Tässä tuleekin peräperää viikon 7 raportin jälkeen Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 8, kun en ole nyt ollut kiinnostunut enkä ehtinyt tuottamaan muuta materiaalia tänne blogiini.
Yksi osasyy siihen on vuodenkierron valokuvaseurantaprojektini kiireet, jossa olen tavanomaista kiireellisemmin taltioinut viimeaikaisia ja nykyisiä talviolosuhteita muutoksineen valokuviin niin Espoossa kuin Hämeenlinnassakin.
Ja muutoksia todentotta onkin ollut säässä dramaattisesti Suomessa ja etenkin juuri eteläosien suhteen, jossa hyvin leuto ja vähäluminen lähes etukevättä enteillyt sää on nyt tämän viikon 7 päätteeksi vaihtunut näyttävästi runsaslumisiin talviolosuhteisiin.
Tätä muutoskohtaa olen siis nyt ahkerasti valokuvannut tuossa projektissani, jossa ensin taltioin ne aikaisemmat erittäin vähälumiset tilanteet juuri ennen näitä la-su lumipyryjä, ja nyt on parhaillaan vielä ylihuomiseen saakka vuorossa näiden hyvin lumisten olosuhteiden taltiointi heti tuoreeltaan.
Talvi on siis palannut koko Suomeen, ja nyt näyttää siltä koko alkavalle viikolle 8, että eipä se talvi siitä ole hellittämässä otettaan kuin vain ajoittain vähän, ja muutoin on myös tulossa varsin ankariakin talvihetkiä melko reippaine pakkasineen. Uutta luntakin on seuraavan kerran tulossa jo ensi torstain paikkeilla taas ihan koko Suomeen.
Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 7 tilanteita lyhyesti:
Viikko alkoi lähes ennätyslämpimällä Föhn-tuulitilanteella maanantaina, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin länsi-lounaisosissaan jopa +5 ja +10 asteen välisiä maksimilämpötiloja. Tiistaiksi hieman viileni länsi-luoteisvirtauksen heikennyttyä, ja samalla ma-ti aikainen kuivahko ja vaihtelevan vähäpilvinen tilanne edesauttoi lähes keväisiä tunnelmia auringon pilkahdeltua plusasteisessa säässä; Lapissa tosin tiistaina oli jo selvemmin pakkasta ja siten talvisempaa.
Viikon puolivälissä ke-pe välillä oli sitten vuorossa kosteampaa etelän ja lännen välistä virtausta, jossa vallitsevaksi koko maassa tulivat sumut ja sumupilvet, joten auringonpaistetta ei ollut siinä nähtävissä juuri ollenkaan; etenkin ke aikana sumut olivat yleisiä heikkotuulisissa olosuhteissa, mutta to-pe voimakkaampi tuuli piti sumut vähemmällä tai oli vain utua ja samalla ajoittain esiintyi vesi-, räntä- ja tihkusateita lämpötilojen oltua suojalla lähes koko ajan Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapissa oli pakkasta ja sateet lunta, mutta sielläkin tavanomaista paljon leudompana vallitsi vain pikkupakkanen.
Nyt tosiaan viikonloppuna la-su saatiin etenkin Etelä- ja Keski-Suomen länsisosiin ja osaan Lappiakin runsaasti uutta lunta, kun Venäjän kylmää pakkasilmaa vasten puskenut voimakas matalapaine tuli Suomeen venymään, heikkenemään ja dumppaamaan sateensa; eniten lunta on näinä kahtena päivänä satanut juurikin sille Etelä-Suomen alueelle, jossa oli aikaisemmin lumetonta tai lähes lumetonta.
Laajasti ko. alueella ja vähän muuallakin uuden lumen kertymät ovat täten olleet tähän su illan loppuun mennessä ainakin 10 - 20 cm, ja paikoin jopa hieman enemmänkin. Idempänä lumisateet jäivät alle 10 cm:n kertymiin ja osassa itäkolkkaa ja Itä-Lappia ei satanut lähes ollenkaan lunta tai vain hyvin vähän. Niillä alueilla sen sijaan pakkanen on jo lähtenyt kiristymään -10 asteen kylmemmälle puolelle.
Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 8:
Venäjällä on siis muodostunut ankaramman pakkasen aluetta laajasti, ja sen pääsy Fennoskandiaan on parhaillaan etenemässä. Samalla kylmää talvista ilmaa pääsee myös osaan Itä-Eurooppaa, kuten mm. juuri Ukrainaan ja sotatoimialueelleen.
Nämä mahdollistuvat, kun alkavan viikon 8 alussa ma-ti aikana Skandinavian keskiosista Pohjois-Itämeren ja Baltian yli kaakkoon ja lopulta Ukrainan koillispuolelle etenee tämän päättyvän viikon lopun matalapaineen perään heti toinen matalapaine, jonka perästä sekä Lapista että Venäjältä kiertyy tuota kylmää pakkasilmamassaa laajemmin Fennoskandiaan ja Itä-Eurooppaan.
Muualla Euroopassa kuitenkin edelleen lekotellaan jopa etukeväisissä hyvin leudoissa ja jopa lämpimäksikin luonnehdittavissa olosuhteissa, kun päättyvän viikon aikana manner-Eurooppaan laajasti virrannut erittäin leuto ilmamassa ei ole päässyt karkaamaan pois ja toisaalta nuo em. pohjoiset matalapaineet ovat syöttäneet lännestä vielä lisääkin leutoa ilmaa sinne.
Muutosta aikaisempaa viileämpään suuntaan ainakin Britteinsaarilla ja osassa Länsi-Eurooppaa voi tulla ke-to paikkeilla seuraavan suursäätilallisen muutoksen myötä; ke paikkeilla Fennoskandiassa muodostuu pieni korkeapaine, jonka alueella pakkanen kiristyy huippuunsa ja samalla uusi matalapaine on valmiina syrjäyttämään sen Norjanmereltä käsin.
To-pe aikana tuo korkeapaine vetäytyykin Fennoskandiasta nopeasti Mustanmeren ja Kaspianmeren suuntaan, ja samalla tuo lännen uusi matalapaine valtaa laajasti Fennoskandian ja muodostaa osakeskuksia; yhdet keskukset ovat Lapin - Vienanmeren tienoilla ja toinen syntyy Etelä-Skandinaviassa ja siirtyy voimistuvana Baltiaan.
Tämän matalapainesysteemin länsipuolitse pohjoisesta näyttää täten pääsevän laajemminkin kylmää ilmaa myös manner-Eurooppaan ja ensin siis Britteinsaarille ja länsiosiinsa laajeten edelleen itäänpäin, mutta kylmä ilma ei näytä toistaiseksi olevan kovin dramaattisesti takatalvista sinne. Fennoskandiassa toisaalta etenkin eteläosissaan tuo matalapaine leudontaa säätä tilapäisesti, mutta laajasti tulee myös lumisateita.
Samalla Itä-Euroopassa ja Venäjällä käy niin, että ensin pakkaset ovat öisin kireitä laajalla alueella tuon Fennoskandian korkeapaineen kaakkoon siirtymisen aikana, mutta sitten tuo Fennoskandian matalapainesysteemi kääntääkin tuulet siellä laajasti leudolle etelän-lounaan kantille, jolloin Venäjällä pakkaset heikkenevät laajasti ja esim. Ukrainaan voi tulla ainakin tilapäisesti etukeväistä leutoutta Välimereltä ja siitä suojasäätä kiilana Venäjänkin puolelle.
Viikon 8 lopussa olisi sitten asetelmat sellaisia, missä Britteinsaarten tienoille tulisi uutta korkeapainetta lännestä ja tuo Fennoskandian / Baltian matalapaine siirtyisi idemmäksi-kaakommaksi; tämän myötä manner-Eurooppa ja Britannia pysyisivät laajasti tätä päättyvän viikon 7 etukevättä viileämpänä monin paikoin esiintyvine yöpakkasineen, ja Fennoskandiassa olisi melko talvista pakkassäätä uudestaan tuon matalapaineen jälkipuolella ja siitä kiertyisi kylmää taas myös Itä-Eurooppaan ja Ukrainaankin...
Stratosfäärin polaaripyörre on parhaillaan kokemassa isoa heikkenemistä ja napa-alueen yltä pois keikahtamista SSW-tilanteen (Sudden Stratospheric Warming) takia, mutta sen seurauksia vielä uumoillaan ja odotellaan troposfääriin parin-kolmen seuraavan viikon aikana; jotain arktisten ilmamassojen helpompaa leviämistä pohjoisnavalta ja Siperiasta laajemmille alueille lienee aiheutumassa viimeistään maaliskuun alkupuolelle...?
Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 8:
Maanantaina on koko maassa edelleen runsaspilvistä ja edelleen siellä täällä voi esiintyä heikkoja lumisateita tuulten käydessä enimmäkseen heikkoina etelän ja idän väliltä, mutta etelä-lounaisosat ovat poikkeus; siellä nimittäin vaikuttaa päivän aikana tuo em. Skandinaviasta Baltiaan siirtyvä matalapaine. Sen sadealue ei näytä ulottuvan Suomen puolelle ehkä lounaissaaristoa lukuun ottamatta, mutta se voimistaa kaakkoistuulet ma iltana voimakkaiksi ko. alueella. Lämpötilat asettuvat lähes koko maassa -2 ja -10 asteen välille niin, että yöllä idässä ja Lapissa on myös hieman kylmempääkin ja päivällä lounaassa ja etelärannikolla voi olla nollakeliä tai vain aste-pari pakkasta.
Tiistaina matalapaine kaikkoaa Baltiasta nopeasti kaakkoon, jonka jälkeen koko Suomeen pääsee puhaltamaan koillisvirtaus, ja se tuo kunnolla tuota Venäjän kylmää pakkasilmamassaa koko maahan; virtaus ei ole kovin voimakas ja jo päivällä Lappiin muodostuu korkeapainetta. Pilvisyys on aluksi koko maassa runsasta ja etelässä yöllä tuuli vielä voimakasta, mutta sää on pääosin poutaista ja illalla alkaa selkenemään Lapista alkaen. Lämpötila on aluksi lounaiskolkassa -2 ja -5 asteen välillä ja muutoin Etelä- ja Keski-Suomessa -5 ja -10 asteen välillä. Itäkolkassa ja Lapissa -10 asteen kylmemmälläkin puolella. Illalla pakkanen alkaa kiristymään koko maassa yleisesti.
Keskiviikkona sää on laajasti ja yleisesti poutaista ja vähäpilvistä korkeapaineen piirissä koko maassa, jolloin yöllä pakkanen kiristyy huippuunsa heikkotuulisissa olosuhteissa; Etelä- ja Keski-Suomen länsi-lounaisosissa minimilämpötilat ovat -10 ja -15 asteen välillä, ja ko. alueen itäosissa -15 ja -25 asteen välillä. Lapissa ja Kainuussa voi olla paikoin jopa n. -30 asteen lukemia. Päivällä vähäpilvisessä ja heikkotuulisessa säässä auringonpaiste lämmittää lämpötiloja jo kevättä enteillen kuitenkin laajasti jo noin tai jopa yli 10 asteen verran, jolloin esim. Etelä-Suomessa päivälämpötila on -5 ja -10 asteen välillä.
Torstaina odotellaan sitten lännestä alkavan vaikuttamaan tuon seuraavan uuden matalapaineen; ensin yöllä ja aamulla etenkin koko maan itäpuoliskolla vaikuttaa vielä etääntyvän korkeapaineen heikkotuuliset ja vähäpilviset olosuhteet, missä yölämpötila voi olla yhä edeltäneen yön veroisesti ankaralla pakkasella, ja lännessä olisi viriävissä etelä-lounaistuulissa jo runsaspilvisempää ja paljon leudompaa pikkupakkasessa. Päivällä ja illalla lännestä on sitten tulossa koko maan yli rintamasysteemi ja sen lumisadealue, jolloin lämpötila kohoaa koko maassa niin, että lounaiskolkassa voidaan päätyä nollakeliin / lievään suojasäähän ja muutoin pakkanen on vain heikkoa; tosin Lapin pohjoisosissa voisi olla vielä n. -10 asteen lukemia.
Perjantaina matalapaineen keskusalue venyy sitten Norjanmereltä Lapin yli osakeskuksiksi Vienanmeren tienoille ja tuo em lumisadealue kaikkoaa yön ja aamun aikana idästäkin pois Venäjälle. Samalla Etelä- ja Keski-Suomessa virtaus kääntyy länsiluoteiseksi, sää poutaantuu ja pilvisyyskin rakoilee päästäen aurinkoa paistelemaan. Lapissa voi olla epävakaisempaa ja lumisateita. Lämpötilat ovat päivällä etelässä nollan vaiheilla tai hitusen pakkasella sisämaassa, ja Lapissa voi olla edelleen -5 ja -10 asteen välisiä lämpötiloja ja kylmintä pohjoisosissaan.
Sitten la-su aikana Baltiaan siirtyvän uuden voimakkaamman matalapaineen myötä voisi eteläisimpiin osiin ehkä ulottua taas lumisateita, mutta muutoin sen matalapaineen perään kylmä pohjois-koillisvirtaus tuonee taas annoksen kylmempää pakkasilmamassaa koko Suomeen; näin ollen sää olisi enimmäkseen poutaista ja aurinkoakin pääsisi päivisin esille paistamaan, mutta lämpötilat laskevat niin, että päivälämpötilat alkavat olla yhä enemmän pakkasella eteläisintä Suomea myöten, ja la-su välisenä yönä viimeistään minimilämpötilat voivat olla taas lähes em. ti-ke yön veroisia kireydeltään, eli etelä- ja keskiosissa -10 ja -20 asteen välillä ja Lapissa-Kainuussa -20 ja -30 asteen välillä...
Voi taas olla niin, että ainakin tuota pe-su välisen ajan sääkehitystä on tarkennettava ja muutoksiltaan todennettava päivityksessä viimeistään torstain paikkeilla...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Viimeinkin siis koko Etelä-Suomi sai tämän päättyvän viikon la-su aikana kunnolla uuden lumipeitteen, kun sitä ennen etenkin Uudenmaan rannikolla ja Varsinais-Suomessa oli joko osaksi lumetonta tai kokonaankin laajasti lumentonta. Hyvin vähälumista monin paikoin oli myös muualla Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa.
Nyt kuitenkin uuden lumen syvyys on näillä kaikilla em. alueilla yleisesti 10 - 20 cm:n veroista, joten lumipeitteen kokonaispaksuudessa tilanne on tasaantunut idän ja lännen välillä; idässähän tuosta la-su lumisateesta saatiin vain alle 10 cm:n lisäyksiä ja monin paikoin vain nimellisesti / parisen senttiä.
Päijänteen tasan itäpuolella on kuitenkin edelleen laajasti 25 - 50 cm:n syvyisiä hankia ja paikoin jopa yli puolen metrin veroisestikin.
Mainittakoon tässä samalla koko muun maankin lumipeitetilannetta; yli puolen metrin syvyisiä hankia on yleisesti Kainuussa ja Lapissa, ja erityisesti viime viikkoina lumipeite on kasvanut Enontekiön Kilpisjärven seudulla, jossa lähennellään n. 1 metrin hankisyvyyksiä.
Tämä on tyypillistä viime aikoina vallinneille ja pohjoista reittiä vyöryneille matalapaineille ja länsivirtauksille, jossa Norjan rannikolle ja vuoristoon pakkautuvista runsaista sateista riittää tyypillisesti tuonne "käsivarteen" myös sakeita pyryjä ajoittain - jatkossa tuonne päin ei ole enää tulossa vastaavanlaisia runsaita lumisateita ehkä tuota torstain tilannetta lukuunottamatta.
Torstaina on sitten tulossa taas uutta lunta koko maahan, mutta määrät ovat vielä epäselviä; todennäköisesti ainakin 5 - 10 cm:n lisäykset ovat mahdollisia suurimmillaan ja ainakin muutamia senttejä voi tulla yleisesti.
Nämä nyt tulleet uudet lumet muodostivat myös puustoon näyttäviä lumikuorrutteita, jotka etenkin tuolla em. runsaiten lunta saaneella etelän-lounaan alueella ovat nyt todella upeita ja osittain lehtipuissakin hyvin koristeellisia. Juuri näillä alueilla on kuitenkin tulossa jonkin verran puustolumien varisemista tuon em. tuulisen vaiheen takia maanantaina illalla. Torstaina odotellaan sitten puustolumiinkin kuitenkin lisäystä myös.
Etelässä nämä uudet kuohkeat lumipeitteet aiheuttavat nyt jatkon pakkasissa sen, että ne ovat hyvänä eristeenä routaantumista vastaan; edes nuo em. kireimmätkään yöpakkaset viikon 8 aikana eivät täten pääse mainittavasti lisäämään routaa.
Tämä on hyvä uutinen puisto- ja puutarhaviljelyssä aroille ainavihannille kasvilajeille, kuten alppiruusuille (Rhododendron sp.), mahonioille (Mahonia aquifolium) ja viime kesän aikana istutetuille havukasveille. Samaa voidaan myös sanoa Uudellamaalla ja kaakossa viime kesän kuivuuden takia kärsineiden kuusten (Picea abies) osalta niin luonnon metsissä kuin kaikkialla muuallakin, missä ne varistivat viiveellä alkutalvella ylenmääräisesti neulasiaan tai paikoin jopa ruskistuttivatkin niitä.
Vesistöjäiden osalta on käymässä aika paljon samoin kuin roudankin suhteen: uutta lunta etenkin yli 10 cm päällensä saaneiden järvi- ja toki myös merijäidenkin suhteen eriste pakkasia vastaan on hyvä, jolloin jäät eivät mainittavasti kasva paksuutta lisää - järvijäiden paksuudet siis pysyvät jatkossakin laajasti vaihdellen 10 ja 50 cm:n välillä.
Järvissä poikkeus ovat viime aikoina sula-aukkosina pysyneet virtapaikat, jotka toki saavat jatkon pakkasissa uudet jääpeitteet, ja sitten torstaina uutta luntakin päällensä. Sama koskee myös purojen ja jokien vapaana vielä virtaavia vesiä, joissa voi esiintyä myös hieman hyydetilanteitakin niillä virtaamilla, jotka ovat olleet hieman koholla aikaisempien sulamisvesien ja vesisateiden takia.
Merialueillakin uutta jäätä alkaa taas muodostua, kun viimeaikaiset leudot säät ovat pitäneet jäätä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä vain sisälahdissa ja aivan rantaviivan lähellä. Perämerelläkin ulappansa on ollut taas laajasti jäätön.
Alkavan viikon yöpakkaset pystyvät jäädyttämään merialueita ulappojaan myöten varsin helposti, koska pintavesilämpötilat merissä ovat talven jäljiltä kuitenkin niin lähellä nollaa: niinpä taas tarjoutuu mahdollisuus Perämerelle ulappansa kokonaan umpeen jäätymistä varten, mutta tapahtuuko se nytkään kunnolla?...
Lopuksi vielä maininta siitä, että kasvillisuuden parissa hitusen verran nähdyt kevään merkit (kuten lepillä ja pähkinäpensailla hedenorkkojen kukinnan alkua kohti aktivoituminen) pysähtyvät jatkon kylmissä säissä paikoilleen. Silti maisemissa nähtäväksi jäävät nyt jo melko näyttävästi esille kasvaneet pajujen (Salix sp.) kissat, kunnes nekin myöhemmin maaliskuussa jatkavat taas kasvuaan kohti kukintaa.
Päivitys 24.2.2023 klo. 15:50:
Yllä olevassa kirjoituksessa sääennusteet ovat menneet hyvin kohdilleen eiliseen torstaihin saakka, joten teen vasta nyt perjantaina päivityksen tähän, jossa katson tämän viikonlopun säävaiheita sekä teen jo alustavaa ennustetta seuraavalle viikolle 9, jolloin ns. kalenterikevät maaliskuun alkaessa pääsee käyntiin: tutkinnassa siten onkin nyt se, että voisiko jo termisen määritelmänkin mukainen kevät olla alkamassa tai ainakin lähestymässä ensi viikolla täällä Suomessa...
