Viikon 22 sää vuonna 2013: Paljon tavanomaista lämpimämpää ja vaihtelevapilvisen poutaa paikoin ukkoskuurojen kera; etenkin viikonloppuna hellettä (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 22 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Normaalia paljon lämpimämmät säät jatkuivat ja viikonloppuna jopa ajankohtaan nähden ankarat helteet pääsivät myös tarkastelualueelle (Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 2); kuitenkin tilapäinen viileämpi vaihe sattui torstaille. Sää oli enimmäkseen poutaista, mutta pilvisyys oli vaihtelevaa ja siellä täällä tuli ajoittain kuurosateita parina päivänä; eniten kuurotteli ukkosen kera sisämaassa perjantaina. Silti ukkostilanteet jäivät sen verran heikoiksi, että jätin ukkosseurannat tekemättä.

Koko Suomen mittakaavassa tapahtui erittäin historiallista säätä, kun Lapissa oli jopa ennätyksellistä hellettä sikäläisittäin noin ke lähtien parin - kolmen päivän ajan; esim. toukokuinen +30 asteen ylitys sattui siellä ensimmäistä kertaa tunnetussa historiassa ja jopa Utsjoella saakka!

Euroopan mittakaavassa Suomen erikoiset helteet johtuivat siitä, kun korkeapainetta majaili jatkuvasti koko viikon noin Barentsinmeri - Jäämeri -akselilla ja matalapaineiden painopiste oli myös varsin pysyvästi Suomen etelä-lounaispuolella; tällöin Länsi-Venäjän eteläosista pääsi vaikuttamaan jatkuvasti itä-kaakkoistuulet Fennoskandiaan tuoden annoksittain hellettä, missä yksi yllättävän kuuma annos jäi siis muhimaan Lappiin ennätysmäisesti. Sen sijaan manner-Eurooppaan keskittyi moneksi päiväksi voimakas ja iso matalapaine n. ke lähtien, jonka takia hyvin runsaat sateet ovat aiheuttaneet meneillään olevia erittäin pahoja tulvia suureen osaan Keski-Eurooppaa! >> Hätätila: Useita kadonnut Keski-Euroopan tulvissa ja Hurjat tulvat halvaannuttivat Keski-Euroopassa - katso kuvat.

Muutoin Länsi- ja Keski-Euroopassa jatkuivat etenkin alkuun yhä hyvin koleat säät jopa osittain Välimerelle saakka, mutta viikonloppuna alkoi olla lämpenemisen merkkejä; nimittäin lounaasta Britanniaa lähestynyt korkeapaine alkoi lämmittää sitä seutua jo kesäisemmäksi. Kuitenkin pitkin viikkoa idän helteestä ulottui kesälämpöä ajoittain Itä-Euroopaan ja siinä yhteydessä osana tuota matalapainetta ukkossateita tuli siellä monin paikoin runsaasti vaikuttaen osaltaan tuohon tuhotulvaan. Koleuden suhteen toinen paikka oli tuon Barentsinmeren korkeapaineen itäpuoli, jossa siis Pohjois-Uralin tienoolla oleva Venäjän alue jäi välillä yöpakkasiakin suosineen kylmyyden kouriin pitkin viikkoa.

Maisemien täysikesäistymisessä koettiin tuon Lapin ja osin muunkin Fennoskandian helteen takia ennätysmäistä etenemistä hyvin varhaisessa etuajassa ja huippunopeana; täysikesäisten lehtipuustojen kehitysaste ampaisi vain 7 päivässä Etelä-Suomen tasalta Etelä-Lappiin saakka ja pohjoisimmassa Lapissa vielä viikon alussa paikoin lehdettöminä olleet tunturikoivikot ampaisivat yli puolilehteen su mennessä! Sen sijaan tuolla Länsi-Venäjän Pohjois-Uralin kolealla alueella maisemien vihertymisen alkukin jäi vielä jumittamaan.  

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 27.5.2013: Kuolanniemimaan tienoille asettunut korkeapaine vahvisti hieman otettaan, mutta siirtyi illalla hieman idemmäksi. Britannian luoteiskulmalla velloi voimakas matalapaine ja Etelä-Baltiaan tuli Mustaltamereltä pieni matalapaine, joka alkoi syöttää itäkaakosta voimakkaammin lämmintä ilmaa Suomeen. Tarkastelualueella edellispäivän heikko okluusiorintama jatkoi hajoamistaan ja aluksi yöllä - aamulla olikin runsaspilvistä, utuista ja paikoin vesikuuroja. Iltapäivällä sää selkeni osittain etenkin etelärannikolla ja illalla sisämaassakin udun samalla hälvettyä, mutta keskipilvilauttailua jäi vaihtelevasti. Itä-kaakkoistuulet olivat aluksi heikkoja - kohtalaisia, mutta etenkin etelärannikolla illalla ajoittain navakoita. Yölämpötila oli enimmäkseen +10 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla paikoin n. +15 astetta. Päivälämpötila oli enimmäkseen +20 ja +24 asteen välillä.
 
Tiistai 28.5.2013: Korkeapaine venyi koillisessa pitkulaisemmaksi ulottuen Vienanmeren itäpuolelta Jäämerelle. Etelä-Baltiassa - Puolassa pysyi pieni matalapaine ja voimakas matalapaine alkoi venyä Britannian luoteiskulmalta kaakkoon kohti manner-Eurooppaa muodostaen Keski-Eurooppaan uuden laajan matalapaineen. Itä-kaakkoisvirtaus jatkui Venäjältä Suomeen lämmeten vähitellen yhä lisää. Tarkastelualueella vaihteleva pilvisyys jatkui; ylä- ja keskipilvilauttoja oli ajoittain, mutta myös melko selkeitä vaiheita oli. Illalla etelärannikolle tuli paikoin runsaampaa keskipilvilauttaa heikkojen vesikuurojen kera. Itä-kaakkoistuuli oli kohtalaista - etenkin etelärannikolla myös ajoittain navakkaa. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla taas paikoin n. +15 astetta. Päivälämpötila oli +20 ja +24 asteen välillä; lounaiskolkassa hätyyteltiin +25 astetta.

Keskiviikko 29.5.2013: Korkeapaine muotoutui enemmän Barentsinmeren ylle. Manner-Eurooppaan voimistui laaja ja voimakas matalapaine, joka alkoi kierrättää itäkauttaan viileämpää ilmaa kohti Baltiaa, jonka alueelle syntyi pieni matalan osakeskus ja Etelä-Suomea alkoi lähestyä sen myötä kylmä rintama etelästä. Muutoin jatkui edelleen yhä helteisemmäksi käynyt itä-kaakkoisvirtaus Venäjältä Suomeen. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla oli aluksi ajoittain runsaampaa keskipilvilauttailua, mutta iltapäivällä oli lähes selkeää. Illalla sen sijaan em. kylmän rintaman takia Baltiassa ukkosteli ja sen myötä runsasta ylä- ja keskipilvilauttailua saapui etenkin etelärannikolle ja paikoin heikkoja vesikuuroja. Itä-kaakkoistuuli oli heikkoa - kohtalaista. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; paikoin reilut +15 astetta. Päivälämpötila oli sisämaassa n. +25 astetta ja etelärannikolla vähän alempi.

Torstai 30.5.2013: Korkeapaine vahvistui vähän lisää Barentsinmeren tienoilla ja manner-Eurooppaan jäi vellomaan laaja ja voimakas matalapaine runsaine sateineen. Näiden välissä Venäjältä jatkui Suomeen edelleen hyvin lämmin ja helteinen itä-kaakkoisvirtaus, jonka kuumin annos suuntautui Lappiin. Etelä-Suomeen sen sijaan ulottui Baltiasta tilapäinen viileä annos ja sen etureunalla kylmä rintama eteni pohjoiseen noin Pori - Tampere -tasalle jääden sinne hajoamaan. Tarkastelualueella oli alkupäivällä rintaman runsasta pilveilyä keskipilvikantena ja kumpukerrospilvinä, mutta sadekuuroja ei juurikaan tullut. Iltapäivällä alkoi kuitenkin selkenemään ja alkuillalla sen myötä pienialainen ukkoskuuro syntyi Hyvinkään tienoilla; Virossa ukkosteli kuitenkin runsaammin. Loppuillalla kuurot hajosivat ja vähäisiä yläpilviharsoja jäi jäljelle. Tuuli kävi kaakosta enimmäkseen kohtalaisesti, mutta illaksi se lähes tyyntyi. Yölämpötila oli +12 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötila jäi "vain" +20 asteen tienoille; läntisimmissä osissa oli kuitenkin paikoin n. +25 astetta.

Perjantai 31.5.2013: Korkeapaine vaikutti edelleen noin Barentsinmeri - Jäämeri -alueella. Manner-Euroopan voimakas matalapaine heikkeni vähän ja levisi vähän idemmäksi kohti Mustaamerta. Suomeen vaikutti yhä itä-kaakkoisvirtaus heikkona, missä helle jäi muhimaan Lappiin ennätyksellisesti ja Mustanmeren pohjoispuolelta alkoi tulla Etelä-Suomeenkin uudestaan lämpöä; Baltiassa lähestyi lämmin rintama. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua, mutta iltapäivällä vain vähän untuvapilvilauttoja. Sisämaassa syntyi kuitenkin runsaahkosti pienialaisia ukkoskuuroja edellispäivän rintamasta jääneen kosteuden ja epävakaisuuden takia. Myös Virossa ukkosteli. Illalla kuurot hajosivat ja sää selkeni sisämaassakin hetkeksi lähes kokonaan, mutta etelästä lähestyneen lämpimän rintaman ylä- ja keskipilvilautat saapuivat pian tilalle vyöhykkeinä. Itä-kaakkoistuulet olivat enimmäkseen heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla ja muutoin +12 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila kohosi +21 ja +25 asteen välille.

Lauantai 1.6.2013: Barentsinmeren - Jäämeren korkeapaineesta työntyi pullistumaa Vienanmerelle ja osaksi Lappiin. Manner-Euroopassa matalapaine heikkeni edelleen ja levisi entistä enemmän Itä-Eurooppa -painotteiseksi. Itä-kaakkoisvirtaus jatkui Venäjältä Suomeen, mutta etelästä alkoi kuroutua Skandinaviaan kapeaa matalapainetta, jota vasten lounaasta alkoi painautua korkeapainetta Britanniaa lounaasta ylittämään alkaen. Eteläisen matalapaineen koillis-pohjoispuolella pääsi Suomeen kaakosta lisää helleilmamassaa. Tarkastelualueella helleilmaa edelsi yöllä lämpimän rintaman ylityksessä runsasta pilvisyyttä ja paikoin sadekuuroja, muttei ukkosta. Aamusta lähtien sää oli lähes täysin selkeää, mutta ilmamassa tuli utuisemmaksi samentaen taivasta. Itä-kaakkoistuulet jatkuivat enimmäkseen heikkoina. Yölämpötila oli sisämaassa +12 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla paikoin reilut +15 astetta. Päivälämpötila kohosi sisämaassa +25 ja +28 asteen välille ja etelärannikollakin lähes +25 asteeseen.

Sunnuntai 2.6.2013: Barentsinmeren korkeapaineesta pullistui heikkotuulista korkeapaineen aluetta lisää Suomeen, mutta Skandinaviaan jäi vaikuttamaan hyvin kapea matalapaineen sola rintamasysteeminsä kera jakaen helleilmamassan itäpuolelleen Suomeen (Lapissa alkoi viilenemään länsiosista käsin) ja länsipuolelleen viileää ja voimakasta pohjoistuulta Keski-Eurooppaan. Itä-Euroopassa vaikutti edelleen hajanaista matalapainetta ja Britannian yllä alkoi venyä koilliseen korkeapainetta. Tarkastelualueella pilvisyytenä oli yöllä - aamulla vain hyvin vähäisiä untuvapilviä, mutta iltapäivällä syntyi sisämaassa kumpupilviä, joista läntisimmissä osissa kehittyi paikoin kuurosateita. Illalla sää selkeni taas lähes kokonaan. Ilmamassa oli koko päivän utuisen sameaa. Idän ja etelän väliset tuulet olivat heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Etelärannikolla oli iltapäivällä paikoin merituulta. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla paikoin jopa +16 ja +18 asteen välillä. Päivälämpötila oli sisämaassa +26 ja +29 asteen välillä ja etelärannikolla +25 asteen vaiheilla.

Alkaneen viikon 23 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Tänään maanantaina on suuressa osassa Etelä-Suomea jatkunut tukala hellesää enimmäkseen poutaisena, mutta länsirannikon tuntumassa oli paikoin voimakasta ukkostelua iltapäivällä merkkinä Skandinaviassa olevasta viileämmästä ilmamassasta ja sitä jyrkästi rajaavasta etelä-pohjoissuuntaisesta rintamasysteemistä.

Huomenna tiistaina suunnilleen sama jatkuu korkeapaineen venyessä Britanniasta Norjanmerta pitkin Jäämerelle Skandinavian em. rintamasysteemin länsipuolella; tosin kuurosateita voi tulla laajemminkin tarkastelualueella paikoin ukkosen kera. 

Tuo uusi korkeapaine ja Barentsinmeren tienoolla koko päättyneen viikon ollut vanha korkeapaine yhdistyvät keskiviikoksi ja muodostavat taas ainakin to - pe saakka Barentsinmeren - Jäämeren tienoolle korkeapaineen ja siitä ulottuu selännettä noin Britanniaan saakka; viime viikolla näytti vielä siltä, että ti jälkeen tuo uusi korkeapaineskenario toisi koillisesta viileämpää ilmaa myös Etelä-Suomeen ainakin hetkeksi, mutta nyt näyttääkin siltä, että helteet jäävätkin lähes sijoilleen ja vain vähän heikkenevinä Etelä-Suomeen ja Baltiaan itätuulten pystyessä vain vähäiseen hellesyrjäyttämiseen. Vain Pohjois-Suomessa ja itäkolkassa olisi ti - ke tilapäinen viileä vaihe.

Niinpä tavanomaista paljon lämpimämpi sää on jatkumassa yötäpäivää vielä ainakin to - pe saakka, mutta paikoitellen ukkoskuurottelua voi esiintyä sinä aikana. Lapissakin lämpenee uudestaan paljon ke alkaen. Etelä-Suomen ma - ti ajan hellelukemat jäänevät kuitenkin koko viikon kuumimmiksi...

Aivan viikon lopussa olisi merkkejä tässä vaiheessa arvioituna siitä, että Skandinaviasta alkava uuden matalapaineen kehitys alkaisi selvästi viilentämään ja epävakaistamaan säätä, mutta sitä skenariota täytyy tarkkailla lähempänä uudemman kerran...

Euroopan mittakaavassa manner-Euroopan tulva-alueelle on tulossa alkaneella viikolla vain osittaista / hidasta helpotusta, koska sateista ei päästä kokonaan eroon siellä; matalapainetoiminta on kuitenkin heikompaa kuin päättyneellä viikolla ja alaa valtaavat itä-koillisvirtaukset alkavat lämmittämään viikon mittaan koko manner-Eurooppaa Britanniaa myöten viimein kesäiseksi; viikon loppua kohden hellelukematkin ovat palaamassa monin paikoin, mutta melko epävakaisena säilyvässä säässä rajujen ukkosten ja tulvaisten ukkossateiden riskiä on olemassa monin paikoin.

Lämpenevää säätä on viikon mittaan tiedossa myös Länsi-Venäjän pohjoisimpiin osiin Barentsinmeren uuden korkeapaineen ohjatessa tuulia siellä viimein enemmän Venäjän mantereen puolelta idästä kuin Jäämereltä pohjoisesta. Hyvin kesäinen ja helteinenkin sää jatkuu Venäjällä etelämpänä, joskin ukkostelevan epävakaista voi olla ajoittain sielläkin, kuten etenkin Mustanmeren pohjoispuolella.

Lapin maisemien täysikesäistyminen tapahtuu viimeisiltä pohjoisimmilta osiltaankin (Kuten Kilpisjärven seutu) tämän viikon uuden lämpöaallon mittaan ja etuaikaisuutta siinä on siten normaaliin verrattuna peräti noin kuukausi! Tämän viikon 23 jälkeen siis Euroopan mittakaavassa täysikesäisistä maisemista jää vielä paitsi ainoastaan tuo koleana viime päiviin saakka pysytellyt Pohjois-Uralin tienoo.

Päivitys lauantaina 8.6.2013 klo. 01:55: Helteet ovat siis jo ohi tätä päivitystä julkaistaessa; viimeiset +25 asteen selvät ylitykset tehtiin torstaina, mutta päättynyt perjantai mahdollisti vielä lähes / n. hellerajalle pääsyä paikoin. Lisäksi ukkoskuurottelua oli perjantaina edelleen aikaisempien päivien tapaan sisämaassa; etenkin Kanta-Häme - Pirkanmaan -vyöhykkeellä, mutta paikoin idempänäkin ja osin Uudenmaan pohjoisosissakin.

Sään muutoksen aiheuttava matalapaine on em. arvion mukaan jo syntynytkin Skandinaviassa, mutta tarkastelualue on jäämässä vielä tänään lauantaina ja osin sunnuntainakin sen lämpimälle etelä-kaakkoissivulle, missä +20 asteen ylittävät päivälämpötilat ovat vielä mahdollisia eikä yölämpötilojenkaan odoteta laskevan alle +10 asteen kuin korkeintaan hyvin yksittäisillä paikoilla sisämaassa, jos on tyyntä ja vähäpilvistä. Sekä la että su pilvisyys runsastuu iltapäivisin ja sisämaassa voi tulla paikoin sadekuuroja ehkä lievän ukkosenkin kera.

Maanantaina matalapaine voimistuu Suomen yllä ja siitä ulottuu vyöhykettä etelään manner-Eurooppaan; kuurottaisten sateiden todennäköisyys ja rankkuus kasvaa tarkastelualueella ja runsaammassa pilvisyydessä päivälämpötilat saattavat paikoin jäädä vajaaseen +20 asteeseen. Tiistaina matalapaine näyttäisi siirtyvän voimakkaana koilliseen yli Vienanmeren, jossa yhteydessä etenkin Lappiin purkautuu koleaa ilmaa Jäämereltä, mutta vähän viilenee myös tarkastelualueella kuurosateiden kera pohjoistuulten ollessa puuskaisia; päivälämpötilat +15 ja +20 asteen välillä ja yöllä n. +10 astetta.

Korkeapaine näyttäisi kuitenkin tulevan lännestä nopeasti päälle ke - to aikana ja sitten sen asettumispaikasta ja -muodosta noin Fennoskandia - Baltia -alueella riippuu se, kuinka paljon ensi viikon loppupuolella lämpenee poutasäässä; parhaimmillaan voi olla taas kunnon helleaaltokin mahdollista... Vai tuleeko lännestä pian matalapainetta perään pilaamaan sitä... Näistä skenarioista lisää ensi maanantain sääraportissa.

