Viikon 21 sääennustetta: Paljon tavanomaista lämpimämpää, ajoittain helteistä ja ukkostelevan epävakaista - Mukana arvioita kasviesimerkein äärinopeasta kasvukauden etenemisestä (Päivitetty!)

Sääennusteessa Etelä-Suomeen on nyt ajankohtaan nähden äärimmäisen kesäinen ote! Jo tänään sunnuntaina on mitattu hellelukemia paikoin ja näillä näkymin helle huipentuukin jo huomenna maanantaina sekä osittain tiistaina. Etenkin huomenna jopa kaikkien aikojen toukokuun helle-ennätys saattaa olla vaarassa jossain päin Etelä-Suomen sisämaata! Toistaiseksi on voimassa tasan +31 astetta mitattuna vuonna 1995 Lapinjärvellä. Tiistain jälkeen on vähän viileämpää, mutta hellelukemille voidaan silti päästä ilmeisesti vielä koko loppuviikonkin ajan... Lisäksi huominen ma ja ylihuominen ti ovat ajankohtaan nähden erikoisen ankaran ukkostelun aikaa! Katsotaanpa tarkemmin >>

Tänään sunnuntaina taivaalle on tullut lauttoina ja vyöhykkeinä etelästä untuva- ja harsopilviä sekä nyt illalla myös palleropilviä. Samalla ilmamassan utuisuus on hiljalleen lisääntynyt; nämä ovat merkkejä siitä, että kaakosta on alkanut helteisen ilmamassan virtaaminen alueelle. Yölämpötila oli vielä tyynessä ja selkeässä säässä +5 asteen vaiheilla sisämaassa ja etelärannikolla +6 ja +9 asteen välillä. Päivälämpötiloissa on siis saavutettu n. +25 astetta sisämaassa; kuuminta on ollut Turun seudulla.

Eteläkaakosta virtaava erittäin kostea helleilmamassa pääsee parhaiten Suomeen huomenna ma. Tämän myötä ilmamassan utuisuus samentaa näkymiä ja pilvisyys on vaihtelevaa. Merellä voi esiintyä sakeaa sumua. Jännityksen kohteena ovat iltapäivästä / illasta alkaen hyvinkin voimakkaidenkin ukkosten episodi >>  Kohokonvektiollista ukkostelua / kuurottelua voi yksittäin esiintyä jo ensi yöstä alkaen, mutta merkittävin ukkostilanne on siis loppupäivällä, missä Baltiasta saapuu ukkossolukkoa ja samalla myös Suomen puolella sisämaassa syntyy ukkoskuuroja; suurin ukkosen riski on länsiosissa. Teen tästä episodista todennäköisesti seurannan... Ensi yön minimilämpötila on jo yleisesti reilusti yli +10 astetta ja paikoin jopa +15 asteen vaiheilla. Päivälämpötila kohoaa yleisesti hellelukemille eli yli +25 asteen ja paikoin voidaan saavuttaa n. +30 astetta! Meren äärellä ja lounaissaaristossa voi olla viileämpää.

Tiistaina näyttää siltä, että kuumin ja kostein helleilmamassa on kaikonnut osittain Suomen itä- / kaakkoispuolelle, mutta ajankohtaan nähden erittäin lämmintä on yhä ja etenkin itäosissa ilmamassa pysyy ukkosherkkänä. Pilvisyys on vaihtelevaa ja ilmamassa on utuista: Yöllä - aamulla voi edelleen paikoin tulla etelästä kohokonvektioukkosia ja iltapäivällä - illalla itäosapainotteisesti on riskiä voimakkaillekin ukkosille. Yölämpötila on erityisen korkea minimilukemien jäädessä monin paikoin +15 asteen yläpuolelle! Päivälämpötila jää edellispäivästä etenkin lännessä, mutta on sielläkin yli +20 astetta ja helteitä voidaan mitata kaakossa - idässä.

Keskiviikosta eteen päin säänkuva on koko loppuviikon melko samankaltainen suursäätilallisesti, mutta yksityiskohdat ovat melko vaikeita / häilyviä ennustettavia >> Suomen etelä-kaakkoispuolella pysyy laajasti erittäin kostea ja helteinen ilmamassa ja se on jatkuvasti aivan tyrkyllä ja osittain / ajoittain alueelle saavuttuneenakin; tämän myötä sää on joka tapauksessa su saakka yhä tavanomaista paljon lämpimämpää, ajoittain epävakaista ja ukkosherkkää ilmamassaa voi olla muutamana päivänä tarjolla. Melko aurinkoistakin on ajoittain ja ilmamassan utuinen kosteus vaihtelee. Yölämpötilat pysyvät pääosin +10 ja +15 asteen välillä ja voivat olla ajoittain yli +15 astettakin. Päivälämpötilat vaihtelevat vähän +25 asteen molemmin puolin. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että viikonloppuna helteet voimistuisivat uudestaan, mutta jotain riskiä on myös Lapista etelämmäksi siirtyvälle viileälle ilmalle... Keskiviikosta jatkuvaa ennustetta täytyy vielä tarkennella tiistaina.

Euroopan mittakaavassa viime päivien erikoisuutinen ovat olleet Balkanin ennätysrunsaat sateet sekä niiden aiheuttamat erittäin vakavat tuhotulvat! >> Balkanin tulvat jatkuvat – lisää uhreja. Tilanteen aiheutti Mustanmeren länsipuolelle asettunut voimakas matalapaine sekä erittäin kostea ilmamassa, joka on siis osallisena tänne Suomeen parina seuraavana päivänä eteläkaakosta virtaavassa helleilmamassassa. Nyttemmin tuo matalapaine on heikentynyt, mutta ukkossateita saadaan yhä monin paikoin Itä-Euroopassa lähipäivinäkin kosteassa hellesäässä. Matalapaineen ja paikoin runsaiden sateiden painopiste pysyy Britteinsaarten tienoilla koko ensi viikon, joten manner-Euroopassa on viileintä lännessä ja Britteinsaarilla. Helleilmamassaa paikallisine ukkosineen on siis lähipäivinä laajasti Keski-Euroopasta Länsi-Venäjän eteläosiin ja Fennoskandian eteläosat saavat siitä tavanomaista lämpimämpää säätä jatkuvasti. Lapissa on viileämpää ja ajoittain jopa melko koleaa alkuviikon ma ja ti lämpimien päiviensä jälkeen, mutta kevät edistyy siellä silti kohtuullisesti viimeisiä lumipeitteen rippeitä sulatellen. Näiden ilmamassojen rajalla Fennoskandian keskivaiheilla on epävakaista ja pieniä matalapaineen osakeskuksia liikkuu lännestä itään. Korkeapaineen painopiste vaihtelee sijanniltaan Länsi-Venäjällä ja saa täydennystä Jäämereltä.

Lopuksi arvioita Etelä-Suomen kasvukauden erittäin nopeasta etenemisestä täysikesäiseen vaiheeseen viikon 21 aikana kasviesimerkein >> Tällä hetkellä kasvukauden vaihe on saavuttanut Etelä-Suomessa tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa), monien salavien (Salix cv.), norjanangervon (Spiraea "Grefsheim") sekä tuomipihlajien (Amelanchier sp.) täyden kukinnan. Toisaalta rusokirsikan (Prunus sargentii) ja melkein jo metsävaahteran (Acer platanoides) kukinnan päättymisen. Lehmusten (Tilia sp.) hiirenkorvat, monien tammien (Quercus robur) hiirenkorvat ja kukinnan alku, lehtosaarnen (Fraxinus excelsior) täysi kukintavaihe sekä koivujen (Betula sp.) noin puolilehtisyys ovat toteutuneet. Vuorijalavalla (Ulmus glabra) tämän kevään erittäin runsas hedelmätuotanto on jo yli puolikokoista; puut ovat niitä vaaleanvihreänään täynnä ja samalla ne ovat lehdiltään isolla hiirenkorvalla. Hiirenkorvalla ovat myös punasaarnet (Fraxinus pennsylvanica). Lisäksi eri yksilöidensä kesken hyvin eri aikaan lehteen puhkeavien haapojen (Populus tremula) joukossa varhaiset puut ovat isolla hiirenkorvalla, kun myöhäisimmät ovat vielä lehdettömiä. Täysi- tai lähes täysilehtinen latvus / oksisto on jo varhaisimmilla kotipihlajilla (Sorbus aucuparia), varhaisimmilla poppeleilla (Populus sp.), monilla kuusamilla (Lonicera sp.), taikinamarjalla (Ribes alpinum), pikkuherukalla (Ribes glandulosum) ja monilla tuhkapensailla (Cotoneaster sp.). Havupuilla varhaisimmat lehtikuuset (Larix sp.) ovat jo lähes täysilehtisiä ja kuusten (Picea sp.) silmut ovat monin osin puhjenneet kerkälle. Männyillä (Pinus sp.) uusien versojen kynttilämäinen kasvu on vielä lyhyttä.

