Tämän vuoden euroviisut olivat toissapäivänä ja niissä näyttäytyi aikaisempaan verrattuna ennen näkemätön politisoituminen ja väestöjen kahtiajakautuminen vakavana polarisaatiorappiona - Generaattorina tälle on ollut viime kuukausien länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu ja sen parissa läntisessä valtamediassa harjoitettu äärivaleltelu ja ääripropaganda polttopisteenään Ukrainan kriisi.
Euroviisut ovat olleet ennenkin erittäin monipuolisesti paljastava alusta tutkia länsimaiden yhteiskunnallispoliittisia olosuhteita ja asenteita. Nyt siis entistäkin enemmän ja aikaisempaa vakavammin. Tutkitaanpa siis näitä asioita tässä tarkemmin >>
Ensinnäkin tuo länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu ilmeni Venäjän viisuedustajan (Tolmachevy Sisters - "Shine") ja itse Venäjän kohdalla yleisön buuauksina; viisufinaalissa etenkin kaikkia niitä maita kohtaan buuattiin, joille Venäjä antoi pisteitä tai jotka antoivat Venäjälle pisteitä. Semifinaalissa myös itse Venäjän edustaja sai buuauksia, kun he pääsivät finaaliin.
Mistä tämä siis kertoo ja mitä on syntyneen oireen taustalla syinä?...
Olemme tänä vuonna siis joutuneet seuraamaan Ukraina-kriisin monivaiheista eskalaatiota Ukrainan itsensä poliittiseen romahtamiseen vakavin seurauksin, missä taustaosapuolina ovat voimakkaasti olleet sekä länsivallat että Venäjä. Venäjää on syytetty läntisessä valtamediassa erittäin järjestelmällisesti suorastaan kaikesta Ukraina-kriisiin liittyneestä, mutta me valveutuneet aktivistit olemme nähneet sen propagandan läpi oikeampaa todellisuutta, missä - toki ei täysin puhtaan - Venäjän sijaan läntiset valtapiirit ovat toimineet itse asiassa pääosallisina Ukrainan antihumaanisuuteen johtaneissa prosesseissa viime syksystä alkaneen eskalaatiokierteen aikana.
En nyt selosta niitä asioita tässä läpi, vaan löydätte jo muutaman aikaisemman kirjoitukseni ko. aiheesta ja linkkikoosteitani muihin tilanteiden lähteisiin blogistani ja lisää sellaisia tulee myöhemminkin. Facebook-seinääni seuranneet ovat saaneet sitäkin enemmän ;)
Tuo geopolitiikan kokonaisuus on ollut joka tapauksessa vahva vaikuttaja länsimaisten ihmisten sosiaalisten ja yhteiskunnallisten reaktioiden viimeaikaisessa muodostumisessa ja läntinen valtamedia on manipuloinut sitä surutta ja erittäin häikäilemättömällä tavalla; tämän vaikutuksista nähtiin näissä euroviisuissa pikanttia oireilua! >> Suuri osa euroviisuyleisöstä osoitti Venäjän edustajan ja Venäjän mollaamisbuuauksella sen, että he ovat nielleet läntisen valtamedian Venäjä-vastaisen propagandakampanjan sitä kyseenalaistamatta. Miksi?...
Lisäksi on havaittava, että samaan aikaan Ukrainan viisuedustajaa (Maria Yaremchuk - Tick-Tock) sympatisoitiin ja hurrattiin euroviisuissa vastaavasti ylikorostetun paljon. Sekin kertoo siitä, kuinka läntisen valtamedian vaikutus on ollut aivopesuna hyvin suuri: Sen piilottamat viimeaikaiset sotarikokset ja väärinkäytökset länsieliitin itsensä alkuun masinoimana Ukrainan uusnatsiainesta sisältävässä nykyisessä vallankaappaushallinnossa eivät ole ko. euroviisuyleisön tiedossa - Jos olisivat olleet heidän tiedossa, niin Ukrainalle olisi buuattu kahta kauheammin! - Ja ansaitusti!
Mistä nämä sitten puolestaan kertovat ja mitä siinä voidaan todeta länsimaiden sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden / konstruktioiden suhteen?...
Eräs keskeinen sosiologinen polarisaation jakolinja on syntynyt tässä ajassamme valveutuneiden ja valveutumattomien ihmisten välille ja tämä länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu on korostanut tätä erityisen paljon lisää tänä vuonna.
