Sunday, August 25, 2013

Tuomenkehrääjäkoiden poikkeuksellisen runsas toukkainvaasio kesällä 2013: Valokuvakertomus toukista aikuisiin perhosiin rusotuomissa ko. puulajikkeen vaiheiden kera

Kuluva kesä alkaa olla loppusuoralla ja niinpä otan nyt esille sen aikana esiintyneistä Etelä-Suomen luonnonilmiöistä yhden erikoisimmista; nimittäin tuomenkehrääjäkoit (Yponomeuta evonymellus). Ne ovat perhosia, joiden toukat syövät eritoten tuomien (Prunus padus) lehtiä alkukesällä ruoakseen, ennen kuin ne koteloituvat. Keskemmällä kesää koteloista kuoriutuu aikuisia perhosia, joilla on pitkät valkoiset siivet pienillä mustilla täplillä.

Tuomenkehrääjäkoi on Suomen luonnossa aivan normaali ja yleinen hyönteinen, mutta tänä kesänä sen esiintyminen oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen ja kenties jopa ennätyksellisenkin runsasta. Jopa niin erityistä siinä, että itse muistan koko elämäni ajalta vain parisen vastaavaa invaasiokesää! Tässä on alkukesältä parisen aiheeseen liittynyttä juttua >> Kummituspuu hämmästytti – katso kuvatTuomet muuttuvat kummituspuiksiKummituspuut reunustavat Vantaanjokea ja Tuomenkehrääjäkoi runtelee Keravanjoella 2.6.2013.

Seurasin tämän kertaisen invaasion kehittymistä kesän mittaan mm. reissatessani Espoon ja Hämeenlinnan väliä, jolloin mm. juuri joki- ja purovarsien puustoissa invaasio näkyi kesäkuussa erittäin totaalisesti lehdiltään syötyinä ja seititettyinä tuomikkoina. Viikkosääraporteissanikin tein jo seurantaa invaasion eri vaiheista sanallisesti.

Otan tähän invaasiohavainnollistukseen esille yllättävän paikan ja yllättävän puulajin. Nimittäin Espoon Pohjois-Tapiolassa havaitsin tuomenkehrääjäkoiden iskeneen tuomien puutteessa korvikepuulajiin saadakseen uuden sukupolven aikaiseksi; invaasion kohteena olivat reilun 5 kpl. puuryhmä rusotuomea (Prunus virginiana "Schubert"). Se on pohjoisamerikkalaisen virginiantuomen (P. virginiana) tummanpurppuralehtinen viljelylajike. 

Varsinaisista tuomista en ryhtynyt haalimaan toukkainvaasiokuvia, koska niitä puita ei ole Tapiolassa juurikaan lähettyvillä, mutta toisaalta juuri ko. korvikepuulajiin iskenyt tuomenkehrääjäkoi-invaasio kuvastaa osaltaan niiden tämän kesäistä poikkeavaa runsautta; koko yli 10 vuoden aikana ko. paikassa asuttuani en ole vastaavaa ko. puuryhmässä nähnyt. >> Ko. puuryhmässä toukat söivät yhden yksilön kokonaan alastomaksi lehdistä ja muut selvisivät osittain - lähes kokonaankin lehtevinä.

Otin pitkin kesää invaasion eri vaiheista valokuvia tällä Pohjois-Tapiolan puuryhmäkohteella ja olen järjestänyt niistä alle kronologisen kuvakertomuksen, missä ylimpänä ovat viimeisimmät tapahtumat ja alinna ko. invaasion alkua. Ylimpänä esittelen samoina kuvakulmina ensin sen, kuinka pahiten lehdiltään syöty yksi ko. lajikkeen puuyksilö verrattuna paremmin syömiseltä selvinneeseen puuhun toipui uuteen lehtiasuun toukkainvaasion jälkeen. Sitten keskimmäisenä havainnollistan korvikepuiden toukkaseitittymisen luonnetta sekä toukkavaiheen jälkeistä koteloitumista ja aikuisten perhosten ilmaantumishetkeä. Lopuksi on pieni havainnollistus itse toukista ja puiden lehdettömäksi syömisen alkukohtaa.

Vielä ennen invaasioprosessin esittelyä on syytä kertoa itse rusotuomen ominaisuuksista, koska tämä puulajike on itse asiassa erinomainen tässä havainnollistuksessa; ko. puulla lehtien värit käyttäytyvät nimittäin ainutlaatuisen erikoisesti. Ne puhkeavat aluksi aivan puhtaasti vihreinä toukokuun alussa ja säilyvätkin sellaisena lajikkeen kesäkuun alun kukintaan saakka (Tänä vuonna kasvun etuaikaisuutta oli jo noin kaksi - kolme viikkoa kesäkuun alussa). Kukintansa jälkeen lajikkeen lehdet alkavat värittyä tumman purppuraisiksi ja saavuttavat sen sävyn lopullisen vaiheen heinäkuun loppuun mennessä (Tänä vuonna jo siis vähintään parisen viikkoa aikaisemmin). 

Tässä esittelyssä ko. lajikkeen syötyjen lehtien tilalle kasvanut toinen lehtikerta kontrastoituikin keski- ja loppukesällä pikantisti värien eriaikaisuutena lehdiltään säilyneisiin puuyksilöihin verrattuna. Toinenkin lehtikerta noudatti samaa kaavaa vihreästä vasta vähitellen purppuraiseksi, mutta ensimmäiseen lehtikertaan verrattuna vähän nopeammin. 


Tuomenkehrääjäkoiden poikkeuksellista invaasiota rusotuomissa (Prunus virginiana "Schubert") Espoon Tapiolassa kesällä 2013 >>


Toukkainvaasion jälkeinen rusotuomien toipuminen toisen lehtikerran kehityksenä:

















Rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") kahden eri yksilön lehtieriaikaisuutta tuomenkehrääjäkoiden toukkien invaasiosta toipumisessa; oikealla oleva puu oli kesäkuussa kokonaan lehdiltään syöty ja vasen selvisi lähes syömättä. Tässä on kokonaan normalisoitunutta tilannetta kuvattuna lauantaina 24.8.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; oikean puun lehdet olivat saavuttaneet purppuran lajikevärin täydellisesti elokuun loppupuolelle mennessä ja esiintyi nyt tasavertaisena vasemman puun kanssa. Toinen lehtikerta jäi kuitenkin kooltaan vaisummaksi kuin ensimmäinen.

















Rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") kahden eri yksilön lehtieriaikaisuutta tuomenkehrääjäkoiden toukkien invaasiosta toipumisessa; oikealla oleva puu oli kesäkuussa kokonaan lehdiltään syöty ja vasen selvisi lähes syömättä. Tässä on puoliksi normalisoitunutta tilannetta kuvattuna tiistaina 9.7.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; vasen puu oli jo melkein kokonaan saavuttanut purppuran lajikevärin. Oikea puu oli kasvattanut toisen lehtikerran jo täysikokoon vain parissa viikossa, mutta se oli vielä ilman lajikeväriä; värittyminen alkoi seuraavalla viikolla.

















Rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") kahden eri yksilön lehtieriaikaisuutta tuomenkehrääjäkoiden toukkien invaasiosta toipumisessa; oikealla oleva puu oli kesäkuussa kokonaan lehdiltään syöty ja vasen selvisi lähes syömättä. Tässä on lehtisyömisestä toipumisen alkutilannetta kuvattuna keskiviikkona 26.6.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; vasen puu oli tullut jo puoliksi lajikeväriin etuaikaisena, mutta oikea puu oli vasta tulossa toistamiseen hiirenkorvalle totaalisen lehtisyömisen jälkeen.


Tuomenkehrääjäkoiden kehitysvaiheita koteloista aikuisiin perhosiin:

















Juuri koteloista kuoriutuneita aikuisia tuomenkehrääjäkoita rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") rungolla kuvattuna tiistaina 2.7.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; aikuisten perhosten parvet olivat jopa useiden satojen yksilöiden kokoisia ja niitä oli pitkin ko. puuryhmää lähes kauttaaltaan latvoissakin ja myös puiden alla nurmikolla. Yksilöt eivät liikkuneet tässä vaiheessa lähes ollenkaan, vaan lähinnä vain heiluttelivat paikoillaan tuntosarviaan. Tämä oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun näin näitä aikuisia lajin yksilöitä!

















Tuomenkehrääjäkoin koteloituneita toukkia rykelmässä rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") rungolla ison oksan haaran alla kuvattuna perjantaina 21.6.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; lajin kotelot ovat valkoisia ja kapean linssin muotoisia. Toukat olivat vaistomaisesti vaeltaneet koteloitumaan puiden latvuksien lehvästöistä tällaisiin suojaisiin kohtiin kutomansa seitin alla. Koteloita oli myös rungon tyvellä maan rajassa paksumman seitin alla. Kuvassa olevaa pistiäislajia en alkanut tunnistamaan, mutta sekin oli kiinnostunut koteloista.

















Rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") voimakkaasti seitittynyttä runkoa ja oksistoa kuvattuna perjantaina 21.6.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; tuomenkehrääjäkoiden kotelovaiheessakin tämä seitti on niille oleellinen suoja. Havaitsin kuitenkin tämän korvikepuulajin kohdalla sen, että toukkien kutoma seitti ei kata niin paljon itse lehvästöä / latvusta kuin perhoslajin alkuperäisen ravinnonlähteen eli tuomen kohdalla. Ilmeisesti sen verran vierasta sapuskaa siis tämä koristepuu tarjoaa tuomenkehrääjäkoin toukille.

















Yleisempää maisemakuvaa ko. rusotuomiryhmän pariin kuvattuna perjantaina 21.6.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; etummaisesta puusta havaitaan, kuinka tuomenkehrääjäkoin toukkien kutomaa valkeaa seittiä on etenkin rungolla, mutta hieman myös oksistossa. Tässä vaiheessa toukkien syöntipuuhat olivat siis vaihtuneet jo koteloitumisvaiheeseen.


Tuomenkehrääjäkoiden toukkainvaasion alkuvaiheesta:

















Tuomenkehrääjäkoiden muutaman päivän sisällä täysilehdestä tyhjäksi syömää rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") latvustoa kukintaterttujäänteineen kuvattuna torstaina 6.6.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa; kyseessä on sama kokonaan lehtisyöty puu, jota esittelin verrantona noissa kolmessa ylimmässä kuvassa. Toukkainvaasion voimakkuus ilmeni tämän kesäkuun ensimmäisen kokonaisen viikon aikana hyvin nopeasti myös luonnonvaraisissa tuomissa (Prunus padus), kun edeltäneen helleviikon aikana toukat saivat erinomaiset sääolosuhteet munista kuoriutumiseensa. Paikoin invaasio oli alussa jo toukokuunkin puolella selvästi etuaikaisena normaaliin nähden. Toukille olikin eduksi myös se, kun kasvukauden etuaikaistuminen ehti mahdollistaa jo kesäkuun alkuun mennessä hyvin rehevää ja täysikokoista lehtien kasvua; paljon erinomaista ravintoa niille.

















Vain muutamia päiviä aikaisemmin munista kuoriutuneita tuomenkehrääjäkoin toukkia rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") vielä vihreinä pysyneiden lehtien kimpussa syömässä ja seitittämässä kuvattuna tiistaina 4.6.2013 Espoon Pohjois-Tapiolassa. Kasvukausi oli siis kirittämässä tässä vaiheessa jo yli kaksi viikkoa etuaikaan tavanomaiseen ajankohdan aikatauluun verrattuna touko-kesäkuun vaihteen tienoon poikkeuksellisen lämpimien - helteisten säiden ansiosta >> Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 2 ja Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 3.

No comments: