Valitettavasti ja surullisin mielin joudun nyt vielä palaamaan yhteiskunnallispoliittisissa aspekteissa edellisen huolestuneesti kriittisen kirjoitukseni mukaisiin jatkoteemoihin tässä kirjoituksessa, koska Vapun tienoilla havainnoin Facebook-sisällöissä muiden seinillä ja eri Fb-ryhmissä yhä lisää huonon aktivismin ja muussa poliittisessa valveutumisessa epäkohtien piirteitä.
Viimeksi tässä kirjoituksessa (Vaihtoehtoajattelun ja siihen kuuluvan aktivismin tilanteesta eduskuntavaalien jälkeisessä shokki- ja masennusvaiheessa: "litteä maa" -kuvitelmat haitallisina sijais- ja vastareaktioina) vähän ennen Vappua kritisoin siis "litteä maa" -uskomuksiin ja -trollailuihin liittyviä kulttiajattelun aspekteja ja pohdin miten ne huonontavat virallista valtaa kyseenalaistavaa aktivismia ja valveutumista radikaalilla ja kohtalokkaalla tavalla.
Nyt otan esille sen lisäksi (tässä siis tulee myös lisää tuohon em. kritiikkiini liittyviä jatkopiirteitä) myös muita huonon aktivismin ominaisuuksia, joista merkittävä havainto on huhtikuussa eduskuntavaaleihin osallistuneiden uusien ja eduskunnasta edelleen pois jääneiden puolueiden keskuudessa esiintyvä keskinäinen syyttely ja mustamaalaaminen, joka estää yhteistoimintaa aktivismissa vakavasti.
Erityisen rankkaa sellainen näyttää olevan Jaana Kavoniuksen perustaman uuden "Totuuspuolue" -puolueen ja sille kahtaalta käsin sekä Vapauden liiton että Valta Kuuluu Kansalle -puolueiden välillä. Lisäksi ilmeisesti nämä kaksi viime mainittuakin ovat olleet keskinäisissä riidoissa.
Jaana Kavonius sai Totuuspuolueensa rekisteröityä Pääsiäisen tienoilla uudeksi viralliseksi puolueeksi, joten siksi se ei päässyt vielä osallistumaan näihin äskettäisiin eduskuntavaaleihin muiden mainittujen puolueiden tapaan.
Joka tapauksessa tämä em. keskinäinen riitaisuus näkyy olevan sitä, että kummatkin sen osapuolet syyttelevät toinen toisiaan valeoppositioiksi ja siten eliitin asialla oleviksi petoksiksi, ja tietenkin sen kera kummatkin osapuolet väittävät vain itse olevansa tahoillaan se oikea vaihtoehto ja siksi vain he itse voisivat haastaa virallisen vallan pahuuden ja kataluuden eikä kukaan muu ja varsinkaan ei se syyttämänsä "valeoppositio"...
Itse olen tämän myötä nyt aika hämmentynyt ja yhä lisää pettynyt, enkä tiedä mitä ajatella tarkalleen moisesta sotkusta! - mutta yritetään selventää tilannetta alla...
Eli onko vain jompi kumpi ko. osapuolista ihan oikeasti se valeoppositio, vai jopa kummatkin omilla tavoillaan?!...
Jos ovat kummatkin, niin onko tämäkin keskinäinen syyttelyshownsa vain kokonaisvaltaisesti narsistista näytelmää ja petoksen monista kerroksista vain yksi iljettävä ilmentymä, jotka vain hajottavat aitoa oppositiota ja vaihtoehtoliikettä yhä lisää traagisesti?!...
Tässä ihmettelyssäni olen myös alkanut nyt jonkin verran katumaan sitä, että ylipäätään äänestin näissä eduskuntavaaleissa: oliko ääneni antaminen Vapauden liiton Ossi Tiihoselle virhe, ja oliko muutenkaan oikeasti mahdollista löytää ketään kunnollista ehdokasta tämänlaisen sotkun keskeltä?!...
Siksi joudun jatkossa tarkkailemaan näitä kaikkia uusia puolueita epäilevästi, ja luottamista niistä edes yhteen voi olla todella vaikeaa löytää kunnolla - onko sitten lopulta tarpeenkaan?...
Mainittakoon hyvänä asiana tässä yhteydessä silti se, miten näistä eduskunnan ulkopuolisista uusista puolueista ainakaan Kristallipuolue ei näytä lähteneen tällaiselle syyttelyn ja mustamaalaamisen tielle toisiin päin, ja se toki kertookin jollain tavalla hyvää heidän henkisen valistuneisuuden edistyneisyydestä!
Lisäksi onhan somessakin Facebookia myöten myös hyvin asioista perillä olevia hyväntahtoisia aktivisteja ja muita toimijoita, joten ei tilanne sentään ole totaalisen paha!
Mutta tällaisen virallista valtaa kyseenalaistamaan pyrkivän ja uutta parempaa luomaan yrittävän vaihtoehtoajattelun ja aktivismin sotku on tosiaan erittäin vakava tilanne, kun otetaan huomioon tuon em. lisäksi se, miten Valta Kuuluu Kansalle -puolue on nyt eduskuntavaalien jälkeen tuhonnut rooliaan ja uskottavuuttaan niin radikaalisti!
Se uskottavuutensa ja roolinsa tuho kokonaisvaltaisessa yhteisökatsannossa ilmenee ihan omaa syytään juuri siinä, miten puheenjohtajansa Ano Turtiaisen kera kärjekkäästi esille tuomillaan "litteä maa"-uskomuksilla ja sen keralla levittämänsä uskonnollisen fundamentalisminsa sanomalla on heidän sisältöään hyvin haitallisesti pilaavaa luonnetta.
Itse asiassa mieleeni ei tule mitään muuta vastaavaa virallisen vallan piirissä olleista tahoista historiassa, jossa joku puolue / taho / ryhmä olisi noin radikaalisti pilannut yhteiskunnallispoliittista rooliaan kuin millaista nyt viimeisen kuukauden aikana Valta Kuuluu Kansalle -puolue on vajonnut tekemään sekä puheenjohtajansa että joidenkin kannattajiensa / aktivistiensa kautta!
Tämän takia pidänkin ainakin VKK-puoluetta nyt kaikkein eniten sellaisena haitallisena valeoppositiona näistä kaikista mainituista uusista puolueista.
Sellaista VKK-epäilyä olen pitänyt mielessäni myös jo viime tai jopa toissa vuodesta saakka muutenkin, kun jo silloin usein tuli ilmi heidän uskonnollinen fundamentalisminsa, joka sitoutuu pikemminkin historialliseen traumahaittaan ja sen mukaisiin defenssi- ja projektiokäyttäytymisiin sekä myös viralliseen kirkkokulttuuriin osana eliitin monisatavuotista henkisten aspektien kautta hallitsemaansa diktatuuria, ja siksi VKK-puolueella ei silloin esiinny kunnolla virallista valtaa oikeasti haastavaa sisältöä muutamista hyvistä kannanotoistaan huolimatta.
Nyt tämänlainen viime kuussa promotoimansa jyrkkä ja fanaattinen "litteä maa" -hörhöilynsä kaiken lisäksi laskee heidät yhä totaalisemmin yhdenlaiseksi kulttiajattelumalleja orjallisesti noudattavaksi uskonlahkoksi vanhoillislestadiolaisten, körttien yms. tapaan, eikä sellaisella tietenkään ole kunnollista roolia olla koko yhteiskunnan asialla maailmanparantajana.
Sen toki onneksi valtaväestö ihan oikein huomaa ja sen myötä VKK:n kohtalona on olla jatkossa vain marginaalinen kummajainen ja sosiaalinen vinoutuma ilman pääsyä enää vaikuttamaan virallisen vallan piireihin (toivottavasti), ja saattaapa moisen puolueen hajoaminenkin olla yksi mahdollinen skenaario jossain vaiheessa myöhemmin...
Onko tässäkin siis tuon ilmentämänä myös mukana tahallista valeoppositiollista vaihtoehtopolitiikan hajottamista osana kokonaisvaltaista petostoimintaa?!...
Pohditaanpa sitten taas sosiologiselta ja psykologiselta kannalta tarkasteltuina lisää näitä em. tilanteita ja asioita:
Mistä tuossa katsannossa esim. kertoo tuo uusien puolueiden keskinäinen valeoppositioiksi toinen toistaan syytteleminen ja mustamaalaaminen?
Oppimani mukaan Suomessa siis vallitsee kollektiivisella ja siten käyttäytymisen katsannossa ryhmäpsykologisella tasolla erityisen vaikeita traumahistorian piirteitä ja käsittelemättömiä kipeyksiä, josta juontuu ryhmissä toimivien yksilöiden käyttäytymiseen pahoja sellaisen "sairauden" oireita, kun ko. traumoja ei ole nostettu esille ja parannettaviksi eikä lisäksi Seppo Oikkosen yhteisöanalyysien (Alkon kassalla -bloginsa) mukaan nykyihminen lännessä yleensäkään tajua omaa kollektiivisen hajoamisensa tilaa sosiaalisesti mm. narsismiin...
Tällaisen yhteisösairauden oireita ovat täten mm. defenssi- ja projektiokäyttäytyminen, joka johtuu keskeisesti noiden käsittelemättömien traumojen ja sosiologisen yhteisöhajoamisen synnyttämien kipeyksien ja samalla asiakäsittelyissä olevien vaikeuksien tabullisesta kiertelystä.
Sitten sellaiselle tabukäyttäytymiselle pahan olon riivaama ja vihamielteiden kyllästämä mieli luo tunnelukollisia ja sijaiskohteellisia ajatusharhoja kompensaatiokäyttäytymisenä ja sen mukaisia sokean reaktiivisia ajatus- ja tunnemalleja.
Sitä sitten tehostaa myös ko. yhteisöhajoamiseen kuuluva narsismin nousu, jossa moinen defenssi- ja projektiokäyttäytyminen muodostuu jopa pakkomielteeksi ja ryhmien ideologioihin ja eettisiin uskomuksiin yhä radikaalimmin sitoutuvaksi sekä diktatuurillisen mekaanisten ja humaaneista piirteistä irrallisten kunnian ja häpeän tuntojen ohjaamaksi prosessiksi.
Tämä "tehostus" ilmenee siksi, koska narsismissa yhtäältä korostuu uhriutumisen kautta oman itsensä yliylevöittäminen "sankarillisesti selviytyvänä objektina".
Toisaalta sen vastinparina sekä omien että kollektiivisten padottujen ja käsittelemättömien traumakipeyksiensä ja vihatunteidensa projisoiminen ulkoistettuihin syntipukkeihin toteutuu ko. defenssi- ja projektiokäyttäytymisen osana myös narsismin eskaloimana pahemmaksi.
Niinpä sellaisen käytännön tuloksena ilmenee erilaisissa ryhmissä toimivien yksilöiden toiminnoissa helposti yhtäältä oman ideologiansa ja ryhmänsä "ainoana oikeana" pitämisen "pyhittävää" fundamentalismia ja sellaisen yliylevöittävän mielteen suojelemiseksi ulkopuolisten tahojen demonisoimista ylireagointina ja ajatusvääristyminä.
Näistä puolestaan voidaan nähdä myös se, miten ajatteleminen itsessään hankaloituu sen takia niin pahasti, että näiden ongelmien vallassa olevilla ihmisillä on erityisiä vaikeuksia ottaa etenkin uusista ja totunnaisesta poikkeavista asioista kunnolla selvää; eli tiedon keräämisessä ja analysoimisessa on silloin vakavia puutteita ja vääristymiä ko. ryhmäpsykologisten, traumaattisten ja narsististen vaikutusten ohjaamina.
Narsismilla voi olla myös yksilöiden itsensä kautta ilmenevää huonoa vaikutusta tässä tarkastelussa: nimittäin jos ja kun jollain ryhmällä on narsistinen johtaja lietsomassa asioita "mielensä mukaan" ryhmän ominaisuuksiksi ja toimintatavoiksi, niin nuo em. ryhmäpsykologiset haitat voivat eskaloitua sen mukaan entistäkin pahemmiksi ja saada lopulta ns. institutionalisoitunutta kyseenalaistamattomuuden ja kaikkivoipaisuuden leimaa päällensä megalomaanisena pyhyysharhaisuutena.
Lisäksi yksilökohtainen narsistinen käyttäytyminen voi sisältää sellaisia piirteitä, jossa oman itsensä yliylevöittämiseksi eli tietenkin oikeasti psyykensä ja siinä olevien kipeyksiensä totaalisuojelemiseksi luodaan tarinaa myyttisestä sankaritoiminnasta, johon itse osallistutaan ja koetaan oma itse sen mukaisesti korostuneen merkitykselliseksi ja ko. narsismia sen mukaan hiveleväksi.
Sellaisessa käyttäytymisessä juurikin sopiva "taivaan lahja" narsistille / mielenkipeälle voikin olla jopa tuollainen tarina ja uskomus "litteästä maasta", joka toimii tuollaisen sankarimyytin luomisessa omaa "edistyksellistä erinomaisuutta" promotoivana "sisältönä", kun siinä kuvitellaan "litteä maa" -uskomuksen olevan muka "upeasti eriytynyttä ja kehittynyttä tietoa" ja sellaisena vieläpä "virallista valtaa niin rohkeasti ja suoraan haastavaa".
Tällaista vääristynyttä sankaritarinaa näyttävät jotkut edelleenkin elävän somessa hyvin pakkomielteisesti tuon Ano Turtiaisen "litteä maa" -esilletulonsa ja joidenkin kanssatoimijoidensa "rohkaisemina".
Lisäksi tätä "litteä maa" -kuvittelua voimistaa sitten sen liittyminen sellaiseen ryhmäkäyttäytymiseen, jossa korostuvat ryhmäpsykologisesti nuo ryhmän itsensä yliylevöittäminen ja ulkoisten tahojen karikatyyrillinen demonisoiminen.
Siinä narsisti / mielenkipeä kokee yhä hivelevämmäksi ja "uskottavammaksi toiminnakseen" sen, kun hän löytää tuossa "sankaritarinassaan" muiden yhteydestä omaa "pyhitettyä erinomaisuuttaan" ja sen mukaisia uskomuksiaan kannattelevaa "hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta" sekä ismi-sidonnaista "maailmankuvallista varmuutta", jota sitten tietenkin mielletään jatkeena ja osana aktivismia muka "hienoksi vastavoimaksi" eliittiä ja virallisia narratiiveja kohtaan.
Niinpä tämän analyysin mukaan voidaan tosiaan nähdä sitäkin, miten tämänlainen suomalaisen kollektiivisen "trauma- ja narsismisairauden" tila voi tuottaa myös osaltaan noita kaikkia em. huonon aktivismin ja ajatusvirheellisen valveutumisen aspekteja, missä yhtäältä jumitutaan kulttiajattelumalleihin ja sen mukaisiin harhaisiin uskomuksiin sekä toisaalta hajotaan yhteisöllisesti toinen toisiaan syytteleviin viholliskuvavääristymiin ja itseään yliylevöittäviin pyhyyskuvitelmiin - näemmä ns. "edistyneinkään" aktivismi ei ole turvassa tältä sosiaaliselta haitalta!
Siksi tämä kaikki vaikuttaakin minusta nyt erityisen surulliselta ja kohtalokkaalta nykyaikamme rappiotilanteessa kunnollisen maailmanparantamisen ja hyvän aktivismin tarpeita ja tavoitteita ajatellen!
Mitä ilmeisimmin suomalaisen äärimmäisen traumahistorian ja länsimaissa muutenkin nousevan narsismiongelman vaikutus haitallisesti maassamme on eräs este ja haitta myös kaikessa valveutumisessa ja aktivismissa, jonka takia saattaa mennä vielä useitakin vuosia / vuosikymmeniä löytää kunnolla hedelmällistä virallisen vallan huonouksien vastustamista ja uuden maailman luomisen sisältöä?!...
Tässä on tavallaan paradoksaalista myös se, miten virallisen vallan vastaisessa aktivismissa esiintyviä näitä ko. ongelmia löytyy tietenkin paljon myös mm. siitä virallisen vallan itsensä hyysäämästä ja promotoimasta woke-ideologiasta eli ns. "valevasemmistolaisuudesta".
Näyttää siis todellakin myös siltä, että samat taantuneet ja sairaat mielenmekanismit ja ajattelumallit toimivat kauttaaltaan aina samalla tavalla, vaikka sellaisen ryhmäpsykologisen mekanismin käyttämät ideologiset ja "asialliset" puitteistukset olisivat käytännössä ihan mitä tahansa ns. sisällöiltään.
Historiallisesti ilmaistuna siis esim. "kommunismilla" ja "fasismilla" ei ole oikeastaan mitään oleellisia keskinäisiä eroja >> yhtä ja samaa totalitarismia nekin ovat tavoitteiltaan, missä vaikuttaa taustalla kokonaisvaltaisesti samalla tavalla ryhmäpsykologinen ja sosiaalinen yleinen taantuminen ja rappio.
Näiden kollektiivisten ongelmien ja narsistisen käyttäytymisen piirteissä sen mukaan myös mm. VKK-puolueen tyylinen uskonnollinen fundamentalismi ja toisaalta valevasemmiston woke-ideologian ääriliberaalit ihmisoikeususkomuksensa ja muut aspektinsa (mm. ilmastoalarmismi) kertovat siksi "yllättäen" ihan samanlaisista keskinäisistä vioistaan ja vääristymistään ajattelumalleissaan.
Molemmat ovat osa yhtä ja samaa yhteisörappiota, vaikka niillä on toinen toisistaan näennäisen jyrkästi eroavat erilaiset "sisällöt", historiat, käytännön raamit sekä pinnalliset ismi-merkkinsä ja viholliskuvaleimansa ulkopuolisiin tahoihinsa.
Yleisesti ja satavuotishistoriallisesti todettuna täten kulttiajattelumallit ihan kauttaaltaan ovat nyt ja ilmeisesti jatkossakin vielä / edelleen pahentuvina länsimaiden ja Suomen vakavimpia tietoisuuden, sosiaalisen konstruktion, tiedollisen asiakäsittelyn ja yhteiskuntaperiaatteiden uhkia!
Niissäkin on selvästi globalistieliitin aiheuttaman erityisvaaran lisäksi omia rahvaankin parista käsin ilmeneviä sivilisaatiota kohtalokkaan vakavasti rapauttavia ominaisuuksia!...
Kuten olen todennut näistä haitoista jo ennenkin: olemme erittäin valitettavasti "kahden tulen" välissä - miten tässä sotkussa siis pystyisimme löytämään lisää ja / tai parempaa koherenttia vastavoimaa ja yhteistä projektikäsitystä vastustaa virallisen vallan WEF-sidonnaista fasismia sekä teknokraattisen totalitarisminsa ja woke-ideologiallansa höystettyä uhkaa?!...
No comments:
Post a Comment