Sääraporttieni viivästymisestä on tullut niin säännöllistä, että tästä lähtien lavennan ja vapautan julkaisukäytäntöä tykkänään sen mukaan; kunkin viikon toteutuneen sään kattava viikkosääraportti tulee julkaisuun siis seuraavan viikon ti - la välillä vapaasti tilanteiden ja ehtimisten mukaan. Tässä viikon 33 toteutunut sää siten julki tänään viikon 34 lauantaina >>
Yleiskuvaus viikon 33 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson noin normaalilämmintä - viileähköä alkupuolta sävyttivät erittäin runsaat sateet, mistä kertyi paikoin lähes ennätyksellisiä sademääriä ma - to välillä; aluksi kuurosateet olivat rankkoja ja ukkostavia etenkin etelärannikon tuntumassa myös jopa yöaikaan. Sitten Baltiasta tarkastelualueen päälle tuli voimakas matalapaine ti-ke paikkeilla, jolloin yhtenäisemmät rintamasateet olivat runsaita laajemmin ja isoja sademääriä ilmeni siinä yhteydessä etenkin Päijät-Hämeen tienoilla. Matalapaineeseen liittyen ke - to olivat myös tuulisia ja sateet jäivät vielä torstainakin alueelle itäpainotteisesti, mutta pe oli viimein poutaisempi päivä vain vähäisten kuurosateiden kera. Lauantaina lounaasta tuli kuitenkin uusia rintamasateita, mutta samalla sen mukana tuli manner-Euroopan - Baltian helteestä kostea ja hyvin lämmin ilma-annos. Se huipentui lähes helteeksi poutaisen sunnuntain aikana ja pe-la yö sekä etenkin la-su yö olivat erittäin lämpimiä.
Noista rankoista sateista tein osan tähän poikkeuksellisten / erikoisten säätilanteiden valokuvaussarjaani >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Etelärannikon - pääkaupunkiseudun rankkasateet viikolla 33 / 2013.
Euroopan mittakaavassa Fennoskandian aluetta vaivasi siis matalapaineinen sää ma - to välillä, jonka takia myös manner-Eurooppaan virtasi lännestä-luoteesta viileämpää ilmaa. Kuitenkin lännestä työntyi jo ke - to manner-Eurooppaan itä-länsisuunnassa pitkulainen korkeapaine, joka lämmitti siellä säätä takaisin kohti helteitä. Fennoskandian matalapainetoiminta ulotti vaikutustaan myös Vienanmeren itäpuolelle, mutta melko laajasti Länsi-Venäjällä jatkui pääosin poutainen ja hyvin kesäinen sää; etelässä yhä varsin ankaraakin hellettä ja paikoin rajuja ukkosia.
Viikon lopulla pe - su asetelmaksi vakiintui sellainen, missä Islannin ja Britteinsaarten tienoilla Pohjois-Atlantilla velloi laaja ja voimakas matalapaine osakeskuksineen ja korkeapaine asettui Itä-Eurooppaan - Mustanmeren pohjoispuolelle. Tämän myötä manner-Euroopassa voimistui taas helle, mikä keskittyi myöhemmin itäosiin ja ulotti la - su lämpöä Fennoskandiaankin, jossa lännestä - lounaasta tulleet rintamasysteemit ylläpitivät poudan ja sateen välillä vaihdellutta säätä. Länsi-Venäjällä viikonloppuna puolestaan viileni tilapäisesti ja helteet syrjäytyivät laajasti pois Mustanmeren läheisiä alueita lukuun ottamatta. Aivan Jäämeren läheisille alueille tuli jopa ensimmäinen syksyisen oloinen viileys hallanvaaroineen; viikonvaihteessa lämpeni kuitenkin taas laajasti.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 12.8.2013: Matalapaine muodostui kattamaan koko Fennoskandian, missä yksi osakeskus etääntyi Suomen itärajalta Vienanmeren yli koilliseen ja matalapaineen pääkeskus pysyi Etelä-Skandinavian tienoilla; se syötti lounaasta Suomeen epävakaista ja kosteaa ilmamassaa. Heikkoa korkeapainetta vallitsi Itä-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä eteläosapainotteisesti helteen kera. Tarkastelualueella yöllä oli usvaista ja tyyntä, mutta etelärannikolle tuli lounaasta sade- ja ukkoskuuroja meren voimistamina jo aamuksi. Iltapäivällä sade- ja ukkoskuurot yleistyivät myös sisämaassa, mutta aurinkoakin pilkahteli ajoittain. Illalla sisämaan kuurot vähenivät, mutta meren äärellä niitä jäi edelleen esiintymään, joka mahdollisti näyttävää iltaruskoakin. Tyynen yön jälkeen kohtalaiset - navakat lounaistuulet voimistuivat ajoittain aamusta alkaen etelärannikolla, mutta sisämaassa oli heikompituulista. Kuuroissa oli paikoin voimakkaampia puuskia myös sisämaassa. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; sisämaassa paikoin alle +10 astetta. Päivälämpötila oli enimmäkseen +16 ja +20 asteen välillä; lämpimintä kuurojen välissä.
Tiistai 13.8.2013: Matalapaine jäi aluksi vellomaan Skandinaviaan syöttäen edelleen epävakaista ja kosteaa ilmaa Suomeen. Illalla Baltiassa kehittyi nopeasti voimistunut matalapaineen osakeskus, joka alkoi ottaa pääosaa ja siirtyi okludoituvan rintamasysteemin sateineen Etelä-Suomeen. Korkeapainetta oli Länsi-Venäjän eteläosassa helteineen ja toinen korkeapaine pyrki jo työntymään kiilana lännestä Länsi-Eurooppaan. Tarkastelualueella yöllä - aamulla tuli runsaasti ukkostavaa ja rankkasateista kuurojonoa etelärannikolle länsi-lounaasta. Iltapäivällä sää poutaantui hetkeksi ja aurinkoa oli paljon esillä, mutta sisämaassa syntyi monin paikoin iltapäiväkuuroja. Illalla pilvistyi ja etelästä saapui yhtenäisempää kuurottaista sadetta ajoittain rankkana, mutta ilman ukkosta. Etelän ja lännen väliset tuulet olivat yöllä - aamulla heikkoja - kohtalaisia; tuulisinta etelärannikolla. Iltapäivällä tuulet alkoivat heiketä ja illalla oli hetken tyyntä, kunnes etelän ja idän väliset tuulet virisivät. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli poutaisilla paikoilla n. +20 astetta, mutta kuurosateissa jäätiin paikoin +15 asteen vaiheille.
Keskiviikko 14.8.2013: Baltiasta saapunut voimakas matalapaine asettui runsaine sateineen Etelä- ja Keski-Suomen ylle koko päiväksi siten, että sen keskus siirtyi päivän aikana etelärannikolta noin Saimaan tienoille. Korkeapaine työntyi matalapaineen itäpuolella Venäjällä vähän pohjoisemmaksi ja toinen korkeapaine siirtyi pitkulaisena lännestä yhä enemmän manner-Euroopan ylle. Islannin länsipuolinen matalapaine ulotti vaikutustaan Britteinsaarille. Tarkastelualueella runsaita rintamasateita vyöryi etelästä alueelle etenkin yöllä - aamulla utuisessa säässä, mutta sen jälkeen sateet alkoivat hajaantua kuurottaisemmiksi ja alkoivat pyöriä ko. matalapaineen keskuksen ympärillä ympyrää; osa kuuroista sisälsi länsiosissa paikoin ukkosta iltapäivällä. Illalla sateet vähenivät vähitellen entisestään ja länsikolkassa jo loppuivatkin. Tuulet olivat aluksi enimmäkseen heikkoja ja matalapaineen keskuksen mukaan suunnaltaan vaihtelevia. Iltapäivästä alkaen keskuksen etelä- ja länsipuolilla voimistuivat navakkapuuskaisiksi lännen ja pohjoisen väliset tuulet, mitkä hälvensivät udun pois. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila jäi runsaiden pilvien ja sateiden takia lähes samaksi, mutta vähäsateisimmilla paikoilla se oli paikoin reilut +15 astetta.
Torstai 15.8.2013: Etelä- ja Keski-Suomeen jäänyt matalapaine siirtyi vain hyvin hitaasti keskukseltaan Itä-Suomesta kohti Vienanmerta samalla vähitellen heiketen. Manner-Eurooppaan lännestä tullut pitkulainen korkeapaine alkoi asettua painopisteeltään Itä-Eurooppaan ja helteisti siellä säätä. Korkeapaineen selännettä ulottui Barentsinmereltä Lappiin. Islannin tienoon laaja matalapaine syötti rintamasysteemeitä Britteinsaarten yli itään, mutta Skandinaviassa niiden eteneminen hidastui em. Lapin korkeapaineen selänteen takia. Tarkastelualueella matalapaineen keskuksen ympäri pyörineet kuurottaisten sateiden nauhat jäivät satamaan yöllä - aamulla länsireunaltaan vielä noin Helsinki - Vaasa -tasalle saakka. Iltapäivällä länsiosien poutainen vyöhyke siirtyi vähän idemmäksi, mutta kuurosateita saatiin itäosissa vielä iltaan saakka. Lännessä oli vaihtelevapilvisen poutaa ja ajoittain hyvin aurinkoistakin. Loppuillalla itäosienkin kuurot poistuivat. Matalapaineen keskuksen jälkipuolen lännen ja pohjoisen väliset tuulet olivat vielä aluksi ajoittain navakoita, mutta iltapäivästä alkaen ne vähitellen heikkenivät. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila nousi lännen poutaisella alueella +17 ja +20 asteen välille; lämpimintä lounaiskolkassa. Itäosien sateisimmilla alueilla se jäi +15 asteen vaiheille.
Perjantai 16.8.2013: Matalapaine Suomen itäreunalla siirtyi yhä enemmän pois itään heiketen samalla. Itä-Euroopan hellekorkeapaine vahvistui vielä vähän ja muodosti heikkoa korkeapaineen selännettä Suomeen liittyen jo Lapissa olleeseen Jäämereltä ulottuneeseen korkeapaineeseen. Islannin tienoolla ja Britteinsaarten länsipuolella muhi laajaa matalapainetta, jonka itäisin rintamasysteemi eteni Etelä-Skandinaviassa lähemmäksi Suomea. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli enimmäkseen selkeää. Aamupäivällä muodostui runsaasti kumpupilvisyyttä, joista muodostui paikoin sadekuuroja. Iltapäivällä etelärannikko putsaantui mereltä käsin selkeämmäksi, mutta kumpupilvisyys jatkui sisämaassa alkuiltaan. Loppuillalla oli muutoin selkeää, mutta läntisen rintamasysteemin edellä lipui jo hajanaista untuvapilvilauttailua lännestä. Länsituulet vallitsivat enimmäkseen heikkoina - kohtalaisina; tuulisinta iltapäivällä. Illalla oli hetken tyynempää, mutta lännestä alkaen etelä-lounaistuulet alkoivat voimistua selvästi. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä; sisämaassa paikoin n. +10 astetta. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla; paikoin vähän ylikin.
Lauantai 17.8.2013: Korkeapaine siirtyi Itä-Euroopasta vähän enemmän Mustanmeren pohjoispuolelle. Britteinsaarten ja Islannin tienoilla velloi edelleen laajaa matalapainetta, missä voimakas osakeskus siirtyi lännestä Islannin ja Skotlannin väliin. Tämä matalapaineiden systeemi syötti etelälounaasta lämmintä ilmaa Fennoskandiaan niin, että Skandinaviasta Suomeen tulleen rintamasysteemin myötä tarkastelualueelle tuli lämmin sektori; yöllä - aamulla se alkoi tapahtua lämpimän rintaman tulona lounaasta, missä untuva - verhopilvien kautta pilvistyi ja pian alkoi sateinen sää. Rintamasadetta riitti iltapäivällä kohtalaisesti, mutta illalla sateet vähenivät. Pilvisyys jatkui kuitenkin koko ajan runsaana alapilvien kera ja ilmamassan utu lisääntyi myös selvästi. Etelä-lounaistuulet voimistuivat aamuksi - alkuiltapäiväksi ajoittain navakoiksi, mutta sitten lounaistuulet heikkenivät vähän. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla ja lounaassa paikoin reilun +15 asteen verran. Päivälämpötila oli enimmäkseen +16 ja +20 asteen välillä.
