Tämä teksti-intro tässä alla kokonaisuudessaan ennen alimpana olevia valokuvia on kaikissa tuon otsikon mukaisissa neljässä osassa sama.
Tässä kuva-analyysissä hyödynnän Claude Monet -nimisen impressionistitaiteilijan kehittämää metodia, jossa samasta kohteesta samojen kuvakulmien avulla on otettu valokuvia eri aikoina erilaisissa tilanteissa olosuhdetutkielmana: Kiinnostuin tästä metodista jo 90-luvulla ja tein silloin filmikameralla tällaista valokuvatutkielmaa Mäntsälässä yhden vuoden ajan. Sittemmin vuodesta 2005 alkaen digikamera-aika on tehnyt tämän metodin yhdeksi keskeiseksi piirteeksi valokuvaamisessani - Haluan tutkia perinpohjin sen antamia mahdollisuuksia tulkita, havainnollistaa ja kauniiksi pukea maisemaa - ympäristöä - kasveja - säätä.
Tässä kokeilen taas aikaisemmastakin valokuvabloggaamisesta tutusti tätä metodia kunnolla >> Olen siis valinnut eri bloggausosiin neljä erilaista maisemanäkymää, joiden puitteissa kuvaan tämän vuoden tähän mennessä tapahtunutta kasvukautta sen aikaisten erikoistenkin säiden kera; tämä maaliskuu - kesäkuu 2014 -jakso onkin ollut erikoisuudessaan hyvin esilleottokelpoinen, kuten tulette huomaamaan.
Alla olevat valokuvat on järjestetty ko. metodin mukaan kronologisesti allekkain niin, että uusin kuva on ylinnä. Näissä neljässä eri tutkielmaosassa kuvauspäivät eivät ole joka kerta samoja keskenään mm. kuvausteknisistä ja aikataulullisista syistä johtuen.
Tämä neljän eri osan tutkielma saa jatkoksi peräänsä vielä yhden erillisen kasveihin erityisesti keskittyvän valokuvabloggauksen, missä poimin esteettisessä katsannossa tältä samalta maalis-kesäkuun jaksolta joitakin kauneimpia ottamiani kasvivalokuvia maisemanäkymissä kasvukauden huippukohtina / pikantteina erikoisuuksina.
Seuraavaksi luonnehdin alustukseksi ja kertaukseksi sanallisesti tätä maalis-kesäkuun aikaista jaksoa tapahtuneiden säiden havainnollistuksena ja kiinnitän sen mukaan kasvukauden kehitysvaiheiden piirteitä lyhyesti yleisten kasvilajien kasvutapahtumilla. Liitän tapahtumien yhteyteen linkeiksi myös tekemiäni sääaiheisia kirjoituksiani.
Kasvukauden 2014 yleisluonnehdinta sään ja kasvutapahtumien suhteen maalis-kesäkuun ajalta Etelä-Suomessa >>
Aloitetaan viime talvesta, koska se oli erikoisuudessaan jo pohjana kasvukauden alulle: Tammikuun kolmen viimeisen viikon pakkasjaksoa ja sen perään tullutta helmikuun alun lumipyryä lukuun ottamatta viime talvihan oli erittäin leuto ja vähäluminen / suuren osan aikaa lumetonkin; helmikuussa leutous palasi em. pakkasten ja lumipyryn jälkeen ja jatkui lähes keskeytyksettä vallinneina runsaspilvisinä ja kosteina suojasäinä kuun loppuun saakka sulattaen vähiä lumia pois. Niinpä maaliskuu alkoi ennätyksellisen lumettomana laajoilla alueilla Etelä-Suomessa ja alkoi mahdollistaa myös hyvin varhaista kasvukauden alkamista >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Jatkuva leutous viikoilla 7 - 9 / 2014 ja sen mahdollistama erityisvarhainen kevään alku.
Leutous huipentui maaliskuun kahden ensimmäisen kokonaisen viikon aikana, jolloin sään kuvana pysyi pääasiassa syksyisen oloinen runsaspilvisyys sekä ajoittain voimakkaat tuulet. Aurinkoistakin oli silti ajoittain. Erityisen leutoa oli kuun 9. ja 14. päivien välisenä aikana ko. päivät mukaan lukien, jolloin maksimilämpötilat olivat ajankohdalle ennätyksellisesti useana päivänä laajalla alueella +10 asteen vaiheilla ja monin paikoin ylikin. Tässä vaiheessa lumettoman maan ansiosta routakin suli jo ennätysmäisesti lähes kokonaan ja kasvukauden ensioireina varhaisimpien kasvutapahtumien ilmaantuminen alkoi mm. sipulikasvien pikanttina heräämisenä ja haavan (Populus tremula) kukinnan lähes alkamisena >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Ajankohtaan nähden voimakastuulista viikon 10 lopussa 2014 ja Poikkeuksellisen - ennätyksellisen leutoa maaliskuun viikoilla 10 ja 11 vuonna 2014.
Leuto sää keskeytyi tarkalleen maaliskuun puolivälissä eli takatalvi iski kuun 15. päivänä lumisateilla ja sen myötä Etelä-Suomessa viipyi uusi usean sentin paksuinen lumipeite kuun 15. - 20. päivien aikana. Silloin päivälläkään ei ollut juuri suojaa ja yöpakkaset olivat ajoittain -10 asteen kylmemmällä puolella. Tässä vaiheessa uutta routaakin ehti muodostua joitakin senttejä. Takatalvi hellitti otteensa leudolle uudelle keväälle kuun 21. päivästä lähtien ja lumipeitteet sulivat jo kuun 23. / 24. päivään mennessä ja uusi routakin kokonaan kuun loppuun mennessä poikkeuksellisen varhain. Ennen ko. takatalvea ilmenneet varhaisimmat kasvutilanteet lähtivät samalla etenemään lisää ja kasvukauden katkonainen eteneminen yleistyi; siitä merkkinä oli haavan kukinnan alkaminen monin paikoin n. kolme viikkoa etuajassa kuun loppuun mennessä.
Huhtikuussa pääasiassa normaalia leudompi - normaalileuto sää jatkui ensimmäiset lähes kolme viikkoa Pitkäperjantaihin 18.4. saakka, jolloin oli vähäsateista ja varsin aurinkoistakin. Heikkoja yöpakkasia esiintyi edelleen muutamina selkeinä öinä, mutta leudot päivälämpötilat edistivät edelleen kasvukauden varhaisimpia tapahtumia mm. haavan ja raidan (Salix caprea) sekä sipulikasvien yhä yleisempään kukintaan 2 - 3 viikkoa etuajassa. Samalla leudon talven ja maaliskuun lämmön jäljiltä muutamissa Etelä-Suomen järvissä saavutettiin tunnetun historian varhaisimmat jäidenlähdöt kuun ensimmäisten 10 päivän aikana!
Pääsiäisenä (19. - 22. päivinä) sattui sitten ensimmäinen kesäinen lämpöaalto aurinkoisessa säässä, jolloin kasvukausi alkoi yleisesti täydellä teholla ainakin n. 2 viikon verran etuajassa kirien; täten n. +20 asteen päivälämpötilojen myötä haavan ja raidan kukinnat huipentuivat ja heti Pääsiäisen myötä koivut (Betula sp.) tulivat hiirenkorvalle ja aloittivat ennätysrunsaan kukintansa >> Pääsiäisen (Viikonvaihteen 16 / 17) lämpöaalto vuonna 2014.
Lämpöaallon jälkeen normaalia leudommat säät jatkuivat vielä lähes Vappuun, mutta juuri vappuaattona kylmeni huomattavasti ja toukokuu alkoikin suorastaan takatalvisissa merkeissä, kun jo heti Vappupäivän jälkeisenä päivänä Etelä-Suomessa saatiin monin paikoin runsaita lumikuuroja. Kylmyys jatkui monta päivää ja huipentui sitten tuulten tyynnyttyä ja sään poutaannuttua poikkeuksellisiin yöpakkasiin kuun 6. - 8. päivien öinä - aamuina. Kasvukauden eteneminen oli täten lähes pysähdyksissä yli viikon Vapusta alkaen ja varhaiset kasvuvaiheet mm. puilla ja pensailla olivat koetuksella yöpakkasissa >> Etuaikaisen kasvukauden vaiheeseen nähden ankaria yöpakkasia toukokuun 2014 viikolla 19.
Sitten kevät alkoi edetä normaalimmin seuranneella viikolla 20 ja jo sen viikon lopussa kesäinen sää palasi nopeasti huipentuen jo sunnuntaista 18.5. alkaen vuoden ensimmäiseksi helleaalloksi. Helteestä muodostui ajankohtaan nähden erittäin poikkeuksellinen sekä kuumuudeltaan että kosteudeltaan, jolloin kuun 19. päivänä mitattiin jopa n. +30 asteen päivälämpötiloja! Samalla sinä päivänä esiintyi ajankohtaan nähden rajua ukkosta sisämaapainotteisesti >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 1 ja Kesän 2014 ukkosseuranta; maanantai 19.5.2014 (Baltiasta ajankohtaan nähden rajua ukkostelua kostean ja erittäin helteisen ilmamassan länsireunalla).
Helteissä oli lievä tauko kuun 21. päivänä, mutta hellettä mitattiin taas 22. - 26.5. jaksolla joka päivä. Nämä vuoden kaksi ensimmäistä helleaaltoa kirittivät kasvukauden äärimmäisen nopeaan etenemisvauhtiin, jonka myötä toisen helteen päätteeksi koivujen lehdet ehtivät jo täysikokoon, tuomi (Prunus padus) saavutti kukintahuipentuman nopeasti ensimmäisessä helteessä ja lopetti kukinnan jo suureksi osaksi toisen helteen aikana. Samalla pihasyreeni (Syringa vulgaris) sekä kotipihlaja (Sorbus aucuparia) kerkesivät pitkälle kukinnan alkuun toisen helteen myötä. Kasvun etumatka normaaliin oli uudestaan vähintään 2 viikkoa ja paikoin ylikin >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 2.
Tuon toisen helteen miltei heti perään tapahtui yllättävän nopea käänne kolmeksi päiväksi (27. - 29.5.) täysin päin vastaisesti hyvin koleaan säähän, jolloin lämpötilat olivat koko ajan alle +10 astetta, mutta onneksi tuulinen ja runsaspilvinen sää esti siinä hallojen esiintymisen.
Sitten toukokuun kahtena viimeisenä päivänä alkoi lämpeneminen pilvisessä säässä ja kesän kolmas helleaalto pääsi vauhtiin jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla huipentuen kuun 4. - 6. päivinä. Samalla sisämaapainotteisia ukkosiakin alkoi taas esiintyä ja niitä oli eniten 6.6., mutta etelärannikolla alettiin jo olla paikoin vähäsateisuuden takia lievien kuivuusongelmien kynnyksellä. Tämä kolmas helle huipensi pihasyreenin ja kotipihlajan kukinnat loppuvaiheisiin ja normaalisti Juhannuksena kukkivat kasvit tulivat jo täyteen kukkaan, kuten koiranputket (Anthriscus sylvestris). Samalla maisemien täysikesäinen asu vahvistui vihreyden tummuudeltaankin jo lopulliseen asteeseen >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 3.
Sittemmin tässä kuussa epävakainen ja viileämpi sää on ottanut vallan vaiheittain, missä tällä juhannusviikolla 25 koleus on huipentunut kahteen otteeseen poikkeukselliseksi syyskylmyyden kaltaiseksi hämmästykseksi - Ensin kuitenkin edeltäneellä viikolla 24 saatiin normaalilämpimässä kesäsäässä monin paikoin runsaita sateita, mikä mm. päätti etelärannikolla kuivuuskehityksen ja kymmenien mm:n sademäärät aiheuttivat paikoin jopa hieman liikamärkyyttäkin joillekin kasveille.
Tällä viikolla 25 kuurosateista epävakaisuutta on ollut joka päivä normaalia kylmemmässä säässä ja tiistaina sekä eilen Juhannuspäivänä - tänään sunnuntaina koleus on siis ollut lähes ennätyksellistä, kun maksimilämpötilat ovat jääneet jopa vain +10 asteen vaiheille - vähän yli ja hallanvaaraa oli sekä ti-ke että viime la-su yönä paikoin sisämaassa. Tiistaina saatiin jopa räntä-lumikuuroja osassa Etelä-Suomeakin! Täten kasvukauden eteneminen on ollut tällä viikolla hyvin hidasta ja aikaisempi n. 2 viikon kasvuetumatka on alkanut kutistumaan pois kesäkuun lopun normaaliaikatauluun verrattuna >> Juhannusviikon 2014 poikkeuksellinen koleus - Päivälämpötilojen seurantaa viikonvaihteessa 25 / 26.
Valokuvallinen analyysi kasvukauden 2014 kasvuvaiheista maisemanäkyminä maalis-kesäkuun ajalta - Näkymätutkielma nurmikollisessa puistossa Espoon Tapiolassa >>
Tämä kohde on ollut aikaisemminkin viime vuonna ja tämän vuoden alussa sääaiheisissa valokuvakirjoituksissani. Tässä kohteessa on ollut viime talvesta alkaen erikoista sadevesiviemäreiden, ojien ja puistovalaisimien uusimistyö, jonka edistyminen ilmenee näissä alla olevissa kuvissa.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 19.6.2014; tämän viikon alusta saakka on siis vallinnut pääasiassa hyvin kolea sää ja se ilmenee tässä kuvassa hyvin selvästi tuon nurmikon vain hyvin mitättömästi edenneestä kasvusta edelliskuvan tilanteeseen verrattuna - normaalistihan kolmessa päivässä kasvueroa olisi tullut selvästi näkyviin. Kellertävä sävy nurmella taitaa johtua tässä enemmän pilvitilanteesta kuin lehtivihreän "koleuspakenemisesta".
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 16.6.2014; tässä vaiheessa kuvan oikeassa alanurkassa nähdään uusien puistovalaisimien uusien maajohtojen laiton takia ilmestynyttä kaivuutyöjätettä edellisiin kuviin verrattuna. Muutoin edeltänyt viikko toi rusaasti sadekosteutta lisää alueen maaperään ja tässä oli alkamassa hyvin kolea säävaihe. Edellisen nurmikonleikkuun jätteet näkyivät tässä vielä ruskeina heinätupsuina ja nurmi oli kasvanut jonkin verran.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa keskiviikkona 11.6.2014; edellistilanteeseen verrattuna tässä on ko. päivänä tehdyn uunituoreen nurmikonleikkuun tilannetta. Tämän vasta kasvukauden toisen leikkuun edellä yllättävän pitkäksi päässeen nurmikon leikkuujätettä jäi raitoina runsaasti. Normaalilämmin kesäsää jatkui edelleen ja seuraaviksi kahdeksi päiväksi oli tulossa runsaita vesisateita päättäen kuivahkon kauden.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 9.6.2014; kolmas hellejakso oli päättynyt edellisperjantaina, mutta yhä lämmin kesäsää jatkoi nurmikon kasvua reippaasti niin, että tässä vielä leikkaamattomana voikukkien (Taraxacum officinale) hedelmävillavaihe oli jo lähes päättynyt, mutta nurmikasvustoa olivat alkaneet sävyttämään ruskeana joidenkin heinälajien matalat kukintatähkät. Tällä kohteella vähäsateisuus alkoi paahdepaikoilla näkyä jo kuivuusongelmina lievästi, muttei vielä tällä nurmikolla.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa keskiviikkona 4.6.2014; sää lämpeni edellistilanteesta lähtien koko ajan ja tässä vaiheessa kolmas hellejakso oli jo alkanut - nurmikon lisäkasvu näkyikin siksi jo selvästi edelliskertaan nähden ja ensimmäisestä leikkuukerrasta selvinneet voikukat (Taraxacum officinale) olivat jo aloittaneet hedelmävillavaiheensa.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa lauantaina 31.5.2014; edellistilanteen ja tämän vaiheen välissä ehti olla kolme hyvin koleaa päivää, mutta silti kasvukausi oli ehtinyt edetä sen verran, että koristeomenapuun (Malus cv.) kukinta oli jo lakannut kuvan keskeltä vasemmalla. Hämeenlinnan tiheän nurmikonleikkuun esimerkkiin nähden tämän nurmikon ensimmäinen leikkuukerta oli tehty vasta muutama päivä aikaisemmin, mutta voikukkien (Taraxacum officinale) jäänteitä nosti päätään tässä sekä uusina kukkina että hedelmävaiheeseen muodostuen.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 26.5.2014; toinen hellejakso oli tässä vaiheessa päättymässä, mutta sen aiheuttamana kasvukausi oli edennyt edelliskertaan nähden hyvin paljon lisää - nyt täydessä kukassa oli keskeltä vasemmalla jo tuo vaaleanpunainen koristeomenapuu (Malus cv.), kun se edelliskuvassa oli vasta tumman punertavassa hiirenkorvavaiheessa. Voikukkakukinta (Taraxacum officinale) jatkui yhä runsaana ja lehtipuusto oli sekä täysilehtinen että kesävihreydeltäänkin jo pääosin lopullisen tumma.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 22.5.2014; edellistä hellettä seurasi edellispäivänä lievä viileneminen, mutta tässä toinen helle oli jo menossa - kasvukausi oli yhä edennyt hyvin nopeasti vain kolmessa päivässä niin, että nyt rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii) oli lakannut kukkimasta ja kaikki kuvan lehtipuustot olivat jo lähes täysilehtisiä; vasemmassa laidassa havaitaan toisaalta myöhään lehteen puhjennut versio haavasta (Populus tremula). Nurmikolla voikukat (Taraxacum officinale) olivat runsastuneet täyteen kukkaan huippunopeasti, kun ensimmäistä leikkuukertaa ei vieläkään oltu tehty.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 19.5.2014; edeltänyt viikonloppu toi nopeasti erittäin kesäisen sään ja tässä helleaalto oli erityisen kuumassa huipennuksessa. Kuvassa nähdään tilanteen ukkospilvialkujakin. Kasvukausi oli kirittänyt edelliseen tilanteeseen nähden erittäin hurjaan etenemisvauhtiin, jolloin tuo rusotuomipihlajan (Amelanchier lamarckii) valkoinen kukinta oli alkanut kaksi-kolme päivää aikaisemmin ja tässä jo alkanut varisemaan. Koivut (Betula sp.) olivat jo yli puolilehtisiä ilman hedenorkkoja ja taustan puustossa vasemmalla puoliskolla haavasta (Populus tremula) nähdään varhain lehteen puhjennutta versiota.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 15.5.2014; ko. viikolla sää lämpeni jo normaalilukemiin niin, että edellistilanteeseen nähden havaitaan taas selvempää kasvua - rusokirsikka (Prunus sargentii) oli nyt viimein lopettanut kukinnan ja sen vielä punertavat lehdet olivat pääosassa. Sen oikealla puolella oleva rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii) oli valmiina aloittamaan kukinnan vielä punertavine lehtineen. Koivuissa (Betula sp.) hiirenkorvista puolikokoa lähestyneet lehdet olivat jo ottaneet visuaalista pääosaa varisemaan alkaneilta hedenorkoiltaan.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa lauantaina 10.5.2014; edellisen tilanteen edellispäivän sumuun nähden tässä nähdään vertailuksi paremmin taustan puu- ja pensaslajiston kehitysvaiheita - rusokirsikka (Prunus sargentii) alkoi varistaa kukkien terälehtiä vasta seuranneen viikon alussa. Koivuilla (Betula sp.) puolestaan korostuivat ennätysrunsaan hedenorkkomäärän ruskeat kukinnan loppuvaihesävyt sekä kylmän sään lehtiä hieman kellastuttanut vaikutus. Nurmikon ei havaita kasvaneen kylmän sään takia lähes ollenkaan sitten Vapun.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa perjantaina 9.5.2014; edeltäneet toukokuun päivät olivat olleet erittäin kylmiä ja yöpakkastakin oli ehtinyt olla tällä paikalla kahteen otteeseen n. -3 asteen verran. Vappupäivästä alkaen täydessä kukassa kuvan keskellä ollut rusokirsikka (Prunus sargentii) ei kuitenkaan ottanut siitä juuri ollenkaan nokkiinsa ja kylmä sää pitkitti sen kukintaa ennätyksellisesti lähes kahden viikon pituiseksi. Tässä vaiheessa leudomman ja kostean ilman saapuminen ilmeni sumuisena säänä.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 1.5.2014; normaalia leudommat säät jatkuivat Vappuaattoon saakka ja ehtivät vielä vihertää maisemaa selvästi lisää edelliseen tilanteeseen nähden - rusokirsikka (Prunus sargentii) kuvan keskellä oli aukaissut tässä jo paljon kukkiansa auki ja koivuissa (Betula sp.) ennätysrunsas hedenorkkomäärä oli jo osaksi vaihtanut väriä ruskeaan loppukukintasuuntaan kontrastoiden heleiden hiirenkorvalehtiensä kera.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa lauantaina 26.4.2014; kesäinen lämpö oli taantunut, mutta normaalia leudommat säät ylläpitivät selvää kasvua ja niinpä edelliseen tilanteeseen nähden nurmikko oli entisestään vihertynyt ja koivuissa (Betula sp.) ennätysrunsas hedenorkkomäärä näkyi selvästi keltaisena yleistyneiden hiirenkorviensakin kustannuksella. Kuvan keskellä olevat rusokirsikka (Prunus sargentii) ja rusotuomipihlaja (Amelanchier lamarckii) alkoivat jo myös vähän erottua puhjenneine silmuineen.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 21.4.2014; tässä vaiheessa edeltäneet kolme päivää ja tämä päivä olivat olleet kesäisen lämpimiä, mikä oli käynnistänyt esim. tämän nurmikon jo selvään vihreään kasvuun. Samalla taustan koivuissa (Betula sp.) ennätysrunsas hedenorkkomäärä oli kehittynyt kukinnan alun partaalle esille latvusten kellertymisinä; yksittäiset varhaisimmat koivut puhkesivat tämän päivän aikana hiirenkorvalle.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 10.4.2014; nurmikon vaurioitunut ja vanha korsisto oli yhtäältä entisestäänkin ruskettunut kuivaksi edellisen tilanteen jälkeen vallinneissa aurinkoisissa säissä. Toisaalta kontrastina sille huhtikuun alun aurinkoinen leutous ja maaliskuun lopusta jo roudattomana ollut maa mahdollisti jo tässä näkyville hieman uutta vihreää nurmikon kasvua.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 31.3.2014; edellisen tilanteen ja tämän vaiheen välissä ehti olemaan luminen takatalvi reippaine yöpakkasineen, joka lisäsi routaa hetkeksi ja osaltaan siksi pakkasvaurioiden määrää ennen takatalvea kasvamaan herkistyneessä nurmikossa. Siksi takatalvilumien sulettua jo varsin kirkas kevätaurinko oli jo kuivattanut tässä nurmiheinää yhä ruskeammaksi.
Nurmikko- ja puistonäkymää Louhentien itälaidalla koilliseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 10.3.2014; maaliskuun leuto vaihe oli huipentumassa tässä tilanteessa huippukorkeina päivälämpötiloina. Leudon talven jäljiltä nurmikossa oli edelleen säilynyt vihreyttä edeltäneestä syksystä saakka, kun lisäksi runsaspilviset säät eivät mahdollistaneet tässä vielä kunnolla kevään auringonpaahteen kuivattavaa vaikutusta ja kun meneillään ollut erittäin leuto sää herkisti jo roudattomassa maassa nurmikon kasvua vähän.
No comments:
Post a Comment