Viikon 36 sää vuonna 2013: Aivan alussa epävakaisen normaaliviileähköä, muutoin hyvin lämmintä, aurinkoista, tyyntä ja sisämaan yö-aamusumuja (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 36 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson alussa eteläpuolella vaikuttanut matalapaine piti säätä epävakaisena ja ajankohdalle normaaliviileähkönä; ma oli sateita eteläisimmissä osissa, mutta ti oli jo pilvipoutainen. Keskiviikosta alkoi koko loppuviikon jatkunut korkeapainesää, jossa ilmamassa lämpeni vähitellen sunnuntain lämpöhuipennukseen saakka; koko ke - su jakso oli tavanomaista lämpimämpi ja päivittäin ylitettiin +20 astetta maksimilämpötiloissa ja eniten siis su. Helleraja jäi nippanappa saavuttamatta. Korkeapaineen vaikutettua ke - su oli sinä jaksona hyvin heikkotuulista ja tyyntä niin, että yölämpötiloissa sisämaa-alueet olivat joka yö paljon etelärannikkoa viileämpiä; kuitenkin aina oli yli +5 astetta ja hallanvaaraa ei ollut. Korkeapaineen sekaan tuli etelän ja lännen väliltä myös sen verran kosteaa ilmamassaa, että tyynet tuulet mahdollistivat sisämaassa yleisesti ja paikoin sakeasti yön ja aamun sumuja joka yö ke - la. Su oli vähäsumuisempaa. Iltapäivisin ke - su välillä aurinkoisinta oli to - pe; ke oli kumpupilviä ja la - su yläpilviharsoja, jotka toisaalta mahdollistivat upeita aamu- ja iltaruskotilanteita. Terminen kesä jatkui vankasti.

Euroopan mittakaavassa ma - ti tilanteena oli vielä edellisviikon puolelta jatkuneena se, että Britteinsaarten lounaiskulmalla pysytellyt korkeapaine toi pohjoispuoleltaan manner-Eurooppaan viileähköä ilmaa ja samalla Fennoskandiassa - Baltiassa oli vielä epävakaista matalapainesäätä. Samoin Länsi-Venäjällä matalapainetta siirtyi Mustanmeren pohjoispuolelta koilliseen sateineen. Tiistaina alkoi muutos, joka eteni korkeapaineen muotoutumisen mukaan koko loppuviikon seuraavasti:

Aluksi ke - to läntinen korkeapaine siirtyi manner-Eurooppaan itäosapainotteisesti tuoden Länsi-Eurooppaan Britteinsaarten eteläosia myöten helleaallon etelälounaasta. Fennoskandia alkoi poutaantua ja lämmetä korkeapaineen selänteen ulotuttua manner-Euroopasta. Samaan aikaan kuitenkin Jäämereltä pääsi syksyisen koleaa säätä Länsi-Venäjän pohjoisosiin. Viikon alussa Baltiaa vaivannut matalapaine siirtyi Mustanmeren pohjoispuolelle, missä se velloi ti lähtien koko loppuviikon runsaine sateineen; sen itäpuolella oli vielä laajasti hellettä ja ukkosia, mutta länsipuolella tuota em. syksyilmaa pääsi pohjoisesta kapeana kiilana mm. Moskovan seudulle.

Loppuviikko to - su korkeapaine muotoutui vaikuttamaan painopisteeltään Itä-Euroopasta enemmän Baltian - Etelä-Suomen ja Länsi-Venäjän pohjoisosan ylle ollen välillä kapeana vyöhykkeenä; tämän myötä manner-Euroopan helleaalto siirtyi enemmän Saksan tienoille ja siitä ulottui hyvin lämmintä kesäsäätä myös Fennoskandiaan; Lappikin sai lämmöstä osansa, mutta viikonloppuna syksy toisaalta palasi sinne hallanvaarojen kera. Länsi-Venäjän pohjoisosassa puolestaan ko. korkeapaineen alla viileässä syksysäässä hallat ja yöpakkaset yleistyivät, laajenivat ja ankaroituivat, kunnes aivan viikon lopussa alkoi vähän lämmetä. Manner-Euroopassa helleaalto antoi periksi länsiosissa Britteinsaarten vähäisen matalapainetoiminnan takia, mutta epävakaisen ja ukkostavan kylmän rintaman itään eteneminen pysähtyi la - su noin Saksan länsirajoille.

Ruska eteni Lapissa niin, että pohjoisosissa alkoi ilmaantumaan kirkasta ruskahuipennusta jo monin paikoin; eniten käsivarren Lapissa. Muualla Fennoskandiassa Etelä-Suomen tasaa myöten ensimmäisiä ruskavärejä alkoi ilmaantumaan vasta yksittäin ja viikon lämpöaalto alkoi jumittamaan ruskan alkamista / etenemistä. Länsi-Venäjän pohjoisosissa puolestaan viileä ja hallainen sää edisti jo laajasti ruskan etenemistä vauhdikkaasti huippuunsa varsinkin Jäämeren läheisillä alueilla ja Uralin vuoristossa.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 2.9.2013: Edellispäivän rankkasateet tuonut matalapaine heikkeni pois Pohjanlahdella, mutta yöllä syntyi jo uusi matalapaineen osakeskus Pohjois-Itämerellä ja se ylitti päivän aikana Baltiaa itäkaakkoon voimistuen samalla. Toinen pieni matalapaine liikkui Länsi-Venäjällä koilliseen ja Islannin tienoille jäi vellomaan laaja matalapaine. Korkeapaine pysyi vielä paikoillaan Britteinsaarten lounaiskulmalla. Tarkastelualueella yöllä oli vaihtelevan vähäpilvistä ja monin paikoin myös usvaista / sumuista, mutta itäkolkassa kapeana nauhana sateli vielä. Aamusta iltapäivään em. Baltian matalapaine epävakaisti eteläisimpien osien säätä runsaspilvisen kuurosateiseksi, mutta muualla oli vaihtelevapilvistä. Illalla poutaantui ja pilvisyys alkoi kaikota kaakkoon, mutta sisämaahankin jäi vielä hajanaista untuvapilvilauttailua, mikä mahdollisti upeaa iltaruskoa. Yöllä - aamulla oli aluksi enimmäkseen tyyntä, mutta iltapäivällä ja illalla itä-koillistuulet virisivät ajoittain kohtalaisiksi etenkin etelärannikon tuntumassa. Yölämpötila oli sisämaassa +6 ja +9 asteen välillä ja etelärannikolla +9 ja +13 asteen välillä. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä; viileintä sateisimmilla paikoilla.

Tiistai 3.9.2013: Matalapaine vetäytyi Baltiasta nopeasti Mustanmeren pohjoispuolelle, minne se jäi vellomaan. Samalla korkeapaine alkoi siirtyä hitaasti Britteinsaarten lounaiskulmalta itään manner-Eurooppaan; siitä alkoi muodostua selännettä lounaasta Suomeen. Samalla Islannista Jäämerelle venyneen matalapaineen kierrättämä heikentynyt okluusiorintama lähestyi Skandinaviassa Suomea loppupäivällä. Tarkastelualueella yöllä - aamulla muodostui monin paikoin sumupilveä, mutta se rakoili auringon noustua pian ja muuttui iltapäiväksi vaihtelevaksi kumpukerrospilveilyksi. Illansuussa se hälveni; illalla olikin muutoin selkeää, mutta länsiosiin lipui em. rintaman untuva- ja harsopilviä vyöhykkeinä länsiluoteesta. Pohjoisen ja idän väliset tuulet olivat yöllä - aamulla vielä ajoittain kohtalaisia, mutta sitten ne olivat hyvin heikkoja ja illaksi tyyntyi jopa kokonaan. Yölämpötila oli sisämaassa +6 ja +9 asteen välillä ja etelärannikolla +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötila oli +17 ja +20 asteen välillä.