Sunnuntai 18.8.2013: Hellekorkeapaine pysyi lähes sijoillaan Mustanmeren pohjoispuolella. Islannin - Britteinsaarten tienoolla velloi yhä laaja matalapaine siten, että Islannin ja Skotlannin väliin tullut voimakas osakeskus alkoi siirtyä Norjanmerelle; se toi jo Skandinaviaan voimakkaan uuden rintamasysteemin, kun samalla Suomeen tullut edellinen heikkeni pois. Suomeen jatkui vielä hyvin lämmin ja kostea lounaisvirtaus. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli vielä aluksi runsasta alapilvisyyttä, mutta se hälveni ja sitten koko loppupäivän oli vaihtelevasti lähinnä vain hajanaista hahtuva- ja palleropilveä. Iltapäivällä oli lisäksi vähäistä kumpupilvisyyttä. Loppuillalla länsiosissa jo pilvistyi em. uuden rintaman lähestyttyä. Ilmamassa oli koko ajan hyvin utuinen ja taivas siksi samea. Lounaistuulet olivat heikkoja - kohtalaisia; tuulisinta illalla. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla ja lounaassa +16 ja +19 asteen välillä. Päivälämpötila oli +22 ja +25 asteen välillä.
Alkaneen viikon 34 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitystä ei tule): Sääennuste koskee taas vain tämän kuluneen viikon sunnuntaita ja ensi viikon 35 etenkin alkupuolta, koska julkaisussani on taas ilmennyt viivettä. Nyt alustavasti jo tapahtuneesta viikon 34 säästä >> Maanantaina lännestä tullut uusi rintamasysteemi karkotti tarkastelualueelta kostean ja lämpimimmän ilmamassan pois rankkojen kuurottaisten sateiden kera, mutta ti - ke ajaksi jäi vallitsemaan kuitenkin yhä lämpimähkö länsivirtaus vaihtelevapilvisen poutaisena korkeapaineen painopisteen säilyttyä eteläpuolella; päivälämpötiloissa päästiin yhä monin paikoin reiluun +20 asteeseen ja yötkin pysyivät suht lämpiminä reilussa +10 asteessa.
Toissa päivänä torstaina luoteesta tuli kylmä rintama alueen ylitse runsaamman pilvisyyden ja kuurottaisten sateiden kera; seassa oli hieman ukkosta, mutta paikoin ei myöskään satanut lähes - ollenkaan mitään. Korkeapaine vahvistui samalla Fennoskandian länsireunalle.
Tuon jälkeen eilen perjantaista alkaen tuo korkeapaine siirtyi Fennoskandian ylle paremmin ja näillä näkymin se jää vellomaan ensi viikon 35 alkupuolelle saakka lähes sijoilleen. Sitten se näyttäisi venyvän itä-länsisuunnassa pitäksi Britteinsaarilta Etelä-Suomen yli Venäjälle ja matalapaineet suuntaavat Pohjois-Atlantilta Jäämerelle tuoden yhä lämmintä ilmaa länsilounaasta. Tämä tilanne näyttäisi jatkuvan näillä näkymin jopa lähes koko ensi viikon 35 loppupuoliskon...
Niinpä eilen alkoi poutainen ja aurinkoinen lähes selkeä jakso, missä on ollut ja tulee olemaan korkeintaan vain vähäistä yläpilvilauttailua ja iltapäivällä vähäistä kumpupilvisyyttä; tosin eilen perjantaina oli runsaampaa ja vähän lauttaantunutta iltapäivän kumpupilvisyyttä. Tuuliolosuhteet ovat tästä lauantaista alkaen useita päiviä hyvin heikkoja ja ajoittain on tyyntä.
Tämän korkeapaineen aluksi eli eilen perjantaina pohjoisesta pääsi vähän viileämpää ja kuivaa ilmamassaa tarkastelualueelle niin, että lämpötiloissa ollaan oltu to-pe yöstä alkaen aikaisempaa selvästi viileämmissä lukemissa etenkin sisämaassa; minimilämpötilat ovat laskeneet paikoin jopa lähelle +5 astetta, mutta meren äärellä ollaan oltu +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötilat olivat to ja eilen pe +20 asteen vaiheilla ja tänään la jatkuu samanlaiset olosuhteet.
Jatkossa lämpenee vähän sekä öiden että päivien osalta, jolloin minimilämpötilat nousevat sisämaassa lähelle +10 astetta ja etelärannikolla +11 ja +14 asteen välille. Päivälämpötilat nousevat yleisesti +21 ja +24 asteen välille; hellerajallekin saatetaan päästä ajoittain etenkin lounaiskolkassa. Ensi yö on vielä viileä, mutta nämä lämpötilat pätevät huomisesta su alkaen ja saattavat jatkua jopa lähes koko ensi viikon 35. Tavanomaista lämpimämpää loppukesän säätä riittänee siis erittäin hyvin.
Euroopan mittakaavassa kuluneen viikon 34 osalta on ollut laajasti hyvin kesäistä säätä lähes kaikkialla; Länsi-Venäjälläkin lämpeni taas Jäämeren rantaa myöten ja eteläosissa oli hyvin helteistä. Manner-Euroopassakin alkuviikon vähäisen viilenemisen jälkeen alkoi taas lämmetä helteelle Britteinsaarten eteläosia myöten torstaista alkaen. Sen sijaan tuo uusi Fennoskandiaan tullut korkeapaine on aiheuttanut nyt sen, että sen itäpuolella Länsi-Venäjän pohjoisosiin on alkanut virtaamaan laajasti Jäämereltä syksyisen viileää ilmaa matalapaineen kera ja ensi viikon alussa se mahdollistaa Vienanmeren ja Uralin välille monin paikoin ensimmäisiä kunnon yöhalloja.
Ensi viikolla 35 tuon korkeapaineen pitkulaiseksi muotoutumisen myötä Länsi-Venäjän pohjoisosissakin tosin lämpenee vielä uudestaan laajasti kesäiseksi ja manner-Euroopassa on jatkumassa edelleen jopa monin paikoin helteinen loppukesän sää. Sade- ja ukkoskuuroja voi silti tulla paikoin ja ajoittain; etenkin tänä viikonloppuna Britannian tienoilta kaakkoon siirtyy sellaisen epävakaisen sään alue, missä yhteydessä on tilapäisesti viileämpää.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 33 - 2013: Etelä-Suomen kasvukauden kehitysaste noudatti edelleen vähintään 2 viikon mittaista etumatkaa ajankohdan tavanomaiseen aikatauluun nähden >>
Pietaryrtti (Tanacetum vulgare), rantakukka (Lythrum salicaria) ja pujo (Artemisia vulgaris) lopettivat ko. jaksolla jo lähes kokonaan kukintansa, mutta yksittäistä uudestaan ja jatkokukkimista esiintyi vielä kaikilla paikoitellen. Saunakukan (Tripleurospermum inodorum) uusintakukintaa ilmeni monin paikoin. Maitohorsman (Chamerion angustifolium) siemenvillavaiheen pöllyävin vaihe alkoi jäämään taakse ja sen lajin kasvustoissa tapahtui kuihtumista monin paikoin runsaasti sekä ruostesienien että ennenaikaisen ruskaantumisen kautta; ruostesienikuihtuminen oli ruskeaa ja muu oranssia - punaista. Ohdakkeiden (Cirsium sp.) siemenvillavaihe oli edelleen runsasta.
Heinävaltaiset niityt pysyivät muutoin ruskeina, mutta kallioisilla rinteillä ja kuivilla niityillä ko. viikon lähes ennätysrunsaat sateet laukaisivat uutta vihreää heinäkasvua esille ja monia muitakin ruohovartisia lajeja alkoi kasvaa uudestaan. Puistoissa ja puutarhoissa nurmikoiden kasvu palautui myös ko. viikon sateiden myötä etelärannikollakin normaaliksi ja niiden vehreys onkin ollut taas kaikkialla rehevää ja nopeakasvuista. Syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) kukinta lakkasi jo kokonaan.
Puutarha- ja puistokukinnassa tyypillisten elokuun kukkijoiden osalta kukinta osaltaan jatkui edelleen, mutta lakkasikin myös jo toisin osin >> Tarhapiiskuista (Solidago cv.) varhaiset, tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium) ja monet syysleimut (Phlox sp.) lopettivat jo suurimmaksi osaksi kukintansa. Sen sijaan tarhapiiskuista myöhäiset, kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball"), japaninjaloangervot (Astilbe japonica hybr.) sekä jotkut myöhäiset nauhukset (Ligularia sp.), kuten soihtunauhus (Ligularia X hessei) jatkoivat vielä loistoaan kukkimistensa loppupuoliskoillaan. Purppurapunalatvan (Eupatorium purpureum) siemenvillavaihe yleistyi ja tuoksuasteri (Aster novae-angliae) aloitti kukintaansa.
Puuvartisten lajien osalta syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukintahuipentumassa alkoi lämpimillä kasvupaikoilla ilmenemään neuvottomissa kukissaan jo vaaleanpunaiseksi värjäytymistä. Maakkian (Maackia amurensis) kukintahuipentuma saavuttui. Hedelmäkypsymisessä myöhäisimmät mustaselja (Sambucus nigra) ja viinirypäleet (Vitis sp.) eivät vielä ehtineet alkaa kypsymään ko. viikolla, mutta muista myöhäisistä esim. suomenpihlaja (Sorbus hybrida), ruohoselja (Sambucus ebulus), marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii) ja myöhäiset orapihlajat (Crataegus sp.) alkoivat värittää marjojaan puolikypsään vaiheeseen. Syysomenalajikkeiden (Malus sp.) satokausi jatkui ja tammien (Quercus robur) erittäin runsaat terhot saavuttivat täysikoon.
Häilyvää esiruskaa esiintyi edelleen, kuten elokuussa kuuluukin, mutta etelärannikon osalta aikaisemman kuivuuden etuaikaistamat sävyt taantuivat takaisin vihreämmäksi ja osa värittyneistä lehdistä varisi pois. Kuitenkin edelleen mm. metsävaahteroilla (Acer platanoides), villiviineillä (Parthenocissus sp.), joillakin pensasangervoilla (Spiraea sp.), pikkuherukalla (Ribes glandulosum), joillakin kotipihlajilla (Sorbus aucuparia) ja yksittäisillä tuomilla (Prunus padus) ilmeni haaleaa syysvärittymisen alkua. Tuomilla tosin on tänä vuonna poikkeuksena se syksyllä, että pahiten kesän tuomenkehrääjäkoiden toukkien invaasion takia lehdiltään syödyt ja sitten uudestaan lehtiintyneet puut myöhästyttävät ruskaansa normaalista selvästi.
Pioneeripuiden (koivut, lepät, haapa ja pajut) taimilla ja nuorilla puilla latvojensa pääversojen pituuskasvu alkoi olla lähes kokonaan loppu; vain rehevimmillä paikoilla ilmeni vielä yksittäin keskenkasvuisia latvaversojen kärkiä.
Härmä jatkoi runsasta esiintymistään niissä kasvustoissa, missä sitä vaivaa on ollut jo parisen kuukautta; paikoin näissä kasvustoissa alkoi ilmenemään siksi ennenaikaistunutta ruskaantumista; mm. tuomipihlajilla (Amelanchier sp.). Ruostesienien esiintyminen keskittyi edelleen aikaisempaan tapaan luonnossa lähinnä vain harmaaleppään (Alnus incana), haapaan (Populus tremula) ja joihinkin pajuihin, mutta koivuilla (Betula sp.) ei ollut aikaisemmista vuosista tuttua ruostesieni-invaasiota vieläkään käsillä jo vähän alkaneesta ruostesienikellastumisesta huolimatta; ko. valeruskaa oli tullut paikoin tiheisiin koivikkoihin lähinnä vain sisämaassa, millä alueella kulunut kesä on ollut kostea. Kaikki kuivuuskellastuminen päättyi etelärannikolla.
Istutetun puuston piirissä ruostesienivaurioita sen sijaan alkoi olla entistäkin enemmän joillakin metsävaahteroilla ja puistolehmuksilla (Tilia X vulgaris); osa niistä puista oli jopa kauttaaltaan ruskealehtisiä ja osittain jo varistuneitakin. Puistolehmuksella tätä vaivaa korosti myös aikaisemmin loppukesällä ilmennyt kirvojen invaasio ja siitä johtunut kirvanesteen likaamat ja mustuttamat lehdet ja siksi paikoin ennenaikainen ruskaantuminen. Suurimmaksi osaksi nämäkin puut olivat silti vielä kesäasuisia.
Ulkomaisten reheväkasvuisten ja eteläisten puiden taimilla ja nuorilla yksilöillä jatkui vielä pääversojen pituuskasvu runsaana, kuten valeakaasialla (Robinia pseudoacacia) ja eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides). Sen sijaan esim. keltatrumpettipuulla (Catalpa ovata), jumaltenpuulla (Ailanthus altissima), jalokastanjalla (Castanea sativa), samettisumakilla (Rhus hirta) ja neidonhiuspuulla (Ginkgo biloba) tämän kesän versojen puutuminen oli edennyt jo varsin hyvin loppuun saakka. Havupuista varjostinkuusella (Sciadopitys verticillata) versopuutuminen oli vielä hyvin keskeneräistä, kuten oli viikon kasvina esittelemälläni aitoviikunan vesoilla (Viikon 33 kasvivalokuva: Aitoviikuna (Ficus carica) ).
Maaseudun peltoviljelyssä ko. viikon hyvin runsaat sateet keskeyttivät pahasti viljojen puintia, joka oli jo osittain päässyt alkuun kahden edellisviikon aikana monin paikoin; liikakosteat viljat ja liikamärkinä paikoin upottaneet pellot estivät ko. toimia. Myös homeiden riski lisääntyi. Viimeisetkin pellot alkoivat kuitenkin tuleentua tässä vaiheessa täysiruskean kypsiksi. Tällä kuluneella viikolla 34 poutainen sää on palauttanut viljojen puinnin kiireiseen loppuvaiheeseen.
Jokien virtaamat nousivat viikon sateiden myötä selvästi, mutta tulvimiset jäivät ti-to aikana lähinnä vain taajamien ojiin ja puroihin sekä tukkeutuneiden viemärien ja alavien notkojen piiriin. Loppuviikolla virtaamat alkoivat palata taas normaaleiksi.
Vesistöissä pintavesien lämpötilat ovat pysyneet melko tasaisesti ennallaan sekä viikolla 33 että tällä kuluneella viikolla 34 >> Järvissä vesien lämpötilat ovat olleet pääsääntöisesti +17 ja +20 asteen välillä. Tosin viikon 33 sateisimman jakson aikana vedet olivat vähän viileämpiä. Suomenlahdella sama on pätenyt varsin hyvin sisälahdissa. Ulapallakin pintavedet ovat olleet koko ajan lähes samoja; pääosin ja varsin tasaisesti +15 ja +18 asteen välissä. Jatkossa vielä monta päivää jatkuva poutainen ja jopa lämpenevä sää saattaa vielä nostaa parilla asteella pintavesilämpötiloja ja uimavesikelpoisuutta ilmenee siksi ajankohtaan nähden normaalia paremmin koko ensi viikon 35 loppuunkin saakka.
Linnuista sanottakoon lopuksi, että pääskyset lähtivät lopulliselle poismuuttomatkalle ko. viikon hyvin epävakaisten säiden myötä. Toisaalta esim. Espoon Tapiolassa valkoposkihanhet (Branta leucopsis) ovat jääneet laiduntamaan rehevöityneille nurmikoille ja siemeniä ovat tulleet popsimaan runsaina parvina varpuset (Passer domesticus).
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment