Aikomukseni oli aloittaa siirtämään aikaisemmin keväällä tuotettuja Facebook-julkaisujeni sisältöjä tänne blogiini tässä toukokuussa, mutta päätinkin ottaa nyt ensin poikkeuksellisesti ajankohtaisia sää- ja luontoasioita käsittelyyn täältä Etelä-Suomen (yhä tarkastellen akselilta Espoo-Hämeenlinna) näkökulmasta koettuna.
Syynä tällaiseen on se, miten etenkin juuri Etelä-Suomessa viimeisten parin viikon aikana sää on muodostunut huippuerikoiseksi hellemoodin jäätyä päälle, ja miten tämä moodi eskaloituu nyt alkavalla viikolla 22 (27.5. - 2.6.) entisestään saavuttaen Suomen koko meteorologisen mittaushistorian puitteissa ennätystason!
Ennätyksiä on itse asiassa muodostumassa monessakin eri tarkastelukulmassa sekä sään että luonnonilmiöiden suhteen toukokuun viimeiseen päivään mennessä, joten tarkastelen näitä seikkoja tässä. Lisäksi muistelen muita vastaavia huippukuumia sääjaksoja elämäni aikaisilta muilta toukokuilta.
Olenkin jo todennut aikaisemmin, miten Suomen säässä parina viime vuonna on ollut usein toistuvaa ääripääsäiden esiintyminen -- tätä on ollut sekä kylmään että lämpimään suuntaan, ja myös sateisuuden vaihteluissa on ollut ääripäitä kuivuudesta erityisen runsaisiin sateisiin.
Viime aikoina on tosiaan jäänyt päälle poikkeuksellisen ja ensi viikolla siis jopa ennätyksellisen kuuma sääjakso, jonka syynä on ollut ns. sulkukorkeapaine; se on jäänyt vellomaan erikoisen pysyvästi ja vaihtelevasti Fennoskandian ja Länsi-Venäjän ylle siten, että välillä korkeapaineen keskus on ollut enemmän Suomen päällä, ja myös vähän länsipuolellakin sekä toisinaan myös Suomen itä- tai kaakkoispuolella.
Alkavalla viikolla tuon korkeapaineen keskuksen sijoittuminen juurikin enemmän maamme itä-kaakkoispuolelle suo mahdollisuuden kuumimmille mahdollisille ilmamassoille pääsyn etelästä ja kaakosta Suomeen, joten siksi jo ennestään hyvin lämmössä muhinut Etelä-Suomi (ja toki muukin Suomi saa hyvin pikantisti lämpöä) on lähipäivinä ennätyslämmön piirissä.
Ennätyslämpö tarkoittaa mm. sitä, että vuoden 1995 toukokuun kahtena viimeisenä päivänä Lapinjärven Ingermaninkylässä mitattu toistaiseksi voimassa oleva toukokuun lämpöennätys tasan +31 astetta on vaarassa ylittyä!...
Alkavalla viikolla maanantaista keskiviikkoon on joka päivä mahdollisuus rikkoa tuo ennätys, koska jokaisena noina päivänä vuorokauden maksimilämpötilat kohoavat paikoin +30 asteen tienoille!
Toinen lämpötilaan liittyvä uusi ennätys näyttää jo varmalta: nimittäin hellepäivien lukumäärä toukokuussa on menossa selvästi rikki toukokuun viimeiseen päivään mennessä!
Toistaiseksi voimassa on vuoden 2018 toukokuulta hellepäivien ennätyslukumäärä 14 kpl., mutta koska erittäin todennäköisesti jokainen tämän toukokuun jäljellä oleva päivä on hellepäivä Suomessa, niin tämä lukumäärä rikotaan jo torstaina 30.5., jolloin lukumääräksi tälle toukokuulle tulee jo 15 kpl. hellepäiviä; ja seuraavana päivänä uudeksi ennätykseksi saadaan lopulta 16 kpl. hellepäiviä.
Tässä iltalehden jutussa mainitaan, miten viime perjantai oli jo 9. hellepäivä Suomessa tälle kuulle: Ennuste: Helleputki yltymässä historialliseksi.
Tällä hetkellä näyttää ennusteiden valossa siltä, että tämä nykyinen helleputki olisi jatkumassa keskeytyksettä selvästi kesäkuun eli jopa edelleen viikon 23 (3. - 9.6.) puolellekin saakka -- välillä tuon alkavan viikon 22 lopussa voi olla etelästä käsin sen verran epävakaistumista ukkosineen ja sitten ehkä viilenemistä lännestäkin päin, että helle hieman kyykkää siinä vaiheessa etenkin päivälämpötilojen osalta, mutta on merkkejä sen vielä uudesta voimistumisestakin pian tuon kyykkäämisen perään, tai ainakaan mitään merkittävää kylmenemistä ei ole toistaiseksi näkyvissä etenkään Etelä-Suomeen...
Vielä mainitsen yölämpötilat, koska nekin ovat alkavalla viikolla 22 lämpenemässä edelleen, ja tuo em. viikon lopun epävakaistuminen voi tarkoittaa helleilmamassassa runsaampaa pilvisyyttä ja runsaampaa kosteutta öisinkin, mikä voi nostaa yölämpötiloja entisestään, ja huippulämpimiksi tulevien vesistöjen alkaessa auttaa sitä myös paikoin:
Näin ollen toukokuun viimeisille öille on tulossa myös ennätyksellistä lämpöä, kun etelässä monin paikoin öiden minimilämpötiloissa voidaan jäädä jopa +15 ja +20 asteen välille -- seurataan, josko tapahtuisi sellainen ennätys, että mitattaisiin ensimmäistä kertaa maamme historiassa toukokuinen trooppinen yö, missä minimilämpötila jäisi +20 asteen yläpuolelle jonakin yönä jossain!...
Tässä on wikipedia-artikkeli trooppisista öistä Suomessa.
Siirrytään sitten tarkastelemaan luonto- ja erityisesti kasviasioita, kun teen havainnollistusta tähän alle siitä, miten viimeaikainen huippulämpö on jo kiihdyttänyt Etelä-Suomen kasvukauden etenemisen astetta lähes ennätykselliseksi, ja tekee ennätyksen touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä alkavan viikon ennätyslämmössä.
Tänään sunnuntaina 26.5. Etelä-Suomen kasvistossa jo erittäin paljon tavanomaisesta etuaikaan ajankohtaan nähden edennyt kasvukauden aste ilmenee mm. seuraavina kasvien kehitysvaiheina:
Tuomi (Prunus padus) on jo lopettanut kukinnan kokonaan, mutta parhaimmilleen ovat tulleet kukintaan jo pihasyreenit (Syringa vulgaris), balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), kotipihlaja (Sorbus aucuparia) ja voikukkien (Taraxacum officinale) kukintahuippu on monin paikoin jo ohitettu -- alkavan viikon lopulla eli kesäkuun alkajaisiksi hevoskastanjaa lukuun ottamatta nuo kaikki muut kukinnat ovat jo selvästi hiipumassa loppuun ja varmasti osin ovat silloin jo lopettaneetkin kukinnan.
Omenapuiden (sekä hedelmäpuut että koristeomenat) kukintahuippu oli tämän päättyvän viikon aikana, ja näiden kukinta loppuu kokonaan alkavan viikon ennätyshelteessä.
Sitten samalla tuossa touko-kesäkuun vaihteen paikkeilla nähdään jo tyypillisiä Juhannuksen ajan kukkijoita erittäin etuaikaisessa ja oikeastaan siis jo ennätysvarhaisessa kukinnassa: jo nytkin nähdään niistä kukinnan alussa lupiineja (Lupinus polyphyllus) ja koiranputkia (Anthriscus sylvestris).
Niiden kera tuohon kuunvaihteen aikaan mennessä ovat alkaneet sitten kukkimaan myös mm. muut syreenit (Syringa sp.), juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia "Plena"), mongolianvaahtera (Acer ginnala), kultasade (Laburnum alpinum) ja myös luonnossa em. lisäksi niittyleinikit (Ranunculus acris).
Kasvukauden erityistä etuaikaisuutta kuvaa nyt myös se, miten jopa kaikkein myöhäisimmin lehteen puhkeavat puulajit ovat jo nyt lähes täysin kesäasuisessa lehtikoossaan Etelä-Suomessa:
Näistä esim. kaikki tammet (Quercus sp.) ja lehtosaarni (Fraxinus excelsior) ovat jo tässä kasvuvaiheessa tällä hetkellä, ja niillä ehtii tulemaan alkavan viikon kuumuudessa ennen kesäkuun alkua ilmeisesti ensimmäistä kertaa tunnetussa historiassa täysin kesäasuiset latvukset!
Näin ollen kesäkuu saadaan alkuun Etelä-Suomessa jo ihan juhannukselta näyttävissä maisemissa kauttaaltaan, ja sitten jos lämpöä kesän edetessä edelleen riittää paljon, niin varsinaisena Juhannuksena maisemat saattavat näyttää heinäkuun loppupuolen maisemilta!...
Toki muuallakin Suomessa kesän etuaikaisuutta on lähes vastaavasti jopa Lappiakin myöten: tällä hetkellähän Lapissakin on ollut sen verran lämpöä, että jopa Kilpisjärveä myöten lumipeitteet ovat erittäin etuaikaisesti sulaneet pois.
Kelikameroista (linkkiä ei saa jostain syystä nyt lisättyä ko. sivustolle!...) tarkasteltuna nähdään tällä hetkellä mm. Saanatunturilla enää vain pieniä lumilaikkuja ja alempana maastossa ei lunta ole enää yhtään siellä, vaikka vielä toukokuun alussa siellä oli lähes 1 metrin verran lunta.
Lisäksi Lapin osalta vain ihan pohjoisimmissa osissaan tunturikoivikot eivät ole ihan vielä hiirenkorvalla kasvussa, mutta näillä näkymin ne ehtivät selvästi hiirenkorvalle vielä ennen kesäkuun alkua, joka on myös erittäin etuaikainen kehitysvaihe tavanomaiseen nähden (usein se vaihe on siellä vasta Juhannuksen tienoilla tai vähän sitä ennen).
Järvien ja meriveden pintavesilämpötilat ovat myös tulossa ennätyksellisiin lämpötiloihin alkavalla viikolla, kun jo aikaisemmassa viime viikkojen lämmössä esim. järvissä on viime päivinä jo monin paikoin ylitetty +20 asteen pintavesilämpötiloja Etelä-Suomessa.
Odotettavissa on, että kaikissa etelän järvissä päästään yleisesti alkavalla viikolla +20 ja +24 asteen välisiin pintavesilämpötiloihin (ns. järvihelle), joka on ainutlaatuinen (toistaiseksi) tilanne toukokuun lopussa!
Merivedenkin pintavesilämpötilat nousevat jopa ennen näkemättömästi, kun esim. jo nyt Suomenlahden ulapallakin ovat alkaneet lähestymään +15 asteen lukemat ja sisälahdissa on mitattu järvien tapaan jo jopa +20 asteen ylityksiä! -- tuulista ja meriveden virtauksista ja kumpuamisista sitten riippuu se, miten yleisesti Suomenlahden ulapalla päästään yli +15 asteen pintavesilämpötiloihin alkavalla viikolla...
Tällainen ainutlaatuinen vesistöjen huippulämpö jo tässä vaiheessa kesän alkua saattaa merkitä koko kesänkin jatkolle säähän normaalista paljonkin poikkeavia asioita:
Nimittäin hyvin etuaikaisesti ja voimakkaasti jo toukokuussa lämpenevät vesistöt edesauttavat pitkään jatkollekin tavanomaista lämpimämpiä pintavesilämpötiloja, ja varsinkin jos mitään rajua kylmenemistä säässä ei tapahdu kesän mittaan.
Jo kesän alusta saakka erittäin lämpimät vesistöt edesauttavat sen takia seuraavia sääasioita; yöt alkavat olemaan näiden vesistöjen äärellä erittäin etuaikaisesti ja normaalia voimakkaammin muuta ympäristöään lämpimämpiä.
Lisäksi vesistöjen jo alkukesällä muodostunut huippulämpö voi edesauttaa mm. juuri Suomenlahden osalta koko kesälle sellaista normaalia lämpimämpää jatkoa, missä ukkostilanteissa merivesi alkaa sekä normaalia aikaisemmin että normaalia voimakkaammin yhtäältä vähentämään ukkosta heikentävää (esim. Virosta Suomeen tulevissa ukkosryppäissä) vaikutusta, ja toisaalta etenkin öisin ukkosta edesauttavat ja voimistavat ominaisuudet Suomenlahden piirissä voivat olla huomattavan korostuneita ehkä jo kesäkuustakin alkaen, mutta varsinkin loppukesällä...
Tällä hetkellä on muuten vielä pieni lämpäre ajojäätä sulamatta Perämeren pohjoisosissa, mutta ilmeisesti se ehtii hyvin sulaa kokonaan pois vielä ennen kesäkuun alkamista -- tämä viimeinen merijäätilanne on ollut itse asiassa lähes ainoa normaali ilmiö tässä toukokuun lopulla koko Suomen luonnon mittakaavassa.
Muistellaanpa sitten vielä lopuksi muita huippulämpimiä toukokuun hellesäitä eri vuosilta:
Yllä tulikin jo mainituiksi vuosien 1995 ja 2018 toukokuut, mutta ne olivat keskenään hyvin erilaiset kuitenkin; tuo vuoden 1995 toukokuu oli itse asiassa suurimmalta alkuosaltaan hyvin viileä sisältäen myös sen kuuluisan Äitienpäivän lumipyryn Etelä-Suomessa. Sinä toukokuuna vasta aivan kuun viimeisellä viikolla iski sitten tuo helle, jonka puitteissa saavutettiin se em. +31 asteen helle-ennätys.
Vuoden 2018 toukokuu oli sen sijaan lähes kauttaaltaan hyvin lämmin, ja hellettä mitattiin jo ennen kuun puoltaväliäkin -- vuoden 2010 toukokuu oli tavallaan kuin noiden em. välinen risteytys, missä sen kuun alussa oli viileää, mutta sitten kuun puolivälin paikkeilla iski parin viikon mittainen erityisen kuuma sääjakso kuin taikaiskusta yhtäkkiä, mutta kuun lopussa oli taas viileää.
Näiden huippukuumien toukohelteiden lisäksi mieleeni muistuu vuoden 1993 toukokuu, jolloin erityisesti kuun alkupuolisko oli erityisen lämmin ja useana päivänä erittäin helteinenkin sisältäen kuun alkupuoliskoon nähden ennätysmäärän hellepäiviä.
Ko. lämpöjakson alkuun sattui myös ennätysrunsas koivujen kukinta, jolloin äärirunsas niiden siitepöly ilmassa aiheutti minulle elämäni ainoan kerran ajoittain jopa astmamaisia kohtauksia -- tuon toukokuun 1993 lopussa sää vaihtuikin sitten rajusti kylmemmäksi, ja koko sinä loppukesänä ei silloin enää mitattu tuota toukokuun alun kaltaista hellettä.
Lapsuudestani ja nuoruudestani muistan vielä vuoden 1984 toukokuun, jolloin sen kuun loppupuoliskolla oli myös erittäin pitkään ja kesäkuun puolellekin kestänyt lämmin sääjakso, jolloin oli myös useana päivänä hellettä; olin silloin päättämässä ala-asteen 6. luokkaa Mäntsälässä, ja muistan kuinka melkein jokaisena koulun viimeisen parin-kolmen viikon päivänä kouluun sai mennä helleasussa shortseissa ja ilman mitään takkia.
Tämän lisäksi muistan seuraavan vuoden 1985 toukokuulta sen, miten se oli kuin tuo vuoden 1995 toukokuu; lähes koko kuukausi melkein loppuun saakka oli erittäin viileä, mutta viimeinen viikko oli helleviikko, jolloin silloin koulun yläasteen 7. luokan päätös itselläni (ja yhä siis Mäntsälässä) oli yhtäkkisen kesäinen ikimuistettavasti.
Vielä aivan lopuksi kerron tavallaan päinvastaisen sää- ja luontomuiston vuodelta 1991, jolloin sen kesäkuun alussa astuin armeijan harmaisiin suorittamaan asepalvelusta Vekaranjärven varuskuntaan.
Tuolloin koko toukokuu ja kesäkuun alkupuolisko olivat niin viileitä lähes koko ajan, että vielä jopa kesäkuun alkupuoliskolla lehtipuusto oli edelleen selvästi tulematta täyteen kesäasuun, ja silloin vasta Juhannuksena muistan katselleeni juhannuslomalla kotipihassa Mäntsälässä kukkivaa kotipihlajaa; eli silloin Etelä-Suomessa oli sama kasvuvaihe vasta "jussina" kuin mikä on saavutettu tänä vuonna jo tänä päättyvänä viikkona toukokuussa!
No, sitten sen armeijakesäni edetessä kesäkuun lopulta lähtien alkoi tulla viimein helteitäkin, ja niitä riitti melko paljon heinä- ja elokuussa, missä vielä viimeinen helleaalto oli ihan elokuun lopussakin.
Tässä taas mielenkiintoista sää- ja luontojuttua riittävästi, joten lopetan tekstin tähän, ja todennäköisesti seuraavaksi palaan siihen Fb-materiaalieni siirtohommaan tänne blogiini...
No comments:
Post a Comment