Euroopan mittakaavassa voidaan sanoa vielä lähipäivistä, että manner-Euroopassa kesälämpimäksi palautunut sää jatkuu tämän viikon lopussa, mutta yhä paikoin epävakaisena ja kuumimmat ilmamassat alkavat asettua Itä-Eurooppaan. Länsi-Venäjällä lämpenee laajasti eli helteet yleistyvät siellä ja kylmänä pitkään pysynyt Pohjois-Uralin seutukin pääsee kylpemään kunnon kesälämmössä. Ensi viikon alussa Fennoskandia saa siis aluksi viileän annoksen pohjoisesta matalapaineen jälkipuolella, mutta hellettä pyrkii samalla idempänä etelästä yhä pohjoisemmaksi Uralin paikkeilla.

Manner-Euroopassa länsiosat ovat ensi viikon alussa viileähkön kesäisiä ja itäosissakin helle alkaa etääntyä idemmäksi etenkin, kun tuo Fennoskandian - Baltian uusi korkeapaine alkaa kierrättää sinne viileää pohjoisesta. Samalla pohjoisen Länsi-Venäjänkin helle vetäytyy ukkosineen pois. Sen sijaan tuo korkeapaine mahdollistanee myöhemmin ensi viikolla Länsi-Euroopasta käsin muodostuvaa helleaaltoa, jonka Suomeenkin ulottumisen mahdollistuutta tarkastellaan ajallaan...

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 22 - 2013: Etelä-Suomenkin kasvukausi eteni entistäkin enemmän etuaikaisena päättyneen viikon mittaan, missä arviolta 1 - 2 viikkoa etumatkaa normaaliin nähden oli yleisesti ja tähän viikonvaihteeseen / kuluvan viikon alkuun mennessä monin paikoin jopa jo 2 - 3 viikkoakin.

Puiden ja pensaiden kasvutilanteissa tämä ilmeni edelleen erittäin nopeasti kehittyneinä alkukesän kukkimisina; pihasyreeni (Syringa vulgaris), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), monet orapihlajat (Crataegus sp.), villaheisi (Viburnum lantana), helmipensaat (Exochorda sp.), monet happomarjat (Berberis sp.), monet pensasangervot (Spiraea sp.), monet kanukat (Cornus sp.), monet kuusamat (Lonicera sp.), aroniat (Aronia sp.), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) sekä omenapuut (Malus sp.) etenivät nopeasti kukintahuipentumaan päättyneellä viikolla ja näistä omenapuut ja villaheisi ehtivät jo lopettamaan kukintansa su mennessä. Tällä alkaneella viikolla 23 yhä jatkuva huippulämpö edistää näiden kaikkien kukinnan päättymistä jo kokonaan viikon lopulle tultaessa.

Samalla normaalisti tyypilliset Juhannuksen ajan kukkijat ottavat tällä alkaneella viikolla huomattavan etukenon täysikukintaan; jo nyt koiranputket (Anthriscus sylvestris) ovat runsaasti valkoisenaan kukassa ja lupiinit (Lupinus polyphyllus) samaten ovat parin - kolmen päivän kuluttua jo täysikukinnassa. Unkarinsyreeni (Syringa josikaea) ja muut sen kanssa samaan aikaan kukkivat syreenilajit ovat myös jo ehtineet aloittamaan kukintansa ja samaan aikaan niiden kanssa tällä kuluvalla viikolla tulevat jo kukintahuipentumaan mm. mongolianvaahtera (Acer tataricum ssp. ginnala), kultasade (Laburnum alpinum) ja jopa osa pensasruusuista, kuten juuri juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), jonka alkanutta kukintaa näin jo päättyneen viikon lopussa!

Päättyneellä viikolla siis lähes kaikki lehtipuut ja -pensaat niin luonnossa kuin puistoissa ehtivät tulla täysilehteen ja vihreyden tummuudeltaankin täydeksi; tälle alkaneelle viikolle siinä jäi vielä keskeneräisiksi ainakin muutamat amerikkalaiset tammilajit (Quercus sp.) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior), joiden täysikesäinen asu toteutuu kuitenkin jo parissa - kolmessa lähipäivässä.

Erikoisista ja myöhäisimmistä lehteentulijoista valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), samettisumakki (Rhus hirta), lakkipuu (Cladrastis kentukea), ptelea (Ptelea trifoliata), neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut (Catalpa sp.), maakkia (Maackia amurensis) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica) etenevät tällä alkaneella viikolla jo puolilehtisyyden ja täysilehtisyyden välillä erittäin rehevästi ajankohtaan nähden; normaalisti etenkin neljä viimeksi mainittua olisivat tällä viikolla 23 vasta hiirenkorvalla. Nyt ainakin pienilehtiset noista ennen neljää viimeksi mainittua ovat oikeastaan jo parissa - kolmessa päivässä täysilehdessä!...

Havupuiden suhteen männyillä (Pinus sp.) tapahtui päättyneen viikon mittaan kukintahuipentuma nopeasti, missä tällä kertaa hyvin runsaat hedekukkansa tekivät latvuksistaan kellertävänruskeita ja tuottivat keltaista pölyä ilmaan parin - kolmen päivän ajan hyvin runsaasti. Tälle viikolle 23 tullessa kukinta olikin jo pääosin ohi ja lähipäivinä männyillä tapahtuu uusilla versoillansa neulasten kehitys puolikoosta jo lähes täysikokoon. Kuusilla (Picea sp.) ja pihdoilla (Abies sp.) uusien jo täysineulasisten versojensa pituuskasvu on saavuttamassa jo huippuvarhain täysimittaisuutta lukuun ottamatta ko. puiden latvojen pääversoja, jotka ovat kasvamassa yli / n. puolikokoon tällä kuluvalla viikolla. Näistä ovat siis vähän myöhässä serbiankuusi (Picea omorica), hopeakuusi (Picea pungens "Glauca") ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii). Sama koskee marjakuusia (Taxus sp.)

Uusista versoista puheenollen; useilla lehtipuilla ja -pensailla on siis yhä jatkumassa uusien vuosikasvaintensa nopeimman pituuskasvun vaihe, mutta varhaisimmilla kehittyjillä uudet versonsa alkavat tällä kuluvalla viikolla tulemaan osaksi jo puutumiskehityksen alkuun ns. puolipuutuneiksi. Näitä ovat esim. sinikuusama (Lonicera caerulea), terttuselja (Sambucus racemosa) ja tuomi (Prunus padus).

Viimeksi mainittua noista eli tuomea on tosin kohdannut parin viime päivän aikana paikoitellen erittäin runsas tuomenkehrääjäkoin toukkien invaasio, missä tuomipuustot ovat syöty hetkessä lehdettömiksi ja latvukset runkoineen on seititetty erittäin tiiviisti. Tämä invaasio vaikuttaa muodostuvan parhaillaan tavanomaista paljon runsaammaksi ja etuajassa sekin normaaliin nähden; täytyypä seurailla tilannetta!...

Ruohovartisten lajien joukossa voikukka (Taraxacum officinale) ehti siis aloittaa jo päättyneen viikon lopussa runsaan hedelmävillavaiheensa, mutta sitä jatkuu vielä tämän kuluvan viikon alkupuolella. Em. koiranputken ja lupiinien seurassa samaan aikaan on aloittanut runsaan kukinnan jo myös niittyleinikki (Ranunculus acris). Heinien kukinta etenee yhä runsaammaksi. Puistoissa ja puutarhoissa tulppaanikukinta jäi jo taakse ja lähipäivinä kukintavaiheeseen tulevat jo mm. töyhtöangervo (Aruncus dioicus), mooseksenpalavapensas (Dictamnus albus) ja pioneista (Paeonia sp.) ensimmäiset ovatkin jo kukassa.

