Sunday, January 01, 2017

Roskaamismania osana rumuuden lisääntymistä länsimaiden ja Suomen rappioprosessissa - Esimerkkejä valokuvin Hämeenlinnan roskaamistilanteesta 1.1.2017

Puhutaanpa edelleen länsirappiosta ja sen etenkin visuaalisesta ilmenemisestä Suomessa > Tämä kyseinen aihe tuli tänään mieleeni Uudenvuodenpäivän kävelylläni kameran kanssa Hämeenlinnassa, kun sen aikana havaitsin entistä vahvemmin, miten monet ihmiset ovat roskaamismanian kourissa; ko. alueella näytti monin paikoin hirveältä kaatopaikalta ja ilkivaltaakin havaitsin.

Viime aikoina silmiini on pistänyt monissa muissakin eri ympäristöissä niin taajamissa kuin maaseudullakin huomattavan suuri maahan heitettyjen roskien määrä jatkuvasti ja päivästä toiseen. Tämä ongelma näyttää lisääntyneen vuosi vuodelta.

Samalla se ilmiö on voimistunut myös ympäristöä hoitavien tahojen resurssien leikkaamisen takia, ja jota hallitus edelleen todennäköisesti pahentaa leikkaus- ja muulla politiikalla länsirappiollisen hegemonian ja neofeodaalistavan rikollisuuden nimeen.

Siksi roskia ei enää monin paikoin edes kerätä entiseen tahtiin. Ja sama resurssien puute ilmenee myös siinä, kuinka taajamien ydinkeskustojen ulkopuolella esim. viime vuoden keväänä talven aikana levitetyt liukkaudentorjuntahiekat makasivat mm. Espoon väylillä monta viikkoa tarpeettomina kaiken jään ja lumen jo aikaa sitten sulettua. 

Viime öinen Uudenvuoden juhlinta toki edesauttoi tässä esiteltävässä tapauksessa normaalia enemmän roskaamista, mutta silti tämänlainen rappioilmiö on ollut viime vuosina jokapäiväistä ja koko ajan kärjistyvää. 

Siksi halusinkin nyt tehdä tästä suoralta kädeltä valokuvallisen kritiikin, ja näin saadaan vuoden 2017 ensimmäiseksi blogikirjoituksekseni rumuusaiheinen valokuvabloggaus alta pois ennen seuraavaksi laittamiani kauneuden ja hyvän estetiikan oleellisuutta tähdentäviä valokuvapitoisia blogipostauksiani...

Alla järjestettynä on täten tänään sunnuntaina 1.1.2017 ottamiani valokuvia Hämeenlinnan keskustan alueelta ja tuntumasta, missä erilaiset roskaamistavat tulevat osuvasti ja valitettavalla tavalla esille.

Jatketaanpa kuitenkin ennen niitä kuviani vielä filosofisemmin ja syvällisemmin tämän aiheen pohdintaa >>

Väestö Suomessakin on siis osaltaan alkanut reagoimaan viime vuosina tähän lännen kokonaisvaltaiseen rappioprosessiin mm. passiivisaggressiivisella asenteella, josta on alkanut tulemaan ilmi tuo selvä ja visuaalinen erityispiirre - Nimittäin ympäristön roskaamisen ja likaamisen huomattava lisääntyminen!

Ko. roskaamisilmiön eskaloitumisen yksi erikoismuoto on ollut lisäksi se, miten sotkuiset ja epätaiteelliset graffitit ovat lisääntyneet kaikkialla Suomessakin erittäin paljon - Jopa maaseudulla kaikkein epätyypillisimmissä paikoissa, eli kaukana asutuksesta mm. moottoriteiden silloissa ja muissa tierakenteissa > Jotkut siis näyttävät jopa ihan vaeltavan pitkiä matkoja sottaamaan paikkoja tarkoituksella!

Esim. Hki-Hämeenlinna -moottoritien varrella aivan koko matkan pituudelta graffitisotkuja ei ole koskaan ennen ollut niin paljon kuin olen havainnut viimeisen vuoden aikana!

Mitkä ovat perimmäisiä syitä näille? - Pohditaanpa sitä ja laajennetaan näkökulmaa >

Huomatkaa, kuinka varsinkin länsimaissa tällaisen rumuuden paljastaa toiminnallisesti esille ylikorostunut reviirillinen ja itsetehostuksellinen eläinkäyttäytyminen sivistyksellisen kehityskerroksemme niin paljon tuhouduttua, mikä juuri tuottaa tämän ilmiön visuaalisen muodon esille yhtäältä ulkoistavasti graffiteineen ja roskaamisineen sekä itse asiassa myös narsistisen itsekeskeisesti ihmisten itsensä ihoilla tatuointeineen ja muine populaarikulttuurin huonoine muotivirtauksineen.

Tuo roskaaminen ei siis olekaan vain oma erillinen ja muuhun liittymätön tapaus ihmisyyden rappioilmiöissä, vaan sekin liittyy länsimaiden rappioprosessissa hegemoniallisesti ja elimellisesti oikeastaan kaikkiin rumuuden lisääntymisen muotoihin, joilla on samat perimmäiset syynsä.

Havaitaankin, että ihmisyyden kehittyminen sivistykselliseksi edesauttaa kauneutta ja sen hajoaminen tuottaa rumuutta > Miksi ja miten? - jatketaanpa eteen päin ymmärtämistä:

Tämä yleisesti ylikorostunut reviirillinen ja itsekeskeinen eläinkäyttäytyminen ko. rappiomoodissa tatuointeihin liittyen on tavallaan sitä, että halutaan vaikkapa "pantterin" tai "leopardin" eli ns. vahvan eläimen turkkia muistuttavaa soidinmenollista muotokeskeisyyttä iholle tyydyttämään itsetehostusta, mikä osaltaan auttaa narsistista ja ylieläimellistä egoa kokemaan seksuaalisuuttakin elämyksellisemmin ja tarvetyydyttävämmin, kuten ihmisen tällaiseen ylikorostuneeseen reviiri-soidinkäyttäytymiseen kuuluu. 

Ihmisten ulkonäköön yleensäkin liittyen moinen ilmenee myös statukseen ja tavaralliseen menestykseen perustuvina pakkomielteinä, joissa ihan tavallinen ehostuskin on siinä alkanut olemaan enemmänkin suorituskeskeinen muoti- ja muotoseikka eikä enää niinkään sielun ja henkisen kyvykkyyden visuaalista ilmausta harmonisesti ja syvän tyylitajuisesti > Seuraus on siis paradoksaalisesti silloin rumuuden lisääntyminen.

Voidaan myös todeta, kuinka tämä roskaamisen erikoistapaus on tavallaan myös reviirien merkkaamista ylikorostuneena eläimellisyytenä, mutta hyvin rahvaanomaisena ja omalla tavallaan vammautuneena versiona > Sen aiheuttama rumuus onkin itse asiassa traumaattisen sielun hätähuutoa, eli "reviirimerkkaaminen" on silloin tavoitteeltaan tavallaan psykologisesti käänteistä narsistiseen itsetehostukseen verrattuna, eli siis yhteiskunnallisen-kollektiivisen sairauden epäsuora ilmaus voiman ja terveyden korostamisen sijaan.

Graffitit ovat puolestaan ylikorostuneen eläinkäyttäytymisen reviirimerkkaamisessa populaarikulttuurin muokkaamaa muotoa narsistisen itsetehostuksen käyttöön, jossa sitä varten haetaan ja muodostetaan "arvoja" ja statuksia siitä, miten julkisuudessa esitellään "valioyksilöitä" ja "eliitin" hegemonian populaaria muotokieltä "esikuviksi" > Toisaalta sotkuisten ja epätaiteellisten graffitien tarkoitukseen sekoittuu tuon em. hätähuutomerkkaamisen ja narsistisen itsetehostuksen piirteitä hybridiksi.

Ja ko. reviirikäyttäytyminen itsessäänkin on tässä länsirappiossa epäfunktionaalista ja hajoamisprosessillista sairautta, koska sivistyksellisen ja edistyksellisen kehitysosan kadotessa / vähetessä ihmisyydestä tapahtuu eläinkäyttäytymisen ylikorostuminen, ja se on silloin ristiriidassa ihmisenä olemisen ytimen kanssa > Ihminen on perimmäiseltä luonteeltaan sosiaalinen ja kehittyvä sekä sen lopputuloksena moraalinen olento. 

Ylikorostunut eläimellisyys ihmisellä on epäsosiaalista, kehittymätöntä ja moraalitonta, kun silloin ihmispsyyke on tavoitteiltaan liian itsekeskeinen; eli omaan itseensä kapeutunutta omanarvon ja itsetunnon vammaa, jolle oikea ja väärä, hyvä ja paha, sekä edistyksellinen ja rappiollinen ovat epäselviä ja ymmärryksen yli meneviä konsepteja.

Silloin rahvaan parissa ylikorostunut eläinkäyttäytyminen on mm. juuri roskaamis- ja reviirimerkkaamismaniaa irrationaalisesti ja passiivisaggressiivisesti - Eliitin "roskaamis- ja reviirimerkkaamismania" on tavallaan samalla puolestaan rahaan ja valtaan liittyviä hajottavia ja irrationaalisia pakkomielteitä osaltaan samasta syystä... 

Elämme siis tämänlaisessa rappioprosessin ilmiömaailmassa kuin ylikorostuneen eläinkäyttäytymisen viidakossa sivilisaation häviöksi, missä narsistisen, sosiaalidarwinistisen ja välinpitämättömän aikakauden hegemonia jyllää hyvin visuaalisena ja hyökkäävänä rumuutena.

Ihmisyyden ja sivistyksen vaalimisen sijaan lännen rappiohegemonia on ollut kääntynyttä juuri eläimen ylikorostamiseen itsessämme, koska länsimaisen ajatushistorian katsannossa ihmisenä olemisen subjektimme on nykyään ylikasvanut yliegolliseksi ja sokeaksi yhteisöjen hyvyyden ja kauneuden tarpeiden ymmärtämiselle ja vaalimiselle > Seuraus on siis narsismin ja välinpitämättömyyden lisääntyminen sekä yhteisötarpeiden ja esteettisten ominaisuuksien jättäminen liikaa huomiotta, mikä on iso syy rumille roskaamis-, graffiti- ja tatuointi-ilmiöiden kasvuille, eli ylieläimellisyydelle.

Mainittakoon kuitenkin vielä, etten ole suinkaan kokonaan ehostamista tai ylipäätään koristautumista, tatuoimista ja katutaidettakaan vastaan, vaan kyse on siitä mitä sellaisilla ilmaistaan ja miten / missä... Esim. tatuoinnitkin voivat olla hyvinkin kauniita ja aistikkaita sivistyneen ja edistyksellisen ihmisen iholla!...

Lopuksi tässä rumuuspohdinnassa ennen valokuviani tuosta roskaamisongelmasta tuon esille viime vuodelta ehostamiseen liittyvän erikoistapauksen valtamedian jutussa, ja siinä olevan erittäin osuvan lukijakomentin ko. jutussa mainitusta "meikittömyydestä", joka ei ensinkään ole mitään meikittömyyttä ja kuvaa osaltaan aikamme teennäistä kuorta ja tavarallistunutta itsetehostusta töröhuulineen kaikkineen tässä ylieläimellisyysilmiössä >> Ko. iltalehden juttu viime vuodelta: Sara Sieppi on tyrmäävä ilmestys luonnollisessa lookissaan – ”Kauniimpi ilman meikkiä”. 

Se lukijakommentti >> "Uussuomenkieltä: "meikitön" tarkoittaa nykyään siis suunnilleen samaa, mitä aiemmin "arkimeikkaus" (eli se ehostus, mikä naamariin lätkittiin töihin tai muuten ihmisten ilmoille mentäessä).

"Meikattu" lienee sitten nykykielellä se, että pakkelilla maalataan naaman päälle ihan uudet kasvot. Yleensä hyvin keinotekoisen oloiset.

Se ihastuttava saunanraikas luonnollisuus, jota ennen "meikittömyydeksi" kutsuttiin, katsotaan ilmeisesti vakavaksi häiriötilaksi, joka meidän tulee muilta ihmisiltä säädyllisyyssyistä kätkemän.".


Uudenvuodenpäivän roskaamista Hämeenlinnassa kuvattuna sunnuntaina 1.1.2017 (samalla näettekin jo ennakkona ajankohdan lumi- ja jäätilannetta) >>
















Roskaamisilmiön erikoismuoto on myös se, kuinka sijoilleen jätetyt koirankakkakasat ovat myös lisääntyneet kaupungeissa.
















Vanajaveden rannalla jäältä käsin laukaistuja ilotulitteita on myös jätetty niille sijoilleen.
















Katujen varsien roskaamismuoto, missä pysäköidyssä autossa nautittujen virvokkeiden ja syömisten jätteet jätetään surutta autosta suoraan ulos sijoilleen > Nykyään erittäin yleistä.
















Roskapönttöjä kohtaan on alkanut olemaan erityistä ilkivaltaa; tässä esimerkki Hämeenlinnan pääkirjaston luota.
















Auki hajotettu roskapönttö uimahallin vieressä olevan pysäköintialueen kupeessa.
















Citymarketin takana olevan hiekkakentän ilotulitejätöksiä.
















Paasikiventien eteläpuolisen Vanajaveden rannan ilotulitejätöksiä.
















Ylempään kuvaan verrattuna samaa paikkaa laajemmin ja hieman eri kulmasta nähtynä, ja muine roskineenkin.
















Ilotulitejätteitä ja taaempana muitakin roskia aikaisemmiltakin ajoilta kuvaajan takana olevan uimahallin vieressä.

















Mielenkiintoinen erikoistapaus roskaamisessa, jossa taustalla oleva uimahallin remontti- ja laajentamistyömaa näyttää osaltaan "inspiroineen" ulkopuolellaan ihmisiä ekstraroskaamiseen > huomatkaa työmaa-aidan viereinen roskavana.

No comments: