Idänsaarnen (Fraxinus rhynchophylla var. densata) loppuvaiheen ruskaa kuvattuna lauantaina 4.10.2014 Helsingin Meilahden arboretumissa.
Tässä esittelyssä palaan harvinaisten ja tuntemattomien kasvien sekä alkuperältään itäaasialaisten lajien pariin - Valinnaksi osui idänsaarni (Fraxinus rhynchophylla var. densata), jonka luonnonvaraista kasvualuetta on laajasti Länsi-Kiinasta Koreaan ja Venäjän Kaukoitään. Lajista tunnetaan täällä kokeilussa olevista puista kaksi eri muotoa, joista tässä on esittelyssä variaatio var. densata. Tällä muodolla erikoisuutena muihin saarneihin verrattuna ovat lehtilapojensa lehdyköiden iso koko sekä erikoisen leveä / lähes pyöreäkin muoto.
Idänsaarni kasvaa luonnonvaraisella alueellaan isoksi puuksi, missä sen koko saattaa tulla yli 20 m korkeaksi ja latvus on pallomaisen leveä avoimella paikalla. Täällä Suomessa puulle voidaan odottaa tyypillisimmin reilun 10 m korkeutta ja sen menestymisalueeksi on määritelty vyöhykkeet I - III. Lajia muotoineen ei ole kuitenkaan kokeiltu vielä paljoa, joten rohkeampi ja runsaampi viljely tulee kysymykseen mm. puun pohjoisimman viljelyrajan varmistamiseksi.
Lajin lehteen tulo keväällä on saarnille tyypillisesti myöhäinen; Etelä-Suomen normaaliolosuhteissa puilla on toukokuun alussa silmujen turpoamisvaihe ja sitten ne tulevat hiirenkorvalle toukokuun lopulla, jolloin lehtiensä kevätsävy on vaaleanvihreä - Tämä on erotuksena yleisesti viljellyn punasaarnin (Fraxinus pennsylvanica) paljon kirkkaammin kellertäviin hiirenkorvasävyihin verrattuna. Kesäkuun alkupuolella lehtensä tulevat kuitenkin nopeasti täysikokoon ja pian kehittyy myös lehtien tumma kesävihreys. Täysikoossa tämän muodon lehdet ovat siis hyvin isoja; ne ovat tyypillisesti "vain" viisilehdykkäisiä, mutta kukin lehdykkä on hieman kuin omenapuun lehti muodoltaan ja kooltaan. Näin puun latvus on kesällä hyvin rehevän oloinen.
Syksyllä koittaa lajin varsin kirjava ruska, minkä sävy vaihtelee eri yksilöiden, eri alkuperien ja eri muotojen kesken - Tyypillisesti lajilla on kuitenkin varsin yhtenäisesti aikainen ja nopea-aikatauluinen ruska, missä värihuipentumaansa on Etelä-Suomen normaalioloissa jo syyskuun lopulla sekä osittain lokakuun alkuun venyen. Ruskahuipentuman jälkeen puu varistuu tyhjäksi hyvin nopeasti, mutta ainakin tällä muodolla lehtiruoteja voi jäädä vähäksi aikaa törrottämään lehdyköiden varistua. Ruskasävyt ovat eri yksilöissä alkuvaiheessa joko keltaisia - lievästi oranssisia tai toisilla puilla runsaasti myös violetteja ja sitten kirkkaan purppuraisia - karmiininpunaisia. Ruskan loppuvaiheessa lehdet myös muuttuvat ruskeiksi / punaruskeiksi etenkin keltaisissa ruskapuissa. Tuossa kuvassa nähdään siitä esimerkkiä.
Lajin ja sen muotojen kukinnasta ja hedelmistä on hyvin vähän kokemusta täällä Suomessa toistaiseksi, koska vähän kokeillut puut eivät ole vielä kasvaneet täällä kukintaikään riittävästi. Olen kohdannut tämän muodon kukintaa pari kertaa Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; kukinta on keltavihertävää runsaissa tertuissa lehtien hiirenkorvavaiheen ja reilun puolikoon välillä toukokuun lopussa - touko-kesäkuun vaihteessa. Sitten pian kehittyy saarnille tyypilliset lenninsiivelliset pähkylähedelmät, jotka ovat tällä lajilla ja muodoillaan esim. kotimaisen lehtosaarnen (Fraxinus excelsior) hedelmiä selvästi pienempiä. Hedelmät kypsyvät ruskeiksi ruskan kanssa samaan aikaan.
Talvella tällä saarnella on etuna vankkojen ja paksujen oksiensa luoma estetiikka; tässä mielessä se muistuttaa hieman jopa jalopähkinöitä (Juglans sp.).
Idänsaarni kasvaa luonnonvaraisella alueellaan rehevissä ja ravinteikkaissa rinne- ja jokilaaksometsissä, joten sen viljelyssä hyviä paikkoja ovat syvään multavat, ravinteikkaat ja rehevät alueet; normaali puutarha- ja puistomaa on kuitenkin riittävää. Se sietää myös varsin märkää kasvualustaa, mutta kuivuus / karuus on haitaksi sekä tietenkin liika savisuus etenkin menestymisensä äärirajoilla. Puu vaatii aurinkoisen kasvupaikan. Kokonsa puolesta se ei ole kaikkein pienimpien pihojen puu, mutta soveltuu yleisesti viljeltäväksi puisto- ja puutarhapuuksi urbaaneilla alueilla ja maaseudulla kaikenlaisiin tilaviin pihapiireihin. Lajia voidaan käyttää monella tavalla sekä yksittäispuuna että usean yksilön ryhminä omillaan ja osana muita puita; jopa metsityspuuna sitä voidaan kokeilla pienillä lehtomaisilla aloilla.
Esteettinen tarkastelu osoittaa keväällä lajin / muodon olevan hyvä pari varhain lehteen tulevien tai varhain näyttävää kukintaa tekevien muiden puulajien kanssa, jolloin syntyy dynaamista kasvuunlähdön eroa. Omassa hiirenkorva- / puolilehtivaiheessaan latvuksensa vielä vaalea sävy kontrastoi hyvin jo tummemman vihreiksi kesäasussaan edenneiden muiden puiden kanssa. Kesällä lajin rehevä ja tumma lehvästö luo yhtäältä vahvasti taustoittavaa vihermassaa värikkäämmille / silloin kukkiville muille puille / pensaille tai sen vahva rehevyys on kontrastina dynaaminen hennompi- / sirompilehtisten puiden kanssa.
Syksyllä lajin varhainen ruska erottuu edukseen sekä myöhään kesäasussa säilyvien lehtipuiden tai tummien havupuiden kanssa. Toisaalta samaan aikaan ruskassa olevista muista puista ko. puun kirjavaa ruskaa voidaan kontrastoida puhtaammin / tasaisemmin kirkkaiden ruskavärien kanssa, kuten esim. punasaarnen (Fraxinus pennsylvanica) tasaisemmin keltaisen ruskan tapauksessa tai tasaisesti punaista ruskaa tekevien muiden puiden / pensaiden kanssa. Lisäksi puun erikoinen ruskan ruskea loppuvaihe joillakin yksilöillään on hienoa vaihtelua, missä puhtaiden muiden ruskasävyjen kanssa syntyy erikoista päävärien ja murrettujen värien kontrastia. Loppusyksyllä puolestaan lajin - muotojensa nopeasti alastomaksi varistunut paksuoksainen latvuksensa kontrastoi myöhään ruskaansa tekevien muiden puiden kanssa hienosti.
Idänsaarni on siis vasta parin viime vuosikymmenen aikana lisääntyvästi kokeiltu uusi tuttavuus, mutta siitä voidaan saada ainakin Etelä-Suomen olosuhteisiin rehevälehtinen ja ruskaltaan näyttävä koristepuu yleiseen viljelyyn - Suosittelen hankkimaan sitä eri alkuperineen myyntiin mm. eri alkuperien mahdollistaman kirjavan ruskan korostamista varten puistoissamme ja puutarhoissamme.
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
No comments:
Post a Comment