Sääennuste viikolle 9 / 2015: Yhä tavanomaista paljon leudompaa, runsaspilvistä ja kosteaa sekä keväistä; lumet paikoin jo lähes kokonaan sulaneet ja vähät vesistöjäät haurastumassa

Sääraportoimiseni viivästyminen on taas ollut korostunutta, kun minulla on ollut muita kiireitä, ja kun tällä viikolla 9 yhteiskunnallispoliittisissa tilanteissa on paljastunut mieltäni sen verran järkyttävää sisältöä, ettei kirjoittamiseen keskittyminen ole ollut siksikään parasta laatua...

Joka tapauksessa tässä tulee raporttia tutussa muodossa ja sen pääsisältönä on edelleen jatkunut poikkeuksellisen voimakas leutous kosteissa etelän ja lännen välisissä virtauksissa viikolta 8 saakka tälle meneillään olevalle viikolle 9. Monilla alueilla etenkin etelärannikolla - lounaassa ei ole ollut jopa yhtään pakkasta sitten viime viikon tiistain. Niinpä lumipeite on sulanut vielä joitakin sisämaa-alueita lukuun ottamatta huhtikuiseen lähes kokonaan sulaneeseen tilanteeseen ja termisen kevään voidaan jopa jo määritellä alkaneen monilla alueilla. Mitään muutosta ei ole tulossa tähän syksyiseen etukevääseen ensi viikon 10 alkuun saakka, mutta sitten on näillä näkymin jonkinlainen kylmenemis- ja kuivumisvaihe tulossa...

Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 8: 

Ma-ti aikana Suomen päälle edellisviikonloppuna syntynyt korkeapaine siirtyi hitaasti etelä-kaakkoon Itä-Eurooppaan ja sen myötä yhtäältä koko Fennoskandiaan alkoi levittäytyä leudommat ja voimakkaat lounaistuulet Pohjois-Atlantin - Jäämeren alueen voimakkaan matalapainetoiminnan myötä. Toisaalta korkeapaine kuljetti itäpuolitseen ja mukanaan Itä-Eurooppaan ja koko Länsi-Venäjälle sekä Mustanmeren pohjoisrantaa myöten hyvin talvista pakkasilmaa; Uralilla kylmeni taas -30 astetta ankarampiin pakkasiin ja Mustanmeren pohjoisrannalla -10 astetta kylmemmäksikin yöaikaan. Samalla Keski-Euroopassakin kylmeni ajoittain heikosti pakkaselle, mutta Länsi-Euroopassa oli leudompaa ja vähän epävakaisempaa. Välimerellä länsi- ja keskiosissa jäi vallitsemaan matalapainetta ja kuurosateet olivat siellä paikoin rankkoja. Myöhemmin itäosissakin epävakaistui ja kylmeni tuon idän pakkasilmarynnimisen takia.

Keskiviikkona lännestä työntyneen korkeapaineen ja Itä-Eurooppaan jääneen korkeapaineen yhdistymisen myötä manner-Euroopassa alkoi vallita laaja itä-länsisuuntainen korkeapainevyö, missä itä-keskiosiin ja Mustanmeren pohjoispuolelle jäi vielä talvista ilmaa ja etenkin Venäjälle yöaikana ankaraakin pakkasta - Sen pohjoispuolella Pohjois-Atlantin - Jäämeren voimakkaiden matalapaineiden auttamana hyvin leuto länsi-lounaisvirtaus alkoi hallita voimakkaasti Britteinsaarilta Fennoskandiaan ja se alkoi taas työntää ankaraa pakkasta idemmäksi Uralillakin. Samalla Välimerellä sää poutaantui muutoin, mutta itäosiin jäi koleaa matalapainetta sateineen.

To-pe aikana Islannista Jäämerelle jäi vallitsemaan voimakas matalapainevyö, jonka painopiste hieman läheni Fennoskandiaa; tämän myötä Britteinsaarilta Fennoskandiaan jatkui erittäin leuto ja länsi-lounaisvirtaus, jossa oli kosteita ja poutaisempia hetkiä vuorotellen sekä monin paikoin keväisiä suojakelilämpötiloja. Lapissakin oli hyvin leutoa, mutta epävakaisempaa. Pakkaset heikkenivät paljon Uralilla saakka länsivirtauksen ulotuttua sinnekin, mutta etelämpänä Länsi-Venäjällä jäi korkeapainesäässä vallitsemaan melko laajasti talvista ilmaa ja öisin ankaraa pakkasta -20 ja -30 asteen välillä. Manner-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella leudontui vähitellen, mutta heikkoja yöpakkasia säilyi; Länsi-Euroopassa epävakaistui hieman, kun Islannin suunnasta pyrki kylmempää meri-ilmaa matalapaineen jälkipuolella Britteinsaarille. Välimerellä jatkui muutoin pouta, mutta itäosissa pysyi yhä koleaa matalapainetta.

Sitten viikonloppuna matalapainetta jäi yhtäältä heikkenevänä Norjanmeren - Fennoskandian pohjoisosien ylle ja toisaalta tästä pohjoisen matalapaineesta venyi pe-la matalapainejonoa Länsi- ja Keski-Euroopan yli etelään ja sen myötä su mennessä Välimeren keskivaiheille muodostui taas voimakas ja runsassateinen oma matalapaine. Korkeapaine asettui samalla Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoisosien ylle. Tällöin leutoa lounaisvirtausta jatkui yhä Fennoskandiassa ja samalla tuon venyvän matalapaineen itäpuolella etelästä tuli Itä-Eurooppaan hyvin leutoa ilmaa; paikoin Mustanmeren länsipuolella ja hetken jopa Saksan-Puolan tasalla +10 asteen ylityksiä. Leuto virtaus levisi Euroopasta tässä vaiheessa yhä laajemmin Länsi-Venäjällekin ja suojasäätä alkoi ulottua osin jopa Uralille saakka. Kuitenkin Kaspianmeren pohjoispuolen alueelle jäi vielä talvista ja kovien yöpakkasten ilmaa. Sen sijaan tuon em. matalapainejonon länsipuolella annos koleaa meri-ilmaa pääsi edelleen Britteinsaarten kautta Länsi-Eurooppaan.

Viikonvaihteeseen mennessä Islannin tienoolla voimistunut uusi hyvin raju matalapaine lähestyi kuitenkin Fennoskandiaa ja alkoi syöttää pian eteläkauttaan Britteinsaarten yli ja Fennoskandiaan uuden hyvin leudon ja kostean annoksen ilmaa...

Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin: 

Maanantaina 16.2. oli laajasti selkeää säätä ja vähitellen voimistuvia etelä-lounaistuulia lännestä alkaen korkeapaineen alettua etääntyä Suomesta eteläkaakkoon. Ma aikana oli vielä isoa lämpötilan vuorokausivaihtelua, missä sisämaassa oli yöllä-aamulla taas n. -15 asteen lukemia ja itäkolkassa lähes -20 astettakin; etelärannikolla - lounaassa oli korkeintaan -5 ja -10 asteen välisiä lukemia ja lounaiskolkassa oli jo leudompaa. Iltapäivällä lauhtui taas -1 ja -5 asteen välille, mutta illalla etenkin sisämaassa itäpainotteisesti pakkanen taas kiristyi.

Tiistaina 17.2. lounaistuuli voimistui navakaksi - ajoittain kovaksi ja lännestä levisi alapilvikantta jyrkkärajaisesti vähitellen idemmäksi siten, että viimeisenä pilvistyi kaakonkulma. Sen perään heikkoja - kohtalaisia rintamasateita lumena-räntänä tuli lännestä illalla. Ti lämpötila kävi yöllä vielä etenkin itäosan sisämaassa -10 asteen vaiheilla ja paikoin kylmempänäkin, mutta muutoin pakkanen pysyi heikkona ja iltapäivästä alkaen lounaiskolkassa - länsirannikolla oli jo loppupäiväksi suojaa lievästi.

Keskiviikkona 18.2. yöllä-aamulla heikkoja - kohtalaisia rintamasateita lumena ja räntänä siirtyi alueen yli itään, minkä jälkeen entistä leudompaa ilmaa pääsi kohtalaisilla - ajoittain navakoilla länsi-luoteistuulilla alueelle. Aamulla alkoi poutaantumaan, mutta paikoin esiintyi vielä räntäkuuroja puolille päivin etelärannikon tuntumassa - idässä. Iltapäivällä oli hetken lähes selkeää ja heikkeneviä länsituulia, mutta illalla lännestä alkoi tulla runsaampaa pilvisyyttä ja heikkoja räntä-vesisateita vieläkin leudomman ilman myötä. Myös sumuja alkoi esiintymään. Lämpötila kohosi yöllä-aamulla jo laajasti suojalle ja iltapäivällä mitattiin +1 ja +5 asteen välisiä lukemia; leudointa etelärannikolla - lounaassa. Illalla ennen uusia pilviä etenkin itäosan sisämaassa ehti pakastumaan uudestaan; paikoin -5 asteen vaiheille, mutta loppuillalla lännessä lämpötila kohosi taas suojalle.

Torstaina 19.2. vallitsi kohtalainen - ajoittain navakka länsi-lounaisvirtaus erittäin leutona, jossa oli sen verran kosteutta, että tiivis ja tasainen alapilvikansi säilyi taivaalla yöllisten-aamuisten heikkojen vesi-räntäsateiden sekä paikoin sumujen jälkeen, mutta läntisimmissä osissa loppupäivällä pilvisyys rakoili ajoittain. Ilmamassa pysyi utuisena. Idässä tuli räntä-lumisateita vielä iltapäivälläkin heikosti; toisaalta koko alueella tuli loppupäivälläkin paikoin tihkuja. Lämpötila kohosi yleisesti reilusti suojalle jo yöllä ja iltapäivällä +5 asteen ylityksiä tapahtui lännessä. Illalla lämpötilat pysyivät yhä suunnilleen ennallaan +2 ja +5 asteen välillä.

Perjantaina 20.2. sää jatkui edellispäivän kaltaisena eli ajoittain navakka länsi-lounaisvirtaus vallitsi erittäin leutona; pilvisyys oli yhä hyvin runsasta tiiviin alapilvikannen takia. Ilma oli edellispäivää kosteamman utuista ja lounaasta tuli ajoittain heikkoja vesi-räntäsateita ja tihkua heikossa lounais-koillissuuntaisessa rintamassa, joka halkoi Etelä-Suomea. Lämpötila pysyi tässä vaiheessa koko päivän lähes samana ilman merkittävää vuorokausivaihtelua eli pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä; leudointa oli lännessä.

Lauantaina 21.1. etelän ja lännen väliset tuulet jatkuivat aluksi enimmäkseen kohtalaisina ja pilvisyys jatkui joka tapauksessa runsaana ja ilma oli utuista; alkupäivällä tosin esiintyi paikoin pilvisyyden rakoilua. Iltapäivällä lounaasta tuli aluksi vesi-räntäkuuroja, mutta illalla etelästä nousi vyöhykkeenä okludoituvaan rintamaan liittyneitä lumi-räntäsateita yhtenäisemmin ja runsaammin, kun lounaasta lähestyi lounaiskolkkaa pieni ja kehittyvä matalapaineen osakeskus. Samalla tuulet kääntyivät enemmän etelään ja alkoivat voimistua. Lämpötila pysyi edelleen koko vuorokauden lähes samana, mutta illalla tapahtui pientä kylmenemistä em. sadealueen myötä; aluksi oltiin +1 ja +4 asteen välillä, mutta illalla sisämaassa tuli nollakeliä.

Sunnuntaina 22.2. Edellisiltana saapumaan alkaneen sadealueen tulo lounaasta sisälsi myös melko ärhäkän matalapaineen osakeskuksen, joka liikkui ko. päivän aikana lounaiskolkasta Keski-Suomen yli koilliseen. Siinä sateet olivat länsipainotteisia ja yöllä - aamupäivällä runsaimmat sateet tulivat Satakunnasta Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen ulottuvalle alueelle; sisämaassa satoi märkää lunta. Muutoin sateet olivat vähäisempiä ja eteläisimmässä osassa enimmäkseen vetisiä. Matalapaineen kaakkois-eteläreunalla tuulet voimistuivat hetkeksi lähes myrskyksi; aamulla - keskipäivällä voimakkaimman tuulen alue siirtyy etelärannikolta koilliseen tuulten kääntyessä samalla länteen. Su loppupäivän aikana tuulet sitten heikkenevät selvästi ja sää poutaantui pilvisyyden paikoin rakoillessa muutoin, mutta etelärannikon tuntumaan jäi vielä ajoittaisia räntä-lumikuuroja. Lämpötila vaihteli nollan vaiheilta +1 ja +4 asteen välille siten, että yöllä-aamulla sadealueessa sekä toisaalta illalla oli viileintä; leudointa oli keskipäivän tienoilla ja alueellisesti etelärannikon tuntumassa.

Sääennustetta viikolle 9 suursäätilallisena analyysinä Euroopan mittakaavassa >>

Tämän viikon 9 säästä on toteutunut jo ma-ke -jakso sekä lähes koko torstai, josta aluksi lyhyesti kertausta: Asetelmat ovat pysyneet lähes ennallaan viime viikonlopusta saakka eli voimakkaiden matalapaineiden alue on pysynyt Pohjois-Atlantilta Jäämerelle ja vahvan korkeapaineen keskusalue on jäänyt suunnilleen Kaspianmeren pohjoispuolelle. Niiden välistä lounaasta on päässyt jatkuvasti virtaamaan erittäin leutoa ja kosteaa ilmaa Länsi-Euroopasta Fennoskandiaan ja jopa Uralin yli saakka, jolloin suojasäisiä lämpötiloja on riittänyt ajoittain jopa Lappia ja Uralia myöten. Talvisen kylmää säätä on kuitenkin jäänyt vellomaan tuon em. korkeapaineen keskusalueelle korostuen melko kovina yöpakkasina. Välimerellä puolestaan on jatkunut monin paikoin runsassateinen sää etenkin keskiosissa, jonne on jäänyt pyörimään matalapainetta ja luoteesta Atlantilta sinne on tullut lisääkin matalapainetäydennystä.

Eilisestä ke alkaen korkeapaineen selännettä on pullistunut idästä hieman kohti Itä-Eurooppaa (Mustanmeren länsipuolella on ollut pieni matalapaine), jolloin sillä alueella huippuleutous on vähän tasaantunut ja alkanut vaikuttaa hieman viilentävästi myös Suomen säähän. Islannin tienoolta on kuitenkin taas ponnistanut uutta voimakasta matalapainetta ja jatkossa se muotoutuu Britteinsaarten länsipuolelta Norjanmerelle ulottuvaksi alueeksi ja jakaantuu eri osakeskuksiksi viikonloppuna; yksi osakeskus siirtyy Britteinsaarilta Etelä-Skandinaviaan ja toinen jää pyörimään Norjanmerelle. Tämä asetelma syöttää edelleen hyvin leutoa ja kosteaa ilmaa Fennoskandiaan, joten leudompi sää valtaa taas alaa Suomessakin Lappia myöten. Manner-Euroopassa leutous jatkuu myös ja leviää taas itäosiinkin, mutta lännestä Atlantilta saapuvat sadealueet alkavat ulottua laajemmin ja runsaammin sinne. Länsi-Venäjällä puolestaan tuo Kaspianmeren pohjoispuolen kylmyys jatkuu, vaikka korkeapaine hieman siirtyykin koillisemmaksi sieltä; Mustanmeren alueella kuitenkin hyvin keväisetkin olosuhteet yhä jatkuvat päivälämpötilojen saavuttaessa +15 asteen tienootakin paikoin pohjoispuolellaan saakka. Uralille saakka riittää virtaamaan edelleen hyvin leutoa ilmaa Euroopan puolelta, mutta suojasäätä ei ole tulossa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Välimerellä sää alkaa poutaantumaan, kun tuo keskiosia piinannut matalapaine siirtyy heikkenevänä itään.

Ensi viikon 10 säästä voidaan alustavasti sanoa, että sää alkaa vähitellen kylmenemään hieman talvisemmaksi Fennoskandiassa ja osassa manner-Eurooppaa, vaikka maaliskuu onkin alkamassa - Näyttää tässä vaiheessa siltä, että se johtuu tuon em. lännen matalapaineen asettuessa heikkenevänä Fennoskandian ylle, jolloin yhtäältä sen länsipuolitse pohjoisesta pääsee Länsi- ja Keski-Eurooppaan kylmempää ilmaa ja toisaalta Fennoskandian alueelle lakkaa leutojen virtausten tulo. Sitten matalapaine siirtyisi Fennoskandian itäpuolelle etelä-pohjoissuuntaisena, joka päästäisi lännestä alkaen pohjoisvirtauksen myös Suomeen... Tästä lisää seuraavassa sääraportissa.

Sääennustetta Etelä-Suomen tarkastelualueelle tarkemmin >>

Tämän viikon säästä on toteutunut jo ma-ke -jakso sekä lähes koko torstai, josta aluksi lyhyesti kertausta: 

Maanantai 23.2. - keskiviikko 25.2. jakson aikana oli melko lailla samanlaista säätä, jossa enimmäkseen kohtalaiset etelän ja lännen väliset tuulet vallitsivat ja pilvisyys pysyi lähes koko ajan runsaana ja alapilvikanneltaan tiiviinä, mutta isoimpana poikkeuksena oli ma aikaiset pilvipeitteen rakoilut alkupäivällä. Ma illasta ti iltaan saakka länsilounaasta tuli okluusiorintaman vesi-räntä-lumisateita; sateet olivat heikkoja-kohtalaisia ja vetisimpiä tyypillisesti etelärannikolla - lounaassa. Rintaman myötä ilmamassa kostui lisää, jolloin udut ja paikoin sumut mahdollistuivat. Lämpötilat vaihtelivat koko alueella lähes ilman vuorokausivaihtelua pääasiassa +1 ja +4 asteen välillä; leudointa etelärannikolla - lounaassa. Keskiviikkona tosin oli leudointa, jolloin jopa +5 asteen ylityksiä sattui lännessä iltapäivän pilvipeitteen rakoiltua.

Tänään torstaina 26.2. heikot lounaasta enemmän etelään kääntyneet tuulet ovat tuoneet vähän kylmempää ilmaa, mutta pilvipeite on pysynyt runsaana tiiviin alapilvikannen takia ja ilmamassa on ollut yhä utuista ja paikoin sumuistakin etenkin lumisimmilla ja tyynimmillä alueilla. Sateita ei ole tullut pientä ajoittaista tihkusadetta lukuun ottamatta. Lämpötilat laskivat yöllä hitusen siten, että koko alueella lämpötila on ollut loppupäivän ajan 0 ja +2 asteen välillä; nyt illalla sisämaassa itäpainotteisesti on alkanut paikoin lievästi pakastamaan.

Perjantaina 27.2. etelä-lounaistuulet voimistuvat hieman lännestä alkaen ja runsaspilvinen sää jatkuu utujen kera; sumut alkavat jäämään vähiin tuulten voimistuessa. Sateita ei vieläkään tule lukuun ottamatta ajoittaisia tihkusateita. Lämpötila pysyy pääasiassa 0 ja +3 asteen välillä, mutta yhtäältä yöllä sisämaassa saattaa paikoin lievästi pakastaa ja toisaalta lounaiskolkassa voi olla iltapäivällä reilut +3 astetta.

Lauantaina 28.2. jatkuu muutoin lähes yksi yhteen edellisen päivän kaltainen runsaspilvinen ja utuinen sää, mutta lounaistuulet ovat vielä hieman voimakkaampia eli ajoittain jo navakoita. Lisäksi iltapäivästä alkaen lämpötila voi olla hieman edellispäivää korkeampi osan aikaa, mutta muutoin sama.

Sunnuntaina 1.3. em. Etelä-Skandinaviaan saapuva matalapaine voimistanee tuulia vielä vähän lisää, jolloin voimakkuus saattaa nousta ajoittain kovaksi. Lisäksi tuulet kääntyvät vähitellen lounaasta enemmän etelään. Pilvisyys jatkuu runsaana ja ilma utuisena, mutta aluksi sateita ei edelleenkään ole tulossa tihkuja lukuun ottamatta; loppupäivän aikana tosin lännestä alkanee vesi-räntäsateiden mahdollisuus kasvaa. Lämpötila pysyy edelleen ilman vuorokausivaihtelua enimmäkseen 0 ja +4 asteen välillä.

Seuraavalla viikolla 10 on siis odotettavissa hieman kylmenemistä, mutta näillä näkymin ainakin ma-ti aikana plussakeli - suojasää olisi vielä vallitsevaa ja todennäköiset sateet vettä-räntää. Sitten matalapainesään vallitessa lumisateiden todennäköisyys kasvaa keskiviikon paikkeilla... Toisaalta pian niiltä kohdin alkaisi myös poutaantumaan, kun kuivempi ja kylmempi pohjoisvirtaus alkaisi vallitsemaan lännestä alkaen. Se tarkoittaisi kevättalvisen aurinkoista ja lämpötilan vuorokausivaihtelun jyrkkenemistä eli yöpakkaset tulevat kuvaan mukaan...

Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikolta 8 ja ennusteena viikolle 9 >>

Lumipeite on jatkanut muutoin koko ajan sulamistaan viime viikolta 8 tälle meneillään olevalle viikolle 9, mutta viime la-su välisenä yönä ja alkupäivällä etelä-lounaasta tullut sadealue toi uutta lumipeitettäkin; eniten lunta satoi Porin pohjoispuolelta Keski-Suomeen ulottuvalle vyöhykkeelle useita senttejä. Muualla uusi lumipeite jäi sentin - parin kerrokseksi, joka suli jo su päivän aikana pois.

Muutoin viikolla 8 vanhan lumipeitteen sulaminen edistyi siten, että 25 cm:n lumensyvyysraja siirtyi su mennessä pohjoiseen linjalta Kotka-Mäntsälä-Forssa-Vaasan pohjoispuoli mutkittelevasti noin vyöhykkeelle Saimaa-Lahden pohjoispuoli-Tampereen pohjoispuoli-Vaasan ja Oulun puoliväli. Sen etelä-lounaispuolella lumipeitteen syvyysmitat menettivät jo merkityksensä, koska lumipeite suli jo sen verran epätasaiseksi ja laikuittain aukoille; voidaan sanoa, että avoimet alueet (kuten pellot) sulivat Pori-Hämeenlinna-Lahti-Kotka -linjan eteläpuolella monin paikoin jo n. puoliksi avoimiksi ja Uudellamaalla - Varsinais-Suomessa yli puoliksikin paljaiksi. Lounaisrannikolla, etelärannikon länsiosissa ja saaristossa jopa melkein kaikki lumi oli jo kadonnut viikon 8 lopuksi.

Tällä meneillään olevalla viikolla 9 sulaminen on jatkunut edelleen varsin tasaiseen tahtiin joka päivä, mutta erona entiseen on tullut entistä korostuneemmaksi vanhan lumipeitteen osalta se, että sulamisen edetessä on yhä kovempi, tiiviimpi ja jäisempi lumipeite tullut alta esille ja se on ollut yhä hitaammin sulavaa laatua - Niinpä edellisen viikon kaltaisista lämpöasteista huolimatta eniten lumipeitettä aikaisemmin talvella saaneilla alueilla lumen sulamisesta onkin nyt muodostunut varsin hidasta ja junnaavaa. Toisaalta lumesta vapautuneita aukkoja ja laikkuja on tullut selvästi lisää etenkin tuon linjan Pori-Hämeenlinna-Lahti-Kotka eteläpuolella. Tämän jatkuvan sulamisen myötä tuon linjan eteläpuolinen alue tulee ensi viikon 10 alkuun mennessä jo suurimmaksi osaksi lumettomaksi ja pohjoispuolellaankin sulalaikkuisuus kasvaa yhä lisää. Lisäksi tuo 25 cm:n lumensyvyysraja alkaa jäämään jo vain Keski-Suomen puolelle.

Mainittakoon vielä, että tuo viime la-su aikana saatu runsain uusi lumipeite tuolta Pori-Keski-Suomi vyöhykkeeltä on jo käytännössä lähes sulanut, koska se on ollut kuohkeana nopeasti sulavaa laatua. Lisäksi tämän viikon 9 ti yöllä-aamulla osaan aluetta etenkin sisämaassa saatiin hetkeksi taas uutta lunta sentin-parin verran, mutta sekin suli saman ti päivän aikana jo pois. Noista uusista lumisateista mainittakoon sekin, että märkinä sateina ne kuorruttivat myös kaikkia puustoja hetkeksi lumeen lehtipuita myöten, mutta ne kuorrutteet sulivat melkein saman tien pois sateiden lakattua.

Vähäinen routa on jatkanut sulamistaan koko alueella - Vielä lumipeitteisenä säilyneillä alueilla alta päin ja lumesta jo sulaneilla alueilla / kohdilla myös päältä päin. Viikon 8 lopussa eteläisimmän osan ja lounaan lumettomimmilla alueilla maaperä suli jo paikoin kokonaan ja tällä viikolla 9 kokonaan sulat maa-alueet ovat lisääntyneet entisestään ja sama prosessi jatkuu ensi viikon 10 alkuun saakka. Routa alkaa muutoinkin jäämään enää korkeintaan muutaman sentin paksuuksiin laikuittain. Sulanut maaperä on pysynyt hyvin märkänä ja jatkuvien sulamisvesien takia alavilla / tiiviillä mailla on pysynyt sekä viime että tällä viikolla monin paikoin vesilammikoita ja lievää tulvintaa. Lisäksi on huomattavana seikkana ollut myös se, kuinka aikaisemmin tammikuussa muodostuneet paksut ahavajäätiköt ovat alkaneet lumen alta paljastuttuaan muuttumaan sulamisessaan rakeisemmiksi ja siten löysemmän höttöisemmiksi; ne ovat menettäneet puhtaan jään luonnettaan koko ajan jatkuneissa pakkasettomissa oloissa.

Vesistöjen jäätilanteet ovat jatkaneet heikkenemistään ja sulamistaan hitaasti sekä viime että tällä viikolla - Järvissä jäiden paksuudet ovat pysyneet vielä pääosin 20 ja 30 cm:n välillä (paikoin etenkin idässä vielä reilut 30 senttiäkin), mutta virtapaikoilla sula-aukkojen pinta-ala on koko ajan kasvanut ja saavuttanut jo paikoin lähes kokonaan sulaneita vesistöosia. Lisäksi aikaisemmin lumipeitteisinä olleet jäät ovat paljastuneet lumettomiksi ja näiden jäiden päällä on ollut sitten vaihtelevasti aluksi vesilammikoita ja nyttemmin nämäkin jäät ovat jo alkaneet haurastua höttöisemmiksi ja siten vaarallisiksi liikkua. Järvijäiden sulaminen jatkuu edelleen muutaman päivän ajan ja virtapaikoilla sula-alueet laajenevat yhä kokonaisemmiksi.

Joet ja ojat ovat virranneet jo viime viikolta 8 alkaen kokonaan sulina ja niissä on ollut viime viikolta alkaen myös lievää tulvimista / normaalia korkeammiksi nousseita virtaamia jatkuvasti tulleiden sulamisvesien takia. Sama jatkuu myös ensi viikon 10 alkuun saakka.

Merellä on ollut edelleen kaikkein poikkeuksellisimman vähän jäätä normaaliin nähden - Suomenlahden ainoat jääalueet ovatkin pysyneet edelleen länsiosiltaan vain sisälahdissa ja idempänä myös rantaviivan edustalla; kaikkialla on edennyt jäiden sekä sulaminen että em. tapaan haurastuminen höttöisemmiksi. Lisäksi tuulet ovat hajottaneet jäätä eteläreunoiltaan ajojääksi ja kasanneetkin sitä. Sama tilanne on Selkämerelläkin ja Saaristomeri on pysynyt jatkuvasti kokonaan jäättömänä. Poikkeuksellisena huomiona on sanottava myös se, kuinka Perämerikään ei ole vielä kertaakaan ehtinyt jäätyä ulapaltaan umpeen tähän mennessä. Em. jäiden sulamis-, hajoamis- ja kasautumisilmiöt jatkuvat ensi viikon 10 alkuun ja osa sisälahtivesistöistä mm. Suomenlahden länsiosissa voi vapautua jäistä osittain - lähes kokonaan. Suomenlahdella ulapan pintavesilämpötila pysyy edelleen +1 ja +4 asteen välillä.

Kasvillisuuden herääminen kevääseen on jatkunut hitaasti - Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnan alkamista on odoteltu viime viikolta 8 alkaen, mutta ilmeisesti hyvin pilvisistä säistä johtuen se on ollut leutoudesta huolimatta vaivalloista ja vain lievää siitepölypäästöä on tullut ja osa siitä on ollut peräisin etelämpää Euroopasta - Kunnollinen kukinta vaatii aurinkoisempia säitä leutouden kera. Varhaiset sipulikasvit ovat jatkaneet maasta esille versomistaan sekä lumen alla että lumesta jo vapautuneilla alueilla ja sama jatkuu hitaasti jatkossakin. Lumesta paljastuneet nurmikot ovat säilyneet edellissyksystä saakka osittain - paikoin runsaastikin vihreinä ja viime vuoden lopun hyvin leudoissa oloissa uudelleen versoneet monet rikkakasvit ym. ruohovartiset lajit ovat myös säilyneet osittain vihreinä / versoneina. Pajujen (Salix sp.) ja haapojen (Populus tremula) kissavaiheiset norkot ovat kasvaneet edelleen hitaasti, mutta niiden kukinta-asteelle pääsy on vielä kaukana. Lumesta paljastuneilla viljapelloilla on ollut havaittavissa rukiin ja syysvehnän edellissyksynä oraantuneiden kasvustojen selvinneen ahava- ja liikamärkyystilanteista varsin hyvin; ainakaan toistaiseksi ei ole näkynyt laajoja vioittuneita kohtia...