Tästä viikonlopusta on havaittavissa säävaiheistaan myös aika hyvin edelleen em. ennusteiden mukaan menoa, kun nyt pe-su välillä on toteutumassa lähes em. samaan tapaan Lapin tienoille Norjanmereltä aikaisemmin viikolla tulleen matalapaineen osan heikkenemään jäämistä ja samalla Etelä-Skandinaviasta Baltiaan siirtyvää toista matalapaineen keskusta, joka la-su aikana siirtyy nopeasti Suomen kaakkoispuolelta koilliseen.
Tämä mahdollistaa eilisen torstain toteutuneiden koko maan lumisateiden ja leudomman vaiheen jälkeen enimmäkseen poutaista säätä pe-su ajaksi siten, että tuon Baltian ylitse itään ja koilliseen sitten kiertyvän matalapaineen lumisateet jäävät ulottumatta Etelä-Suomeen, ja sitten Britteinsaarille muodostuneen ja jääneen korkeapaineen alueelta ulottuu su heikkoa korkeapaineen selännettä Suomeen.
Näin ollen lämpötilojen suhteen Suomi jää kylmän ja talvisen ilmamassan alueelle viikonlopuksi, ja kylmyys huipentuu la-su aikana tuon korkeapaineen selänteen myötä.
Tänään perjantaina Suomen alueella on heikkotuulinen vyöhyke ja siten runsas alapilvisyys on vellomassa sijoillaan laajasti ja vain pohjoisessa on osittain selkeää. Samalla voi vielä Keski-Suomessa ja Lapissa tulla paikoin lumikuuroja tai hajanaisesti lumisadetta. Lämpötilat pysyvät pakkasella koko maassa ollen etelässä 0 ja -5 asteen välillä ja Lapissa -5 ja -10 asteen välillä; illalla Lapissa kylmenee myös jo -10 ja -20 asteen välille.
Lauantaina etelässä on yhä runsaspilvistä ja koillis-pohjoistuuli voimistuu tuon eteläisen matalapaineen takia, mutta sateita ei siis ole tulossa etelärannikollekaan. Lämpötilat pysyvät enimmäkseen -2 ja -10 asteen välillä siten, että pe-la yönä voi olla sisämaassa paikoin kylmempääkin, jos pilvipeite rakoilee. Muualla pohjoisempana selkeämpi sää on vallitsevampaa ja tuulet heikompia, ja Lapissa jo vaikuttaa heikkotuulinen em. korkeapaineen selänne. Lämpötilat täten voivat olla pohjoisessa yöllä selvemmin -10 ja -20 asteen välillä, ja Lapissa jopa -20 ja -30 asteen välilläkin. Päivällä aurinko lämmittää lämpötilat -5 ja -15 asteen välille; kylmintä paikoin Lapissa.
Sunnuntaina korkeapaineen selänteen selvimmässä vaiheessa vuorostaan etelässäkin sää selkenee ja tuulet tyyntyvät, mutta vielä la-su yönä siellä voi olla sen verran pilvisyyttä ja pohjois-koillistuulta, että yöpakkanen ei pääse vielä kiristymään huippuunsa; lämpötilat vähän -10 asteen molemmin puolin silloin. Muualla maassa ko. yö on jo kylmin, jolloin -20 ja -30 asteen väliset minimilämpötilat etenkin Lapissa ja Kainuussa ovat yleisiä.
Päivällä etelässä on tyyntyvää tuulta ja selkeää lämpötilan ollessa maksimissaan -1 ja -8 asteen välillä (leudointa lounaassa), mutta pohjoisessa alkaakin jo tuntumaan voimistuva länsituuli ja Norjanmereltä käsin tulevat uudet lumisateet lauhtuvine säineen, joka tuo ensi viikon 9 alkuun säänmuutoksen koko Suomeen...
Ennen ko. muutosta etelässä su-ma välinen yö on vielä tyynessä ja vähäpilvisessä säässä kylmin, jolloin sisämaassa -15 ja -20 asteen väliset lukemat ovat yleisiä ja paikoin voi olla kylmempääkin; vain etelärannikolla ja lounaiskolkassa minimilämpötilat saattavat jäädä -10 ja -15 asteen välille.
Mitäpä tuo em. muutos sitten tuo tullessaan? - suursäätilan asetelmissa ensi viikon 9 alkupuolelle eli silloin noin ma-to ajaksi näyttää muodostuvan sellainen kuvio, jossa tuo em. Britteinsaarten korkeapaine pysyy yhä lähes sijoillaan, mutta ulottaa itäkaakkoon Itä-Eurooppaan selännettä, ja samalla Jäämerellä velloo voimakasta matalapainetta, jossa osakeskuksia (ainakin 2 kpl.) siirtyy vuoronperään n. Huippuvuorilta Uralille.
Tämä mahdollistaa Fennoskandiaan ko. aikana vaihtelevan voimakkaan ja kuivan länsi-luoteisvirtauksen, jossa syntyy ajoittain selvää Föhn-tuulen tilannetta: näin ollen sää on koko Suomessakin pääosin poutaista Lapin ajoittaisia lumi-, räntä- ja vesisateita lukuun ottamatta ja aikaisempaa paljon leudompaa ajoittaisine suojasäineen. Suojasäät voivat päivisin auringon osittain paistaessa äityä taas jopa yli +5 asteenkin lukemiin, jos Föhn-tilanteet ovat voimakkaita. Öisin voi silti olla lieviä pakkasia etenkin sisämaassa ja idässä.
Muualla Euroopassa tuona aikana ko. suursäätila aiheuttaa kuitenkin sen, että manner-Eurooppaan viime päivinä pohjoisesta virrannut kylmempi ilma jää edelleen vaikuttamaan yöpakkasineen, joten eipä kevät kovin kunnollisesti pääse siellä vielä etenemään; tosin Britteinsaarilla ja läntisimmässä Euroopassa voi olla hitusen keväisempää lämpötiloiltaan. Samaan aikaan Ukrainassa ja Venäjällä luoteesta-pohjoisesta pääsee vähän kylmempää ilmaa alueilleen, joten mm. Ukrainan tämän hetken etukeväinen sää vaihtuu vielä hieman talvisemmaksi sääksi.
Lisäksi vaikuttaa tässä vaiheessa siltä, että tuon Föhn-tuulisen jakson tuoman ns. etukevään jälkeen ensi viikon 9 lopussa Fennoskandiassa näyttäisi tapahtuvan ehkä jopa erittäinkin talvinen käänne kylmään suuntaan ja siksi "kevään tulo" olisikin vain "valheellinen" maistiainen tuossa ensi viikon alun leudossa vaiheessa.
Nimittäin nyt vaikuttaa siltä, että ilmeisesti parhaillaan yhä lopullisemmaksi etenevän stratosfäärin polaaripyörteen hajoaminen SSW-tilanteen takia mahdollistaa silloin suursäätilassa ns. Grönlannin blokkikorkeapaineen tilannetta, joka siis tarkoittaisi sitä, että tuon Britteinsaarten korkeapaineen painopiste siirtyisi kohti Grönlantia pysyvämmäksi blokkikorkeapaineeksi ja samalla tuo Jäämeren matalapainesysteemi laajenisi enemmän Uralin suuntaan ja Suomen itäpuolelle.
Tämä mahdollistaisi juurikin Fennoskandian kautta ehkä laajastikin Eurooppaan suoraan Pohjoisnavalta erittäin kylmän pohjoisvirtauksen leviämistä etelään, joka mm. blokkaisi Atlantilta leudontavien matalapaineiden tuloa Eurooppaan tai pitäisi niitä sitten hyvin eteläisellä reitillä lännestä manner-Eurooppaan ja Välimerelle; näin tavanomaista paljon kylmempi ja talvinen ilmamassa torppaisi kevään tulon kokonaan etenkin Fennoskandiassa ja Venäjälläkin...
Vielä sääennustemalleissa on kuitenkin eriäväisyyksiä siinä, kuinka voimakas ja kylmä tämä talvinen käänne olisi, mutta tarkastellaan sen tarkempaa luonnetta sitten joko ensi su tai ma aikana julkaistavassa seuraavassa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissani...
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.
No comments:
Post a Comment