Kasvukauden 2014 alkupuolen valokuvallinen analyysi maaliskuusta kesäkuuhun - Koristepuistonäkymä Hämeenlinnassa

Lupailin äskettäin valokuvabloggaamiseni runsastumista uuden Flickr-tilini myötä (Valokuvieni esittelyn uudet hyvät käänteet Flickr-palvelussa - Valokuvabloggaamiseni myös uudistumassa runsaammaksi ja monipuolisemmaksi...) >> Tässä se alkaa tapahtumaan neljään eri osaan jakamani tämän kasvukauden 2014 alkupuolen valokuvallisen analyysin kera! 

Tämä teksti-intro tässä alla kokonaisuudessaan ennen alimpana olevia valokuvia on kaikissa tuon otsikon mukaisissa neljässä osassa sama.

Tässä kuva-analyysissä hyödynnän Claude Monet -nimisen impressionistitaiteilijan kehittämää metodia, jossa samasta kohteesta samojen kuvakulmien avulla on otettu valokuvia eri aikoina erilaisissa tilanteissa olosuhdetutkielmana: Kiinnostuin tästä metodista jo 90-luvulla ja tein silloin filmikameralla tällaista valokuvatutkielmaa Mäntsälässä yhden vuoden ajan. Sittemmin vuodesta 2005 alkaen digikamera-aika on tehnyt tämän metodin yhdeksi keskeiseksi piirteeksi valokuvaamisessani - Haluan tutkia perinpohjin sen antamia mahdollisuuksia tulkita, havainnollistaa ja kauniiksi pukea maisemaa - ympäristöä - kasveja - säätä. 

Tässä kokeilen taas aikaisemmastakin valokuvabloggaamisesta tutusti tätä metodia kunnolla >> Olen siis valinnut eri bloggausosiin neljä erilaista maisemanäkymää, joiden puitteissa kuvaan tämän vuoden tähän mennessä tapahtunutta kasvukautta sen aikaisten erikoistenkin säiden kera; tämä maaliskuu - kesäkuu 2014 -jakso onkin ollut erikoisuudessaan hyvin esilleottokelpoinen, kuten tulette huomaamaan. 

Alla olevat valokuvat on järjestetty ko. metodin mukaan kronologisesti allekkain niin, että uusin kuva on ylinnä. Näissä neljässä eri tutkielmaosassa kuvauspäivät eivät ole joka kerta samoja keskenään mm. kuvausteknisistä ja aikataulullisista syistä johtuen.

Tämä neljän eri osan tutkielma saa jatkoksi peräänsä vielä yhden erillisen kasveihin erityisesti keskittyvän valokuvabloggauksen, missä poimin esteettisessä katsannossa tältä samalta maalis-kesäkuun jaksolta joitakin kauneimpia ottamiani kasvivalokuvia maisemanäkymissä kasvukauden huippukohtina / pikantteina erikoisuuksina. 

Seuraavaksi luonnehdin alustukseksi ja kertaukseksi sanallisesti tätä maalis-kesäkuun aikaista jaksoa tapahtuneiden säiden havainnollistuksena ja kiinnitän sen mukaan kasvukauden kehitysvaiheiden piirteitä lyhyesti yleisten kasvilajien kasvutapahtumilla. Liitän tapahtumien yhteyteen linkeiksi myös tekemiäni sääaiheisia kirjoituksiani.


Kasvukauden 2014 yleisluonnehdinta sään ja kasvutapahtumien suhteen maalis-kesäkuun ajalta Etelä-Suomessa >>

Aloitetaan viime talvesta, koska se oli erikoisuudessaan jo pohjana kasvukauden alulle: Tammikuun kolmen viimeisen viikon pakkasjaksoa ja sen perään tullutta helmikuun alun lumipyryä lukuun ottamatta viime talvihan oli erittäin leuto ja vähäluminen / suuren osan aikaa lumetonkin; helmikuussa leutous palasi em. pakkasten ja lumipyryn jälkeen ja jatkui lähes keskeytyksettä vallinneina runsaspilvisinä ja kosteina suojasäinä kuun loppuun saakka sulattaen vähiä lumia pois. Niinpä maaliskuu alkoi ennätyksellisen lumettomana laajoilla alueilla Etelä-Suomessa ja alkoi mahdollistaa myös hyvin varhaista kasvukauden alkamista >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Jatkuva leutous viikoilla 7 - 9 / 2014 ja sen mahdollistama erityisvarhainen kevään alku.

Leutous huipentui maaliskuun kahden ensimmäisen kokonaisen viikon aikana, jolloin sään kuvana pysyi pääasiassa syksyisen oloinen runsaspilvisyys sekä ajoittain voimakkaat tuulet. Aurinkoistakin oli silti ajoittain. Erityisen leutoa oli kuun 9. ja 14. päivien välisenä aikana ko. päivät mukaan lukien, jolloin maksimilämpötilat olivat ajankohdalle ennätyksellisesti useana päivänä laajalla alueella +10 asteen vaiheilla ja monin paikoin ylikin. Tässä vaiheessa lumettoman maan ansiosta routakin suli jo ennätysmäisesti lähes kokonaan ja kasvukauden ensioireina varhaisimpien kasvutapahtumien ilmaantuminen alkoi mm. sipulikasvien pikanttina heräämisenä ja haavan (Populus tremula) kukinnan lähes alkamisena >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Ajankohtaan nähden voimakastuulista viikon 10 lopussa 2014 ja Poikkeuksellisen - ennätyksellisen leutoa maaliskuun viikoilla 10 ja 11 vuonna 2014.

Leuto sää keskeytyi tarkalleen maaliskuun puolivälissä eli takatalvi iski kuun 15. päivänä lumisateilla ja sen myötä Etelä-Suomessa viipyi uusi usean sentin paksuinen lumipeite kuun 15. - 20. päivien aikana. Silloin päivälläkään ei ollut juuri suojaa ja yöpakkaset olivat ajoittain -10 asteen kylmemmällä puolella. Tässä vaiheessa uutta routaakin ehti muodostua joitakin senttejä. Takatalvi hellitti otteensa leudolle uudelle keväälle kuun 21. päivästä lähtien ja lumipeitteet sulivat jo kuun 23. / 24. päivään mennessä ja uusi routakin kokonaan kuun loppuun mennessä poikkeuksellisen varhain. Ennen ko. takatalvea ilmenneet varhaisimmat kasvutilanteet lähtivät samalla etenemään lisää ja kasvukauden katkonainen eteneminen yleistyi; siitä merkkinä oli haavan kukinnan alkaminen monin paikoin n. kolme viikkoa etuajassa kuun loppuun mennessä.

Huhtikuussa pääasiassa normaalia leudompi - normaalileuto sää jatkui ensimmäiset lähes kolme viikkoa Pitkäperjantaihin 18.4. saakka, jolloin oli vähäsateista ja varsin aurinkoistakin. Heikkoja yöpakkasia esiintyi edelleen muutamina selkeinä öinä, mutta leudot päivälämpötilat edistivät edelleen kasvukauden varhaisimpia tapahtumia mm. haavan ja raidan (Salix caprea) sekä sipulikasvien yhä yleisempään kukintaan 2 - 3 viikkoa etuajassa. Samalla leudon talven ja maaliskuun lämmön jäljiltä muutamissa Etelä-Suomen järvissä saavutettiin tunnetun historian varhaisimmat jäidenlähdöt kuun ensimmäisten 10 päivän aikana! 

Pääsiäisenä (19. - 22. päivinä) sattui sitten ensimmäinen kesäinen lämpöaalto aurinkoisessa säässä, jolloin kasvukausi alkoi yleisesti täydellä teholla ainakin n. 2 viikon verran etuajassa kirien; täten n. +20 asteen päivälämpötilojen myötä haavan ja raidan kukinnat huipentuivat ja heti Pääsiäisen myötä koivut (Betula sp.) tulivat hiirenkorvalle ja aloittivat ennätysrunsaan kukintansa >> Pääsiäisen (Viikonvaihteen 16 / 17) lämpöaalto vuonna 2014.

Lämpöaallon jälkeen normaalia leudommat säät jatkuivat vielä lähes Vappuun, mutta juuri vappuaattona kylmeni huomattavasti ja toukokuu alkoikin suorastaan takatalvisissa merkeissä, kun jo heti Vappupäivän jälkeisenä päivänä Etelä-Suomessa saatiin monin paikoin runsaita lumikuuroja. Kylmyys jatkui monta päivää ja huipentui sitten tuulten tyynnyttyä ja sään poutaannuttua poikkeuksellisiin yöpakkasiin kuun 6. - 8. päivien öinä - aamuina. Kasvukauden eteneminen oli täten lähes pysähdyksissä yli viikon Vapusta alkaen ja varhaiset kasvuvaiheet mm. puilla ja pensailla olivat koetuksella yöpakkasissa >> Etuaikaisen kasvukauden vaiheeseen nähden ankaria yöpakkasia toukokuun 2014 viikolla 19.

Sitten kevät alkoi edetä normaalimmin seuranneella viikolla 20 ja jo sen viikon lopussa kesäinen sää palasi nopeasti huipentuen jo sunnuntaista 18.5. alkaen vuoden ensimmäiseksi helleaalloksi. Helteestä muodostui ajankohtaan nähden erittäin poikkeuksellinen sekä kuumuudeltaan että kosteudeltaan, jolloin kuun 19. päivänä mitattiin jopa n. +30 asteen päivälämpötiloja! Samalla sinä päivänä esiintyi ajankohtaan nähden rajua ukkosta sisämaapainotteisesti >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 1 ja Kesän 2014 ukkosseuranta; maanantai 19.5.2014 (Baltiasta ajankohtaan nähden rajua ukkostelua kostean ja erittäin helteisen ilmamassan länsireunalla).

Helteissä oli lievä tauko kuun 21. päivänä, mutta hellettä mitattiin taas 22. - 26.5. jaksolla joka päivä. Nämä vuoden kaksi ensimmäistä helleaaltoa kirittivät kasvukauden äärimmäisen nopeaan etenemisvauhtiin, jonka myötä toisen helteen päätteeksi koivujen lehdet ehtivät jo täysikokoon, tuomi (Prunus padus) saavutti kukintahuipentuman nopeasti ensimmäisessä helteessä ja lopetti kukinnan jo suureksi osaksi toisen helteen aikana. Samalla pihasyreeni (Syringa vulgaris) sekä kotipihlaja (Sorbus aucuparia) kerkesivät pitkälle kukinnan alkuun toisen helteen myötä. Kasvun etumatka normaaliin oli uudestaan vähintään 2 viikkoa ja paikoin ylikin >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 2.

Tuon toisen helteen miltei heti perään tapahtui yllättävän nopea käänne kolmeksi päiväksi (27. - 29.5.) täysin päin vastaisesti hyvin koleaan säähän, jolloin lämpötilat olivat koko ajan alle +10 astetta, mutta onneksi tuulinen ja runsaspilvinen sää esti siinä hallojen esiintymisen.

Sitten toukokuun kahtena viimeisenä päivänä alkoi lämpeneminen pilvisessä säässä ja kesän kolmas helleaalto pääsi vauhtiin jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla huipentuen kuun 4. - 6. päivinä. Samalla sisämaapainotteisia ukkosiakin alkoi taas esiintyä ja niitä oli eniten 6.6., mutta etelärannikolla alettiin jo olla paikoin vähäsateisuuden takia lievien kuivuusongelmien kynnyksellä. Tämä kolmas helle huipensi pihasyreenin ja kotipihlajan kukinnat loppuvaiheisiin ja normaalisti Juhannuksena kukkivat kasvit tulivat jo täyteen kukkaan, kuten koiranputket (Anthriscus sylvestris). Samalla maisemien täysikesäinen asu vahvistui vihreyden tummuudeltaankin jo lopulliseen asteeseen >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 3.

Sittemmin tässä kuussa epävakainen ja viileämpi sää on ottanut vallan vaiheittain, missä tällä juhannusviikolla 25 koleus on huipentunut kahteen otteeseen poikkeukselliseksi syyskylmyyden kaltaiseksi hämmästykseksi - Ensin kuitenkin edeltäneellä viikolla 24 saatiin normaalilämpimässä kesäsäässä monin paikoin runsaita sateita, mikä mm. päätti etelärannikolla kuivuuskehityksen ja kymmenien mm:n sademäärät aiheuttivat paikoin jopa hieman liikamärkyyttäkin joillekin kasveille. 

Tällä viikolla 25 kuurosateista epävakaisuutta on ollut joka päivä normaalia kylmemmässä säässä ja tiistaina sekä eilen Juhannuspäivänä - tänään sunnuntaina koleus on siis ollut lähes ennätyksellistä, kun maksimilämpötilat ovat jääneet jopa vain +10 asteen vaiheille - vähän yli ja hallanvaaraa oli sekä ti-ke että viime la-su yönä paikoin sisämaassa. Tiistaina saatiin jopa räntä-lumikuuroja osassa Etelä-Suomeakin! Täten kasvukauden eteneminen on ollut tällä viikolla hyvin hidasta ja aikaisempi n. 2 viikon kasvuetumatka on alkanut kutistumaan pois kesäkuun lopun normaaliaikatauluun verrattuna >> Juhannusviikon 2014 poikkeuksellinen koleus - Päivälämpötilojen seurantaa viikonvaihteessa 25 / 26.



Valokuvallinen analyysi kasvukauden 2014 kasvuvaiheista maisemanäkyminä maalis-kesäkuun ajalta - Näkymätutkielma monilajisessa koristekasvipuistossa Hämeenlinnassa >>

Tämä kohde on ollut aikaisemminkin viime vuonna ja tämän vuoden alussa sääaiheisissa valokuvakirjoituksissani. Tämä on Hämeenlinnan ns. paraatipuisto, missä geometrisillä ja monilajisilla istutuksilla on tavoiteltu koristeellisen ja huolitellun muotopuutarhan tuntua - Tämä on muutama vuosi sitten paikalla tehdyn puistoremontin uudistus.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle lauantaina 21.6.2014; viikon alusta on alkanut tällä julkaisuhetkelläkin jatkuva huomattavan erikoinen koleus ja sateitakin on tullut kuurottaisesti joka päivä - Siksi edelliseen tilanteeseen nähden on tapahtunut vain vähän kasvua, mutta tässä on toisaalta isona muutoksena tuon käytävän vasemman reunan taikinamarja-aidan (Ribes alpinum) muotoon leikattu kasvu. Hyvin esille tulee myös tuon vasemman reunan seppelvarpujen (Stephanandra incisa) kerman keltavalkea täysi kukinta, joka on ollut vielä 1 - 2 viikkoa edellä normaalista. Se etuaika on näissä koleuksissa kuitenkin hupenemassa ja tämä kukinta pitkittyykin jatkossa paljon. Vielä toistaiseksi nuo hallanarkoinakin tunnetut punaisenaan kukkivat kesäbegoniat (Begonia Sempervirens -ryhmä) eivät ole ottaneet silmin nähden nokkiinsa näistä koleista säistä...
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle sunnuntaina 15.6.2014; tämän viikon aikana sää jatkui vielä normaalilämpimänä, vaikka samalla etenkin to - pe saatiin runsaitakin vesisateita - sateet toisaalta pitivät kasvua rehevänä, mikä nähdään tässä mm. tuon käytävän vasemman reunan taikinamarja-aidan (Ribes alpinum) uuden kasvun paljon tuuheutuneena runsautena. Sen vieressä noiden puuvarjojen alla eteni seppelvarpujen (Stephanandra incisa) kukinta. Sateiden ja lämmön turvin myös nuo uudet kesäbegoniat (Begonia Sempervirens -ryhmä) olivat runsastuttaneet kukintaansa ja nuo kuvan oikean alakulman ryhmäruusut jatkoivat rehevää vetreyttään.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle maanantaina 9.6.2014; tässä vaiheessa kesäkuun ensimmäisellä viikolla sattunut vuoden kolmas helleaalto oli jo takana, mutta kesäinen sää jatkui silti vielä - edelliseen tilanteeseen nähden suurin muutos oli tulppaanien poisto ja pian sen jälkeen niiden tilalle laitetut nuo kuvan ns. kesäkukat, jotka tässä ovat kesäbegonioita (Begonia Sempervirens -ryhmä). Tulppaanien poiston jälkeen perennatkin pääsivät enemmän esille, missä niistä havaitaan miekkamaisina tarhakurjenmiekat (Iris germanica -ryhmä) ja isoimpina jalopionit (Paeonia Lactiflora -ryhmä); kuvan oikeassa reunassa osa pioneista jo kukkikin punaisena. Kuvan vasemman reunan seppelvarvut (Stephanandra incisa) olivat jo aloittamassa kukintaansa, vaikka se tapahtuu niillä normaalisti vasta Juhannuksen jälkeen.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle lauantaina 31.5.2014; edellisen tilanteen jälkeen oli siis ollut kolme hyvin koleaa päivää, mitkä olivat selvästi hidastaneet kasvua - Silti nuo kukkapenkin tulppaanit (Tulipa sp.) olivat jo selvästi kukintansa ehtoopuolella normaalia aikaisemmin ja nuo kuvan oikean alakulman ryhmäruusut olivat päässeet rehevään kasvuvaiheeseen. Kuvan vasemman reunan seppelvarvut (Stephanandra incisa) olivat tuottaneet esille jo hyvin runsasta kukkanupustoa, mikä havaitaan ruskehtavana tekstuurina.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle lauantaina 24.5.2014; tässä vaiheessa jo kesän toinen helleaalto oli jatkunut parisen päivää, mutta sisämaapainotteisista ukkosista tällä kohteella riitti kosteutta, kuten kuvan oikean alakulman mullasta nähdään. Niinpä edelliseen tilanteeseen nähden kasvua oli tapahtunut erittäin paljon - kukkapenkin tulppaanit (Tulipa sp.) olivat räjähtäneet täyteen kukkaan, taustametsän koivikot (Betula sp.) olivat lähes täysilehtisiä, kuvan oikeassa yläkulmassa hopeasalavan (Salix alba "Sibirica") hedekukinta oli jo hiipumassa, vastakkaisessa kuvan kulmassa ryhmäruusujen uusi kasvu vihersi jo isona ja nurmikolla oli alkanut säännöllisesti jokaista viikonloppua edeltävä leikkuu. Kesäinen sää toi tuolle Vanajavedelle runsaasti veneitä.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle maanantaina 19.5.2014; edeltäneenä viikonloppuna alkanut erittäin kesäinen ja su alkaen helteinenkin sää oli jo ehtinyt vaikuttaa kasvuun huomattavasti tässä vaiheessa - taustametsän koivikoissa (Betula sp.) lehtien nopea kasvu oli tullut selkeästi vihreänä pääosaan ja tuossa kukkapenkissä nuo tulppaanit (Tulipa sp.) olivat jo isolla kukkanupulla pääroolissa. Myös kuvan vasemman reunan seppelvarpukasvusto (Stephanandra incisa) oli viimein selvästi hiirenkorvalla. Kuvan oikeassa alakulmassa ns. ryhmäruusujen alasleikkaus oli nyt tehty ja niissä oli parisen senttiä uutta punertavaa tyvikasvua. Lisäksi vastakkaisen kuvan kulman lähellä nähdään keltaista hopeasalavan (Salix alba "Sibirica") hedekukintaa. Tämän päivän iltana kohde sai ukkossateita.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle sunnuntaina 11.5.2014; kylmyys oli jatkunut edellistilanteenkin jälkeen yöpakkasineen, joten tämänkin kuvan tilanne näyttää vain vähäistä kasvua - nuo tulppaanit (Tulipa sp.) olivat edelleen selvimmin kehittynyt kasvilaji, mutta tuo käytävän vasemman reunan taikinamarja-aidan (Ribes alpinum) vihreys oli myös rehevöintynyt selvästi. Taustametsän koivikoissa (Betula sp.) jatkui erikoinen runsaiden hedenorkkojen ja lievästi kellastuneiden hiirenkorvalehtien väripaletti. Tässä vaiheessa nähdään, kuinka ilmeisesti edeltäneenä perjantaina tuo nurmikko oli leikattu vuoden ensimmäisen kerran - Se oli ajankohtaan nähden erittäin aikainen tapahtuma.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle maanantaina 5.5.2014; edellisen tilanteen jälkeen melkein koko ajan tähän saakka oli vallinnut hyvin kylmä sää ja seuraavina parina yönä yöpakkaset olivat huipentumassa melko pahoiksi kasvun etuaikaisuuteen nähden - niinpä edellistilanteeseen verrattuna tässä kasvua oli tapahtunut vain vähän; eniten kylmyydestä huolimatta olivat kehittyneet nuo kukkapenkin tulppaanit (Tulipa sp.). Taustametsän koivikoissa (Betula sp.) hedenorkkopaljouden ja hiirenkorvavaiheen luoma latvuskellertävyys oli pikanttia ja osasyynä tälläkin alueella oli siinä näiden vaiheiden aikainen kylmyys lehtien lehtivihreään kellertävästi vaikuttaneena.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle sunnuntaina 27.4.2014; normaalia leudommat säät jatkuivat tästä vielä parisen päivää ja olivat jo edistäneet kasvua niin hyvin, että edellistilanteeseen nähden tuon nurmikon ja tuon käytävän vasemman reunan leikatun taikinamarja-aidan (Ribes alpinum) vihertyminen oli taas paljon edistynyttä. Perennojen uuden kasvun lisäksi hyvin nopeasti esille olivat tulleet kukkapenkissä myös tulppaanit (Tulipa sp.). Taustametsän koivujen (Betula sp.) kukinta oli huipentunut täyteen vaiheeseen ja ennätysrunsaan hedenorkkomäärän takia niiden latvukset olivat tässä vaiheessa erityisen keltaisia.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle maanantaina 21.4.2014; kolme edeltänyttä päivää ja tämä päivä olivat ajankohtaan nähden hyvin kesäisiä, minkä ansiosta myös tämä nurmikko oli vihertynyt hyvin paljon edellistilanteeseen nähden. Samalla tuon käytävän vasemman reunan leikattu taikinamarja-aita (Ribes alpinum) oli jo puhjennut selvälle hiirenkorvalle ja perennojen uusi kasvu erottui jo tälle etäisyydelle tuosta kukkapenkistä. Vanajaveden vastarannan koivikossa (Betula sp.) latvustensa ennätysrunsaat hedenorkot olivat tulleet jo selvästi kellertävinä esille kukinnan alun merkkinä.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle sunnuntaina 13.4.2014; Huhtikuun leutous tähän mennessä ja roudaton maa salli jo vähäistä nurmikon vihertymistä muutoin yhä ruskeammaksi muuttuneiden vanhojen korsien seassa, kuten Espoon Tapiolan esimerkissäkin havainnollistan. Samalla noissa kukkapenkeissä perennojen uutta kasvua ilmeni jo selvästi maaliskuuhun verrattuna läheltä tarkasteltuna. Käytävän vasemman reunan leikattu taikinamarja-aita (Ribes alpinum) oli jo puhkeamaisillaan hiirenkorvalle.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle maanantaina 31.3.2014; edellisen tilanteen ja tämän vaiheen välillä oli takatalvi, missä myös tällä seudulla saatiin maaliskuun 15. - 20. päiviksi muutamia senttejä lunta ja hieman uutta routaa. Tämän kuvan vaiheessa sekä lumi että routa olivat jo muutamia päiviä aikaisemmin taas kokonaan sulaneet, mutta aikaisempaa aurinkoisemmissa säissä Espoon Tapiolan esimerkin tapaan tämäkin nurmikko ruskeutui entistä "kuolleemmaksi". Taustan Vanajavesi oli tästä kohdasta jo nyt kokonaan jäistä vapaa ennätysmäisen varhain.
















Näkymää Ystävyydenpuistoon kuvattuna Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalla Vanajavedelle perjantaina 7.3.2014; tälläkin nurmikolla havaitaan tässä vaiheessa säilynyttä vähäistä vihreyttä edeltäneeltä syksyltä saakka, kun talvi oli tammikuun pakkasjaksosta huolimatta niin erityisen leuto myös näin sisämaassa. Tässä vaiheessa maaliskuussa jatkunut huippuleutous oli pitänyt lumet kokonaan poissa näiltäkin seuduilta jo monta päivää. Lisäksi routa oli sulamassa tässä jo lähes kokonaan pois ja tuo taustan virtaavavetinen Vanajaveden kohta oli jo osaksi avoin jäistä.