Ensi viikon 21 aikana ehtii näille ja muille kasveille tapahtua seuraavaa ensi su mennessä >> Tuomen, monien salavien, norjanangervon sekä tuomipihlajien kukinta lakkaa lähes - täysin kokonaan ja ne ovat täysilehtisiä sen myötä. Rusokirsikan ja metsävaahteran lehvästöt tulevat melkein täysikesäisiksi. Tammi saavuttaa kukintahuipentuman ja pian sen jälkeen sen lehdet ottavat pääosan yli puolikokoisina. Lehmukset tulevat nopeasti yli puolilehteen - lähes täysilehteen ja lehtosaarni lakkaa kukkimasta puhjeten samalla nopeasti hiirenkorvalle ja pian puolilehtiseksikin. Vuorijalavat tekevät hedelmänsä täysikokoon ja ne alkavat muuttumaan vaaleanruskean / kellertävän puolikypsiksi lehtensä tullessa samalla tummemman vihreinä yli puolikokoon - lähes täysikokoon. Yli puolikokoon - lähes täysikokoon tulevat myös punasaarnien lehdet. Koivut, kuten monet pajut (Salix sp.) ja lepät (Alnus sp.) saavuttavat täysilehtisyyden; osa niistä jo viikon alkupuoliskolla - Koivujen ennätysmäisen runsas siitepölytuotanto lakkaa! Haavoista varhaisimmin lehteen puhjenneet puut tulevat kokonaan täysilehteen ja myöhäisimmätkin puhkeavat isolle hiirenkorvalle alkuviikolla ja nopeasti yli puolilehteen ensi su mennessä. Useat poppelit tulevat täysilehteen, mutta myöhäinen kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") kasvaa alkuviikolla hiirenkorville ja su mennessä yli puolilehteen. Kotipihlaja tulee kokonaan täysilehteen ja alkaa kukkimaan ja samaan aikaan sen tekevät myös balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), pihasyreeni (Syringa vulgaris) ja monet kuusamat. Vähän aikaisemmin jo ensi viikon alussa kukintansa aloittavat omenapuut (Malus sp.) ja ne voivat osittain alkaa jo hiipua / lakatakin kukinnaltaan ensi su mennessä. Lehtikuuset varmistavat kauttaaltaan täysilehtisyyden ja monilla kuusilla kerkkänsä kasvavat nopeasti pituutta; varhaisimmat jopa yli puolipituuteen. Myöhäiset hopeakuusi (Picea pungens "Glauca"), serbiankuusi (Picea omorica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) sekä myös marjakuuset (Taxus sp.) puhkeavat kerkälle. Havupuista monien kuusten kukinta huipentuu ja monilla männyillä se alkaa samalla, kun niiden versot kasvavat kynttilämäisinä nopeasti kohti puolikokoa ja ylikin.

Lisäksi seuraavaa tapahtuu ensi viikolla 21 harvinaisten lajien joukossa: Amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense) on jo tullut osittain ja tulee kokonaan hiirenkorvalle jo viikon alussa ja n. puolilehteen su mennessä. Suunnilleen samaa lehtien kasvutahtia noudattavat myös valeakaasia (Robinia pseudoacacia), lakkipuu (Cladastis kentuckea) ja samettisumakki (Rhus hirta), mutta viimeksi mainittu isolehtisenä kasvattaa lehtiään vielä pitkään, kuten samaan tapaan myös jalopähkinät (Juglans sp.) ja siipipähkinät (Pterocarya sp.). Vähän myöhäisempää lehteen puhkeamista tapahtuu noihin nähden maakkialla (Maackia amurense), kolmiokalla (Gleditsia triacanthos), jumaltenpuulla (Ailanthus altissima) ja keltatrumpettipuulla (Catalpa ovata), mutta ensi su mennessä ne ovat isolla hiirenkorvalla. Neidonhiuspuulla (Gingko biloba), tulppaanipuulla (Liriodendron tulipifera) ja vielä enemmän nenäliinapuulla (Davidia involucrata) on jo hiirenkorvat ja lehtensä tulevat yli puolikokoon ensi su mennessä. Myöhäisimmin lehteen puhkeaa eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides) ja varsinkin kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica), joka kasvattaa edelleen vain silmujaan ja voi nippa nappa ensi su mennessä tuottaa lehtiään esille.... Lähes - kokonaan täysilehteen tulevat puolestaan mm. katsura (Cercidiphyllum japonicum) sekä monet ulkomaiset pihlaja- ja vaahteralajit.  

Perennoista ja ruohovartisista lajeista voidaan todeta: voikukkien (Taraxacum officinale) kukinta saavuttaa huipennuksen, valkovuokkojen (Anemone nemorosa) pitkittynyt kukinta lakkaa, varhaisimmat heinät - kuten timotei (Phleum pratense) - aloittaa kukintansa lämpimillä paikoilla ja samaa voi jo tehdä koiranputkikin (Anthriscus sylvestris). Puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvavat äärimmäisen nopeaa tahtia aiheuttaen nurmikonleikkaajille aikataulupulmia; vain paahteisimmilla paikoilla voi olla lievää kuivuusnuutumista ensi su mennessä, jos em. ukkossateita ei ko. alueilla tule. Narsissien (Narcissus cv.) pitkittynyt kukinta hiipuu nopeasti ja osin jo lakkaakin, mutta tulppaanien (Tulipa cv.) kukinta jatkuu vielä runsaana monilla lajikkeilla. Monet perennat kasvavat rehevämmiksi ja pidemmiksi äärinopeasti.

Kaikkien näiden kasvutilanteiden kasvunopeutta edesauttaa siis myös varsin kostea maaperä ja vain ukkossateettomina pysyvien alueiden paahdepaikoilla voi alkaa ilmenemään lievää kuivuusnuutumista ensi viikon loppuun mennessä. Ensi su mennessä ainakin n. 2 viikon mittainen kasvuetumatka ajankohdan normaaliin nähden voi venyä.

Aivan lopuksi vielä järvi- ja meriveden lämpenemisestä tässä huippulämmössä >> Järvissähän pintavesien lämpötilat pysyivät toukokuun alkupuolen viileissä säissä suunnilleen ennallaan koko ajan eli vähän +10 asteen molemmin puolin. Ensi viikolla järvivedet lämpenevät hyvin nopeasti, kun yötkin ovat hyvin lämpimiä; su mennessä saavutetaan yleisesti yli +15 asteen lukemia ja pienissä järvissä / matalilla rannoilla jopa +20 asteen saavuttamiseen - ylittämiseenkin on hyvät mahdollisuudet! Suomenlahden ulapalla vastaavasti toukokuun alkupuolella pintavesi lämpeni vain hitaasti yli +5 asteen ja sisälahdissa pysyttiin +10 asteen vaiheilla. Ensi viikolla meren sisälahdissakin saavutetaan yli +15 asteen lukemia ja ulapalla alkaa vakiintua +10 ja +15 asteen väliset pintavesilämpötilat. Nyt vedet ovat suunnilleen normaalilämpöisiä, mutta ensi su mennessä useita asteita ajankohdan normaaleita lämpimämpiä.

Näin ollen termisen kesän alkaminen siis on joka tapauksessa varmistumassa ja tavallaan sen enteeksi havaitsin perjantaina 16.5. Hämeenlinnassa ensimmäiset suuret parvet pääskysiä saapuneena etelästä.

Sääennustepäivitys keskiviikkona 21.5.2014 klo. 17:15: Tänään keskiviikkona on ollut epävakaista ja kahta aikaisempaa päivää viileämpää myös tarkastelualueen itäosissa. Hellelukemiin ei siis ole päästy päivälämpötiloissa, mutta hyvin lämmintä ilmamassa silti on edelleen ja runsaspilvisessäkin tilanteessa +20 asteen vaiheille on päästy ja poutapaikoilla selvästi ylikin. Kaikkein helteisin ilmamassa on heti Suomen rajojen etelä- ja kaakkoispuolella laajasti. Tämän helteisen ilmamassan pohjois-luoteisreunalla tätä epävakaisuutta on tänään liikkunut kuurosateina etelästä koilliseen kaartaen siten, että sateiden länsiraja on ollut suunnilleen linjalla Lohja - Hämeenlinna - Jyväskylä. Tänään illalla tämän rajan itäpuolella lähinnä kaakossa voi vielä esiintyä voimakkaitakin ukkoskuuroja, mutta illalla tämä epävakainen alue alkaa siirtyä pois itään ja pilvipeite vähenee lännestä alkaen.

Huomiseksi torstaiksi sää poutaantuukin ja selkenee jo laajasti lännessä, mutta itäosissa vasta ensi yön - aamun jälkeen. Tämän poutaantumisen aiheuttaa se, kun Länsi-Venäjän hellekorkeapaineesta alkaa ulottumaan selännettä Baltiaan ja sille tienoille vahvistuu korkeapainetta la saakka. Tämä kierrättää to alkaen uudestaan helleilmamassaa Etelä- ja Keski-Suomeen heikoilla etelä-lounaistuulilla la saakka. Aluksi helle on aikaisempaa kuivempaa, mutta kosteutuu viikonloppua kohden; niinpä to ja pe ovat vähäpilvisen aurinkoisia, mutta la kasvaa taas ukkosen riski ja ilmamassan utuisuus kasvaa vähitellen.

Ensi yö on viikon viilein, jolloin länsiosissa sisämaan selkeillä alueilla voi olla vajaat +10 astetta; muutoin minimilämpötila pysyy +10 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila kohoaa silti siis jo huomenna to +25 asteen vaiheille. Sitten pe ja la aikana kuumenee päivä päivältä sekä yö- että päivälämpötilojen osalta niin, että la mennessä yölämpötilat ovat n. +15 astetta ja paikoin vähän ylikin ja päivälämpötiloissa ollaan taas selvästi +25 ja +30 asteen välillä; taas voi olla paikoin mahdollisuuksia jopa +30 asteen vaiheille lauantaina!...

Muutoksen merkit ilmenevät jo sunnuntaina, kun Jäämereltä työntyy korkeapainetta Lappiin ja Baltian korkeapaine surkastuu; pohjoinen korkeapaine työntää edellään itäkoillisesta viileää ilmaa etelämmäksi ja sunnuntaina siihen liittyvä kylmä rintama laskeutuu Keski-Suomessa hitaasti etelämmäksi kuurottaisine sateineen ja ukkosineen. Etelä-Suomessa vallitsee vielä heikkotuulinen ja kostea helleilmamassa, mutta runsaampaa pilvisyyttä voi jo olla ja ukkoskuurojen riskiä on monin paikoin. La-su yölämpötila voi jäädä entistäkin laajemmalla alueella yli +15 asteen, mutta su hellelukemat jäänevät jo lauantain huippulukemista alemmiksi.

Ensi viikolla 22 tuo Lappiin työntynyt korkeapaine asettunee Suomen päälle ja ennen sitä viimeistään maanantain aikana tuota viileämpää ilmaa pääsee kiertymään sen eteläpuolella voimistuvien itätuulten myötä myös tarkastelualueelle. Siinä yhteydessä ma aluksi on epävakaista ja kuurosateita ukkosineen voi tulla, mutta ma aikana kuivempi ja viileämpi ilmamassa pääsee perille poutaannuttaen sään ja kirkastaen ilman pois udusta. Viileintä tulee olemaan idässä >> Vielä su-ma yö voi olla hyvin lämmin ainakin lännessä / lounaassa n. +15 asteen minimilämpötiloineen. Päivälämpötila on lännessä / lounaassa vielä n. +20 astetta, mutta etenkin idässä jäädään selvästi alle +20 asteeseen; itäisimmässä kolkassa saattaa olla yllättävänkin koleaa, jos on runsaspilvistä - Kuten esim. vain n. +10 asteen päivälämpötiloja...

Sitten ti alkaen ennustettavuus on heikkoa, mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että tuo korkeapaine viettää Fennoskandian / Suomen päällä ensi viikolla aikaa jonkin verran, jolloin sää on ainakin vähäpilvisen aurinkoista ja ehtisi alkaa lämpenemään uudestaan; aluksi kuitenkin ti olisi viimeaikaista paljon viileämpää, jolloin yölämpötilat olisivat alle +10 astetta; mahdollisesti idän sisämaassa olisi hallanvaaraa. Päivälämpötilat olisivat +15 asteen vaiheilla siten, että idässä on viileintä. Sitten ke alkaen kesäisemmät lämpötilat alkaisivat taas mahdollistua... Näitä ensi viikon 22 sääkäänteitä tarkastellaan seuraavassa ennusteessa.

Euroopan mittakaavassa jatkuu vielä koko meneillään olevan viikon ajan pysyvä tilanne, missä matalapaineen painopiste on Britteinsaarilla ja Länsi-Euroopassa kuuroineen ja ukkosineen ilmamassan ollessa viileintä Britteinsaarilla. Manner-Euroopan itäosista laajasti Länsi-Venäjän etelä- ja keskiosiin vallitsee monta päivää kostea ja erittäin helteinen ilmamassa, missä ajoittaiset voimakkaat ukkoset ovat mahdollisia etenkin alueen länsirajalla ja missä päivälämpötilat ovat monin paikoin yli +30 astetta - Kaspianmeren ja Mustanmeren läheisyydessä jopa +35 asteen ylitykset ovat yhä mahdollisia etenkin viikonloppuna!

Ensi viikolla 22 tuo Jäämereltä työntyvä korkeapaine puskee siis tätä helteisintä ilmamassaa etelämmäksi; tässä vaiheessa näyttää siltä, että etenkin Venäjällä kylmenee rajustikin silloin pohjoistuulilla, missä lopulta Vienanmeren ja Uralin välille tulee yöpakkasten vaaraa ja hellettä mitataan enää ainoastaan aivan Mustanmeren äärellä ja sieltä kiilana Puolaan. Muutoin manner-Euroopassa ei kovin suuria muutoksia tapahdu eli kuurosateista epävakaisuutta säilyy, mutta hieman toisaalta voi lämmetä etenkin Britteinsaarilla.

Pohjois-Lapissa on tällä viikolla 21 saaneet viimeiset lumet kyytiä Kilpisjärven seutua lukuun ottamatta ja Etelä-Lapissa koivut ovat alkaneet kukkimaan ja tulleet hiirenkorvalle. Lähipäivinä Keski-Lappia myöten mitataan kesäisiä lämpötiloja, mutta pohjoiskolkassa on selvästi koleampaa; Kilpisjärvelläkin tosin lumet sulavat etuaikaiseen tahtiin, vaikka siellä hankien paksuus oli yli metrin vielä viime viikolla. Viikonvaihteessa Lapissa on siis hyvinkin koleaa yöpakkasineen tuon Jäämereltä tulevan korkeapaineen edellä, mutta sitten ensi viikolla siellä lämpenisi paljon joksikin aikaa...