Keskiviikko 4.9.2013: Korkeapaine asettui manner-Euroopassa keski- ja itäosiin tuoden hellettä länsiosiin ja ulottaen Suomeen - Vienanmerelle selännettä, joka vahvistui päivän mittaan. Matalapaine jäi vellomaan Mustanmeren pohjoispuolelle. Toisen matalapaineen painopiste venyi Islannista yhä enemmän Jäämerelle ja sen eteläpuolella Skotlannista Lappiin muodostui rintamasysteemi pienten matalapaineen osakeskusten kera; sen eteläpuolella lounaasta alkoi tulla Fennoskandiaan hyvin lämmintä ilmaa. Tarkastelualueelle saapui lännestä sijoilleen kuollut vanha okluusiorintama, jonka myötä esiintyi hajanaista untuva-, harso-, pallero- ja hahtuvapilvilauttailua; yöllä - aamulla lännessä ja loppupäivänä lähinnä idässä. Lisäksi iltapäivällä oli sisämaapainotteista kumpupilvisyyttä, joista paikoin kohosi pulleita melkein kuuropilviä; illalla näistä jäi yksittäisiä kumpukerrospilvilauttoja. Ilmamassa oli vähän utuinen etenkin aamulla; yöllä oli paikoin usvaa. Tuulet olivat enimmäkseen tyyniä; kokonaan tyyntä oli yöllä - aamulla ja illalla. Yölämpötila oli sisämaassa +6 ja +10 asteen välillä ja etelärannikolla +10 ja +13 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla - paikoin vähän yli; lämpimintä sisämaassa.

Torstai 5.9.2013: Korkeapaine vahvistui kohti pohjoista siten, että sen painopiste alkoi siirtyä Keski- ja Itä-Euroopasta Suomen itäreunalle. Samalla Mustanmeren pohjoispuolella jatkoi vellomistaan matalapaine voimakkaana. Britteinsaarten ja Islannin välissä voimistui hetkeksi yksi matalapaineen osakeskus, joka oli osa edellispäivänä muodostunutta rintamasysteemiä; se siirtyi Fennoskandian yltä pohjoisemmaksi ja päästi siten lämpöä Lappiinkin. Britteinsaarilla alkoi muodostua oma matalapaineensa, mutta manner-Euroopassa helle laajeni. Tarkastelualueella sää selkeni yöllä kokonaan, mutta sisämaassa syntyi sumua ja etelärannikolla paikoin usvaa. Aamusta lähtien koko loppupäivän oli muutoin selkeää, mutta iltapäivällä sisämaassa oli paikoin vähäistä kumpupilvisyyttä. Ilmamassa oli vähän utuinen. Tuulet pysyivät enimmäkseen tyyninä; tyynintä edelleen yöllä - aamulla ja illalla. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla - vähän alle ja etelärannikolla +11 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 ja +23 asteen välillä; lämpimintä sisämaassa.

Perjantai 6.9.2013: Suomen itäreunalle tullut korkeapaine venyi itä-länsisuunnassa siten, että aamusta alkaen se oli jonona Baltiasta Etelä-Suomen kautta pitkälle itään Uralin eteläosien yli. Mustanmeren pohjoispuolen matalapaine alkoi viimein heiketä vähitellen. Britteinsaarten uusi matalapaine voimistui vähän ja alkoi tuoda manner-Eurooppaan lännestä viileämpää ja epävakaista säätä; Keski-Euroopassa vielä hellettä. Fennoskandiassa vaikutti vielä lämmin ilmamassa, mutta Norjanmeren uusi matalapaineen osakeskus alkoi tuoda lännestä Skandinaviaan kylmää rintamaa. Tarkastelualueella jatkui muutoin täysin selkeä sää, mutta yöllä - aamulla sisämaassa oli sumua paikoin sakeana ja etelärannikollakin usvaa; muutoin ilmamassan utu oli vähäistä. Lisäksi etelästä tuli paikoin kumpukerrospilvilauttoja iltapäivällä hetkeksi. Tuulet olivat edelleen ajoittain tyyniä - hyvin heikkoja, mutta em. iltapäivän pilvitilanteessa etelä-kaakkoistuulet olivat hetkittäin kohtalaisia. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla ja etelärannikolla +11 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 ja +23 asteen välillä; lämpimintä sisämaassa.

Lauantai 7.9.2013: Edellispäivän korkeapainejono muotoutui siten, että oma korkeapaineensa vahvistui keskukseltaan Baltian - Pohjois-Itämeren tienoille ja muu osa kaikkosi kauemmaksi Venäjällä. Britteinsaarten matalapaine heikkeni ja Mustanmeren pohjoispuolella jatkoi vielä matalapainetta heikkona. Sen sijaan Norjanmereltä liikkui matalapaine nopeasti Barentsinmerelle ja siinä Lapin yli pyyhkäisi yöllä kylmä rintama; sen häntä jäi Fennoskandian keskiosiin itä-länsisuunnassa jakaen ilmamassat. Lappiin tuli syksyannos ja eteläpuolella jatkui hyvin lämmin kesäsää; Keski-Euroopassa yhä hellettä. Tarkastelualueella yöllä ja aamulla oli jälleen sisämaan paikoin sakeaa sumua ja etelärannikollakin usvaa; muutoin oli vähän utuista. Sumujen hälvettyä taivas oli aluksi lähes selkeä, mutta jo vallinneita untuvapilvilauttoja ilmaantui iltaan mennessä vähän runsaammin ja siitä syntyi upea iltaruskotilanne. Lentokonevanoja oli myös ajoittain paljon. Yöllä - aamulla oli tyyntä, mutta iltapäivällä länsituulet olivat heikkoja - kohtalaisia. Illalla tyyntyi taas. Yölämpötila oli etelärannikolla +11 ja +15 asteen välillä ja sisämaassa +10 asteen vaiheilla; viileintä idässä. Päivälämpötila oli +20 ja +24 asteen välillä; lämpimintä sisämaassa.

Sunnuntai 8.9.2013: Fennoskandiassa muodostui kaksijakoinen korkeapainetilanne; lähes sijoilleen keskiosiin jäi em. ilmamassoja jakanut rintamasysteemi heikkona. Sen pohjoispuolelle Lappiin muodostui syksyviileä korkeapaine ja sen eteläpuolella Baltia - Pohjois-Itämeri -keskeisesti jatkoi kesäisen lämmin korkeapaine; helle heikkeni vähän Keski-Euroopassa. Britteinsaarilla oli yhä heikkoa matalapainetta, mutta varsinainen matalapainetoiminta aktivoitui rintamasysteemeineen Islannin seudulta Jäämerelle. Tarkastelualueella vallitsi koko päivän vaihtelevasti untuva- ja harsopilvilauttoja em. rintaman takia, mutta aurinko pääsi myös paistamaan hyvin. Sisämaassa oli iltapäivällä myös vähäistä kumpupilvisyyttä. Pilvitilanne mahdollisti sekä aamu- että iltaruskon näyttävyyden. Yöllä - aamulla oli sisämaan sumua aikaisempaa selvästi vähemmän, mutta ilma oli yhä vähän utuista koko päivän. Taas oli enimmäkseen tyyntä, mutta länsi-luoteistuulet virisivät ajoittain etenkin iltapäivällä. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +21 ja +25 asteen välillä; lämpimintä lounaan sisämaassa.

Alkaneen viikon 37 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Jakson säästä on jo toteutunut ma - to välinen osa, jolloin tavanomaista lämpimämpi sää jatkui edelleen tarkastelualueella. Se johtui siitä, kun korkeapaine jäi vallitsemaan Suomen itä-kaakkoispuolelle, mikä mahdollisti lämpimät etelä-kaakkoisvirtaukset alueelle. Toisaalta kosteassa ilmamassassa epävakaisuuttakin ilmeni, jonka takia päivittäin ma alkaen esiintyi monin paikoin sadekuuroja iltapäiväpainotteisesti ja seassa oli siellä täällä myös ukkosia varsin kesäiseen malliin myös jokaisena päivänä. Päivälämpötiloissa noustiin edelleen lähes joka päivä +20 asteen vaiheille ja yötkin olivat tällä jaksolla varsin lämpimiä sisämaassakin aikaisempaa runsaamman pilvisyyden takia.

Samaan aikaan manner-Euroopassa matalapaine valtasi viimein lännestä käsin koko aluetta osakeskuksineen ja kesäiset helteet väistyivät jo maanantaina vain Välimerelle. Eilen ja tänään to sateisimmilla paikoilla Länsi- ja Keski-Euroopassa on ollut jopa jo melko syksyisen viileääkin. Länsi-Venäjällä puolestaan sää parantui tämän alkuviikon mittaan merkittävästi; yhtäältä Mustanmeren pohjoispuolen alueita pitkään vaivanneesta matalapaineesta päästiin vihdoin eroon ja sen myötä sää lämpeni kesäisemmäksi. Toisaalta pohjoisosissakin sää lämpeni jopa niin paljon, että poutasäässäkin yöhallat ja -pakkaset poistuivat toistaiseksi.

Jatkossa pe - su Suomen itäpuolinen korkeapaine vahvistuu ja siirtyy keskukseltaan Uralin tienoille. Samalla Mustanmeren pohjoispuoli saa Itä-Euroopasta käsin taas matalapaineen vaivakseen. Manner-Euroopassa on vain vähän epävakaista, mutta varsinainen voimakas matalapainetoiminta muhii Pohjois-Atlantilla; Islannin tienoilta Jäämerelle. Sunnuntaiksi tämä tuottaa erittäin rajun ja syyskauden ensimmäisen myrskymatalapaineen noin Islannin, Skotlannin ja Norjan rajaamaan kolmioon. Tarkastelualueen kannalta loppuviikko sujuu täten ajankohtaan nähden hyvin lämpimässä etelä-kaakkoisvirtauksessa, jossa pilvipoutainen ja osaksi aurinkoinenkin sää vallitsee päivälämpötilojen kohotessa yhä +20 asteen vaiheille ja paikoin ylikin. Yölämpötilat pysyvät yleensä +10 asteen vaiheilla; etelärannikko on tutusti leudoin ja sisämaassa tyynissä selkeäsäisissä tilanteissa voi olla viileämpääkin, muttei hallanvaaraa.

Ensi viikon alkupuolella odotellaan sitten tuon em. erittäin rajun matalapaineen vaikutuksen leviämistä idemmäksi; näillä näkymin vaikuttaa siltä, että ko. matalapaine jää ma - ke aikana lähes sijoilleen vellomaan Fennoskandian länsireunalle, mutta heikkenee samalla vähitellen. Siitä huolimatta se alkaa kierrättää eteläpuolitseen Suomeen sadealueita ja kuurosateita yksi toisensa perään, joten hyvin epävakaiselta ensi viikolla näyttää. Toisaalta tarkastelualue pysyy matalapaineen lämpimällä itäsivulla, jolloin lähinnä vain päivälämpötilat laskevat runsaassa pilvisyydessä ja näin ollen termisen kesän päättyminen Etelä-Suomessa ei ainakaan ensi ke mennessä vielä mahdollistu; päivälämpötilat voivat jäädä ma - ke +15 asteen vaiheille, mutta öisin on edelleen n. +10 astetta - sisämaassa vähän alle....

Em. perusteella syksyn etenemisestä voidaan todeta seuraavaa: Fennoskandiassa on edelleen ja uudestaan Lappia myöten niin paljon tavanomaista leudompaa, että mm. ruskan etenemiseen tällä on jonkin verran jumittavaa vaikutusta koko alueella ja etenkin vielä etelämpänä, missä kunnon ruska-aalto on vielä alkamatta. Länsi-Venäjälläkin on lähipäivinä hyvin lämmintä / leutoa ajankohtaan nähden, joka jarruttaa syksyä. Toisaalta em. Uralille sijoittuva korkeapaine päästää itäpuoleltaan juuri Uralin seudulle sen verran koleaa ilmaa, että selkeässä korkeapainesäässä siellä yöpakkaset palaavat entistäkin selvemmin. Manner-Euroopassa vietetään perusnormaalia syyskesää ja Välimerellä nautitaan vielä hellesäistä monin paikoin viikon 36 tapaan. Palaan vielä sunnuntaina päivittämään tarkempia tietoja ensi viikon säästä...

Päivitys sunnuntaina 15.9.2013 klo. 21:50: Päättyvän viikonlopun sää on ollut ennustetun mukaista eli vaihtelevapilvisen poutaista ja kesäisen lämmintä; tosin taaskin oli öisin - aamuisin sisämaapainotteisia sumuja ja tänään sunnuntaina pilvisyys oli aikaisempaa runsaampaa lievän sadekuuroriskin kera, mikä jätti päivälämpötilat "vain" reiluun +15 asteeseen.

