Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 1

Kolmen vuoden tauon jälkeen joulukuussa on nyt saatu Etelä-Suomeen kunnollisempaa talvisäätä, mikä on näkynyt sekä parhaillaan saatuna lumivalkeana jouluna että pakkasten kiristymisenä tuttua lämpötilaseurantaani edellyttävälle tasolle - Tässä on siis tämän alkaneen talvikauden ensimmäinen osa kylmimmän yön kartoittamiseen.

Talvista vaihetta alkoi kehittymään jo viikolla 50 (10. - 16.12.) pääasiassa poutaisena pakkassäänä, kun Fennoskandian ylle muodostui melkein koko siksi viikoksi vahva korkeapaine, missä lämpötilat laskivat pysyvästi pakkasen puolelle Etelä-Suomessakin - runsas alapilvisyys piti kuitenkin pakkasten kiristymisen kurissa, jolloin lämpötilat pysyivät pääasiassa koko ajan -10 asteen leudommalla puolella.

Sitten päättyneellä viikolla 51 (17. - 23.12.) korkeapaine väistyi jo maanantaiksi selvästi itään antaen Atlantin matalapaineille mahdollisuuden tulla lähemmäksi Suomea; aluksi ma - to välisenä aikana Suomi kuului idän korkeapaineen ja lännen laajan matalapaineen väliselle etelävirtausalueelle, jossa etelästä tuli ajoittaisia ja osin kuurottaisia lumisateita tarkastelualueelle; näin koko Etelä-Suomi sai lumipeitteensä ja osittain nollakelissä sattuneissa lumisateissa paikalliset näyttävät puustolumikuorrutteensakin.

Sitten pe-su välisenä aikana matalapaineen tulo lännestä valikoitui aikaisempaa eteläisemmälle eli kylmempää säätä mahdollistaneelle reitille Baltiaan; näin ollen tuulet kääntyivät puhaltamaan mantereisemmalta suunnalta kaakosta ja idästä Etelä-Suomeen. 

Venäjällä ei kuitenkaan ollut tuossa vaiheessa kovin kylmää pakkasilmaa, joten kylmeneminen ei ollut kovin kummoista ja runsas pilvisyys piti pakkasten kiristymistä taas kurissa lähinnä -10 asteen vaiheilla korkeintaan. Myös uusia lumisateita tuli tässä yhteydessä pari-kolme senttiä.

Kylmin vaihe tässä pakkasjaksossa sattui sitten kahdelle edelliselle päivälle eli sunnuntaille 23.12. ja eiliselle jouluaatolle 24.12., kun tuo Suomen eteläpuolelle suunnannut matalapaine heikkeni ja Etelä-Suomen ylle kehittyi korkeapaineen selännettä, jossa sää osittain selkeni - alle olen koostanut tästä kylmimmästä vaiheesta lämpötilaseurannat tilanneselostuksineen.

Sunnuntaina 23. päivänä vuorokauden kylmin vaihe sattui melkein kaikkialla tarkastelualueella vasta illalla, kun em. korkeapaineen selänteen alkaessa muodostua lämpötilat lähtivät illalla selvään laskuun sään alettua selkenemään ja tyyntymään tuuliltaan - alla olevassa lämpötilalistauksessa illan minimilämpötilahetkistä poikenneet vuorokauden ajat kylmimmille hetkille mainitsen tutusti suluissa.

Sitten eilen jouluaattona 24. päivänä oli yleisesti talven tähän mennessä kylmintä, ja kylmimpien lämpötilojen sattuminen ajallisesti jakaantui tuon korkeapaineen selänteen heikkotuulisimman vyöhykkeen sijoittumisen ja ajoittumisen mukaan niin, että Uudellamaalla, kaakossa ja itäkolkassa minimilämpötilat sattuivat vasta noin alkuillalla, kun muualla ne sattuivat aikaisemmin pääasiassa aamun ja alkuiltapäivän välillä; suluissa poikkeusmaininnat iltaan sattuneiden ajoittumisten osalta.

Kaikkialla alkoi kuitenkin lopulta eilen illalla melko nopea sään lauhtuminen, kun länsiluoteesta lähestyi uusi matalapaine säärintamineen ja lumisateineen - Tänään Joulupäivänä on alkanut lumisateiden perään jopa suojasää laajalla alueella, ja tästä lauhtumisesta onkin parhaillaan alkanut huomattavasti leudompi sääjakso, jolle ei ole toistaiseksi näkyvissä selvää loppua; eli jatkossa suojasää ja pikkupakkanen vuorottelevat ja ajoittain lännestä tulee sadealueita. Matalapaineet näyttävät olevan kuitenkin melko heikkoja alkuun ja vasta vuodenvaihteessa näyttäisi olevan tulossa voimakastakin matalapainetta lännestä...

Sitten vielä tuttu seurantaosio loppuun >>

Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Pakkaslukemien merkkaamisessa en enää käytä aikaisemmilta vuosilta tuttua värikoodausta, vaan uudistan sen tässä vastaavalla tavalla kuin mitä tein viime kesänä hellelämpötilojen seurannassa.

Uudistetut värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaaleansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat tummansinisellä paksufonttisella kirjasimella. 

Lukemat on pyöristetty asteiden puolivälistä ylöspäin seuraavaan kokonaiseen lukuun perinteen mukaan, vaikka Ilmatieteen laitoksen käyristä pääsisi nykyään katsomaan lukemat kymmenyksen tarkkuudella.


Sunnuntain 23.12.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -8 astetta (yöllä), Turku -11 astetta, Salo -15 astetta, Pori -15 astetta, Hämeenlinna -12 astetta, Tampere; Härmälä -17 astetta, Tampere; Siilinkari -12 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -10 astetta, Vantaa -11 astetta, Hyvinkää -13 astetta, Lahti -14 astetta, Kouvola -12 astetta, Porvoo -11 astetta, Lappeenranta; Lepola -10 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -9 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -8 astetta, Mikkeli -20 astetta, Jyväskylä -15 astetta, Savonlinna -12 astetta (yöllä), Joensuu -14 astetta ja Ilomantsi -14 astetta (yöllä).

Baltiassa ollut matapaine jatkoi heikkenemistään, jolloin itä-koillistuuli alkoi heikkenemään pohjoisesta-lännestä alkaen, ja alueelle alkoi vahvistumaan heikko korkeapaineen selänne. Alkupäivällä alapilvisyys oli vielä pääasiassa runsasta, mutta illalla selkeämmän sään osuus alkoi lisääntymään vähitellen ja paikallisesti vaihdellen - osassa aluetta pilvisyys oli vähäistä jo alkupäivällä, joten em. suluissa mainitut minimilämpötilasattumiset olivat yksittäisillä paikoilla jo yöllä. 

Illan yleisemmässä kylmenemisessä kylmyyspisteeksi valikoitui Päijänteen itäpuolinen alue mm. etenkin Mikkelin seudulla, jossa oli ilmeisesti tyynintä ja selkeintä säätä silloin. Toisaalta länsirannikon tuntumassa (Pori) oli myös yllättävän kylmää illalla vähäpilvisessä ja tyynessä säässä, vaikka vierellä oli vielä sula Selkämeri. Ahvenanmaalla korostui vielä kokonaan sulien merialueiden voimakkaasti leudontanut vaikutus.

Maanantain 24.12.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -6 astetta (alkuillalla), Turku -15 astetta, Salo -17 astetta, Pori -16 astetta, Hämeenlinna -16 astetta, Tampere; Härmälä -18 astetta, Tampere; Siilinkari -10 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -12 astetta (alkuillalla), Vantaa -16 astetta (alkuillalla), Hyvinkää -15 astetta (alkuillalla), Lahti -14 astetta, Kouvola -18 astetta (alkuillalla), Porvoo -15 astetta (alkuillalla), Lappeenranta; Lepola -14 astetta (illalla), Lappeenranta; Konnunsuo -13 astetta (illalla), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -9 astetta (illalla), Mikkeli -18 astetta, Jyväskylä -13 astetta, Savonlinna -22 astetta (alkuillalla), Joensuu -23 astetta (alkuillalla) ja Ilomantsi -22 astetta (alkuillalla).

Korkeapaineen selänteen kehittyminen ja muotoutuminen Etelä-Suomen päällä jatkui iltaan saakka, jolloin heikoissa / tyynissä tuulissa ja melkein selkeässä, mutta pilvisyydeltään vaihtelevassa säässä sattui laajasti tämän talven tähän mennessä kylmimmät pakkaset - korkeapaineen selänne väistyi lännestä tulleen leudomman länsivirtauksen tieltä viimeiseksi aivan etelästä, kaakosta ja itäkolkasta, jolloin suluissa mainitut minimilämpötilojen sattumiset olivat ko. alueella vasta ilta-aikana.

Kylmimmät lukemat olivat melkein kaikkialla -10 ja -20 asteen välillä, mutta itäkolkassa illan kylmimmässä vaiheessa mantereisemman alueen tapaan lämpötilat ehtivät hetkeksi laskea jopa -20 asteen kylmemmälle puolelle.

Vesistöjen jäätyminen oli edennyt tässä pakkasjaksossa vasta vähän, joten etenkin merialueilla oli vielä voimakasta leudontavaa vaikutusta, kuten taas etenkin Ahvenanmaalla ja Kotka Rankissa. Myös sisämaan järviseudullakin sellaista ilmeni, kuten Tampereen Siilinkarilla. Tämä siitä huolimatta, vaikka isoissakin järvissä alkoi olla ulappoja myöten yhtenäistä jääpeitettä.

Vesistöjen jäätymistilanteesta vielä tarkemmin aivan lopuksi: tällä hetkellä näiden pakkasten päätteeksi järvissä on yleensä melko lähelle ajankohdan normaalia vastaavat jäänpaksuudet vaihdellen pääasiassa n. 10 ja reilun 20 cm:n välillä. Paikoin jäätyminen on silti paljonkin jäljessä normaalista.

Merialueilla jäätyminen on kaikkein eniten ja yleisimmin jäljessä normaalista, mihin on ollut kaksi syytä näistä pakkasista huolimatta - ensinnäkin edeltäneen kesän ennätyksellisestä hellemäärästä johtuen merivesiin varastoitui tavanomaista paljon enemmän lämpöä, joka on sekä viivästyttänyt merivesien kylmenemistä koko syksyn mittaan että hidastanut nyttemmin jäätymiskehitystä.

Niinpä tällä hetkellä esim. Suomenlahdella jäätä on ehtinyt muodostumaan vasta aivan rantaviivalla ja sisälahdissa, kun kokonaan sulalla ulapalla pintavesilämpötilat ovat olleet edelleen +1 ja +4 asteen välillä. Samoin jopa Perämerelläkin ulappa-alue on edelleen laajasti sulana.

Toisekseen nämä pakkaset eivät ole olleet vielä kovin kummoisia jäädyttämään isoja vesistöalueita muutenkaan, joten merialueiden jäätymistä ei ole kannattanut odotella siksikään merkittävästi - jatkossa em. leudompi sää lisäksi aiheuttaa sen, että ensi vuoden 2019 puolelle saakka merien jäätyminen tulee olemaan edelleen hyvin hidasta ja viive normaaliin jäätymistahtiin pysyy erittäin suurena.

Vesistöjen jäätymisen seurantaan tässä on tutut linkit: Vesistöjen jäänpaksuus (järvet) ja Itämeren jäätilannekartta (pdf).

Lumitilannetta kartoitin tarkemmin jo eilen julkaisemassani perinteisessä joulutervehdyksessäni: Joulun 2018 tunnelmia - jatkossa Etelä-Suomen lumipeitteessä alkaa korostumaan suojasäisemmän länsiosan lumien vähyys verrattuna itäosien paksuuntuviin lumihankiin...