Viikon 22 kasvina esittelin kuningasatsalean (Viikon 22 kasvivalokuva: Kuningasatsalea (Rhododendron schlippenbachii) ), jonka kukinta kuitenkin ehti jo päättyä tämän kuluvan viikon alkuun mennessä; muistutin kuitenkin siitä, että lähipäivinä useimmat alppiruusut ja atsaleat ovat kukintahuipentumassa, mutta etuaikaisuus kasvukaudessa alkaa jo lopettamaan monien ko. suvun lajikkeiden kukintaa ensi viikon 24 alkuun mennessä. Tässäkin on käymässä niin, että kesäkuun puolivälin yli ei riitä niiden kukintaa, kuten normaalisti...

Nurmikoiden kasvu jatkuu rehevillä ja kosteilla paikoilla edelleen hyvin nopeasti, mutta monin paikoin vähäsateisuus on alkanut kehittämään kuivuusongelmia. Siten nurmikoiden kellastuminen on jo paikoin nähtävää paahdekohdilta alkaneena ja tällä kuluvalla viikolla yhä pahenevaa nurmikellastumista on tulossa niillä alueilla, missä jäädään eniten kuurosateetta edelleen... Puut ja pensaat eivät ole vielä kuivuuden vaaravyöhykkeessä lukuun ottamatta nuoria taimia ja varsinkin aivan äskettäin istutettuja yksilöitä.

Vähäsateisuus on alkanut näkymään jokien virtaamissakin jo siten, että ne ovat jäämässä tällä alkaneella viikolla normaalimäärien alle selvemmin. Maaperässä on kuitenkin vielä paikoin jäljellä ns. ylimääräistä auttavaa kosteutta huhtikuun myöhäisestä ja runsaasta lumien sulamistulvasta, mistä etenkin alavien alueiden kasvit kiittävät. Sen sijaan esim. kallioisten rinteiden eteläsivumetsät alkavat tulla nurmikoiden lisäksi kuivuusongelmien piiriin.

Paikoin on kuitenkin luvassa kuurosateita ukkosen kera, jolloin sademäärät voivat olla siellä täällä toisaalta hyvin runsaita ja esim. parissa tunnissa voi sataa kymmeniäkin millimetrejä aiheuttaen mm. taajamatulvimista; kesälle tyypilliseen tapaan sateen alueelliset vaihtelut ovat suuria ukkosherkissä helletilanteissa. Tänään maanantaina Porissa tapahtui runsaasta ukkossateesta esimerkki >> Ilta-Sanomien juttu...

Maaseudun peltoviljelyssä kuivuus on alkanut myös paikoin ilmenemään; viimeisinä oraalle tulleilla pelloilla itäminen on ollut epätasaista. Toisaalta orailtaan pisimmällä kasvaneilla pelloilla voidaan odotella jo tällä kuluvalla viikolla paikoin puolikortisuuden ylittymistä. Tähkiintyminen ja esim. rypsin kukinta eivät silti vielä ole ajankohtaisia huomattavasta etuaikaisuudesta huolimatta. Näin tosin tänään maanantaina eräällä pellolla jo tapahtunutta säilörehun korjuuta, joka on erittäin etuaikaista.

Huippuhelle on alkanut näkymään myös vesistöjen pintavesilämpötilojen erittäin paljon normaalia lämpimämpinä lukemina; järvissä vedet ovat lämmenneet jopa jo monin paikoin yli +20 asteisiksi ja lähipäivinä jatkuva hellesää edesauttaa +20 astetta korkeampien lämpötilojen yleistymistä lähes jo kaikkialla. Matalissa rantavesissä voidaan lähestyä peräti +25 astettakin ja ehkä ylittääkin se!... Suomenlahdella lämpeneminen on toki ollut ja tulee olemaan hillitympää, mutta sisälahdissa ja lounaissaaristossa +20 asteen paikkeille voidaan aivan hyvin päästä paikoin. Ulapalla pintavedet ovat lämmenneet vasta +10 ja +15 asteen välillä, mutta viikon loppuun mennessä sielläkin +15 asteen ylittämiset alkanevat mahdollistua! Normaalia paljon lämpimämmäksi merivesikin on siis jo kuitenkin tullut ajankohtaan nähden.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.