Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 5

Nyt on taas aika alkaa koostamaan blogiin kirjoituksia, ja tässä heinäkuun 2016 ensimmäisessä blogipostauksessani jatkan kuluvan kesän helleseurantaa, missä otan esille viikonvaihteessa 2. - 4.7.2016 (26 / 27) sattuneen helteen pistäytymisen tutulle Etelä- ja osin Keski-Suomen seuranta-alueelle.

Tämä kauden jopa jo 5. hellejakso olikin aikaisempiin kuluvan kesän hellejaksoihin nähden mielenkiintoinen ja poikkeava, koska siihen liittyi erittäin ukkosherkkää ilmamassaa matalapainetoiminnan kera sekä monin paikoin poikkeuksellisen runsaita sateita; samalla lämpötilat vaihtelivat alueellisesti jyrkästikin - Ukkoset olivat siis monin paikoin voimakkaita tässä yhteydessä, mutta niiden painopiste sijoittui enimmäkseen Päijänteen tasan itäpuolelle; niinpä esim. oma ukkosbongailuni akselilla Helsinki-Hämeenlinna jäi pettymyksenä hyvin vaisuksi.

Helteen pistäytyminen aiheutui suursäätilallisesti siitä, kun aluksi heinäkuun kahtena ensimmäisenä päivänä korkeapainetta vahvistui Suomen kaakkoispuolelle ja Länsi-Venäjälle, missä hellettä voimistui etenkin Itä-Euroopan alueella, mutta jatkossa myös ja etenkin Venäjän alueella. Samalla matalapainetta oli Fennoskandian länsireunalla, jonka myötä la 2.7. etelätuulet toivat helteen tarkastelualueelle. 

Kuitenkin jo samana iltana kylmä rintama saapui lännestä ja seuraavaksi päiväksi (su 3.7.) se asettui noin Päijänteen tasalle ja liikkui siitä vähitellen itään, jonka länsipuolelle luoteistuulet toivat selvästi viileämpää ilmaa, mutta itäpuolella helle ankaroitui entisestään ja oli kosteana erittäin ukkosherkkää; tälloin itäosissa oli paikoin kesän siihen mennessä kuuminta ennen iltapäivän ja illan rajuja ukkosia. 

Sitten ma 4.7. helle oli muutoin paennut jo lähes kokonaan Venäjän puolelle, mutta koilliskolkassa saatiin seuranta-alueelle vielä hellettä ja ukkosia. Samalla kaakosta lähestyi voimistuvaa uutta matalapainetta Suomeen, joka jatkoi tämän päättyvän viikon aikana viileää ja epävakaista säätä etelässä, mutta aiheutti Koillismaalle ja Lappiin vielä tiistaina 5.7. kaakosta erittäin ukkosherkän helleilmamassan takaisin tulon...

Katsotaanpa alla listauksessa tarkemmin lämpötila-arvoja ja säätilanteita jaksolla 2. - 4.7.2016:

Ensin kuitenkin tiedotteita > Edelliset kuluvan kesän helleseurantaosat >> Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 1 (Poikkeuksellinen toukokuun 1. ja 2. viikon lämpöaalto), Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 2, Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 3 ja Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 4.

Poikkeuksellisesti maksimilämpötilalukemien listaamiseen käytän nyt lähteenä tätä Ilmatieteen laitoksen sääasema-arkistojen sivustoa, koska näin myöhäisessä kirjoituksen teko- ja julkaisuvaiheessa Ilmatieteen laitoksen lämpötilakuvaajista ei ole enää saatavissa tietoa 5.7.2016 edeltäneeltä ajalta - Harkitsen, josko jatkossa käyttäisin aina tätä arkistosivustoa, koska siinä on niin helposti saatavilla mm. maksimilämpötilalukemat kymmenyksen tarkkuudella > Silti edelleen jatkan omiin listauksiini lukemien pyöristämistä ylimpään kokonaislukuun. 

Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus on toki edelleen käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon tässä vielä lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.


Lauantain 2.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +27 astetta, Salo +27 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Edellispäivänä hellelukemat jäivät vielä täpärästi saavuttamatta, mutta ko. vuorokauden aikana Itä-Euroopan hellealueelta puhaltaneet tuulet toivat yleisesti yli +25 asteen lukemia tarkastelualueelle. Kohtalainen - ajoittain navakka etelä-lounaistuuli sekä iltapäivän aikana melko tasaisesti jakautunut vaihteleva yläpilvisyys kumpu- ja kumpukerrospilvien kera aiheutti sen, että ylimmät n. +27 asteen lämpötilat olivat myös melko tasaisesti sinne tänne sijoittuneita; ainoastaan tarkastelualueen pohjoisimmissa osissa paikoin jäätiin vielä täpärästi helteettä, koska helleilmamassa ei ollut ehtinyt levitä kunnolla sinne saakka. 

Ahvenanmaalla vaikutti jo lähestyneen kylmän rintama sade- ja ukkoskuurottelu runsaine pilvineen iltapäivällä sen verran, että siellä jäätiin sen takia helteettä; mantereella alkoi kuurottelemaan ja ukkostamaan länsiosissa vasta illalla, joten sille alueelle kylmän rintaman viilentävä vaikutus ei ehtinyt vielä iltapäivällä. 

Kotka Rankin ja Tampereen Siilinkarin helteettömyydet puolestaan ilmaisivat sen, kuinka suurilla vesistöillä oli n. +20 asteisista (merellä toki alle +20 astetta) pintavesistään huolimatta yhä viilentävää vaikutusta.

Sunnuntain 3.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +22 astetta, Salo +23 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +23 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +22 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +22 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +28 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +27 astetta, Joensuu +27 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Kylmä rintama eteni yön ja aamun aikana sade- ja ukkoskuuroineen lännestä iltapäiväksi n. Päijänteen tasalle, jolloin sen itäpuolella hyvin kostea ja helteinen etelävirtaus ehti lämmittää vuorokauden ylimmiksi lämpötiloiksi paikoin kesän kuumimmat arvot, kuten esim. Ilomantsin seudulla; ym. listauksesta havaitaankin hyvin tämä lämpötilojen kahtiajako, kun länsiosissa maksimilämpötilat jäivät tasaisesti +21 ja +24 asteen välille, mutta idässä oli +28 asteen veroistakin hellettä vaihtelevassa pilvisyydessä ennen ukkosia. Viilein paikka oli Ahvenanmaa, jossa yhtäältä viileä ilmamassa ja toisaalta meren viilentävä vaikutus jättivät maksimilämpötilat jopa alle +20 asteen. 

Vuorokauden ukkoskehitys alkoi ensin etenkin Virossa, jossa laajalla alueella siitä aiheutui monenlaista haittaa. Sitten ukkosalueet alkoivat yhtäältä tulla Virosta Suomenlahden itärannikon kautta Suomen mantereelle ja toisaalta Päijänteen itäpuolella syntyi Suomen omia ukkosryppäitä monin paikoin, ja kaikilla niillä liikesuunta oli rintamapinnan itäreunaa pitkin suunnilleen etelästä pohjoiseen; vasta myöhään illalla ukkoskehitys alkoi laantumaan, mutta idemmäksi siirtyneen kylmän rintaman helteen puoleisella sivulla edelleen Pohjois-Karjalan tienoilla jatkui ukkostelu yölläkin seuraavan vuorokauden puolelle.

Ukkosten yhteydessä satoi paikoin useita kymmeniä millimetrejä eli heinäkuun lähes koko keskimääräinen sademäärä lyhyessä ajassa - Tällöin esim. Mikkelissä siitä tuli pahoja taajamatulvia. Seuraavaksi ko. vuorokauden ajalta listaan ukkosuutisia Virosta ja Suomesta >>

Virosta -- Galerii ja videod: Valgamaal ja Võrumaal on teedele langenud palju puid, Galerii: Tartut tabas külluslik vihmasadu ja Pildid: vihmahood viisid ära osa Toomemäe nõlvast.

Suomesta -- Mahdollista vain Suomessa: Mies hiihti rullasuksilla tulvivassa Mikkelissä – video.

Illalla hyvin merkittävä sääilmiö tuon kylmän rintaman kylmemmällä länsireunalla - eli siis n. Päijänteen tasan länsipuolella - oli erittäin näyttävää iltaruskoa mahdollistanut pilvikehitys auringon laskiessa - Ko. rintamareunalla yhtäältä ylemmät rintamapilvet liikkuivat etelästä pohjoiseen, mutta niiden alapuolella vallitsi luoteistuuli ja siinä paikoin alempia luoteesta kaakkoon liikkuneita pilvimassoja; tämä tuuliväännetilanne teki pilvimassoista erittäin kirjavasti muodokkaita ja laskostuneita valleja ja lauttoja, ja siksi länsipuolelta päässyt laskevan auringon valo aiheutti koko taivaan mittaista ääripunaista ja äärikirjavaa ruskonäytelmää.

Maanantain 4.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +21 astetta, Salo +20 astetta, Pori +19 astetta, Hämeenlinna +17 astetta, Tampere; Härmälä +17 astetta, Tampere; Siilinkari +15 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +17 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +16 astetta, Lahti +16 astetta, Kouvola +16 astetta, Porvoo +16 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +17 astetta, Mikkeli +16 astetta, Jyväskylä +16 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +19 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Kaakosta lähestyi uusi matalapaineen osakeskus, jonka voimistuminen Suomeen tullessa johtui itäpuolisen Venäjän hyvin kostean helleilmamassan ja lännen viileämmän ilmamassan lämpötilaerosta - Ennen matalapaineen tuloa helleilmamassa oli kuitenkin kadonnut jo lähes pois koko Suomen alueelta, mutta itärajalle eli mm. Ilomantsin seudulle sitä vielä ulottui jopa n. +28 asteen maksimilämpötilat mahdollistaneena siivuna - sillä seudulla myös ukkoskuurottelu jatkui edelleen päivän mittaan.

Muulla alueella olikin sitten jyrkästi viileämpää, jota alkoi korostamaan entisestään tuon kaakosta lähestyneen voimistuneen matalapaineen vaikutus > matalapaineen tulokulma ja reitti oli nimittäin sellainen, että se siirtyi illaksi Suomeen itäosiin sijoittunutta rintamasysteemiä pitkin. Niinpä matalapaineen tulo yhtäältä voimisti rintaman viileämmän puolen luoteistuulta tuoden entistä kylmempää ilmaa Norjanmereltä länsiosiin, ja toisaalta se voimisti rintamasateita siten, että yhä laajemmin pilvinen ja sateinen sää myös viilensi ilmaa osaltaan; tämä lisäsi paikoin ukkosiakin idän lämpimämmillä alueilla uudestaan.

Tämä viilenemisen muoto nähdään tuossa listauksessa etenkin Tampereen suunnasta Porvooseen ulottuvalla alueella maksimilämpötilojen jäätyä siinä vain reiluun +15 asteeseen. Lounaiskolkassa puolestaan oli +20 asteen ja vähän sen ylittäneitäkin maksimilämpötiloja, koska siellä oli sekä muuta aluetta vähäpilvisempää että heikompaa luoteistuulta.

Mainittakoon tämän vuorokauden loppuhavaintona se, että nuo voimistuneet rintamasateet ja uusiutuneet ukkosetkin taas etenkin Päijänteen tasan itäpuolella nostivat sademääriä jo monin paikoin paljonkin yli 50 mm:n näiden kahden viikonvaihteen vuorokauden osalta, joten sateet alkoivat olla poikkeuksellisen runsaita.


Toteutuneesta säästä tuon hellejakson jälkeen tähän päivään mennessä >> Seuranneena tiistaina 5.7. tuo Etelä- ja Keski-Suomeen kaakosta tullut uusi matalapaine voimistui vielä vähän ja sen myötä helleilmamassa teki laajasti paluun kaakosta Kainuuseen ja Lappiin, jolloin Kuusamossa mitattiin koko Suomen siihen mennessä kuumin hellelukema eli +28,8 astetta > Twitter meteorologit: Kesän lämpimin päivä: Kuusamo Oulanka 28.8 astetta.

Samalla tämä hellevirtaus sekä matalapaineen keskuksen eteläkautta ja itäpuolitse pohjoiseen helteen sekaan kiertymään alkanut viileämpi ilmamassa aiheuttivat kuluvan kesän tähän mennessä voimakkaimman ukkostilanteen Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta Etelä-Lapin etenkin länsiosiin ulottuneelle alueelle >> Untamo-rajuilma riehui maan pohjoisosassa, Unto-Myrsky kuritti Pohjois-Karjalaa: Salamat sytyttivät taloja tuleen, tuuli kaatoi puita ja Lähes 20 000 salamaa päivän aikana – poikkeuksellinen ukkonen jyrisee Suomen yllä.

Muulla alueella eli Etelä-Suomessa jatkui matalapaineen viileän sivun runsaspilvinen ja ajoittain sateinen sää ja tässä vaiheessa myös Ilomantsista helle oli kaikonnut. Toisaalta lounaiskolkassa oli edelleen selkeämpää ja kesäisemmän lämmintä - Matalapaine jäi heikkenemään Suomen ylle viikon 27/2016 mittaan siten, että säässä ei tapahtunut paljoakaan muutosta eiliseen lauantaihin saakka; pohjoisosien-Lapin ukkostelu jatkui heikkenevänä ilmamassan vähitellen viilennyttyä siellä matalapaineen okluusiossa, ja etelässä oli enimmäkseen runsaspilvistä, ajoittain kuurosateista ja yhtenäisempääkin sadetta, mutta toisaalta selkeämmillä alueilla eteläisimmissä osissa ja lounaassa päivälämpötilat nousivat helposti yli +20 asteen.

Eilen lauantaina 9.7. Etelä-Suomessa olikin pitkästä aikaa laajemmin poutaisempaa ja normaalisti kesäisen lämmintä, mutta paikoin kehittyi polaari-ilmamassan ns. popcorn-ukkoskuuroja pienialaisesti - Tänään sunnuntaina tämänlainen iltapäivän sade- ja ukkoskuurottelu on ollut normaalilämpimässä länsi-lounaisvirtauksessa yleisempää.


Lopuksi jatkolle sääennustetta ja arviota mahdollisesti tulossa olevasta seuraavasta helleaallosta >> Lomalaisten kannalta alkava viikko 28 (11. - 17.7.) vaikuttaa ainakin jonkin verran surkealta, koska lännestä käsin Suomeen tulee matalapainetoimintaa, ja matalapainetta pysyykin sitten sitkeästi Fennoskandian yllä sadealueineen ja iltapäivisin etenkin sisämaassa muodostuvine sade- ja ukkoskuuroineen ilmamassan lämpötilojen pysyessä enimmäkseen hieman normaalia viileämpinä - Toisaalta auringon vähänkin paistaessa tähän keskikesän aikaan päivälämpötilat kyllä nousevat aina helposti yli +20 asteen.

Viikon puolivälin jälkeen näyttää yhtäältä siltä, että kaakosta pyrkisi uudestaan helleilmamassaa Suomeen, mutta siihen liittyvä etelästä nouseva matalapaine vain sulautuisi osaksi lännestä jatkuvaa matalapaineiden sarjaa, jolloin helle ohittaa Suomen Venäjälle tai vain hetkeksi pistäytyy; kuitenkin taas hyvin runsaita sateita taitaa silloin joka tapauksessa tulla... 

Toisissa sääennustemalleissa olisi tarjolla jonkinlaisen korkeapaineen muodostumista lounaasta käsin Fennoskandiaan, jolloin helteen tuloa voisi paremmin odotella, mutta siinä tapauksessa ehkä aikaisintaan aivan viikon 28 lopusta tai seuraavan viikon 29 alusta alkaen... Toisaalta vaarana on lännestä tulevien matalapaineiden sarjan jatkuminen edelleen myös viikolla 29... 

Ennustaminen onkin nyt vaikeaa ja siten sään muotoutuminen jää vain nähtäväksi ja palaan helleseurantaan vasta toteutuvan helteen varmistuttua; vielä uutta hellettä ei tavallaan voi edes ennustaakaan.