Sisällöllisesti siinä on jossain määrin läsnä valveutumattomien osalta liberaalisuus ja valveutuneiden osalta konservatiivisuus. Yksi yhteen nämä eivät tietenkään mene eivätkä ne ole tämän polarisaation ainoat sisältötekijät, mutta sitä on havaittavissa nimenomaan näissä länsi vs. Venäjä -asetelmissa normaalia enemmän - Venäjän uuskonservatismia haukutaan ja lännen liberaalisuutta ylevöitetään juuri etenkin niiden toimesta, jotka eivät ole olleet valmiita kunnolla näkemään länsimaiden omaa ylikatalaa luonnetta.
Mitä tarkoittaa se, että liberaalit voisivat olla valveutumattomia tai että valveutumattomuus sisältäisi liberalismia?... Tai vastaavasti, että valveutuminen olisi konservatiivisuutta tai konservatismi aiheuttaisi valveutumista? Vai onko sittenkään lähimainkaan näin?... Kuka on valveutunut ja kuka ei - Miksi? Pohdittavaa riittää varmasti pitkään...
Jatketaan tällä: Seppo Oikkonen (Sepon Kuinka Karl Marx tavataan -blogi, jonka päivittämisen hän on lopettanut protestina länsimaiden surkealle keskustelu- ja muulle tilanteelle - Ilmeisesti tilanne olisi hyvin toivoton!...) on onnistuneesti kuvannut länsimaiden ajatushistoriallista nykyvaihetta siten, että aikalaisajattelussamme yksilö ja yksilön tarpeet ovat valtavasti ylikorostuneet ja siinä tietenkin kollektiivisten ja ryhmäpsykologisten yhteiskuntaominaisuuksien ja niiden ymmärtämisen kustannuksella - Kyse on siis ns. yli-individuaalista sokeudesta.
Eräs seuraus siitä on se, että länsimainen ihminen ei osaa ajatella kunnolla yhteishyvää ja kollektiivisia yhteiskuntarakenteita koskevia ja tuottavia seikkoja, kuten hyvinvointivaltion perusedellytyksiä sekä materiaalisen että henkissosiaalisen katsannon kautta. Lisäksi haittaamassa ovat siis samoissa ajatusharhoissa ryvettyneiden länsieliittitahojen taloususkonnolliset ja imperiaaliset intressit neofeodaalista yhteiskuntarappiota ja sodanlietsontaa aiheuttavina mekanismeina - Yli-individuaalisti sokea lännen eliittioligarkia on pakkomielteisen ideologinen laajentaakseen valtaansa maailmanherruudeksi ja Venäjä on sille este ja siis muka "vihollinen".
Tuo onkin vahvana osallisena tässä länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelussa, koska Venäjä on Putinin hallinnon alaisuudessa siirtynyt noudattamaan enenevässä määrin ortodoksikristillisiä ja siten konservatiivisia arvoja - Tämä on muodostanut polarisaation lännen liberalismin ja sen mukana kulkevien taloususkonto-imperiaalisten maailmanherruusintressien kanssa. Siksi nyt tämä geopolitiikan vastakkainasettelu lännen ja Venäjän välillä toimii kumpikin kumpaakin vahvistavana eskalaatiokierteenä...
Mitä on tämä lännen liberalismi? - Havaintoni mukaan kyse on mm. siitä, että tasa-arvon ja vapauden huumassaan länsi on liikaa unohtanut niiden seurana välttämättömän vastuun. Vastuu on mm. juuri sitä, että ymmärtää yhteiskunnallis-poliittisissa asioissa yhteishyvällisiä ja ryhmäpsykologisia seikkoja ja niiden hyväksi toimivia mekanismeja, rakenteita ja periaatteita. Vastuu on myös moraalin tuntemista ja käytäntöön laittamista.
Voimme siis nähdä, kuinka länsi on em. yli-individuaalissa sokeudessaan kadottanut kykyänsä tuottaa vastuullista yhteiskuntaa >> Länsimaiden monet yksilöt ylikorostavat tasa-arvon ja vapauden seikkoja niin paljon ja niin totaalisesti vain yksilöpersoonien kautta tulkiten, että emme enää kollektiiveina kunnolla tiedä, miten esim. vastuu liittyy vapauteen ja yhteishyvän luomiseen ryhmäpsykologisista ja kollektiivisista näkökulmista tarkasteltuna.
Entä mitä se Venäjän uusi konservatismi puolestaan on? - Havaintoni mukaan kyse on mm. siitä, että Putinin hallinto haluaa korostaa yhteiskunnallis-poliittisissa asioissa nimenomaan yhteishyvällisiä ja ryhmäpsykologisia seikkoja ja niiden hyväksi toimivia mekanismeja ja rakenteita valtion konservatismina - Totalitarismiako?... Yksilön oikeuksien diktatuurillista kaventamistako?...
Putinin hallinnon yksi ohjenuora tässä on tuo ortodoksikristillisyys, joka tuottaa tiettyä normimoraalista koodistoa em. yhteiskuntaperiaatteiden toteuttamiseksi - Sen ongelma voi toki olla se, että yksilön suhteen ajateltuna vapaus ja tasa-arvo olisivat uhattuna?...
Vai onko sittenkin "vain" kyse siitä, että Putinin hallinto haluaa tähdentää vastuuta länsimaita enemmän ja aivan sopivalla tavalla - Yksilöllä on yhteiskunnassa vastuu eikä vain pelkästään vapautta ja tasa-arvoa? Vain näiden kolmen avulla varmistuu yhteiskunnassa keskinäinen veljeys ja kollektiivisen hyvinvoinnin edellytykset optimaalisesti; kollektiivisen ja yksilöllisen yhteisvastuun ja jaetun vapauden vuoropuheluna - Eikö?...
Länsimaissa tuo yli-individuaalin sokeuden aiheuttama yhteiskunnallis-poliittinen ymmärtämättömyys on johtanut puolestaan siihen, että asiat ovat kutistuneet ihmisten mielissä pahentuvaan tahtiin pinnallisiksi ja syviä yhteyksiä näkemättömiksi ismi-pinnoiksi - Asioiden hyvyys tai pahuus ratkaistaan sellaisen mielen vallassa ylikorostuneesti symbolisen tunnistamisen kautta. Se ei kuitenkaan ole asioiden syvällistä ymmärtämistä, vaan siis lähinnä vain opillista päättelyä ismi-pinnoilla ja kunkin ideologian mukaiseen koodistoon suoraviivaisen kömpelösti tilanteiden ja ajatuksien sovittamista - Russofobia on juuri tällainen ilmiö hyvin korostuneesti.
Putinin hallinnon edustamassa normimoraalisessa yhteiskuntajärjestyksessä on kuitenkin myös ongelmia; nimittäin normimoraali saattaa sulkeutua liiaksi ryhmäsidonnaisuuteen vaatiessaan "normiensa" lihaksi tulemista, jolloin yhteiskuntamittakaavassa sen oireena valtion rooli voi tulla liian määrääväksi suhteessa yksilöihin ja yksilöiden kehittymiseen autonomisiksi aikuisiksi - Tämä totta kai on totalitarismia. Ja tämä on vaara, mistä Putinin hallintoa on toki tarkkailtava.
Normimoraalin sijaan optimaalisempi moraalin laji on ymmärtääkseni ns. omantunnon etiikka, jossa yksilöt valveutumisen ja yhteishyvän osallisena olemisensa ymmärtävinä sosiaalisina olentoina oppivat vapaaehtoisesti paremmin vastuun olemuksen vapauden ja tasa-arvon käsitteiden lisäksi. Normimoraali voi opettaa vapautta, tasa-arvoa ja vastuuta heikommin, ahdasmielisemmin ja määräävämmin ja se on toki aina ollut uskontoihin perustuvien tai uskonnoista inspiraatiota hakevien yhteiskuntien ongelma tavalla taikka toisella - Tässä tapauksessa siis myös Putinin hallinnon ongelma.
Tämä Venäjän sisäpoliittinen oma kasvukipuilunsa ei kuitenkaan vähennä länsimaiden omia äärivakavia ongelmia, vaan edelleen meidän on tajuttava mm. se, kuinka länsimaiden ääriliberaalinen ja yli-individuaalisti sokea moraalittomuus on ollut viime vuosina luonteeltaan paljon väkivaltaisempaa ja pahuudeltaan paljon syvempää kuin Venäjän kuitenkin siihen nähden paljon vähäpätöisemmät em. normimoraalin ongelmat - Liberalismi vapauttaa pahuuden lopulta valtoimenaan. Konservatismi sopivana annosteluna pitää pahuutta kurissa ja nuhteessa, mutta toki voi itse tulla pahaksi liiallisena.
Onhan selvää, että liian tiukat säännöt tukahduttavat, mutta vapaaehtoisempi kasvutila on luovempaa. Toki liian liberaali kasvutila sallii siis myös ne "rikkaruohot" liiallisena vitsauksena. Liberaaliutta ja konservatiivisuutta pitääkin siis ajatella saman janan vastapäinä ja ymmärtää siinä niiden kesken sopivan kompromissin edustavan optimaalia - Polarisaatiota tulee ehkäistä eikä edesauttaa!
Länsieliitti hyväuskoisine, sokeine ja ymmärtämättömine asiamiehineen on siis kuitenkin aiheuttanut toimillaan sellaista tuhoa, kärsimystä ja pahuutta "operaatioalueillaan" (Kuten lähiaikoina Kreikka, Libya, Syyria ja nyt Ukraina), että sitä ei voi edes verrata samalla asteikolla minkään muun Maapallolla tällä vuosisadalla havaitun kanssa - Länsieliitin moraalittomuuden seuraukset nimittäin ampuvat asteikosta yli ja muilla on siinä vain pieniä "jämäsijoja" - Tästäkin blogista löytyy siihen todisteeksi useiden satojen linkkien verran asiaa viimeisen 6 vuoden ajalta!
Miten tämä kaikki em. selvitys sitten liittyy tähän euroviisuhavainnollistukseen, jota haluan korostaa?
Aloitetaan tästä: Euroviisut 2014 voittanut Itävallan edustaja Conchita Wurst muodostui näissä viisuissa monien länsimaisten ihmisten mielissä vapauden, yksilön ja tasa-arvon symboliksi - Ok, aivan hyvä juttu minunkin mielestäni.
Tiettyyn rajaan saakka! - Nimittäin juuri tuon em. valossa ajateltuna monet länsimaiset ihmiset tunnistivat vain symbolisella ismi-pinnalla tämän Conchita Wurst -asian, mutta samalla ismi-pintapäättelyllään he myös tunnistivat symbolisesti sen muka pahimmaksi vastavoimaksi Venäjän konservatiivisuuden - Kömpelön ideologisesti eli siis russofobisesti ja siten samalla liberaali vs. konservatiivi -janalla viisuyleisö osallistui polarisaation eskaloimiseen.
Tässä euroviisutilanteessa Conchita Wurstista muodostui tuon symbolisen ismi-pinnan ponnahduslaudalta tämän länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelun tuoksinaan ase; tämä dragartisti itsekin laittoi heti ilkkuvaa ja uhmakasta viestiä Putinin hallinnolle voitettuaan ja osoitti siten ihan itsekin olevansa länsimaisen yli-individuaalin sokeuden ikeessä rujo ja vääristynyt symboli vihanpidon ja sodanlietsonnan aseena.
Se on yksi pikantti esimerkki siitä, kuinka länsiviihdekin on jo ääripoliittista propagandana ja se ei ole moraalista; se on juuri vastuuttomuutta vapauden ja tasa-arvon muokkaamisena sokean, ymmärtämättömän ja yli-individuaalisti sairaan länsimielen aseeksi ja juuri nyt vääristyneesti ja russofobisesti kuviteltua "Venäjä-vihollista" vastaan - Se on nykyisen geopolitiikan häikäilemätön ja antihumaani osa vaarallisena ajatteluvirheenä.
Läntisen valtamedian geopoliittinen propaganda on lisäksi kärjistänyt tätä täysin irrationaalisiin ja seinähulluihin sfääreihin piilottamalla länsieliitin ja asiamiestensä omat em. moraalittomuutensa etenkin tässä länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelussa polttopisteenä olevien kohteiden (Syyria, Ukraina...) suhteen.
Siksi vain valtamediaa seuraavilta ja uskovilta jää havaitsematta tässä esittelemäni kokonaiskuva. Arviointivirheet tilanneanalyysiksi esim. juuri Ukraina-kriisin syistä ja tapahtumista muodostuvat siksi kauhistuttavan hurjiksi suurella osalla länsimaista väestöä.
Kyse on siis ääritekopyhyydestäkin, kun otamme huomioon tuon Ukraina-kriisin paljastaman länsieliittimasinoinnin tässä länsi vs. Venäjä -kokonaisuudessa, kun läntisen valtamedian suulla samaan aikaan syytteitä kohdistetaan yksinomaan vain Venäjää kohtaan - Tämä jo sinälläänkin on sekä äärivalehtelevan propagandan merkki että pahuutta sairaasti projisoivan valtaliittoklikin ja valtamedian oire >> On mahdotonta, että kaikki kentällä tapahtuvat asiat monimutkaisessa geopoliittisessa systeemissä olisivat vain "vastapuolen" aiheuttamia.
Eli toisin sanoen läntinen valtamedia länsieliitin intressien hyväksi lausuu käsikirjoitettua sotasuunnitelmaa vailla yhteyttä todellisuuteen ja kompastuu siinä äärisuureen irrationaalisuuteen ja kaaoksen aiheuttamiseen sodan uhkaa lisäten!...
Siksi oli hyvin kurjaa katsoa kaiken tämän em. oireena, kuinka euroviisuyleisö yhtäältä niin vahvasti tuomitsi Venäjän ja sen sijaan sympatisoi Ukrainaa ymmärtämättä asioiden piilotettuja syväyhteyksellisiä osia ja uskomalla vain opillista ismi-pintapäättelyä edustavaa valtamedian tietoa ja suoranaista ääripropagandaa. Samalla ko. euroviisuyleisö otti hyvin tekopyhästi idolikseen muka vapauden ja tasa-arvon symbolin, jonka huumassa he sitten taantuivatkin moraalittomasti viha-aseen liputtajiksi ajatusharhojensa ja polarisaatiorappionsa ikeessä.
Miten siis valveutumattomuus ja valveutuneisuus ilmenevät tässä? - Voidaan havaita, että valveutumattomuus liittyy länsimaissa syvästi juuri yli-individuaalin sokeuden ylläpitämiin yhteiskunnallis-poliittisen ymmärtämisen puutteisiin ja vääristymiin etenkin ryhmäpsykologisella ja kollektiivisella tasolla. Ajattelu siis taantuu ismi-pinnoiksi ja hyvyyden / pahuuden tunnistaminen siten kömpelöityy ja totalitarisoituu.
Siinä ismi-pintojen alla "salassa" tapahtuvaa (Kuten länsieliitin juonittelu- ja masinointitoimia) ei osata nähdä - pahimmillaan jopa osoitettaessakaan. Samalla ismi-pintojen alaiset yhteydet - vuorovaikutukset asioiden ja elementtien kesken kokonaisuuksien ymmärtämiseksi on hämärän peitossa, kun mieli askartelee ylikorostuneesti symbolisen ja opillisen pinta-aineiston kanssa metafyysisen ja koherentin ymmärtämisen kustannuksella.
Valveutumattomuus aiheuttaa siten irrationaalista vihaleireihin polarisoitumista yhteiskunta- ja geopolitiikkakriisien yhteydessä ja kriisien eskaloituessa se korostuu helposti lisää - Tätä on länsimaiden yli-individuaalisti sokea aikalaisajattelun sarka pahimmillaan ja se aiheuttaa siis viholliskuvan kapeutumista karikatyyreiksi ja palikkamaisiksi symboleiksi >> Putinin muka "tunnistaminen" demonina.
Lisäksi omat pelot / vihat projisoidaan samalla herkästi sijaiskohteisiin omien vikojen ja oman viallisen maailmankuvan suojelemiseksi tiedostamattakin eli symbolisella ismi-pinnalla tunnistettuun "viholliseen" on niin helppoa leimata syntipukkikarikatyyrin kaikki saasta. Asioiden tunnistaminen hyvinä / pahoina muodostuu siinä vähä-älyiseksi umpimielisyydeksi, jota läntinen valtamedia eskaloi parhaillaan havaittavalla tavalla vaarallisesti.
Russofobien viimeaikainen reaktiovyyhti paljastaa juuri eräänlaisen alalajin tällaisesta valveutumattomuudesta - Mielen sokean pisteen, joka hallitsee ajattelun surkastumista siinä kohdassa. Olen joutunut pettymään siksi viime kuukausina moniin sellaisiin ihmisiin, jotka muutoin ovat hyvinkin fiksusti ajattelevia, mutta russofobeina taantuvat ajattelemaan korostetun tyhmästi tuossa em. rappiomoodissa - Pahimpien heidän kanssaan ei havaintoni mukaan voi edes keskustella mistään Venäjään liittyvästä eikä heitä voi siksi ottaa yhtään tosissaan.
Tässä nykyisessä geopoliittisessa kriisitilanteessa sellainen on siksi erittäin vaarallista valveutumattomuutta! Länsieliitin intressien toteuttajiksi tämänlaisista ihmisistä usein leivotaankin juuri niitä mainitsemiani "asiamiehiä", koska heitä voidaan reaktiivisesti käsitellä - manipuloida ko. sokeiden pisteidensä kautta toimimaan halutulla tavalla ilman, että he itse huomaavat siinä ns. mitään "kummallista" >> Nyt läntisessä valtamediassa on selkeä ja tarkoituksella manipuloitu tilaus russofobisille asiamiehille länsieliitin taloususkonnollis-imperiaalisten intressien hyväksi Venäjää vastaan. Euroviisuissa Conchita Wurstista tuli viihteen puolen vastaava "asiamies".
Kaikkein parasta valveutuneisuutta on mielestäni tässä tilanteessa sellainen, että ajattelu- ja toimintakapasiteettimme alkaisivat toimimaan meidän länsimaisten ihmisten mielissä ko. länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelun polarisaatiota hillitsevällä ja jopa lakkauttavallakin tavalla - Se vaatii kuitenkin juuri sitä, että alamme ymmärtämään yli-individuaalin sokeutemme meille asettamat em. ansat ja puutteet, jotka ovat liian helppoa manipulaatiokenttää meitä yhteiskunnallispoliittisesti hallitsemaan pyrkiville länsieliitti-intresseille, kuten olen jo monta kertaa aikaisemminkin tuonut esille.
Vaarallisin voima siinä mielessä ei siis ole Venäjä, vaan nimenomaan tähdellisesti omassa kulttuurissamme kytevä länsieliitin muodostama "varjohallinto" sitä varten valjastettuine asiamies- ja valtamediatoimijoineen! - Olemme tavallaan itse nyt omia vihollisiamme, mutta meidän on pystyttävä nyt havaitsemaan ja käsittelemään se kohtalo pois päiviltä emmekä saa alkaa projisoimaan sen suurta ongelmataakkaa sijaiskohdevihollisiksi ja vääriksi syntipukeiksi!...
Meidän on parannuttava itse ja itse palattava toteuttamaan länsimaisten arvojen parhaita piirteitä hyvinvointivaltioperiaatteiden toteuttamisena!...
Emme tarvitse siinä Venäjänkään mallia, vaan oman kulttuurimme perustoja ja periaatteita!...
Onko tämä länsi vs. Venäjä -polarisaatio jo saavuttanut liian leveän eskalaation, jotta voisimme em. tapaan parantua? Vai onko peruuttamaton raja vielä ylittämättä?!...
Meidän on tajuttava, että aniharvoin ääripäissä ja ääripolarisaatiossa on mitään hedelmällistä tai optimaalia! >> Ääripolarisaatio johtaa usein väkivaltaan ja tuhoon - Sotiin! Vastuu tällä hetkellä ko. ääripolarisaation poistamiseksi on erityisesti länsivalloilla, mutta toki puhteelle on kaikkien osallistuttava!
Meidän länsi-ihmisten on siksi katsottava itseämme peiliin tiukassa oppimiskatsannossa, koska olemme itse edesauttaneet puutteissamme, ymmärtämättömyydessämme, moraalittomuudessamme ja sokeudessamme liikaa mm. tätä polarisaatiorappiota länsi vs. Venäjä -eskalaation ollessa siitä vakavin esimerkki sitten Toisen maailmansodan!
Onko länsimaisista ihmisistä valveutumaan tässäkin ja monissa muissa kulttuurimme omissa rappioprosessikatsannoissa niin, että sivilisaatiomme turvaamiseksi saati edelleen kehittämiseksi riittävä kriittinen massa kollektiivista ymmärrystä voidaan saavuttaa?!...
Joissakin asioissa on ollut toki jo lupaavasti valveutumisen merkkejä, mutta etenkin täällä Suomessa Venäjään liittyvät ongelmat ovat vielä liian suuria näinä ajattelumme puutteina, jotta uskoisin ihan äkkiä siinä mitään lupaavaa tapahtuvan... Vai?! - Onko yli-individuaali sokeutemme liian mahdoton este ylitettäväksi tässäkin; aikalaisajattelumme lopullinen ansa?...
Lopuksi vielä lyhyitä huomioita itse tämän kerran euroviisuannista >>
The Vigilant Citizen -blogista on voinut lukea jo useiden vuosien ajan länsimaiden viihdeteollisuuden ongelmista osana länsieliitin manipulaatioalustaa; siellä on havainnollistettu mm. sitä, kuinka populaarikulttuurissamme musiikin, elokuvien, tv-ohjelmien ja muotiteollisuuden yhteydessä erilaisilla symboliikkakeinoilla promotoidaan länsieliittiä edesauttavia asioita - mm. ns. "Yksi silmä symboli" eli Horuksen silmä on esillä ehdollistamaan mm. sitä, että olemme poliisivaltion kiristymisessä valmiit alistumaan isoveljen tarkkailtavaksi - Viihteessä se toimii siis ehdollistajana ja asian "cooliksi" tekemisenä >> Tästä näissä viisuissa selkein esimerkki oli Romanian edustajan esitys (Paula Seling & Ovi - "Miracle") - Katsokaapa erityisesti esityksen puolivälin paikkeilla.
Romania menestyi näissä viisuissa yllättävän huonosti, vaikka kappaleensa oli kyllä varsin vetävä ja hiotulla tavalla trendikäs eli olisi voinut vedota paljon ihmisiin - Olisiko syynä tässä osaltaan sittenkin tuo liiankin päivänselvä "Illuminati-symboliikka", minkä monet ihmiset jo riittävän valveutuneina tunnistivat esityksessä ns. hämäräksi peliksi ja hylkäsivät siksi kappaleen... Hmmm. :)
Suosituimmista kappaleista voidaan todeta mm. seuraavaa >> Voittaja Itävalta (Conchita Wurst - Rise Like a Phoenix) otti esittäjäkseen siis huomiotaherättävän näköisen dragartistin, jonka laulu oli mahtipontinen ja melodramaattinen balladi ja siinä toki laadukas ja hieno ollen ikään kuin menneisyyden euroviisuballadeista camp-henkisesti terästetty versio. Nämä seikat vaikuttivat osaltaan suosioon.
Laulun sanoma kertoo hyljeksityn ja kaltoin kohdellun "erilaisen ihmisen" noususta "tuhkasta loistoon ja voittoon". Hyvä sanoma siis todellakin, mutta on hyvin ikävää, että tämä on nyt otettu poliittiseksi pelinappulaksi tähän länsi vs. Venäjä -vastakkainasetteluun jatkamaan ja entisestään kärjistämään lopultakin varsin turhaa polarisaatiota! Se paljastaa siis länsimaiden tekopyhyyden ja ajattelun taantuman piirteitä pikantisti. Laulun voitto oli siinä mielessä itsestään selvän odotettua - Siinä siis valmiiksi pedattua ja manipuloitua draamaa.
Kakkoseksi tullut Alankomaiden laulu (The Common Linnets - Calm After The Storm) oli muista radikaalisti poikkeavaa kaunista country- / folkpoppia, jonka sanoitus kertoo sydänsuruista ja rakastetun kaipuusta - Ilmeisesti se oli melkoisen suurelle osalle viisuyleisöä hyvällä tavalla samaistumisen ja toisaalta söpö piristyksen kohde ja siksi hieno seikka moniin muihin lauluihin verrattuna.
Kolmanneksi selviytyi Ruotsi, jonka esitys (Sanna Nielsen - Undo) oli tyypilliseen maan tapaan äärihiottua balladituotantoa ja siten jossain määrin kovapintaisen kylmää, vaikka laulun aihe olikin inhimillistä sydänsuruvalittelua - Kuitenkin laulun muutoin hyvä laatu ja tyypillisen euroviisumaisesti melodramaattinen tyylikkyys takasi ilmeisen menestymisen.
Neljänneksi tulleen Armenian esitys (Aram MP3 - Not Alone) oli puolestaan erikoinen sekoitus kahta tyyliä; kappaleen alussa oli vähäeleistä pianoballadia, mikä muuttui nostatuksen kautta viimeisten trendien mukaiseksi dancemusiikki-revittelyksi (dubstep) ja hetkeksi lopussa päättyy takaisin pianoballadiksi - Ilmeisesti rohkeus erilaisuuteen sillä tavalla oli monien mielestä miellyttävää ja kappaleen lyriikoissa tähdennetty lohdullinen sanoma yksin maailmantuskassa kulkeville oli huomiota herättävää lääkettä. Positiivinen esitys siis tämäkin ja menestyksensä on hieno asia.
Viidenneksi tuli Unkari (András Kállay-Saunders - Running); sen edustajan esitys oli Armenian biisin kanssa yllättävän paljon samaa sukua - Kappaleen säkeistöt olivat rauhallisia, mutta tuskaisan intensiivisiä lyriikoiden surullista tarinaa kertoen. Kertosäkeet puolestaan loihtivat esille viimeisten dancemusiikki-trendien mukaista irrottelua ja paahtoa - Ilmeisesti ensimmäistä kertaa viisujen historiassa Armenian tapaan drum and bass- / dubstep -tyylistä poljentoa.
Lopuksi viisujen tulostaulukosta voidaan katsella monia mielenkiintoisia asioita >> Kuten mm. sitä, että geopolitiikan tämän hetken pukarit Venäjä ja Ukraina sijoittuivat peräkanaa; Ukraina sijalle 6. ja Venäjä sijalle 7.
Lisäksi voidaan havaita, että Ukraina antoi parhaat pisteensä Armenialle, Itävallalle ja Ruotsille. Venäjä antoi parhaat pisteensä myös Armenialle, mutta poikkeavasti myös Valko-Venäjälle ja Azerbaidžanille.
Ukraina antoi Venäjälle 4 pistettä, mutta Venäjä antoi Ukrainalle jopa 7 pistettä. Ukraina sai parhaat pisteensä (10) Azerbaidžanilta, Italialta ja Moldovalta. Venäjä sai parhaat pisteensä (12) Azerbaidžanilta ja Valko-Venäjältä - Ukrainan saamille näille pisteille hurrattiin pontevasti ja Venäjän saamille näille pisteille buuattiin rajusti.
Voittaja Itävalta sai täydet 12 pistettä seuraavilta mailta: Belgialta, Suomelta, Kreikalta, Irlannilta, Israelilta, Italialta, Portugalilta, Slovenialta, Espanjalta, Ruotsilta, Sveitsiltä, Alankomailta ja Iso-Britannialta - Esityksen suosio on siis erittäin keskittynyttä Länsi-Eurooppaan, Fennoskandiaan ja Välimerelle.
Toisaalta voittaja Itävalta ei saanut ollenkaan pisteitä tai sai vain yhden tai kaksi pistettä seuraavilta mailta: Armenialta, Azerbaidžanilta, Valko-Venäjältä, Montenegrolta, Puolalta ja San Marinolta - Esitys on siis erityisen hyljeksitty Itä-Euroopassa ja Neuvostoliittoon kuuluneissa valtioissa.
Mitä tämäkin kertoo?... Jääkööt se teidän ja meidän omissa oloissa jatkopohdittavaksi ;)
Tässä vielä linkkeinä erityiseen tarkasteluuni poimimani kaksi näiden viisujen kappaletta - Iso-Britannian edustaja (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Molly - Children Of The Universe (Euroviisut 2014)), joka selvisi finaalissa vain sijalle 17 ja Suomen edustaja (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Softengine - Something Better (Euroviisut 2014)), joka tuli sijalle 11.
Näistä tuo Mollyn kappale oli tyyliltään varsin paljon sukua Lorde-nimisen Uuden Seelannin "neo- Kate Bushin" tuotannolle, mikä on ollut maailmalla viime syksystä alkaen suuressa suosiossa. Ilmeisesti Mollyn kappale oli Lorden musiikkiin nähden vähän pliisu ja osaltaan siksi suosiota vähentävä seikka. Lisäksi se ilmeisesti muistutti liikaa viime vuoden voittajakappaletta (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Emmelie De Forest - Only Teardrops (Euroviisut 2013)).
Suomen Softengine-bändi muistuttaa puolestaan monia viimeisten 10 vuoden aikana suosiossa olleita Iso-Britannian bändejä, kuten Coldplay ja Muse. Softengine saikin parhaat pisteensä (6 ja 7) juuri Iso-Britannialta sekä myös Norjalta ja Ruotsilta, joissa maissa brittipop ja -rock on aina ollut erityisessä suosiossa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment