Viikon 19 sää vuonna 2013: Tavanomaista selvästi lämpimämpää, mutta pääosin epävakaista; paikoin ensimmäiset kesäukkoset ja termisen kesän alkaminen (Kaksi päivitystä!)

Yleiskuvaus viikon 19 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Terminen kesä otti ensimmäiset askeleensa yllättävän aikaisin ja erikoisesti ko. jaksolla (Termisen kesän alun erikoisuudet toukokuussa 2013 ja lämpötilaseuranta; kesä alkamassa viikolta 19 lähtien (Päivitetty loppuun) ). Sää alkoi muodostumaan kesälämpimäksi jo maanantaina korkeapaineen pohjoisreunalla aurinkoisessa säässä hyvin kylmän yön jälkeen. Varsinaisesti kesälämpö vallitsikin sitten tiistaista koko loppuviikon, jolloin vain tiistaina ja sunnuntaina jäi tarkastelualueella saavuttamatta / ylittämättä +20 astetta; lämpöhuipennus oli torstaina, kun helleilmamassa ulottui Baltian kautta lähimmäksi Suomea. Lämpöaalto jäi kuitenkin ulottumatta itäkolkkaan ja näin tarkastelualueella oli myös isoja alue-eroja päivälämpötiloissa. Helleilmamassa jäi to lukuun ottamatta etelä-kaakkoispuolelle ja tarkastelualue jäi sen pohjoisreunalla sen verran lännestä / lounaasta ulottuneen matalapainetoiminnan piiriin, että epävakaisuutta oli ti jälkeen lähes päivittäin. Tällöin silti lämpimän ilmamassan piirissä kesäkauden ensimmäisiä ukkosia esiintyi paikoitellen to - la ja kosteassa ilmamassassa yöt olivat hyvin lämpimiä kera ke-to ja to-pe öiden sumujen; ensimmäiset yli +10 asteen minimilämpötilat mitattiin. Su oli ilmamassaltaan vähän viileämpi ja kuivempi päivä ti - la nähden.

Euroopan mittakaavassa kesäinen lämpö alkoi muodostua aluksi Länsi-Euroopasta käsin korkeapaineen myötä ja se valtasi alkuviikolla yleisesti manner-Eurooppaa alkaen siis ulottumaan myös Fennoskandian eteläosiin. Ke lähtien koko loppuviikon Britannian tienoilla vaivasi kuitenkin voimakas matalapaine ja Islannin suunnasta sille tuli uutta täydennystäkin. Tämä toi etenkin Britanniaan sateista, tuulista ja viileää säätä, mutta myös muu Länsi-Eurooppa sai siitä osansa. Kesälämpö alkoi sen sijaan voimistua Itä-Euroopassa kunnon helleilmamassaksi (laajasti lähes +30 asteen päivälämpötiloja) ja se laajeni loppuviikolla myös Länsi-Venäjän eteläosiin; pohjoisimmillaan se oli siis Baltiassa to tienoilla. Helleilmamassan etenkin länsi- ja pohjoisreunoilla ukkosti reippaasti paikoin ja ajoittain. Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjän Suomen tasalla oli kahtiajakoa; pohjoisessa (Lapissa) jatkui viileähkö kevät, mutta kesäistä lämpöä riitti eteläosiin tuon helteen pohjoisreunalta. Vienanmeren itäpuolella oli sen sijaan lähes jatkuvasti jopa melkoisen kylmää yöpakkasineen.

Maisemien täysikesäistyminen saavutti manner-Euroopassa jo lähes kaikki alueet, mutta viileimpänä loppuviikolla olleen Britannian alueella viivettä sen saavuttamiseksi oli eniten. Itä-Euroopassa tuon uuden helleaallon ansiosta jo kesäiset maisemat harppasivat kasvussaan Euroopan pisimmälle saavuttaen Moskovan seudullakin täysilehtisyyttä ja jopa Baltiassa alettiin tulla yli puolilehteen. Fennoskandian eteläosat Etelä-Suomen tasaa myöten tulivat viimein kunnolla hiirenkorvalle. Sen sijaan Lapissa sulateltiin vieläkin pohjoiskolkan viimeisiä lumia ja Vienanmeren itäpuolella kasvukauden alkaminen viivästyi jo jyrkän kontrastisesti etelämpään Venäjään nähden.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 6.5.2013: Edellisen kolean pohjoistuulisen päivän jälkeen korkeapaine muodostui nopeasti Baltiaan Länsi-Euroopasta käsin ja matalapaine siirtyi Islannin tienoilta kohti Jäämerta; tämä alkoi syöttää Fennoskandiaan ja tarkastelualueelle lämmintä ilmaa lounaasta. Alkupäivä oli selkeä ja tyynen yön aikana sisämaassa oli pakkasta 0 ja -4 asteen välillä; etelärannikolla oli pääosin aste - pari plussaa, mutta hallaista. Iltapäivällä ja illalla lounaistuuli oli heikkoa - ajoittain kohtalaista. Selkeä sää jatkui muutoin, mutta iltapäivällä sisämaassa oli ohuita kumpupilviä. Illalla läntisimpiin osiin alkoi tulla lämpimän rintaman yläpilviharsoja. Päivälämpötila kohosi +10 ja +15 asteen välille; sisämaassa paikoin reiluun +15 asteeseen.

Tiistai 7.5.2013: Korkeapaine Suomen eteläpuolella siirtyi vähän idemmäksi, mutta siitä alkoi ulottua selännettä luoteeseen Skandinaviaan, missä se vahvistui ja alkoi illalla siirtyä Suomeen. Matalapaine pohjoisessa siirtyi Norjanmereltä Jäämerelle; tämä syötti lisää lämmintä ilmaa Etelä-Suomeen, missä em. lämmin rintama ylitti yläpilviharsoineen alueen yön ja aamun aikana lännestä. Lounais-länsituulet voimistuivat samalla ja olivat alkuiltapäivällä ajoittain navakoita. Iltapäivästä alkaen luoteesta lähestynyt heikko kylmä rintama asettui sisämaan ylle paikoilleen itä-länsisuuntaisena, jonka kohdalla ylä- ja keskipilvilauttailu säilyi runsaahkona vyöhykkeittäin ja eteläpuolella oli lähes selkeää. Illalla rintaman kohdalla lännessä esiintyi heikkoja vesikuuroja ja länsituulet heikkenivät koko alueella. Yölämpötila oli sisämaassa vielä paikoin nollan vaiheilla hallan kera etenkin idässä, mutta muutoin minimilämpötilat olivat +2 ja +5 asteen välillä; paikoin reilussa +5 asteessa lounaiskolkassa. Päivälämpötila oli etelärannikolla +15 asteen vaiheilla ja sisämaassa +16 ja +19 asteen välillä.

Keskiviikko 8.5.2013: Britannian länsireunalla voimistui matalapaine ja kaakosta Skandinaviaan muodostunut korkeapaineen selänne siirtyi lännestä Suomen ylle, mutta Etelä-Suomen päälle jäi heikko edellispäivän itä-länsisuuntainen rintama, jonka kohdalla oli kapealla alueella ylä- ja keskipilvilauttailua sekä yöstä iltapäivään saakka paikoin sadekuuroja länsirannikolta Kanta-Hämeeseen ja Uudellemaalle. Muutoin oli ajoittain myös lähes selkeää. Tuulet olivat koko päivän enimmäkseen hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä, mutta iltapäivällä etelärannikolla oli hieman merituulta ja itäosissa alkupäivällä kohtalaista luoteistuulta. Illalla Britannian matalapaineesta alkoi ulottua kielekettä Etelä-Skandinaviaan siirtäen Suomen korkeapainetta idemmäksi ja nostamalla etelästä Baltiaan helleilmamassaa; tarkastelualuetta alkoi lähestyä lämmin rintama etelästä tuoden yläpilviharsoja ja kaakkois-etelätuulet virisivät. Yölämpötila oli pääosin +5 ja +10 asteen välillä. Päivälämpötila oli sisämaassa +20 asteen vaiheilla ja etelärannikolla parisen astetta vähemmän. Itäisimmissä osissa jäätiin +15 asteen vaiheille luoteesta alkupäivällä ulottuneen viileämmän ilmamassan takia.

Torstai 9.5.2013: Britannian tienoilla pysyi voimakas matalapaine ja korkeapaine asettui Itä-Euroopan ja Länsi-Venäjän ylle. Britannian matalapaineesta venyi kielekettä yhä enemmän Etelä-Skandinaviaan ja lopulta Etelä-Suomeen; ennen sitä okludoituva rintamasysteemi tuli etelästä Etelä-Suomen päälle ja toi hetkeksi eteläisimpiin osiin Baltiaan etelästä päässyttä helleilmamassaa. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla rintamasateet siirtyivät lounaasta alueen yli paikoin rankkoina etelätuulten oltua kohtalaisia - ajoittain navakoita. Sen jälkeen ilma utuuntui ja iltapäivällä oli vaihtelevaa pilvisyyttä, missä kuurottaisen saateen ja siellä täällä heikon ukkostelun nauhaa ulottui lounaiskolkasta Kanta-Hämeen yli itäkoilliseen: eteläpuolella ukkosti loppupäivänä reippaamminkin. Tuulet vallitsivat tässä tilanteessa etelälounaasta heikkoina. Okludoitunut rintama jäi illalla sijoilleen itä-länsisuunnassa Etelä- ja Keski-Suomen rajoille, missä itäisimpiin tarkastelualueen osiin jäi kolea ilmamassa sijoilleen runsaassa pilvisyydessä; muualla pilvisyys jatkui vaihtelevana ja kuurot vähenivät; paikoin näyttävää iltaruskoa. Tuulet tyyntyivät lähes kokonaan; etelärannikolla heikkoja länsi-lounaistuulia. Yölämpötila oli muutoin +10 asteen vaiheilla, mutta itäisimmissä osissa minimilämpötilat ehtivät laskea 0 ja +5 asteen välille ennen em. rintamasateita. Päivälämpötila oli eteläisimmissä osissa jopa meren äärelläkin paikoin +20 ja +23 asteen välillä ja muutoin +16 ja +20 asteen välillä; itäisimmällä kolealla alueella jäätiin +10 ja +15 asteen välille.

Perjantai 10.5.2013: Britannian matalapaine heikkeni, mutta alkoi saamaan Islannin länsipuolelta täydennystä ja edellispäivänä Etelä-Skandinavian kautta Etelä-Suomeen ulottunut matalapaine jäi Venäjälle itään pitenevänä heikkona jonona vaikuttamaan sijoilleen; edellinen rintama jäi tarkastelualueella pohjois-itäosiin heikkenemään, mutta loppupäivällä länsilounaasta lähestyi uusi heikko okludoituva rintama ja Baltian helle etääntyi vähän kaakommaksi ulottaen kuitenkin Etelä-Suomeen yhä lämpöä. Yöllä ja aamulla oli enimmäkseen tyyntä ja kostean lämpimässä ilmamassassa syntyi monin paikoin sumuja. Sumut ja sumupilvet hälvenivät keskipäivän tienoilla jättäen utua ja sen jälkeen vaihtelevassa pilvisyydessä sisämaahan kehittyi kuurosateita, joista osa kasvoi alkuillalla ukkosiksi asti rakeineen; etelärannikolla oli hetken lähes selkeääkin, mutta toisaalta Suomenlahdella ukkosti ensin aamupäivällä. Em. uuden rintaman yläpilviharsoja tuli illalla eteläisimpiin osiin mahdollistaen iltaruskoa ja loppuillalla sisämaan kuurot kuolivat. Tuulet jatkuivat heikkoina enimmäkseen lännen ja etelän väliltä ja illalla oli tyynintä. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 asteen vaiheilla; itäkolkassa vain vähän alempi. Päivälämpötiloissa oli suurta alueellista vaihtelua; n. +20 asteen maksimilämpötilat jatkuivat monin paikoin ja muutoin vähintään +16 ja +19 asteen välillä, mutta etelärannikolla oli nyt vain n. +15 astetta ja em. vanhan rintaman koillisreunalla itäkolkkaan pääsi Pohjois-Venäjältä entistä koleampaa ilmaa pitäen runsaassa pilvisyydessä päivälämpötiloja vain +10 asteen vaiheilla.

Lauantai 11.5.2013: Laajaa matalapainetta velloi edelleen Islannin - Britannian tienoilla ja idässä korkeapaine oli jakaantunut kahtia; yhden keskus oli Vienanmeren itäpuolella ja toisen Mustanmeren pohjoispuolella. Eteläisemmän alueella jatkui helle ja se yritti edelleen ulottua lähes Baltiaan. Etelä-Suomen päällä ollut itä-länsisuuntainen heikko matalapaine alkoi siirtyä osakeskuksena uuden okludoituvan rintamasysteemin mukana pohjoiskoilliseen jättäen ko. hellettä itä-kaakkoispuolelleen jakaneen rintamajonon ulottumaan Vienanmereltä Baltiaan. Illalla lounaasta pyrki muodostumaan tarkastelualueelle heikkoa korkeapaineen selännettä helleilmamassan kaikotessa vielä vähän kaakommaksi. Yöllä ja aamulla oli tyyntä ja etenkin sisämaassa taas sumuja sekä muutoin vähäistä / vaihtelevaa ylä- ja keskipilvilauttaa. Iltapäivällä kuurosateita syntyi Päijänteen itäpuolella, missä osa niistä kehkeytyi itään siirtyväksi ukkosrintamaksi. Länsiosat pysyivät kumpupilvisen poutaisina ja etelärannikko lähes selkeänä. Länsituulet olivat heikkoja. Illalla paikoin kohtalaiseksi voimistunut luoteistuuli pääsi tuomaan vähän viileämpää ja kuivempaa ilmaa ennen em. korkeapaineen selännettä, jolloin utu hälveni ja sää selkeni laajasti kokonaan lännestä alkaen; etelärannikolle tuli kuitenkin etelästä taas yläpilviharsoja liittyen em. hellettä jakaneeseen rintamaan. Yölämpötila oli taas laajasti +10 asteen vaiheilla, mutta paikoin sisämaassa ja etenkin itäkolkassa vain reilut +5 astetta. Päivälämpötiloissa jatkui edellispäivän tilanne lähes ennallaan; muutoin monin paikoin n. +20 astetta ja etelärannikolla n. +15 astetta, mutta itäkolkassa viileintä +10 ja +15 asteen välisin lukemin.

Sunnuntai 12.5.2013: Matalapainetoiminta lännessä muotoutui selkeäksi yhdeksi isoksi matalapaineeksi Britannian ja Islannin väliin. Edellispäivien pieni matalapaine siirtyi pois Suomesta Vienanmeren itäpuolelle ja tarkastelualueelle jäi päivän ajaksi lounais-koillissuuntaista heikkoa korkeapaineen selännettä. Baltiaan jäi sieltä koilliseen ulottunut rintamasysteemi jakaen kaakkoispuolelleen helleilmamassan. Tarkastelualueelle ko. rintama alkoi ulottamaan etelästä käsin ylä- ja keskipilvilauttailua yöstä - aamusta lähtien enemmän, mutta aurinkoakin näkyi. Lisäksi iltapäivällä sisämaapainotteinen kumpupilvikehitys sekoittui rintamapilvisyyden kanssa vaihteleviksi lautoiksi. Sateita ei kuitenkaan tullut ja illalla selkeni vain vähäisiksi yläpilvilautoiksi. Tuulet pysyivät koko päivän hyvin heikkoina ja suunnaltaan vaihtelevina; ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila laski sisämaassa +5 asteen paikkeille - paikoin vähän sen alle ja pysyi etelärannikolla +6 ja +9 asteen välillä. Päivälämpötila oli alueellisesti kahta edellispäivää tasaisemmin +15 ja +19 asteen välillä; viileintä etelärannikolla ja vieläkin itäkolkassa, joskin jo selvästi lämmenneenä.

Alkaneen viikon 20 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Jo monta päivää aikaisemmin eri ennustemalleissa on ollut nähtävissä, kuinka tuo Itä-Euroopan ja Länsi-Venäjän eteläosien helleilmamassa alkaisi tekemään huomattavan kunnollista tuloaan Suomeen tämän viikon 20 lopulla. Edelleen samaa skenariota on nähtävissä kohtalaisen varmasti, mutta sitä ennen tavanomaista toki lämpimämpi kesäsää on "viileämpää". Nimittäin tuo lännen matalapaine Britannian ja Islannin välillä edesauttoi tänään maanantaina etelästä-lounaasta kuurottaisia sateita tarkastelualueelle ja sen jälkeen ilmamassa lämpenee ti - ke vain hitaasti / pysyy entisen lämpimänä.

Huomenna tiistaina sateet ovat pääosin ohitse (Paitsi länsiosia uhkaa illalla lännestä kuurosateita) ja Baltiaan alkaa muodostua pieni korkeapaine eli aurinkoinen poutasää vallitsee. Samalla Länsi-Eurooppaan muodostuu laaja etelä-pohjoissuuntainen matalapainejono, joka alkaa pitämään koko loppuviikon sitä Euroopan kolkkaa epävakaisuuden lisäksi huomattavan koleana ajankohtaan nähden. Sen sijaan Itä-Eurooppaan tulee Saharasta lisää hellettä ja Mustanmeren pohjoispuolen entinen helle muhii yhä kuumemmaksi; +30 asteen ylitykset yleistyvät siellä.

Keskiviikkona tuo pieni korkeapaine siirtyy etelästä Suomen päälle pitäen heikkotuulista ja aurinkoista säätä yllä. Torstaina se yhdistynee hetkeksi Jäämerellä vaikuttavaan korkeapaineeseen ja pe - su välillä se näyttäisi muodostuvan omaksi isommaksi korkeapaineeksi Suomen itäpuolelle. Tässä skenariossa Länsi- ja Keski-Eurooppa pysyvät laajan matalapaineen alueella läntisimmiltä osin koleana ja idempänä sentään ajoittain kesälämpimänä. Niinpä ke - to etelästä hiipii yhä lämpimämpää ilmaa Suomeen ja pe - su ehkä jopa ns. täydellä voimallaankin kaakosta; näin ollen ke ja to ovat poutapäivinä lämpenemässä päivälämpötiloiltaan yleisemmin yli +20 asteen, mutta yöt voivat olla vielä sisämaassa viileitä +5 asteen paikkeilla. Pe - su olisi siis vuorossa kosteamman helleilmamassan tuloa, jolloin utuisempi ja ukkoskuuroherkempi vaihe alkaisi kaakosta käsin päivälämpötilojen kohotessa etenkin sisämaassa päivä päivältä yhä varmemmin jopa +25 ja +30 asteen välille ja yölämpötilojen jäädessä yhä enemmän +10 asteen yläpuolelle; paikoin jopa +15 asteen vaiheille / yli lopulta... Lämpöä ulottunee myös Lappiin saakka niin, että siellä loppulumet saavat kyytiä ja puustovihertyminen alkaa joitakin pohjoisimpia osia lukuun ottamatta...

Tämä ajankohtaan nähden erityisen mielenkiintoinen ja pikantti hellevaihe vaatii päivitystarkennusta viimeistään to, koska ei ole vielä täysin varmaa ainakaan kaikkein helteisin skenario. Samalla alkanee näkymään helteen päätöstilannekin paremmin; jotkut ennustemallit tarjoavat jo seuraavalle maanantaille viilenevää... Ennen sitä todennäköisesti aloitan helteen myötä Kesän 2013 kuumin päivä -seurannan ensimmäisen osan. Myös kesäkauden ensimmäinen ukkosseuranta saattaa tulla ajankohtaiseksi samaan syssyyn / viikonvaihteeseen mennessä...

Päivitys torstaina 16.5.2013 klo. 23:55: Viikon alkupuoli oli suunnilleen ennustetun kaltainen, joskin keskiviikkona etelärannikko sai aamupäivän - alkuiltapäivän aikana kärsiä Suomenlahdella velloneen sumun aiheuttamasta kylmyydestä. Tänään torstaina on sen sijaan alkanut vaikuttamaan odotettu lämpöaallon voimistuminen ja päivälämpötilat kohosivatkin jo monin paikoin selvästi yli +20 asteen; tähän hetkeen mennessä lämpöaallon voimakkuus on ollut melko epäselvää loppuviikon osalle, mutta pe - su voinee odottaa siis ainakin seuraavaa:

>> Pe - la korkeapaine pysyy keskukseltaan aluksi Barentsinmeren - Vienanmeren tienoilla ja matalapaine vallitsee laajana osakeskuksineen Länsi- ja Keski-Euroopassa: Länsi-Eurooppa on muuta mannerta viileämpi, mutta lämpenisi vähän lähipäivinä. Tuon korkeapaineen ja laajan matalapaineen välissä vallitsee hyvin lämmin ja osin helteinen kaakkois-itävirtaus Mustanmeren pohjoispuolelta Suomeen; kuumin alue kapenee Venäjällä etelämmäksi, mutta Urkainasta Baltiaan säilyy hyvin helteinen vyöhyke. Samalla kuitenkin tuon korkeapaineen keskuksen itäpuolella Vienanmeren ja Uralin väliin pääsee pohjoisesta kylmää ilmaa, jonka sekoittuminen tuon kaakkois-itävirtauksen mukaan on ollut epäselvyyttä aiheuttava seikka tarkastelualueen suhteen.

Kuumimman ja kosteimman ilmamassan tulo Etelä-Suomeen on siksi ollut hyvin täpärä ja vaikea ennustettava; näillä näkymin kuitenkin jo pe voidaan mittailla hellelukemia länsiosissa. Ukkoskuuroille on kuitenkin paikoin riskiä. La hellettä olisi myös paikoin, jos epävakaisuus antaa myöten; nimittäin Baltiaan saakka päässyt hyvin kostea helle tuottaisi tuolloin pohjoisreunalleen eli Etelä-Suomeen enemmän riskiä runsaspilvisyydelle, kuurottaiselle sateelle ja ukkosellekin, mutta tämäkin on yhä hieman epävarmaa. Sateisimmilla paikoilla voi olla perjantaita viileämpää.

Sunnuntaina tuo korkeapaine asettunee selvemmin Suomen itäpuolelle ja päästänee paremmin Baltiasta kuminta ja kosteinta ilmamassaa perille; su mitattaisiin siten korkeimmat päivälämpötilat (laajiten yli +25 astetta), mutta ukkoskuurojen riskiä on aikaisempaa enemmän; rajut ukkoset saattavat paikoin mahdollistua.... Pe - su yölämpötilat ovat kuitenkin hyvin korkeita joka tapauksessa; jo tänä tulevana yönä voidaan jäädä paikoin +10 asteen yläpuolelle, mutta seuraavina öinä jopa n. +15 asteen minimilukemat näyttävät yhä mahdollisilta. Poutatilanteissa päivälämpötilat ovat ainakin selvästi yli +20 astetta; meren äärellä voi olla viileämpää paikoin.

Ensi viikon alussa tilanne näyttää alustavasti mielenkiintoiselta; Suomen itäpuolinen korkeapaine heikkenisi, mutta Norjanmerellä muodostuva uusi korkeapaine korvaisi sen pian ja näin ollen kesäisen sään mahdollisuus säilyisi edelleen tarkastelualueella pitkälle ensi viikkoon; tosin epävakaisuutta säilyy jonkin verran ukkoskuurojen kera ja jonkinmoinen lyhyt viileämpi välivaihe saattaa liittyä tuon Norjanmeren korkeapaineen siirtymisprosessiin Suomen itäpuolelle, jos siinä pääsee idästä viileämpää ilmaa tarkastelualueelle... Tarkennus saattaa olla aiheellista vielä lauantaina, mutta viimeistään asiaan palataan ensi maanantaina. Helle- ja ukkosseurannat ovat todennäköisiä...

Päivitys lauantaina 18.5.2013 klo. 20:35: Tänään lauantaina sumupilvikansi on pitänyt Etelä-Suomessa päivälämpötilojen nousua kurissa, mutta ilmamassan lämpimyys on manifestoitunut edelleen mm. erittäin korkeina yölämpötiloina jopa +15 asteen vaiheilla. 

Jatkon säästä tässä vielä hieman tarkennusta; huomenna sunnuntaina itäinen korkeapaine heikkenee ja Norjanmerellä muodostunut korkeapaine siirtyy Lapin pohjoisreunalla itään: Tarkastelualueelle ulottuu Baltiasta kosteaa ja hyvin lämmintä ilmaa ja kuurottaisia sateita esiintyy jo tulevasta yöstä alkaen paikoin ukkosen kera; paikoin taajamatulvat voivat olla mahdollisia rankimmissa kuuroissa. Poutaisiakin rakoja mahtuu sekaan, jolloin hellelukemiin voi vielä olla mahdollisuuksia. Yö on taas erittäin lämmin ja päivälämpötilakin nousee vähintään +20 asteen paikkeille runsaspilvisilläkin alueilla. Ilmamassa on utuista.

Ensi viikon alkupuolella on nähtävissä tuon uuden korkeapaineen asettuminen Vienanmeren tienoille ja vähän siitä itään. Samalla lounaassa matalapainetta muodostuisi lähimmillään Etelä-Skandinaviaan ja osittain Baltiaankin, jolloin Suomi jää edelleen lämpimän ilmamassan alueelle. Tosin ti - ke itäosiin voi tulla vähän viileämpää aluksi, kunnes Vienanmeren itäpuolinen kylmä sää väistyy sieltä >> 

Tarkastelualueella yöt pysyvät etenkin lounaassa hyvin lämpiminä yli +10 asteessa, mutta itäosissa tuo viileneminen ja ilmamassan kuivuminen voi aiheuttaa vähäpilvisten tilanteiden myötä viileitä öitä +5 asteenkin paikkeille saakka sisämaassa. Etelä-lounaisosassa on epävakaisinta ja kuurottaisia sateita voi edelleen tulla ajoittain ja ukkonenkin on yhä paikoin mahdollista. Päivälämpötilat vaihtelevat pilvisyyden mukaan +20 asteen vähän molemmin puolin ja aluksi etenkin itäkolkassa voi siis olla ti - ke vähän viileämpää... Maanantaina lisää ensi viikon säästä.

Lopuksi voidaan todeta, että puutarhureille ja maanviljelijöille nämä ja ensi viikon säät ovat suorastaan parasta mahdollista toukokuun säätä; kasveille tavanomaista selvästi enemmän lämpöä edelleen ja myös sateita pitämään kosteusolot hyvinä >> Kasvukausi harppoo edelleen yhä enemmän etuaikaan normaalista ajankohdan aikataulusta.

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 19 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi pääsi päättyneen viikon 19 aikana lämpimässä säässä siis viimein puustojen hiirenkorvavaiheen alkuun, missä koivujen (Betula sp.) vihertyminen alkoi ke - to paikkeilla varsin nopeaan tahtiin. Oman kotiseutuni Espoon puitteissa tarkasteltuna nähtiin ko. viikolla haavan (Populus tremula) sekä monien pajujen, kuten raidan (Salix caprea) kukinnan huipentuminen alkuviikolla, mutta jo la - su alkoi niiden kukinnan päättyminen hedenorkkojensa massavarisemiseen ja pajujen osalta lehtien tilalle kasvuun. Ruohovartisen kasvillisuuden parissa kukintahuippuunsa tulivat mm. narsissit (Narcissus sp.) ja valkovuokot (Anemone nemorosa). Ensimmäiset voikukat (Taraxacum officinale) aloittivat kukintansa paahdepaikoilla. Nurmikot vihertyivät jo lähes kauttaaltaan ja jo melkein saavuttivat ensimmäisen leikkuutarpeen. Maaseudun pelloilla kevätkylvöjen kiireisin vaihe iski yleisesti ja nopeasti päälle.

Tämä alkanut viikko 20 tuo kasvukauteen hurjan harppauksen nopeaan kehitykseen etenkin tuon viikon loppuosan todennäköisen helteen ansiosta. Oikeastaan viikko voidaankin jakaa kahteen puoliskoon kasvun kehityksessä; viileämpi, mutta silti hyvin lämmin alkupuoli sekä erittäin paljon tavanomaista lämpimämpi hellepuolisko. Kasvua tapahtuu viikon mittaan tavanomaiseen nähden ainakin kaksinkertainen määrä, joten viikon kasvutapahtumia voidaan ajatella eteneviksi ikään kuin kahden viikon edestä.

Niinpä viikon alkupuoliskolla (ti - to) tapahtuu mm. seuraavaa yleisten lajien joukossa >> Metsävaahtera (Acer platanoides) huipentaa kukintansa, rusokirsikka (Prunus sargentii) aloittaa kukintansa nopeasti, ensimmäiset haavat (Populus tremula) tulevat hiirenkorvalle, koivut saavuttavat puolilehtisyyden alkaen havista ja kuusten (Picea sp.), lehmusten (Tilia sp.), punasaarnin (Fraxinus pennsylvanica) sekä tammen (Quercus robur) silmut avautuvat hiirenkorvalle / kuusten tapauksessa kerkälle.

Viikon loppupuoliskolla kasvu kiihtynee niin paljon, että kehityksen aste saavuttaa tavanomaisen ajankohdan aikataulun ja sitten kirii jo selvästi etuaikaan siitä; niinpä pe - su jaksolla voidaan odottaa em. lajien puitteissa jo seuraavaa >> Metsävaahteran uudet lehdet ottavat nopeasti pääosan kukiltaan ja siivekkäät hedelmänsä alkavat kehittyä, rusokirsikan kukinnan huippu ohittuu lakastumiseen nopeasti, haapojen hiirenkorvavaihe etenee myöhäisiinkin yksilöihin, koivujen lehdet saavuttavat jo lähes täysikoon, kuusten kerkkääntyminen pääsee tosivauhtiin ja lehmukset, punasaarni sekä tammi tulevat jo jopa puolilehteen. Samaan syssyyn tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa) ja monet salavat (Salix sp.) aloittavat jo kukintansa nopeasti.

Erikoisemmista lajeista voidaan sanoa, että japaninmagnolia (Magnolia kobus) saavuttaa täyden kukinnan ja hiirenkorvalle tulevat su mennessä valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), samettisumakki (Rhus hirta), lakkipuu (Cladrastis kentukea), monet amerikkalaiset tammilajit (Quercus sp.) sekä neidonhiuspuu (Ginkgo biloba). Sen sijaan silmuturpoamisvaiheeseen jäävät vielä mm. jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut (Catalpa sp.), maakkia (Maackia amurensis) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica); ensi viikolla 21 nekin sitten purskahtavat paljon etuajassa hiirenkorvalle, mikäli helle / lämpö jatkuu... Viikon 19 kasvina esittelemäni japaninpihlaja (Viikon 19 kasvivalokuva: Japaninpihlaja (Sorbus commixta) ) menettää kevätvärityksensä nopeasti ja tulee jo lähes täysilehteen.

Koko viikon 20 mitassa voidaan sanoa myös, että nurmikot saavuttavat räjähdysmäisen nopeasti ja yleisesti ensimmäisen leikkuutarpeen, kun niiden kasvu muodostuu huippunopeaksi huippulämmön lisäksi myös sulamistulvista säilyneen maakosteuden takia. Narsissien ja valkovuokkojen kukinta hiipuu, mutta tulppaanien (Tulipa sp.) ja voikukkien kukinta runsastuu nopeasti. Voikukkameret onkin syytä ottaa niillä nurmikoilla huomioon, joilla ko. kukkia halutaan runsaana suosia; ei siis vielä leikata niitä nurmikoita ensimmäistä kertaa.

Maaseudun peltoviljelyssä tämän viikon 20 aluksi jo suurin osa pelloista oli ehditty kylvää hämmästyttävän nopeasti ja kuluvan viikon loppuun mennessä ensimmäisiä oraallekasvuja tapahtuukin huomattavassa etuajassa huomattavan nopeasti. Viimeisetkin pellot todennäköisesti kylvetään lähipäivinä.

Vesistöjen pintavesien lämpötiloissa järvissä ja Suomenlahden sisälahdissakin oli jo ylitetty päättyneen viikon loppuun mennessä varsin yleisesti +10 astetta. Suomenlahden ulapallakin on päästy nyt jo yleisesti +5 ja +10 asteen välille. Tällä alkaneella viikolla huippulämpö lämmittää järvivedet jo peräti niin, että +15 ja +20 asteen väliset lukemat yleistyvät su mennessä ja pienissä järvissä sekä suurten järvien matalavetisillä rannoilla huippuerikoisesti jopa +20 asteen ensimmäiset ylitykset voivat parhaimmillaan mahdollistua! Suomenlahden sisälahdissa se ei vielä onnistune, mutta +15 asteen ylittämiset kylläkin. Suomenlahden ulapalla päästään +10 asteen tienoille. Niinpä kaikki vesistöt tulevat viikon mittaan ajankohtaan nähden useita asteita normaalia lämpimämmiksi ja uintikauden alku mahdollistuu upean etuaikaisesti. Jokivirtaamat pysyvät normaaleina eikä helle ehdi vielä aloittamaan mainittavia kuivuusongelmia maaperässä, josta on kiittäminen kevään runsaita sulamistulvia.

Viimeiseksi mainitsen vielä eläinmaailmasta tähän huippulämpöön liittyen, että pääskyset todennäköisesti saapuvat runsaana aaltona Suomeen tällä viikolla 20 ja samalla hyttyskesä alkaa paikoin runsaana, kun isoista huhtikuun sulamistulvista säilyneessä maakosteudessa niiden munille - toukille pysyy vielä hyviä olosuhteita.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.