Alkavalle viikolle 38 on edelleen näkyvissä aikaisemmin arvioitu skenario: Ma - ke aikana asetelmana pysyy tilanne, jossa Skandinavian länsireunalla pysyy voimakas matalapaine ja vahva korkeapaine pysyy keskukseltaan Uralin tienoilla. Aikaisempaan ennusteeseen nähden on kuitenkin se muutos, että ma ja ti sadealueet eivät vielä kierry matalapaineen itäpuolella kunnolla Suomeen; tarkastelualueella etelän ja idän väliset tuulet ovat kuitenkin ajoittain voimakkaita, pilvisyys melko runsasta ja ainakin vähän voi tulla kuurosateita ulottuen yhtäältä lännestä ja tullen toisaalta kaakosta. Keskiviikkona olisi sitten tulossa etelästä kunnon sadealue. Yöt ovat leutoja; pääasiassa ollaan +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötiloissa reiluun +15 asteeseen päästään vielä poutahetkillä.

To aikana matalapainetta näyttäisi muotoutuvan lännestä käsin enemmän Suomen eteläreunalle, jolloin sateiden todennäköisyys olisi viikon suurimmillaan ja runsaimmillaan; etelärannikon tuntumassa voisi jopa hieman ukkostaa. Ilmamassa pysynee kuitenkin suhteellisen leutona; runsaassa pilvisyydessä lämpötila on ympäri vuorokauden +12 ja +15 asteen välillä; etelärannikolla jopa +15 asteen vaiheilla.

Perjantaista eteen päin ennustettavuus on heikkoa, mutta tässä vaiheessa tarkastelualueen säähän näyttäisi vaikuttavan eteläpuolisen matalapainetoiminnan piirissä kaksi osakeskusta; toinen edellispäivän osakeskus jäisi lounaispuolelle ja toinen lähestyisi kaakosta. Nämä näyttäisivät yhdistyvän viikonlopuksi noin Baltian alueella ja sään ratkaisee niiden / sen ulottumisen määrä Etelä-Suomeen ja tarkka sijainti. Selvää viilenemistä voisi tapahtua, jos matalapaine olisi itäpainotteinen ja sen luoteiskulmalla muodostuisi koillisvirtausta Vienanmeren suunnasta. Lännempi asema jatkaisi matalapaineen itäpuolelta leudon ilman kiertymistä... Sateita olisi kuitenkin tulossa näillä näkymin myös pe - su aikana, mutta poutahetkiä mahtunee sekaan.

Euroopan mittakaavassa alkavalla viikolla kesähelteitä mitataan enää vain Välimerellä ja sielläkään ei enää kaikkialla. Tuo alkuviikon lännen voimakas matalapaine epävakaistaa runsassateisesti Skandinaviaa sekä paljon myös Britteinsaaria ja manner-Euroopan länsiosia. Voimakastuulistakin on ajoittain ja lämpötilat ovat viileähköjä. Idempänä manner-Euroopassa on vähemmän epävakaista ja lämpimämpää. Länsi-Venäjällä sen sijaan on jatkuvasti sikäläisittäin laajoilla alueilla erittäin leutoa / lämmintä, kun Uralin korkeapaineen ja tuon lännen matalapaineen välissä siellä vallitsee Kaspianmeren suunnasta laaja ja lämmin etelä-kaakkoisvirtaus; tämä ulottuu paitsi Suomeen ja etenkin Lappiin, niin myös Venäjän Jäämeren rannallekin; leutous korostuu öiden hallattomuutena ja hellettä saatetaan mitata vielä erikoisen laajasti Mustanmeren - Kaspianmeren pohjoispuolella. Ainoastaan Uralin seudulla ja siitä itään on kunnolla syksyistä ja yöpakkasta. 

Viikon loppupuolella tuon Suomen eteläpuolisen matalapainetoiminnan takia epävakainen sää alkaisi ulottumaan paremmin myös Länsi-Venäjällekin, mutta siellä toisaalta jatkuisi edelleen ajankohtaan nähden hyvin leuto / lämmin sää laajasti. Länsi-Eurooppaan puolestaan alkaisi tulla uusi korkeapaine lounaasta ja samalla lounaasta näyttäisi tulevan voimakasta matalapainetoimintaa kohti Islantia sisältäen ilmeisesti hurrikaaninjämänkin; ainakin Britannian - Ranskan seudulla alkaisi täten lämmetä vielä kesäiseksi... 

Lisää sääennusteita alkavan viikon 38 aikana julkaistavassa seuraavassa sääraportissa. 

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 36 - 2013: Edelleen pääosaa näytelleet tavanomaista lämpimämmät säät edistivät Etelä-Suomen kasvukauden loppuvaiheita normaaliin nähden jopa jo lähes kuukauden (3 - 4 viikkoa) verran etuajassa! Näin ollen tämän syyskuun tilanteet ovat alkaneet muistuttamaan osittain ennätyslämpimän kasvukauden 2011 tilanteita samana ajankohtana. Sen mukaan tällä jaksolla >>

Rantakukka (Lythrum salicaria) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) jatkoivat vielä uusintakukintaansa, mutta etenkin ensinmainittu alkoi jo hiipumaan kukinnaltaan. Toisaalta puistojen ja puutarhojen nurmikoilla alkoi esiintyä paikoin syysmaitiaisen (Leontodon autumnalis) uusintakukintaa. Maitohorsman (Chamerion angustifolium) ja sananjalan (Pteridium aquilinum) ennenaikainen kuihtuminen eteni jo lähes loppuun; yksittäisille paikoille jäi vielä osaksi vihreitä kasvustoja. Sienien esiintyminen jatkui runsaana.

Puutarha- ja puistokukinnassa alkoi olla jo vaikeaa löytää runsaasti vielä kukkivia monivuotisia lajeja, mutta tyypillinen ja yleinen pensashanhikkien suku (Dashipora sp.) tarjoaa varmaa kukintaa joka syksy pakkasiin saakkakin; tälläkin kerralla ko. pensaat kukkivat yhä hyvin paljon. Harvinaisemmista lajeista runsaassa kukintavaiheessa olivat tuoksuasteri (Aster novae-angliae), jotkut syyshohdekukkalajikkeet (Helenium cv.) ja myöhään kukkivat ryhmäruusulajikkeet (Rosa cv.). Kasvukauden etuaikaisuuden takia vielä syyskuussa normaalisti kukkivat perennat olivatkin tällä kertaa jo siirtyneet lähes kauttaaltaan hedelmävaiheeseen; kuten tarhapiiskuista (Solidago sp.) myöhäiset, kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.) ja kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball").

Hyvin runsasta kukintaa tuottivat edelleen yhden kasvukauden ajan kasvatettavat ns. kausikasvit eli kesäkukat; niiden parasta kukinta-aikaahan on elokuu, mutta nyt poikkeuksellisesti niiden runsas ja näyttävä kukinta jatkui viime viikolla ja edelleen on jatkumassa, kun nämä hyvin lämpimät ja hallattomat säät ovat olleet edesauttajina.

Pensaiden piirissä joillakin virpiangervoilla (Spiraea chamaedryfolia) ja villaheiseillä (Viburnum lantana) viimeaikaiset hyvin lämpimät säät virittivät paikoin esille poikkeuksellista uusintakukintaa.

Tammien (Quercus robur) hyvin runsaat terhot alkoivat jo paikoin varista kypsinä. Mustaseljan (Sambucus nigra), viiniköynnösten (Vitis sp.), kesälaakerin (Ilex verticillata) ja tulimarjan (Pyracantha coccinea) marjat alkoivat jo saavuttaa täysikypsyyttä, vaikka se tapahtuu normaalisti vasta syys-lokakuun vaihteen tienoilla. Myöhäiset luumut (Prunus sp.) olivat täysikypsiä ja alkoivat jo varistakin osittain ylikypsinä. Omenissa syyslajikkeiden satokausi alkoi jo jäädä taakse ja omenaviljelyssä puihin on jäämässä jäljelle poikkeuksellisesti enää talviomenat. Myös viikon 36 kasvina esittelemässäni omenalajikkeessa sato oli ennenaikaisesti täysikypsää >> Viikon 36 kasvivalokuva: Turkestaninomenapuu (Malus "Niedswetskiana" -hybr.).

Ruskan alkaminen / eteneminen ensimmäisillä ruskaantujilla eli mm. ensimmäisen ruskavaiheen metsävaahteroilla (Acer platanoides), mongolianvaahteralla (Acer tataricum ssp. ginnala), yksittäisillä haavoilla (Populus tremula), villiviineillä (Parthenocissus sp.), joillakin pensasangervoilla (Spiraea sp.), pikkuherukalla (Ribes glandulosum), joillakin kotipihlajilla (Sorbus aucuparia), etenkin tuomenkehrääjäkoiden toukkainvaasiosta selvinneillä tuomilla (Prunus padus), punasaarnella (Fraxinus pennsylvanica), mantsurianonnenpensaalla (Forsythia mandshurica), kirsikkasorvarinpensaalla (Euonymus planipes), rusokirsikalla (Prunus sargentii), katsuralla (Cercidiphyllum japonicum), ruosteviinillä (Vitis coignetiae) ja perennoista monilla pioneilla (Paeonia sp.) alkoi jumittaa viikon lämpöaallon takia, mutta ensimmäisiä kirkkaita värejä ilmeni kuitenkin vähän jo kaikilla. Eniten monilla tuomilla ja punasaarneilla, jotka näyttivät etenevän jo ruskahuipennukseen etuaikaisempina muihin verrattuna.

Männyillä, kuten kotimaisella metsämännyllä (Pinus sylvestris) vanhojen neulasvuosikertojen kellastuminen alkoi saavuttaa joissakin puissa huipennusvaihettaan, mutta pääsääntöisesti se on tapahtumassa vasta tällä viikolla 37 ja ensi viikolla 38.

Koivujen (Betula sp.) ruostesieniesiintyminen runsastui edelleen, mutta aikaisempien vuosien saman ajankohdan poikkeuksellisen runsasta invaasiovaleruskaa näiden sienien aiheuttamana ei ole saavutettu. Toisaalta koivuille tyypillinen heikkojen oksien laikuttainen esiruska ilmaantui viikon mittaan esille monissa puissa ja siitä varistui jo lehtiäkin maahan. Joillakin haavoilla (Populus tremula) ruostesienien tekemä valeruska lisääntyi myös selvästi. Viljellyillä poppeleilla ruostesieniruskaa on esiintynyt elokuulta asti paikoin runsaasti ja tällä viikolla esim. joillakin balsamipoppeleilla (Populus balsamifera) alkoi siksi ennenaikainen variseminen. Härmästä etuaikaistuneen ruskan eteneminen oli toisaalta jumissa tällä erää.

Maaseudun peltoviljelyssä viimeisetkin puinnit saatiin päätökseen; jäljelle jääneillä sänkipelloilla lämpimät säät kasvattivat uusia rikkaruohoja nopeaan tahtiin ja yhä runsaammiksi esiintymiksi. Samasta syystä jo kylvetyt syysviljat (syysvehnä ja ruis) jatkoivat oraantumistaan erittäin nopeasti ja rehevästi.

Maaperän kosteus säilyi edelleen varsin hyvin ja kuivuusongelmia ei ilmaantunut aurinkoisesta ja lämpimästä säästä huolimatta; haihtumisen vähenemisen lisäksi ko. viikolla etenkin sisämaan yösumut aiheuttivat tyynessä säässä erityisen paljon yökastetta ja tällä oli suuri kuivumista ehkäisevä merkitys, mistä sienet ja sammaletkin kiittivät. Jokien virtaamat pysyivät normaaleina / alkoivat vähän laskea alle ajankohdan normaalin.

Vesistöjen pintavesien lämpötilat pysyivät edelleen tasaisesti lähes samoina lämpimien säiden takia; koko viikon ajan järvissä pysyivät +15 ja +18 asteen väliset lämpötilat. Suomenlahdella ulapan ja sisälahtien väliset lämpötilaerot tasoittuivat edelleen; pintalämpötilat pysyivät täten kauttaaltaan reilussa +15 asteessa. Nämä lämpötilat ovat alkaneet olemaan yhä enemmän ajankohdan tavanomaisia arvoja korkeampia ja tällä viikolla 37 tämä on entisestään korostunut vesien pysyttyä tasaisen lämpiminä edelleen.

Lintumaailmasta mainittakoon lopuksi, että varpusparvet (Passer domesticus) ovat viihtyneet edelleen taajamien nurmikoilla monin paikoin runsaina parvina syömässä siemeniä; näin esim. Espoon Tapiolassa jo kolmatta viikkoa. Ko. alueella valkoposkihanhet (Branta leucopsis) eivät ole kuitenkaan viihtyneet viime aikoina.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.