa lämpenikin jo yli +15 asteen korkeapaineen muodostuttua Länsi-Euroopasta Suomen eteläreunalle. Jatkossa kesälämpöä on kyllä tulossa lisää, mutta aikaisempaa arviointia epävakaisemmissa oloissa etenkin ke jälkeen ja pääosa lämmöstä on jäämässä tällä viikolla Suomen eteläpuolelle päästen kuitenkin täpärästi Baltiaan saakka >> Aluksi ti - ke aikana korkeapaine muotoutuu Mustaltamereltä Skandinaviaan ulottuvaksi vyöhykkeeksi, jossa Etelä-Suomi lämpenee ke saakka koko ajan ja siis viimeistään ke voidaan sisämaassa ylittää +20 astetta vuoden ensimmäisen kerran. Termisen kesän alkamiselle ei silti ole vielä kunnon edellytyksiä...

Lännessä luuraa kuitenkin matalapainetoimintaa >> Aluksi Britteinsaarten tienoilla velloo matalapaine ti - ke, mutta to - pe sen itäpuolelle noin Etelä-Skandinavia - Etelä-Suomi - Baltia -alueelle alkaa muodostua osakeskustoimintaa, joka uhkaa tehdä tarkastelualueen säästä jo torstaina hyvin epävakaisen ja jopa sateisen hyvinkin lämpimän ilmamassan jäädessä näillä näkymin silloin nippa nappa juuri Baltiaan ukkosineen; Virossa saakka voisi olla mahdollisuuksia +25 asteen paikkeille, mutta Suomen puolella olisi paljon viileämpää, joskin tavanomaista lämpimämpää silti silloinkin... Sitten loppuviikolla Islannin suunnasta tulisi uutta isoa matalapainetäydennystä Norjan länsipuolelle, joka voisi edesauttaa lännestä lisää viileämpää säätä ja epävakaisuutta tarkastelualueelle ja matalapaineen osakeskus olisi pysyvämmin jossain Etelä-Skandinaviassa...

Euroopan mittakaavassa kesäinen lämpö alkaa keskittymään aluksi noin Puolan seudulle, jossa on eniten hellettä lähipäivinä. Länsi-Eurooppa siis alkaakin epävakaistua Britanniasta käsin jo huomenna ja samalla viileämmät ilmamassat ottavat tilaa. Hellealue laajenisi viikon loppua kohden Itä-Euroopassa taas Mustanmeren pohjoispuolellekin, missä nyt alkuviikolla on Länsi-Venäjälle pohjoisesta päässeen viileämmän sään takia tilapäisesti helteetöntä kesäsäätä. Tuon itään muotoutuvan uuden helteen - lämmön laajuus ja sijainti on siis ratkaisevaa Suomenkin sään kannalta viikon loppupuolella; saammeko lämpimän pyrky-yrityksen yhteydessä jopa kesäkauden ensimmäiset kunnon ukkoset su mennessä...

Kasvukausi etenee kuitenkin hyvin kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Fennoskandian pohjoisosissa ja Venäjän Jäämeren läheisillä alueilla; Täysikesäiset maisemat laajenevat Euroopassa etenkin itäosissa ja Etelä-Suomen tasallakin saadaan hiirenkorvavaihe kunnolla alkuun. Lapissa loppulumien sulaminen nopeutuu vähän.

Päivitys torstaina 9.5.2013 klo. 11:15: Eilen keskiviikkona päästiin kuin päästiinkin paikoin n. +20 asteeseen ja tänään torstaina etelästä on tulossa Baltiaan jopa hellemaistiainen, josta ulottuu lämpöä myös Etelä-Suomeen niin, että auringon kunnolla paistaessa kuurosateiden välillä voinee päivälämpötila helpostikin ylittää +20 astetta. Pilvisemmilläkin alueilla reilun +15 asteen päivälämpötilat ovat mahdollisia. Lisälämmön virtaaminen tänne alkoi jo viime yönä, jolloin yölämpötiloissa jäätiin jo +10 asteen vaiheille lännessä ja paikoin ylikin lounaiskolkassa - etelärannikolla; idässä oli tilapäisesti kylmä yö. Tilanteessa on liikkunut yöllä - aamulla rankkaakin kuurottaista sadetta koilliseen, mutta päivällä poutaisinta lienee Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, jossa siis tuo hyvin lämmin sää parhaiten mahdollistuu. Kuurosateissa voi olla lievää ukkosen mahdollisuutta.

Jatkossa uusimmat tiedot kertovat, että tämä helteisin Baltiaan nyt ulottuva annos taantuu jo perjantaista alkaen vähän kaakommaksi, mutta se jää muhimaan viikonvaihteeseen saakka Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjän eteläosiin voimistuen siellä ajankohtaan nähden hyvinkin ankaraksi helteeksi; +30 asteen paikkeille päästään lopulta Moskovaa myöten. Sen sijaan täällä tarkastelualueella on epävakaisempaa ja viileämpää, mutta silti tavanomaista korkeammat lämpötilat vallitsevat koko loppuviikon.

Tilanteen aiheuttaa pe - la se, kun Islannista Britanniaan ulottuvasta laajasta matalapaineesta jää ulottumaan kielekettä Skandinavian kautta Etelä- ja Keski-Suomen päälle; tämä pidättelee kaakossa kaikkein lämpimintä säätä ja tarkastelualueella on kuurosateisen epävakaista. Tämän takia Länsi-Eurooppa pysyy epävakaisena ja viileänä varsinkin Britteinsaarien osalta. Fennoskandiasta epävakaisinta on länsiosissa (etenkin Norja).

Kuuroja tulee tarkastelualueella pe etenkin sisämaassa ja iltapäiväpainotteisesti. Lämpötilat ovat siis kuitenkin leutoja pe - su; päivisin ne ovat +15 ja +20 asteen välillä ja öisin +5 ja +10 asteen välillä; ensi yönä tosin voidaan jäädä vielä jopa +10 asteen yläpuolellekin ennen lämpimimmän annoksen väistymistä kuurottaisen sateen kera ja toisaalta sisämaassa la - su yö voi olla koleahko n. +5 asteessa. La ja etenkin su tuo matalapaine näyttäisi heikkenevän tarkastelualueen yllä ja poutaisemman sään mahdollisuus on silloin todennäköistä. Pe - su tuulet ovat enimmäkseen heikkoja ja ajoittain on tyyntä.

Nämä viimeaikaiset ja tulevat lämpötilat voivat mahdollistaa termisen kesän alun varmistumista etuajassa, josta tulee siten hyvin erikoinen tapaus maisemien ollessa samalla viiveessä kesäilmeestä! Tästä taidan tehdä pohdintaa erikseen lisää... Tosin tämä loppuviikon lämpö vihertää Etelä-Suomen maisemia varsin nopeaan tahtiin.

Ensi viikon alussa matalapaine näyttäisi aluksi voimistuvan selvästi Britannian pohjoispuolelle ja se toisi ma - ti lisää epävakaisuutta myös Suomeen. Tosin edelleen melko lämmin sää jatkuisi ja termisen kesän alkaminen ei keskeytyisi. Sitten ennustemalleissa on ollut hyvin mielenkiintoisia mahdollisuuksia skenarioksi, jossa matalapaineet järjestäytyisivätkin Länsi-Eurooppaan etelä-pohjoissuunnassa jonoksi ja Venäjällä voimistuisi korkeapaine; tämä tietäisi tuon idän helteen laajentumista ja tuloa jossakin vaiheessa kunnolla myös tänne Suomeenkin... Tarkennusta vielä joko lauantaina tai viimeistään ensi maanantain sääraportissa.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 18 - 2013: Kasvimaailmassa on siis odotettu Etelä-Suomessa lehtipuustojen kunnollisen hiirenkorvavaiheen alkamista viileähkön sään oltua edelleen viivästyttäjä, mutta monia kasvutapahtumia mahtui silti päättyneeseen viikkoon; leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta kääntyi vihdoin lopuilleen viikonloppuna. Samalla monien pajujen (Salix sp.) ja haavan (Populus tremula) kukinnat alkoivat lähestyä huippuaan. Tuomi (Prunus padus) alkoi tulla hiirenkorvalle lämpimillä kasvupaikoilla ja jo hiirenkorvalla olivat mm. terttuselja (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), pikkuherukka (Ribes glandulosum) ja monet kuusamat (Lonicera sp.).

Tällä alkaneella viikolla 19 kasvukausi alkaa etenemään lämpimämmässä säässä ripeämmin, muttei vielä saavuttane täysin noin viikon mittaista viivettä normaaliin aikatauluun nähden; kuitenkin tuloksena on ainakin torstaihin mennessä em. lajeista esim. pajujen ja haavan kukinnan huippuvaiheen ohittuminen ja koivuihin (Betula sp.) tulee hiirenkorvat vihdoinkin. Samalla metsävaahtera (Acer platanoides) aloittaa kukintansa, em. jo hiirenkorvaistuneet lajit vihreytyvät yhä pikantimmin ja hiirenkorvat tulevat myös jo mm. katsuraan (Cercidiphyllum japonicum), moniin pihlajiin (Sorbus sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) paljastaa lehtensä tyypillisinä kurttuisina rypässommitelmina jättimäisiksi jo paisuneista silmuistaan. Onnenpensaiden (Forsythia sp.) kukinta yleistyy samalla ja rusokirsikka (Prunus sargentii) alkaa paljastaa kukkasilmujaan tumman purppuraisina. Viime viikon kasvilajina esittelemäni ptelea (Viikon 18 kasvivalokuva: Ptelea (Ptelea trifoliata)) joutuu kuitenkin muiden myöhäisten lehteentulijoiden tapaan odottamaan vielä melkoisen tovin vihertymistään.

Ruohovartisten lajien joukossa jo pitkään kukintaansa aloitelleet ja jatkaneet narsissit (Narcissus sp.), valkovuokot (Anemone nemorosa) ja sinililjat (Scilla siberica) tulevat kukintahuippuunsa. Leskenlehdet (Tussilago farfara), sinivuokot (Hepatica nobilis) ja krookukset (Crocus sp.) lopettavat kukintansa.

Ruohovartisten lajien joukossa kasvukauden viivettä on puuvartisiin nähden suhteessa vähemmän, koska paksun lumen alla ollut vähäinen routa edesauttoi kevään kasvuunlähtöä normaalia paremmin maassa heti sulamisen perään. Siksi nurmikot ovat vihertymässä tällä alkaneella viikolla jo lähes kauttaaltaan, mutta siihen on poikkeuksena paikoin suurista kevättulvista hitaimmin kuivuneilla mailla olevat nurmikot; ne toipuvat liikamärkyydestä hitaammin kasvuun. Nurmikoiden ensimmäistä leikkuutarvetta ei yleisesti vielä kuitenkaan tule tällä viikolla 19 ehkä yksittäisiä lämpimimpiä paikkoja lukuun ottamatta.

Maaseudulla peltoviljelyssä on päästy kylvöjen alkuun yksittäisillä parhaiten kuivuneilla ja lämpimillä pelloilla, mutta vasta tämän viikon 19 lämpö käynnistää kevätkylvöjä kunnollisemmin. Silti runsaiden lumien huhtikuisista sulamistulvista johtuen joillekin alaville pelloille ei ole vielä asiaa liikamärkyyden takia. Maaperä on kuitenkin jo kuivunut melko laajasti ja suhteellisen hyvin normaalikosteaksi ja jatkaa kuivumistaan tällä viikolla etenkin ke saakka jatkuvassa poutasäässä. Jokivirtaamat ovat jo pysyneet ja pysyvät jatkossakin normaaleina.

Vesistöjen jäät lähtivät siis käytännössä kokonaan jo päättyneen viikon aikana ja jo sillä viikolla pintavesien lämpötiloissa alettiin pian saavuttaa +5 asteen ylityksiä pienistä järvistä alkaen. Tällä viikolla +5 asteen ylittäminen yleistyy ja paikoin voidaan saavuttaa jo yli +10 asteisiakin pintavesiä. Suomenlahdellakin pintavesien lämpeneminen alkoi edistymään selvästi jo viime viikolla ja tilanteeksi alkoi muodostua tyypillinen kesäkauden lämpötilajakauma; sisälahdissa lämpimämpää vettä kuin ulapalla. Tällä viikolla 19 tämä lämpötilajako vahvistuu, mutta ulapallakin saavutetaan silti jo yhä enemmän +5 asteen tienoon lämpötiloja.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.