Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: The Future Sound Of London - My Kingdom

Musiikkiesittelysarjassani ko. trilogian viimeisenä osana ja luvatusta poiketen nyt tiistain 24.2.2015 puolelle viivästyneenä esittelenkin instrumentaalikappaleen, joten siinä ei ole lyriikoita ollenkaan.

Kyseessä on kuitenkin musiikkivideonsa kautta hyvin havainnollinen esitys trilogian aihepiirissä, joskin sen sanoma on osin varsin allegorista tai symbolista ja siten melko abstraktisti hahmottuvaa - Kappale on lontoolaisen Garry Gobainin ja Brian Dougansin muodostaman duon The Future Sound Of Londonin "My Kingdom" -kappale vuodelta 1996 ja se on heidän neljänneltä albumiltaan "Dead Cities".

Duo tuli aluksi tunnetuksi dancemusiikkipiireissä 90-luvun alkupuolella innovatiivisena ja muista erottuneena ns. ambient techno -tyylin uran uurtajana, missä se ei saavuttanut koskaan kunnollista valtavirtasuosiota, mutta sillä oli vahvaa ns. kulttisuosiota ja sen musiikillinen anti on ollut vaikutusvaltaista ja kokeellisuudessaan monipuolista ja erikoista - Duon 90-luvun musiikkia voitaisiin kuvailla vaikkapa tribaalien heimorytmien ja huippumodernin länsimaisen konemusiikin maalailevan abstraktiksi keitokseksi - Kuin olisi sekoitettu keskenään mm. Kraftwerkia, Tangerine Dreamia, Brian Enoa, eksoottisten maiden kansanmusiikkeja, erilaisia elokuvien ja median äänien kollaaseja, luonnon ääniä eritoten tropiikista sekä tuon ajan erilaisia dancemusiikkityylejä ja -rytmejä epäkonventionaalisesti sommiteltuina.

Lisäksi duo kokeili ensimmäisten joukossa silloin uuden uutukaisen internetin ym. tietotekniikan luomia mahdollisuuksia: he mm. tekivät "livekeikkoja" ISDN-linjojen kautta radioasemille, mikä huipentui duon erikoiseen saavutukseen; heistä tavallaan tuli maailman ensimmäinen bändi, joka teki maailmankiertueen lähtemättä studiosta koskaan pois. Lisäksi he tuottivat itse musiikkivideoitaan sen ajan tietokonegrafiikan ja -animaation avulla ja tekivät itselleen elektronisia soittimia. He myös tekivät musiikkia monilla muillakin (sala)nimillä.

Tuolloin duon kappaleista vain muutamat saavuttivat kohtalaista listasuosiota Britanniassa, kuten esim. nämä duon silloista musiikki- ja videotyyliä hyvin havainnollistavat >> Papua New Guinea (video) ja Cascade (video). Tämä My Kingdom -kappale toi kuitenkin duon suurimman listasuosion Britannian singlelistalla; se saavutti syksyllä -96 sijan 13.

Itse tykästyin voimakkaasti duon musiikkiin, kun kuulin armeijasta palattuani kesällä -92 tuon Papua New Guinea -biisin; se kuulosti niin ihmeellisen orgaaniselta ja kauniilta, vaikka se on hyvin totaalisesti konemusiikkia; ristiriita oli minulle siis osa ko. musiikin viehättävyyttä, ja jatkossakin fanitin monia duon teoksia.

My Kingdom -kappale oli musiikillisesti hieman aikaisemmasta duon linjasta poikkeava, koska siinä oli otettu pesäeroa sen ajan dancemusiikkityyleistä. Sen ensikuulemalta hyvin rauhallisesta musiikista oli saatu aikaan pelottavan / uhkaavan tunnelmallinen ja kierosti harmoninen kuin vihjeenä dystooppisista visioista.

Kappaleen musiikkivideossa ne dystopiat sitten tuodaankin julki varsin osoittelevasti - Siinä kuvataan juurikin Lontoota rappion ja dystooppisten prosessien tyyssijana; videon kohtauksissa on ensinnäkin näkymiä eri puolilta Lontoota, missä maisemiin on lisätty animoidulla tietokonegrafiikalla vieraita ja pelottavia olentoja leviämään, muotoutumaan ja liikkumaan kuin virukset, pedot, avaruusolennot ja invaasioita tekevät sairaat organismit. Ne kuvaavat sitä, kuinka Lontoo on kaapattu vieraan vallan temmellyskentäksi aiheuttamaansa muukalaisinvaasiota edelleen jatkaen. Parissa kohtauksessa jopa koko taivas peittyy monimutkaisesti rakennettuun muukalaisinvaasion "avaruuslaivaan".

Tuo kaikki on Lontoon Cityn eliitin ja brittimonarkian sekä niiden yhteiskuntasyöpää levittävän toiminnan allegoria.

Tavalliset ihmiset on sijoitettu tähän dystopiamaisemaan kokemaan kukin lähtökohdiltaan tätä rappiota; yhtäältä Lontoon takamailla kohtaavat kyseenalaista bisnestä tekevät ilmeisesti em. eliitin edustajat tai heidän ns. asiamiehensä, missä salaisista salkuistaan kuplii tuota em. "muukalaissyövän" animoitua tietokonegraafista sisältöä. He myös katselevat hymyillen, kun Lontoo alkaa palamaan Thames-joen silloista alkaen - Eliitti siis on jopa mielissään "luovan tuhon" menetelmistään...

Toisaalta ns. rahvaan edustajia nähdään sekä välinpitämättöminä että toisaalta ko. "muukalaisinvaasion" aikeista eri tavoin pahaa aavistavina - Yksi nainen on raskaana ja on selvästi huolissaan lapsensa tulevaisuuden kohtalosta tuon "muukalaisinvaasion" uhatessa. Toinen nainen tulee tietoiseksi ko. invaasiosta ja alkaa pelkäämään vakavasti. Kaksi miestä puolestaan kohtaavat ja he kokevat sytytetyn tulitikun symboloimana valveutumisen valoa, mutta ko. invaasio sammuttaakin sen ja jäljelle jäänyt savu jää heidän sisään hengittämäksi ja he näyttävät vaipuvan siitä sokeuttavaan uneen...

Eräässä aikaisemmassa kohtauksessa toinen näistä miehistä on pelaamassa flipperiä, jonka kuvat ja tekstit ovatkin hyvin paljastavia; niitä vilautellaan nopeasti videossa ja niissä lukee mm. näin >> "I'm hungry", eli eliitti on ahne... "Party again", eli eliitti promotoi jatkuvaa hedonismia ja välinpitämättömyyttä... "Wake the dead heads", eli väestö on herätettävä unestaan!... "Flipperin pelaaminen" on siis moisen systeemin ikeessä toimimista... Lisäksi yhdessä Lontoon takamaan pylväsrakenteessa lukee "Unite", eli yhdistäkää voimanne ko. eliittiä ja "invaasiota" vastaan!...

Tuosta taivaan peittävästä muukalaisrakenteesta voidaan johtaa myös ajatuksia esim. Rupert Sheldraken teeseihin ns. morfisista kentistä. Tuossa videossa se kuvaisi sitä, kuinka morfisiin kenttiin onkin tullut vikaa, ja se olisi alkanut kollektiivisena ilmiönä kahlitsemaan ihmisiä kuin mielenvankilaan ja alkanut mm. tuottamaan epäkuntoisuusvaikutuksensa myötä em. eliittihegemonian "luovan tuhon" toimintoja eri muodoissaan... Tästä esoteerisesta katsannosta voisi varmaan jatkaa paljon lisää pohdintaa, mutta jääköön tässä vaiheessa tällaiseksi huomautukseksi.

Viitaten tämän trilogian kahteen aikaisempaan osaan (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Apollo 440 - Astral America ja Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: The Prodigy - Firestarter) voidaan tästä päättävästä kolmannesta osasta todeta yhteen vetävästi, kuinka juuri Lontoon Cityn ja brittimonarkian roolia on tarkasteltava ns. pääkallopaikkana nykyisessä länsieliitin hegemonia- ja imperialismipakkomielteessä, vaikka sen kaappaama Yhdysvallat onkin ollut julkisivulla näkyvin ko. eliitin agendojen promotoija ja junttaaja.

Lopuksi tulee siis ainoastaan enää ko. biisin musiikkivideo, koska lyriikoitahan ei ole tässä instrumentaalikappaleessa. Mainittakoon vielä kiinnostuneille duon myöhemmistä käänteistä, että 90-luvun suurimman suosionsa jälkeen he ovat jatkaneet monipuolisesti musiikillisia ja teknologisia seikkailujaan, mutta valtavirrasta he ovat kadonneet melko lailla piiloon ja toimintansa näkyy nykyään lähinnä vain internetissä. Lisäksi duo on ollut myös melkoiseen neopsykedeliaan ja hippiyteen hurahtanut viimeisten 10 vuoden aikana, missä mm. duon Garry Gobainin on nähty muuttuneen ulkonäöltään lommoposkiseksi "partajeesukseksi".

 
The Future Sound Of London: My Kingdom - Video