Sääraportin teosta olen pitänyt taukoa ja sen osalle olen taas kehitellyt muutosta - Ensinnäkin tässä tulee nyt poikkeuksellisesti kahden kuluneen viikon toteutunutta säätä Etelä-Suomen seurantana eli viikoille 12 ja 13. Päätän tämän myötä nostaa jatkossa pääosaan toteutuneen sään päiväkirjamaisen ja analyyttisen seurannan ja jätän siksi sääennusteet vain lyhyiksi ja sivuosaan raportointien loppuun >> Tässä raportissa noudatan jo tätä rakennetta.
Näiden kahden viikon aikana kevät onkin ollut vaihtelevaa ja hitaasti edennyttä, koska ajoittain ko. jakso sisälsi kylmiä vaiheita reippaine yöpakkasineen, mutta varsinaista takatalvea ei ollut lukuun ottamatta sitä, kuinka tämän viikon 13 keskiviikkona lähinnä Uudellamaalla saatiin hetkeksi lumisateista maa nimellisen ohuesti valkoiseksi. Terminen kevät ei ole kuitenkaan peruuntunut näiden kylmien vaiheiden takia, kun sopivaa leutouttakin oli väleissä. Lisäksi järvi- ja merijäät ovat edelleen ennätysvarhaisessakin sulamisvauhdissa. Myös lumettomuus ja roudattomuus ovat jo takaamassa kasveille erinomaisen ja varhaisen kasvustartin ensimmäisen kunnon lämpöaallon jossakin vaiheessa tullessa - Kasvukausi ei kuitenkaan ole vielä alkanut, vaikka varhaisimpien kasvien kukintaa ja nurmikoiden paikoin lievää vihreyttä on ollut nähtävissä edelleen.
Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 12: .
Maanantain - keskiviikon aikana korkeapaine jatkoi vahvana lähes paikallaan olemista, missä sen keskus pysyi n. Suomen kaakkoispuolella ja sen vaikutus kattoi laajasti manner-Eurooppaa, Fennoskandiaa ja Länsi-Venäjää - Korkeapaineen alueella päivälämpötilat olivat jatkaneet kohoamistaan jopa ajankohtaan nähden hyvin korkeiksi ja leutoa suojasäätä oli päässyt leviämään korkeapaineen pohjoispuolitse lännestä myös Uralille ja Lappikin oli pysynyt hyvin leutona. Öisin pakkasta oli kuitenkin yhä esiintynyt Fennoskandiassa ja Länsi-Venäjällä, missä Uralilta oli poistunut talvisemman ilmalaikun kera Kaspianmeren pohjoispuolelle vielä melko ankariakin yöpakkasia. Manner-Euroopassa oli ollut vain paikoin hallan vaaraa ja muutoin leudon - lämpimähkön keväistä, mutta paikoin kuurosateita ja etenkin Britteinsaarilla kosteampaakin. Atlantin - Jäämeren matalapaineet olivat pysyneet kuitenkin yhä korkeapaineen takia ulottumasta Eurooppaan, mutta Välimeren keskivaiheille oli taas jäänyt matalapainetta paikoin rankkoinekin sateineen ja pientä matalapainetta oli tullut myös Espanjan tienoille.
Viikon 12 loppupuolella Fennoskandia, Länsi-Venäjä melko laajasti sekä suurin osa manner-Eurooppaa koki kylmenemisen - Se on alkoi keskiviikkona tuon korkeapaineen alettua venymään yhä kapeammaksi itä-länsisuuntaiseksi vyöhykkeeksi Suomen eteläpuolella samalla, kun Lapin pohjoisreunalta siirtyi voimistuva matalapaine itään tuoden myöhemmin Uralille lumipyryjä. Sen länsipuolitse aluksi Fennoskandia sai to-pe aikana kylmää ilmaa Jäämereltä, kun em. korkeapaine jakautui itä- ja länsipuoliskoihin Suomen eteläpuolella; yhtäältä Britteinsaarten länsipuolelle ja toisaalta kauas Venäjälle.
Pe Islannin suunnasta tuli pieni matalapaine Etelä-Skandinaviaan, jonka liikerata oli sitten la-su aikana Puolan ja Etelä-Baltian yli Venäjälle; sen jälkipuolella Fennoskandiaan jo aikaisemmin päässyt kylmä ilma purkautui kylminä koillistuulina manner-Eurooppaan, kun samalla Britteinsaarten yli itään työntyi uutta korkeapainetta. Kylmyys manifestoitui Fennoskandiassa päivälämpötilojenkin laskemisena pakkaselle; erityisesti Lapissa tuli useita asteita pakkasta yötä-päivää. Manner-Euroopassakin satoi räntää - lunta paikoin ja hallat-lievät yöpakkaset palasivat ja päivälämpötilat laskivat alle +10 asteen. Sunnuntaina Islannin suunnasta ehti kuitenkin jo tulla uusi matalapaine Norjanmerelle, joka alkoi tuoda Fennoskandiaan leutoja länsituulia sateineen.
Toisaalta Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolille jäi vielä viikonlopuksi kaistale lämmintä kevätsäätä, missä +15 astetta ylittyi monin paikoin päivisin. Myös Länsi-Venäjän eteläisimpiin osiin riitti kevätlämpöä, mutta laajasti pohjoisosissaan tuli takatalvea pakkasineen ja paikoin lumisateineen tuon Fennoskandian kylmenemisen perään.
Välimerellä alkuviikon aikana länsiosissa ollut epävakaisen ja matalapaineisen sään alue levittäytyi viikon loppupuolella laajemmin idemmäksi ja se sai tuosta manner-Eurooppaan tulleesta kylmästä purkauksesta vielä lisää energiaa viikonloppuna, joten viileämpää ja paikoin rankkojakin sateita sisältävää säätä tuli siellä laajasti.
Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolla 12: .
Maanantaina 16.3. ja tiistaina 17.3. - Yhteen vetona ko. päivistä voidaan tässä todeta, että korkeapaineinen sää jatkui lähes samanlaisena molempina päivinä eli sää oli muutoin selkeää, mutta ajoittain taivaalla seilasi vähäisiä ja hajanaisia untuvapilvilauttoja. Katupölysumut jatkuivat edelleen ruuhka-aikoina, mutta ne hieman vähentyivät edeltäneestä viikosta. Toisaalta tiistaina ilmamassa itsessäänkin muuttui hieman utuisemmaksi aikaisempaa kosteampana. Yölämpötiloissa pakkaset heikentyivät vähitellen, mutta sisämaassa -5 asteen kylmemmällekin puolelle päästiin vielä. Päivälämpötilat olivat sen sijaan asettuneet hyvin korkeiksi ajankohtaan nähden; sisämaassa lumettomalla alueella jopa +10 ja +13 asteen välille ja etelärannikolla sekä vielä lumisilla itäosan paikoillakin paikoin +10 asteen vaiheille. Näistä korkeista päivälämpötiloista tein seurannan ajalle ma - to: Erittäin korkeita päivälämpötiloja 16. - 19.3.2015 - Lämpötilaseurantaa viikon 12 alkupuolella.
Keskiviikkona 18.3. oli hyvin samanlainen päivä kuin nuo edelliset kaksi, joskin untuvapilvilauttailu oli aikaisempaa hieman runsaampaa ja ilmamassan utuisuus vahvempaa - aamu- ja iltaruskot olivat hienoja. Katupölysumut jatkuivat taajamissa ruuhka-aikoina. Tuulet olivat vielä hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli sisämaassa -5 asteen vaiheilla ja etelärannikolla - lounaassa 0 ja -4 asteen välillä. Päivälämpötila kohosi sisämaassa lumettomalla alueella jälleen jopa +10 ja +13 asteen välille ja meren äärelläkin monin paikoin +10 asteen tienoille.
Mainittakoon tässä erikseen, että tiistain illasta keskiviikon yöhön myös Etelä-Suomessa nähtiin näyttäviä revontulia!
Torstaina 19.3. alkoi luoteesta lähestymään kylmä rintama ja ennen sitä länsituulet voimistuivat kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi. Pilvisyys oli aluksi untuva- ja harsopilvilauttailua rintaman suuntaisesti vyöhykkeinä; saapuneen rintaman kohdalla verhopilvisyys tiheni illaksi, mutta rintaman ylitykseen ei liittynyt sateita. Puoleen yöhön mennessä ilmamassan utu hälveni. Illalla tuuli heikkeni ja kääntyi luoteeseen. Yölämpötila oli sisämaassa -2 ja -5 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa nollan vaiheilla. Päivälämpötila kohosi vielä laajasti +10 asteen vaiheille.
Perjantaina 20.3. aluksi vallitsivat heikot luoteis-pohjoistuulet sekä eteläreunalle jääneen rintaman verho- ja harsopilvikantta etenkin etelärannikon tuntumassa. Etelä-Skandinaviasta Baltiaan siirtynyt uusi matalapaine lisäksi ylläpiti ko. pilvisyyttä vielä pitkälle iltapäivään ja samalla iltapäivällä vaihtelevaa kumpukerrospilvisyyttä syntyi sisämaapainotteisesti. Sateet eivät kuitenkaan ulottuneet Baltiasta Suomeen. Illalla pohjoistuuli alkoi vähitellen voimistua ja pilvisyys alkoi hälventyä. Yölämpötila oli -1 ja -5 asteen välillä; kylmintä sisämaassa. Päivälämpötila kohosi etelärannikolla vielä +5 asteen vaiheille, mutta sisämaassa se jäi +1 ja +4 asteen välille. Illalla alkoi pakastua yleisesti.
Mainittakoon tässä erikseen, että keskipäivän vaiheilla koko Suomessa koettiin osittainen auringonpimennys - Jopa 80 - 90% Auringosta meni Kuun taakse!
Lauantaina 21.3. Baltian matalapaine väistyi Venäjälle, mutta pohjoistuulet olivat aluksi kohtalaisia - navakoita ja iltapäivällä ajoittain jopa kovapuuskaisia; ne heikkenivät illalla nopeasti, kun lännestä lähestyi korkeapaineen selänne. Pilvisyys oli kadonnut kokonaan yön aikana, mutta iltapäivällä syntyi ohutta kumpupilvisyyttä paikoin hyvin heikosti lumikuuroiksi muuntuneina; illalla selkeni taas kokonaan. Yölämpötila oli n. -5 astetta; kylmintä sisämaassa. Päivälämpötila jäi sisämaassa lievästi pakkaselle ja vain etelärannikolla-lounaassa se nousi asteen-pari plussalle. Illalla pakastui reippaasti koko alueella.
Sunnuntaina 22.3. yöllä alueen ylle tuli lännestä korkeapaineen selänne, jolloin tuulet tyyntyivät ja sää oli laajasti selkeää. Yöpakkanen oli siten kireähköä - Sisämaassa etenkin idässä minimilämpötila laski -10 asteen kylmemmälle puolelle ja etelärannikollakin -5 ja -9 asteen välille. Jo aamuksi lännestä oli alkanut tulla seuraavan matalapaineen rintamasysteemin etummaisia ylä- ja keskipilviä tasaisena harsona ja samalla länsi-lounaistuulet alkoivat voimistua ja ne olivat illalla navakoita; iltapäivällä - alkuillalla ensimmäinen annos rintamasateita ylitti alueen heikkoine räntäsateineen ja pilvisyydeksi vakiintui sen jälkeen kumpukerros- ja sumupilvet. Myöhään illalla länsiosiin ehti jo seuraava annos hieman runsaampia vesisateita ja yhä leudompaa ilmaa utujen kera. Päivälämpötila kohosi nollan vaiheille - asteen pari plussalle; leudointa lännessä. Illalla lämpötila pysyi muutoin lähes ennallaan, mutta länsiosissa se alkoi kohota selvemmin plussalle.
Suursäätilasta toteutuneen sään osalta viikolle 13 >>
Viikon alussa ma - ke aikana Fennoskandian säävaiheet olivat nopeita ja jyrkkiä - Aluksi lännestä suoraan päälle tuli matalapaine, joka toi eteläpuoliskolle leutoa ja vesisateista säätä ja Lappiin lumipyryjä. Sitten matalapaine siirtyi lumisateisena ja talvisena kohti Uralia ja samalla sen jälkipuolella pohjoisesta tuli taas Fennoskandiaan kylmää ilmaa ja jo keskiviikoksi melko talvinen korkeapaine oli syntynyt Suomeen; Lapissa yöpakkaset olivat ajoittain melko ankaria em. pyryjen jälkeen.
Länsi-Venäjän pohjoisosissa talvi vahvistui, ja tuon matalapaineen ulkopuolella selkeinä öinä Uralilla yöpakkaset kiristyivät jopa -30 asteen vaiheille. Manner-Euroopassa länsiosiin muodostui matalapainetta kuurosateineen ja koleampaa säätä, mutta sen itäpuolella Afrikasta ja Itä-Välimereltä etelä-lounaisvirtaus toi hyvin lämmintä säätä Itä-Eurooppaan, missä päivälämpötilat kohosivat Saksan - Puolan tasaa myöten +15 ja +20 asteen välille ja paikoin +20 asteen ylikin; tätä lämpöä alkoi tulla myös Mustanmeren pohjoispuolelle ja Länsi-Venäjän eteläosiin kevätspurttina. Välimerellä jatkui länsipainotteisesti epävakainen sää ja Länsi-Saharasta tuli matalapainetta keskiosiin voimakkaana ja runsassateisena ke mennessä.
Sitten ke jälkeen to - pe tuo korkeapaine siirtyi nopeasti Suomesta Venäjälle ja nyttemmin se on siellä hivuttautunut hitaasti kohti Kaspianmerta; sen alueella yhä melko talvinen sää on jatkunut, ja kovimmat pakkaset etenkin öiden suhteen (-20 asteen kylmemmällä puolella) ovat siirtyneet Uralilta taas Kaspianmeren pohjoispuolelle. Uralille on puolestaan tullut tänään su jo leudompaa kevättalvisäätä lounaasta kiertyen.
Manner-Euroopassa matalapaineinen vyöhyke siirtyi to - la hajanaisehkona länsiosista keskiosiin mereisen viileähkön ilmamassan kera ja samalla Fennoskandiaan tuli myös matalapaineen osakeskus; eteläpohjoissuuntainen rintamasysteemi siirtyi sen mukana Skandinaviasta Suomeen to - la aikana, missä aluksi to Etelä-Norjassa oli hyvin runsaita vesi- ja lumisateita ja sen itäpuolella kaakkoistuulet olivat hyvin voimakkaita. Lopuksi ko. rintamaa pitkin etelästä Itä-Euroopan hyvin lämpimästä ilmamassasta Suomeen tuli kiilamaisesti leuto maistiainen vesisateiden kera; Lappissakin leudompaa, mutta yhä lumisateita.
Nyttemmin la-su tuo Itä-Euroopan lämpö on kuitenkin taantunut viikonlopun jopa koleudeksi ja Mustanmeren pohjoispuolella paikoin jopa räntä-lumisateiksi, kun tuon Venäjän korkeapaineen itäpuolelta ja eteläkauttaan kiertyen on tullut kylmempää ilmaa sinne reippaiden tuulten mukana. Manner-Euroopan viikonloppua on sävyttänyt epävakainen ja normaalileuto länsivirtaus sateineen, missä Skotlannin yli Skandinaviaan on tullut matalapaineisinta säätä; vesisateita ja leudohkoa Fennoskandian eteläosissa ja Lapissa yhä lumisateita n. nollakelissä. Välimerellä matalapaine sateineen on siirtynyt loppuviikolla itäosiin heikkenevänä ja länsiosissa on alkanut lämmetä poutasäässä; Espanjan seudulla jopa helteisiä päivälämpötiloja on tullut Afrikasta käsin.
Etelä-Suomen tarkastelualueen toteutuneesta säästä tarkemmin viikolla 13 >>
Maanantaina 23.3. matalapaine tuli lännestä keskukseltaan illaksi Keski-Suomeen, ja päivän aikana vallitsi tarkastelualueella kostea ja leuto länsivirtaus kohtalaisena - ajoittain navakkana. Pilvisyys oli koko päivän runsasta ja alapilvikanneltaan tiivistä ilman oltua samalla utuista. Ajoittain lännestä käsin tuli vesi- ja idän sisämaassa myös räntäsateita; illalla sateet lakkasivat vähitellen. Lämpötila oli lähes ilman vuorokausivaihtelua pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä siten, että leudointa oli lounaassa ja illalla siellä tuli +5 asteen ylityksiäkin.
Tiistaina 24.3. yöllä länsivirtaus alkoi nopeasti kuivua ja tiivis alapilvikansi alkoi hälvetä lännestä alkaen pois ainakin eteläisimmissä osissa - Matalapaine oli siirtymässä Suomen itäpuolelle ja tuulet kääntyivät aamusta alkaen luoteen kautta pohjoiseen ollen ajoittain navakkapuuskaisia. Aamulla lounaassa ja etelässä oli lyhyt selkeä vaihe, mutta sisämaassa oli jo koko ajan vaihtelevaa kumpukerrospilvisyyttä, jossa syntyi iltapäivällä itäpainotteisesti vesi- ja räntäkuuroja. Latteaa kumpupilvisyyttä syntyi iltapäiväksi myös etelässä-lounaassa. Illalla alueella jäi liikkumaan vaihtelevaa ala- ja keskipilvisyyttä ja Päijänteen tienoilla alkoi syntyä etelään liikkuva lumikuuroalue. Samalla tuulet olivat heikompia ja alkoivat kääntyä idän ja pohjoisen välille. Lämpötila oli yöllä - aamulla +1 ja +5 asteen välillä ja se pysyi iltapäivällä muutoin samana, mutta ehti nousta eteläisimmissä osissa +6 ja +10 asteen välille. Illalla lämpötila alkoi laskea koko alueella nollan vaiheille.
Keskiviikkona 25.3. itään siirtyneen matalapaineen tilalle muodostui Suomen ylle nopeasti korkeapaine, jolloin tuulet olivat enimmäkseen heikkoja ja kääntyivät tarkastelualueella itään aamuun mennessä. Pilvisyys runsastui em. lumikuuroalueen myötä; lumisateet siirtyivät aamuksi - keskipäiväksi Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Muualla pilvipeite rakoili. Iltapäivällä lumikuurot lakkasivat ja pilvisyys alkoi rakoilla kaikkialla; illalla jäljelle jäi vain vaihtelevaa yläpilvilauttailua. Lämpötila pysyi yöllä - aamulla nollan vaiheilla; kylmintä sisämaan poutaisimmilla paikoilla. Iltapäivällä lämpötila oli +1 ja +4 asteen välillä ja illalla pakastui koko alueella.
Torstaina 26.3. korkeapaine siirtyi Suomesta Venäjälle ja sitä vasten alkoi puristua lännestä-lounaasta lähestynyt matalapainetoiminta; siksi itä-kaakkoistuulet alkoivat voimistua paljon ja jo aamusta alkaen ne olivat navakoita ja iltapäivällä - illalla jopa kovapuuskaisia. Pilvisyys oli aluksi vähäistä yläpilvilauttailua, mutta lounaasta lipui aamusta alkaen Etelä-Skandinavian runsaan sadealueen etummainen harso- ja verhopilvi vähitellen koko taivaan täyttäneeksi kanneksi; sateita ei kyennyt silti illallakaan vielä tulemaan lounaasta. Yölämpötila ehti olla heikkotuulisessa vaiheessa pikaisesti sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä ja etelärannikolla-lounaassa -2 ja -5 asteen välillä. Päivälämpötila oli 0 ja +3 asteen välillä. Illalla se pysyi lähes samana; idän sisämaassa lievää pakastumista.
Perjantaina 27.3. etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi saapui vihdoin vähitellen Suomen länsireunalle, missä sen itäpuolella jatkuivat aluksi hyvin voimakkaat tuulet; kaakkoistuulet olivat navakka-kovapuuskaisia. Rintaman lähestyttyä / saavuttua tuulet kääntyivät etelään ja heikkenivät huomattavasti; illalla etenkin lännessä oli heikkotuulista. Pilvisyys oli aluksi edeltäneen illan puolelta vallinnutta verhopilvikantta ajoittain kokkareiseksi / levymäiseksi / aaltorakenteiseksi sekä utuisen sameaksi muuttuneena. Rintamasateet tulivat aamusta alkaen länteen ja saavuttivat itäosia iltapäivällä; olomuoto oli vettä ja illalla sateet olivat etelästä matkaavia hajanaisia kuuroja. Utu alkoi lisääntymään illalla ja leuto kiila ulottumaan etelästä. Lämpötila oli pääasiassa +1 ja +4 asteen välillä, mutta alkoi kohota etelästä-lounaasta alkaen +5 asteen vaiheille ja hieman ylikin illalla.
Lauantaina 28.3. korkeapaine pysyi vahvana Venäjällä, joten Suomen länsireunalla etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi pysyi aluksi paikoillaan yöllä ja jatkoi sitten päivän mittaan vain hidasta liikettä itään - Rintaman sadealue tiivistyi kapeaksi nauhaksi länsirannikolla yöllä-aamulla, jossa sateet matkasivat etelästä pohjoiseen; olomuoto oli vettä. Rintamasade matkasi illaksi Päijänteen tasan itäpuolelle, missä osa sateista oli lopuksi myös räntää. Ennen rintamaa ilmamassa oli leutoa ja utuista, jolloin runsas pilvisyys oli tasaisen sameaa. Rintaman jälkeen ilmamassa viileni hieman ja utu hälveni, jolloin alapilvikansi muodostui kokkareisemmaksi; illalla lännessä pilvisyys paikoin rakoili. Ennen rintamaa etelätuulet olivat heikkoja - kohtalaisia ja sen jälkeen tuuli lähes tyyntyi kääntyen länteen; loppuillalla tuuli kääntyi lounaaseen ja alkoi vähän voimistua. Lämpötila kohosi rintaman edellä ja kohdalla monin paikoin yli +5 asteen yöllä - keskipäivällä, mutta rintaman jälkeen se asettui +1 ja +3 asteen välille iltapäiväksi - illaksi.
Sunnuntaina 29.3. Tänään tuo em. etelä-pohjoissuuntainen rintama on jäänyt lähes sijoilleen heikkenevänä itäisimpiin osiin ja samalla lounaasta on lähestynyt Etelä-Skandinaviaan muodostuneen matalapaineen osakeskuksen seuraavan rintaman sateita - Pilvisyys on pysynyt tarkastelualueella runsaana valliten sumu- ja kumpukerrospilvien välisenä alapilvikannen vaihteluina; paikoin rakoilua ja kokkareisin vaihe iltapäivällä. Ilma on muuttunut illalla utuisemmaksi ja paikoin on ollut sumujakin. Tuulet ovat voimistuneet vähitellen kohtalaisiksi - ajoittain navakoiksi ja kääntyneet lounaasta etelään. Räntäsateita on tullut kaakossa-idässä ja vesisateet ovat yleistyneet illalla lounaiskolkassa, mistä runsain sade alkaa edetä alueelle yhä laajemmin. Muutoin on ollut lähinnä vain paikoin heikkoja kuuroja / tihkua. Lämpötila on pysynyt lähes ilman vuorokausivaihtelua pääasiassa +1 ja +5 asteen välillä; iltapäivän poutaisimmilla paikoilla oli lieviä +5 asteen ylityksiä.
Luontohavaintoja Etelä-Suomesta viikoilta 12 ja 13 >>
Nyt on siis kerrottavana poikkeuksellisesti kahden viikon edestä luontohavaintoja, mutta eipä tässä ajassa kovin paljoa ole ehtinyt tapahtumaan, koska viikon 12 loppupuolelta alkanut ajoittain kylmä ja vaihteleva kevätsää yöpakkasineen on pitänyt luonnon kevätedistymistä hitaana.
Tarkastelualueen lumipeiterippeiden tilanne oli edellisen sääraporttini julkaisun aikana viikon 12 puolivälissä se, että kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan eteläpuolella lunta oli havaittavissa enää lähinnä aurattujen kasojen jäänteissä, mutta toisaalta myös varjoisimmilla paikoilla pieninä laikkuina, kuten metsäisillä pohjoisrinteillä, peltojen etelä-lounaisreunoilla jne. Tuon linjan pohjoispuolella lunta oli jäljellä vielä selvästi enemmän, kuten metsissä melko yhtenäisestikin useita senttejä, mutta avoimilla paikoilla sielläkin mm. pellot olivat jo yli puoliksi - lähes kokonaan lumesta vapaiksi paljastuneita.
Sitten viikon 12 lopun lähes takatalvinen sää keskeytti lumirippeiden sulamisen, mutta se palautui hetkeksi viikon 13 alussa olleen em. leudon vaiheen aikana. Sitten taas sulaminen lähes lakkasi ke-pe väliseksi ajaksi viikolla 13 ja silloin keskiviikona osa tarkastelualueesta sai siis tilapäisesti ohuen uuden lumipeitteen, joka jo lähes kokonaan suli varjopaikkoja lukuun ottamatta to mennessä. Sitten viimein tänä viikonloppuna vesisateinen, kostea ja yötä-päivää plusasteinen sää on alkanut sulattaa aikaisempaa selvästi nopeammin näitä lumirippeitä - Muutokset em. nähden ovat ehtineet olla kuitenkin tähän mennessä vasta melko hillittyjä, joten etenkin tuon kaakonkulma-Lahden seutu-Pirkanmaan -linjan pohjoispuolella varjopaikkojen lumilaikkuja on vielä runsaasti jäljellä ja etelämpänäkin noita lumiaurauksen kasarippeitä.
Routaa ei enää ole ollut joitakin sisämaan varjopaikkojen yksittäisiä laikkurippeitä lukuun ottamatta - Nuo yöpakkaset viikon 12 lopulla jäädyttivät maan pintaa pari-kolme senttiä ja vasta viikon 13 alun leuto vaihe sulatti sen. Sitten viikon 13 puolivälissä uudet yöpakkaset taas hieman jäädyttivät maan pintaa, mutta tällä hetkellä maa on taas sula ja alkanut muuttua vesisateissa aikaisempaa märemmäksi. Jokien virtaamat ovat pysyneet koko ajan normaaleina / normaaliin kevättulva-aikaan verrattuna alhaisina.
Vesistöjäiden sulaminen jatkui hitaana noista em. kylmistä vaiheista huolimatta eikä merkittävää uutta jäätymistä enää tapahtunut - Järvissä viikon 12 lopussa yöpakkaset kykenivät tekemään jo jäistä vapautuneille alueille uusia ohuita jääkansia, mutta iltapäivien aurinko pystyi niitä jo sulattamaan kerta toisensa jälkeen ainakin osaksi. Vanhat jäät myös kovettuivat yöpakkasista, mutta tällä viikolla 13 leudot vaiheet ja auringonpaisteen voima ovat olleet kuitenkin sen verran jo vahvoilla, että vanhat jäät ovat haurastuneet jatkuvasti ja pienentyneet hitaasti ja vakaasti pinta-aloiltaan; siksi tänä viikonloppuna myös seisovavetisillä järvillä sula-aukot ovat laajentuneet ja monet virtaavavetiset järvet ovat jopa jo ennätyksellisesti vapautuneet lähes tai jopa kokonaankin jäistä etenkin lännessä! Lisäksi nuo tämän viikon 13 to-pe aikaiset voimakkaat tuulet ovat hajottaneet jäärippeitä tehokkaasti.
Merellä viikon 12 lopulla jäärippeitä oli enää Suomenlahden itäosan sisäsaaristossa ja sisälahdissa jo osittain haurastuneena ja ajojäiksi rikkoontuneena. Selkämerellä oli sitäkin vähemmän jäärippeitä siellä täällä rannoilla. Viikon 12 lopun yöpakkaset eivät juurikaan aiheuttaneet uusia jääkansia eikä vanhojen jäiden kovettuminen ollut kovin merkittävää. Niinpä tällä viikolla 13 merijäiden rippeet ovat alkaneet vähentymään vakaasti pois ja tällä hetkellä Suomenlahden itäosissa onkin enää vain hyvin hajanaista ajojäälauttaa sisälahdissa. Merivesien pintalämpötilat ovat pysyneet näinä viikkoina kuitenkin hyvin tarkasti samoina ollen ulapalla +1 ja +4 asteen välillä; lämpimintä Pohjois-Itämerellä.
Kasvillisuuden kevätkehitys on ollut lähes pysähdyksissä tuosta viikon 12 lopun kylmästä vaiheesta alkaen, kun nuo leudot vaiheet viikon 13 alussa ja nyt tänä viikonloppuna eivät ole juurikaan jaksaneet tuottaa uutta kasvua. Niinpä viime sääraportissa viikon 12 puolivälissä ilmenneet kasvutilanteet vallitsevat yhä tälläkin hetkellä vain hyvin lievin muutoksin.
Esim. >> Lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) ovat jatkaneet kukintaansa pitkittyneesti, mutta ilman selvää huipennusvaihetta. Haapa (Populus tremula) ja monet pajut (Salix sp.) ovat olleet lähes kukinnan alkamisen partaalla ennen tuota viikon 12 lopun kylmää vaihetta, mutta tälläkään hetkellä niiden kukinta ei vielä varsinaisesti ole alkanut.
Varhaisimmat ruohovartiskukkijat ovat jatkaneet kukintaansa monin paikoin ja osaksi saavuttaneet vähitellen kukintahuippuakin, kuten talventähti (Eranthis hyemalis) ja lumikellot (Galanthus sp.). Myös krookusten (Crocus sp.), narsissien (Narcissus sp.) ja tulppaanien (Tulipa sp.) ensiversoja on selvästi ja vihreästi näkyvillä sekä perennoista monilla, kuten päivänliljoilla (Hemerocallis sp.) ja kurjenmiekoilla (Iris sp.). Näsiä (Daphne mezereum) jatkaa kukintansa monin paikoin. Luonnossa näkyy yhä paikoin leskenlehden (Tussilago farfara) ja sinivuokon kukintaa (Hepatica nobilis), mutta kukintahuippunsa on vielä kaikkialla saavuttamatta.
Nurmikot ovat olleet edelleen hieman vihertyneet etenkin ensimmäisenä lumettomiksi päässeillä alueilla ja niillä nimen omaan aurinkoisilla eteläseinustoilla, etelärinteillä ja eteläluiskilla. Muutoin nurmikot ovat itse asiassa muuttuneet aikaisempaa yhä ruskeammiksi näissä yöpakkasten ja auringonpaisteen vaihtelevissa rasituksissa. Maaseudun pelloilla viime syksynä oraantuneilla rukiilla ja syysvehnällä on myös ollut havaittavissa lievää ruskeuden lisääntymistä kasvustoissaan viimeisten parin viikon aikana.
Monilla varhain lehteen puhkeavilla puilla ja pensailla silmut ovat edelleen entistä enemmän turvonneet avautumisen partaalle ja tällä viikolla 13 paikoin jo hieman avautuneetkin, kuten terttuseljalla (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervolla (Sorbaria sorbifolia), taikinamarjalla (Ribes alpinum), monilla kuusamilla (Lonicera sp.) ja hieman tuomellakin (Prunus padus).
Noista em. yöpakkasista ei näytä olleen millekään noille ensikasvun lajeille merkittävää haittaa - Joillakin hedehaavoilla pisimmälle kukinnan alkuvaiheeseen osaksi kehittyneillä norkoilla tapahtui tuon viikon 12 yöpakkasten jälkeen lievää varisemista. Lisäksi joillakin pisimmälle kasvaneilla perennoilla on havaittavissa lievää ensiversojensa kellastumista, mutta jatkossa vihreys ja vetreys palaa niille siitä huolimatta kunnon lämmön heti tultua...
Näistä kasvuyrityksistä huolimatta kasvukausi ei siis varsinaisesti ole vielä määritelmällisestikään alkanut.
Sääennustetta viikolle 14 / 2015 >>
Fennoskandian säätä sävyttää ehkä jopa koko ensi viikon ajan matalapaine - Suomen säähän vaikuttaa voimakas osakeskus ma - ke aikana, mikä siirtyy Pohjois-Itämereltä pohjoiseen tuoden ma-ti aikana tarkastelualueelle runsaasti vesisateita (idässä osaksi räntää) ja voimakkaita etelän ja lännen välisiä tuulia. Lämpötilat ovat tuossa vaiheessa kuin loka-marraskuulta eli lähes ilman vuorokausivaihtelua +1 ja +5 asteen välillä.
Loppuviikolla matalapaineen painopiste syntyy aluksi Suomen eteläpuolelle ja Etelä-Suomeen, ja sitten se jäänee vaihtelevamuotoisena Suomen ylle ainakin viikon loppuun saakka - Sää jatkuu siinä tarkastelualueella vaihtelevan epävakaisena ja viileänä useita päiviä, muttei ilmeisesti kuitenkaan takatalven vaaraa ole merkittävästi huolimatta siitä, että osa sateista voi olla myös räntää. Kevätpiirteenä voidaan havaita vuoden ensimmäistä kertaa iltapäiväkuuroilmiöitä. Lämpötilat ovat loppuviikolla päivisin yleensä +5 asteen vaiheilla; lämpimintä poutahetkillä. Yöpakkasta on vain lievänä ja ei edes kaikkina öinä, kun pilvisyys ollee ajoittain sen verran runsasta.
Euroopan mittakaavassa kevään kunnollista edistymistä ei voida odotella myöskään Skandinaviassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa, kun tuon Suomen matalapaineen länsipuolitse sille alueelle tulee luoteesta - pohjoisesta jatkuvasti kylmää ilmaa. Sen sijaan tuon matalapaineen itäpuolella Länsi-Venäjällä alkaa vihdoin kunnon kevät etenemään jatkuvasti vallitsevissa etelä-kaakkoisvirtauksissa; Uralia myöten päivälämpötilat kohonnevat päivä päivältä yhä useampia asteita plussalle... Muutoin lämmintä kevät- tai oikeastaan jo kesäsäätäkin on vain Välimerellä, missä etenkin Espanjan suunnalla on hellettä lähes koko viikon. Loppuviikolla Länsi-Euroopassakin voi olla lämpenevää...
Näin ollen Etelä-Suomen kevät edistyy vain hitaasti ensi viikolla 14, jolloin lumi- ja jäärippeet toki sulavat melko hyvin jo kokonaankin pois vesisateidenkin takia ja siksi on yhä mahdollista joissakin järvissä ennätysaikaiset jäidenlähdöt ensi ja seuraavalla viikolla 15!... Kasvillisuuden kehitys sen sijaan on lähes jumissa ja siksi esim. vain lievää lisävihreyttä tulee nurmikoille ensi sunnuntaihin mennessä...
Päivitys maanantaina 30.3.2015 klo. 11:30: Tänään em. sateet ovatkin olleet yllättäen aamulla ja aamupäivällä ennustettua lumisempia etenkin Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, missä lunta on tullut peitteeksi saakka. Kuitenkin näyttää siltä, että myöhemmin tänään ja ensi yönä olisi sen verran taas leudompaa, että silloin yhä tulevat sateet olisivat vetisempiä ja tuoreet lumipeitteet sulaisivat vauhdikkaasti...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment