Nyt on käynyt niin, että masentuneena maailman ja Suomen tilaan ja yhä vakavammin siinä kontekstissa paheneviin ongelmiin, olen kadottanut entistä pahemmin kirjoitusmotivaation -- kävin äsken tästä kertomassa myös Facebook-seinälläni tässä julkaisussa, ja laitan sen sisällön nyt myös tähän blogijulkaisuun.
Tämän myötä valitettavasti kaikki julkaisutoimintani jää toistaiseksi kesken ja tekemättä myös täällä blogissani, joten aikaisemmin mainitsemiani uusia blogijulkaisuja ja niitä Fb-sisältöjeni tänne blogiin siirtoja ei toistaiseksi tule...
Tässä seuraavaksi enää vain lainattuna tuon äskeisen Fb-julkaisuni teksti alla:
Pistäydyn nyt vain tilapäisesti "täällä Facebookissa" tämän Seppo Oikkosen uusimman kirjoituksen kera (Luoja, kuulepas) -- Luettuani sen tajuan itsekin yhä selkeämmin myös oman 15 - 20 vuotisen maailmaan "aktivistin, tutkijan, sosiologin ja tieteilijän" rooleissa perehtymiseni kautta, miten mahdotonta lähes kaikki poliittinen ja sosiaalinen ongelmanratkaisu täällä Suomessa, ja koko maailmassa Länsimaat mukaan lukien on.
Ja ongelmat toki vain jatkavat sekä kasaantumistaan että pahentumistaan koko ajan ilman mitään kunnon näkymää tulevaisuudessa sellaisen sivilisaatioperikatoon hajoamisen loppumisesta!
Siksi olen vajonnut yhä motivoimattomampaan ja haluttomaan moodiin somessa toimijana -- Kaikki "aktivismiin" ja valistamiseen liittyvä vaikuttaa turhalta, kaikki äskettäiset vaalit mm. Ranskassa ja Britanniassa olivat täysin turhia, kaikki "Venäjä vs. Ukraina" -konfliktiin liittyvä varsinkin virallisen vallan ja russofobien mielissä ovat täysin turhia, kaikki ilmastoalarmismin ja Elokapinan aikaan saamat toimintatavat ovat täysin turhia, kaikki akateeminen sisältö monikultturismista ja sosiaalisesta oikeudesta ovat myös turhia...
En tiedä, kuinka moni täällä somessakaan ymmärtää täysin tuon linkatun Seppo Oikkosen kirjoituksen sisältöä, mutta siitä huolimatta joka tapauksessa siinä on nyt oikeastaan parhaimmalla tavalla kiteytettynä Suomen(kin) yhteiskunnan koko tila kaikessa karmeudessaan ja surullisessa kohtalossaan...
Tämän tiedostamisen masentamana päätän edelleen jatkaa sometaukoani täällä naamakirjassa, mutta sen lisäksi jätän myös bloginikin kiinni toistaiseksi, kun ei ole mieltä ja jaksamista tehdä edes mitään uusia kirjoituksia kunnolla -- ainakin koko heinäkuu menee tässä moodissani varmasti, mutta katsotaan onko tunnelmani yhtään parantunut loppukesällä vai ei...
Toivotan edelleen kaikesta huolimatta olosuhteisiin nähden parasta mahdollista kesän jatkoa!
No comments:
Post a Comment