Sunday, May 11, 2014

Viikon 19 kasvivalokuva: Kääpiöonnenpensas (Forsythia X intermedia "Minigold")















Kääpiöonnenpensaan (Forsythia X intermedia "Minigold") täyttä kukintaa kuvattuna lauantaina 10.5.2014 Helsingin Meilahden arboretumissa.


Jatkan edelleen keltaisella teemalla ja nyt sen parissa esiteltäväksi tulee komeaonnenpensaan matala- ja tiheäkasvuinen lajike kääpiöonnenpensas (Forsythia intermedia "Minigold"). Onnenpensaat ovat kevään kukkijoista näyttävimpiä ja loistokkaan keltaiset kukkansa ovatkin jopa hyvin pilvisellä ja sateisella säällä pikantteja maiseman piristyksiä - Komeaonnenpensas lajikkeineen on niistä kaikkein upein.

Komeaonnenpensas lajikkeineen ovat puutarhamuotoja, joten niitä ei tunneta luonnosta; alkuperäinen komeaonnenpensas on risteymä ja se löydettiin ensimmäisen kerran Saksassa Göttingenin kasvitieteellisestä puutarhasta vuonna 1878. Sittemmin nämä pensaat ovat tulleet erittäin suosituiksi koristekasveiksi moneen käyttöön ympäri Maapallon lauhkeita vyöhykkeitä; etenkin Euroopassa niitä näkee paljon. Täällä Suomessa komeaonnenpensas lajikkeineen ei valitettavasti ole kovin talvenkestävä ainakaan kukkanupuiltaan, mutta niille arvioidaan menestymisvyöhykkeiksi I - II. Tämä esiteltävä matalakasvuinen lajike on kuitenkin sen verran varmemmin talvisin lumipeitteen suojaama, että sitä voi suositella muita paremmin myös vyöhykkeen III suotuisille paikoille.

Tämän lajikkeen kukinta- ja kasvuvaiheet noudattavat alkuperäisen komeaonnenpensaan vastaavia samalla tavalla, joten nämä kuvailuni kattavat koko komeaonnenpensaan lajikesikermän.

Kukinta tällä pensaalla on siis keväällä ja Etelä-Suomen normaaliolosuhteissa se alkaa vasta toukokuun alussa ollen muita onnenpensaita vähän myöhemmin. Kukat ovat näillä pensailla kuitenkin muita onnenpensaita isompia ja syvemmin keltaisia; muodoiltaan ne ovat kellomaisia pitkine teriöineen. Niitä on myös yleensä erittäin runsaasti ja niitä on pitkin edelliskesän ja toissakesän vuosikasvaimia; tiheimmin yleensä niiden kasvainten rajalla, missä kukat ovat usein ryppäinä / terttuina.

Kukintaa jatkuu kääpiöonnenpensaalla(kin) pitkään jopa koko toukokuun ajan, jos hellesää ei nopeuta toukokuun lopussa kukinnan loppumista. Kukat puhkeavat omista talvisilmuistaan ennen lehtien puhkeamista, mutta kukinnan loppuvaiheissa pensaan lehdetkin ovat jo tulleet esille ja ne kontrastoituvat kukkien kanssa. Kesäkuun alkuun mennessä kukat ovat kuihtuneet ja niistä syntyy pieniä hedelmäkotia.

Tänä kasvukauden alkuna kehitys oli huhtikuussa sen verran etuaikaista normaaliin nähden, että pensaan kukinta ehti alkaa jo ennen Vappua, mutta näillä näkymin kukinta on runsasta vielä viikon 20 ylikin. Tuossa kuvassa havaitaan joidenkin kukkien haalistuneen valkoharmaaseen suuntaan; se johtuu todennäköisesti vähän ennen valokuvan ottoa olleista ko. viikon puolivälin yöpakkasista.

Pensaan lehdet ovat kesäasussaan himmeän tummanvihreitä ja puhkeamisvärinsä on vaaleanvihreä. Täysikoossa lehvästö on rehevää ja yksittäiset soikeat lehdet ovat kooltaan vähän esim. syreenien (Syringa sp.) lehtiä pienempiä. Syksyllä lehdet säilyvät melko pitkään kesäasussa, mutta häilyvää purppuraista sävyä voi alkaa muodostumaan jo syyskuussa; näiden lajikkeiden ruska on kuitenkin parhaimmillaan vasta selvästi lokakuun puolella ja voi leutoina syksyinä pitkittyä jopa marraskuun puolelle. Ruskahuipennuksessa purppuraisten ja punaoranssien sävyjen mukaan tulee myös keltaista kirjavasti, mutta sävyt eivät ole yleensä kovin kirkkaita. Yöpakkaset saattavat tehdä ruskeita vauriovärejä lehtiin ja varistaa pensaat alastomiksi varsin nopeasti sen jälkeen.

Kasvutavaltaan tämä lajike on siis normaalityyppiä matalampi, mutta voi kasvaa n. 2 m korkuiseksi siitä huolimatta. Oksat ovat kuitenkin tiheämmässä kuin alkuperäisellä komeaonnenpensaalla. Tämä lajike sopiikin myös pienille pihoille tai suhteellisen ahtaisiin kasvupaikkoihin. Kasvupaikkaolosuhteissa on suosittava läpäisevää kasvualustaa eli seisova vesi / liikamärkyys voi olla haitaksi mm. talvenkeston suhteen. Aurinkoinen kasvupaikka on paras, mutta pensas pärjää puolivarjossakin.

Esteettisessä tarkastelussa pensaan erittäin runsas ja näyttävä kukinta on tietenkin erinomainen korostus- ja katseenvangitsijaelementti toukokuussa; se toimii sekä omillaan, että yhdistettynä pariksi / kolmikoksi vaikkapa punaisena - punertavina samaan aikaan lehtiään kasvattavien pensaiden kanssa. Toisaalta valkoisena kukkivien pensaiden tai puiden (mm. Prunus-suku) kanssa tätä keltaista kukintaa sommittelemalla syntyy hienoa kukintaestetiikkaa. Erityisen loistavaa pensaan kukinta on tummien havupensaiden seurassa! Kesällä puolestaan pensaan tumma lehvästö on hyvä neutraloija / tausta pensasryhmässä siihen aikaan voimakkaasti kukkivien muiden pensaiden kanssa. Syksyllä lajikkeen hitaasti ja myöhään syntyvä ruska tai toisin sanoen kesäasun viipymisensä kontrastoituu upeasti varhain kirkasta ruskaa tekevien pensaiden kanssa.

Kääpiöonnenpensasta voidaan kasvattaa monella tavalla - Se sopii pienillä pihoilla yksittäispensaaksi, mutta laajemmissa maisemissa kannattaa käyttää usean yksilön ryhmiä. Ryhmät voivat olla omillaan korostuksena tai em. tapaan muiden pensaiden kanssa ryhmäsommitelmina. Kääpiöonnenpensas sopii myös vapaasti eli leikkaamatta kasvatettavana aidanteena kaikenlaisiin rajaamis- ja suojaamistarkoituksiin. Pensas sopii sekä hyvin urbaaniin ympäristöön rakennuksia / paraatipaikkoja koristavaksi edustuselementiksi että maaseudulle varsin luonnonmukaisillekin pihoille.

Suosittelen käyttämään näitä pensaita rohkeammin sekä julkisilla että yksityisillä viheralueilla kukkimiskauden alun räväkkyyttä entisestäänkin korostamaan.

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.

No comments: