Palaanpa pitkästä aikaa tekemään koosteen sekä Hämeenlinnan että Espoon kaupungeille lähettämistäni palautteista koskien puistojen ja viheralueiden hoitoa / kunnossapitoa.
Kuten te jo tiedätte, niin olen jo monta vuotta tehnyt valokuvausprojektia vuodenkierron seurannasta, ja täten kierrän säännöllisesti ja paljon tiettyjä kuvauslenkkejä noissa em. kaupungeissa. Näiden lenkkien parissa maisemia tulee tietenkin seurattua paljon myös juuri ko. kaupunkien tekemien kunnossapitotöiden katsannoissa.
Niinpä olen tässä viime viikkoina elo-syyskuun aikana poiminut muutamia epäkohtia näiden kunnossapitotöiden tiimoilta, ja siksi tänään lähetin sekä Hämeenlinnan että Espoon kaupungeille moitepalautetta niistä.
Listaan nämä palautteeni sellaisenaan alle, missä ensimmäisenä on Hämeenlinnan kaupungille laittamani kaksi palautetta, ja sen jälkeen Espoon kaupungille laittamani kaksi palautetta.
Tätä koostekirjoitusta julkaistessani en ole vielä saanut palautteisiini vastauksia, mutta ne saatuani palaan vielä alle päivittämään vastauksista referaatit ja jatkokommentoin niitä sen lisäksi. Seuraavaksi suoraan lainattuna palautteeni >>
Hämeenlinnan kaupungille 23.9.2024 laittamani kaksi palautetta:
--- "Heissan Hämeenlinnan puistojen kunnossapito!
Haluan tietää syyn kausikukkien poistolle jo viime viikon aikana kahdessa kohteessa, jotka ovat Raatihuoneen kadun kukka-altaassa ja Verkatehtaan länsipuolisella rannalla kukkaryhmässä.
Molemmissa tapauksissa kausikukat olivat hyvässä kukassa, joten mielestäni niiden poisto oli liian aikaista ja hätiköityä.
Lisäksi päättyneen viikonlopun kylmältä yöltä molemmat kohteet ovat olleet hallansuojaisia paikkoja pienilmastollisesti, joten ne kukat olisivat selvinneet edelleen hyvässä kukassa oman kasvi- ja sääseurantakokemukseni mukaan.
Niinpä nyt ko. paikat ovat tarpeettoman ankeita, kun ruskakaan ei ole vielä kunnolla käynnissä, joten niitä kukkia olisi kaivannut maiseman sulostuttajina edelleen. Varmasti lokakuun puolellekin saakka niillä olisi ollut mahdollisuuksia pysyä hyvinä, kun sääennusteiden mukaan tällä alkaneella viikolla on taas hyvin lämmintä.
Toivottavasti ette vielä poista yhtä hätiköidysti Laivarannan eteläpuoleisesta puistosta (eikä muualtakaan) kukkaryhmän vielä paikoilleen jätettyjä kausikukkia, ja varsinkin mikäli ne eivät ole ollenkaan vielä kärsineet päättyneen viikonlopun kylmästä yöstä.
Lisähuomio: havaitsin viime viikolla myös sen, että Raatihuoneenkadulta alkaen olette alkaneet poistamaan myös kukka-amppeleita, joten niidenkin näin aikainen poisto ihmetyttää ja harmittaa.".
--- "Hei Hämeenlinnan puistojen kunnossapito!
Haluan tietää syyn Eteläkadun ja Paasikiventien välisen pensasryhmän alasleikkuulle tässä syyskuun alun vaiheessa vuotta, kun leikkasitte paikalla tuolloin viitapihlaja-angervot ja sinikuusamat alas.
Mielestäni tämä on ollut kasviestetiikan kannalta väärä alasleikkuun aika, koska näin menetettiin etenkin kohteessa olevien viitapihlaja-angervojen ruska tältä syksyltä. Se on huomattava ympäristöä ankeuttava tapa toimia.
Eikö olisi parempi tehdä pensasryhmien alasleikkuut tämän takia vasta ruskan jälkeen esim. lokakuun lopussa tai marraskuun alussa, tai sitten seuraavana keväänä heti lumien sulettua ja ennen uutta kasvua?
Mielestäni teidän ammattilaisten olisi hyvä ottaa huomioon myös tällaisia visuaalisia seikkoja kasvillisuuden kunnossapidossa.".
Espoon kaupungille 23.9.2024 laittamani kaksi palautetta:
--- "Heissan Espoon puistojen kunnossapito!
Haluan ottaa esille moitekatsannossa viime vuosina havaitsemani lisääntyneen koristepensaiden muotoon leikkauksen buumin, jossa etenkin katu- ja liikennealueilla olette alkaneet harrastamaan tätä enenevässä määrin -- tällaista pensaiden muotoon leikkaamista olette tehneet mm. Leppävaaran keskustan alueella ja muutamissa muissa lähialueen paikoissa jo pari-kolme vuotta.
Ymmärrettävästi joissakin tapauksissa pensaita täytyykin leikata jotenkin esteettömyyden turvaamiseksi, mutta toisissa tapauksissa tällaiselle muotoleikkaushoidolle ei ole kunnollista syytä siksi, koska joillakin pensaslajeilla moinen leikkaus tuhoaa seuraavan kevään-kesän kukinnan pahasti.
Yhtenä esimerkkinä tällaisesta kukinnan tuhoavasta tarpeettomasta leikkaamisesta otan Kilonkalliolla Kilobrantsstigen-nimisen puistoväylän yläpään rinteessä viereisen rivitalotontin kohdalla norjanangervopensaat, joita on tässä loppukesällä-alkusyksyllä leikattu muotoon, vaikka siinä ei ole mitään esteettömyysvaatimusta moiselle leikkuulle.
En ole silti varma siitä, että onko tämä ko. pensasryhmä teidän vastuualuettanne, vai kuuluuko se ko. rivitalotonttiin, mutta samanlaista muotoon leikkaamista on tehty aivan näiden lähellä Kilobranten-väylän varrella oleville muille norjanangervoille, jotka todennäköisesti ovat juuri teidän katualuehoidossa.
Norjanangervohan on yksi niistä pensaslajeista, jonka kukinta tapahtuu edelliskesän versoilla, ja jos niitä mennään esim. tähän muotoon leikkaamisen tapaan typistämään paljon loppukesällä / alkusyksyllä, niin niiden kukinta epäonnistuu huomattavan pahasti seuraavan vuoden kasvukaudella -- tarpeeton leikkaaminen onkin siis kasviestetiikkaa ankeuttava toimi ja virhe.
Näin olen ko. lajin kukinnalle havainnut tapahtuneen viime vuosina joka kerta, ja norjanangervon kaltaisilla pensailla juuri kukinta on se esteettisesti merkittävin ominaisuus, jota tulisi pikemminkin säilyttää aina mahdollisimman paljon jättämällä tarpeettomat leikkaukset pois.
Siksi haluan teidän jatkossa ottavan huomioon tällaiset kasviestetiikka-asiat etenkin siellä, missä liikenneväylien esteettömyyden vaatimukset eivät ulotu käytännössä tällaisten pensaiden kohdille -- teidän ammattilaisten olisi hyvä huomioida myös tällaisia visuaalisia seikkoja kasvillisuuden kunnossapidossa.".
--- "Hei Espoon puistojen kunnossapito!
Otan esille moitteena kahdessa kohteessa pensasryhmien alasleikkuut, joita olette tehneet tässä syyskuussa mielestäni vääränä ajankohtana.
Ensimmäinen kohde on Karamalmintien varrella koivuangervopensaiden ryhmät, missä olette valikoiden alasleikanneet muutamat ko. ryhmät ilmeisesti pensaiden voinnin mukaan, joka onkin hyvä idea sinänsä.
Toinen kohde on Pyölinmäen ja Ingågränden-väylän välissä, missä olette niittykasvillisuuden niiton yhteydessä leikanneet alas myös ko. paikalla olevan kevyenliikenteen väylän viereisen ruusupensasrivistön.
Mielestäni tämä on ollut kasviestetiikan kannalta väärä alasleikkuun aika molemmissa tapauksissa, koska näin menetettiin molemmissa kohteissa olevien ko. pensaiden ruskat tältä syksyltä. Se on huomattava ympäristöä ankeuttava tapa toimia.
Eikö olisi parempi tehdä pensasryhmien alasleikkuut ylipäätään tämän takia vasta ruskan jälkeen esim. lokakuun lopussa tai marraskuun alussa, tai sitten seuraavana keväänä heti lumien sulettua ja ennen uutta kasvua?
Mielestäni teidän ammattilaisten olisi hyvä ottaa huomioon myös tällaisia visuaalisia seikkoja kasvillisuuden kunnossapidossa.".
Päivitys 26.9.2024 klo. 15:10:
Olen nyt tätä päivitystä julkaistaessa odottanut jo monta päivää Hämeenlinnan kaupungilta vastausta palautteeseeni, mutta sitä ei ole edelleenkään tullut.
Sen sijaan Espoon kaupunki vastasi palautteeseeni jo kahden päivän sisällä kolmella eri viestillä.
Kommentoin nyt kuitenkin tuosta Hämeenlinnan puuttuvasta vastauksesta huolimatta Espoon vastauksien sisältöjä -- mahdollisesti päivitän tätä kirjoitusta vielä toisen kerran jossain vaiheessa myöhemmin, jos Hämeenlinnakin vielä suvaitsee vastata palautteeseeni...
Noista kolmesta Espoon vastauksestaan kävi referoiden ilmi seuraavanlaisia seikkoja:
--- Ensimmäisessä viestissä ylimalkaan kerrottiin, että yleensä pensaita (alas)leikataan niiden ollessa lehdettömiä, mutta siitä poikkeavasti leikkauksia voidaan tehdä vieraslajien torjunnan tai pahojen näkemäesteiden poiston takia.
--- Toisessa viestissä korostettiin hoitovastuiden jakautumista kaupungin oman julkisen tilan ja yksityisten tonttien kesken; säännöksi mainittiin, että katuviheralueilla alle 3 m:n levyiset viherkaistaleet kuuluvat kohdalla olevan kiinteistön kunnossapitovastuulle joka tapauksessa. Lisäksi viestissä mainittiin ylimalkaan, että kaupunki ei itse tee pensaiden muotoon leikkaamista (vain ensimmäisessä viestissä mainituissa tapauksissa leikataan), ja että viheralueiden monimuotoisuutta on lisätty aikaisempaa enemmän.
--- Kolmannessa viestissä pensaiden tätä em. mielestäni väärää alasleikkuuajankohtaa puolustettiin toisen vastaajan mukaan resurssipulalla; mainittiin, että ei voida mennä aina "estetiikka edellä", koska samat ihmiset eivät ehdi lehtien putoamisen alettua enää tekemään pensaiden alasleikkuuta heidän keskittyessä "olemaan lehtipuhaltimien varressa", ja lehtien poistamisen jälkeen alkaa kuulemma heti talven metsänhoitotyöt. Tähdennettiin täten, että tämä elo-syyskuun jakso ennen ruskan alkamista on ainoa mahdollinen aika tehdä pensaiden alasleikkuuta.
Omia kommenttejani näihin:
Tuo kuuluisa resurssipula huonojen / epäoptimaalisten toimintatapojen oikeuttajana / pakottajana tuli siis taas esille, ja siitä voidaan johtaa perimmäisenä syynä juonteet koko yhteiskunnan rappioittamiseen ja siten virallisen vallan jo vuosikymmeniä kestäneisiin ja ko. resurssipulaakin aiheuttaviin poliittisiin syihin globalismin ja länsieliitin intressipakkomielteiden ikeessä -- globalismi ja siihen osaltaan liittyvät taloususkonnolliset uskomukset siis aiheuttavat ankeampaa ympäristöä myös viheralueilla ja puistoissa tätäkin kautta.
Itselleni uusi tieto oli kuitenkin tuo 3 metrin sääntö hoitovastuiden jakautumisessa em. tavalla, joten sen mukaan onkin nyt paljastunut se, että näitä pensaiden kukintaa tuhoavia vääriä muotoonleikkaamisen tapoja toteuttavatkin monessa paikassa itse asiassa ko. kiinteistöjä huoltavat yksityiset huoltoyhtiöt, joilla on siis hoitopiireissään noita kapeita katuviheralueita, vaikka ne olisivat myös osittain tai kokonaan julkista tilaa eikä siten aina kulloisenkin tonttinsa omalla puolella.
Espoossa tällaisia kiinteistöjen viherhoitotöitä tekee mm. "Tapiolan lämpö" -niminen yhtiö, mutta joitakin muita voi olla myös siinä katraassa mukana, joten ei ole täysin varmaa osoittaa esim. tuossa em. esille otossani norjanangervopensaiden muotoonleikkaamisen väärää tapaa tietyn yhtiön vastuulle, koska en niistä tiedä jokaisella paikalla.
Se on kuitenkin selvää, että syystä tai toisesta näemmä tällaisten huoltoyhtiöiden piireissä olevilla viheralueiden kunnossapidoissa on harmillisesti yleistynyt viime vuosina tällainen yliampuva ja siten väärä pensaiden muotoonleikkaamisen vimma.
Kuten tuo em. norjanangervopensaiden muotoonleikkaamisen kohta osoittaa, niin monesti tuollaiselle ei ole kunnon näkemäestesyytäkään, ja siitä huolimatta moista pensaiden kukintaa huonontavaa "hoito"tapaa on alettu harjoittamaan aivan ylenmäärin ainakin Espoossa.
Miksi? -- En osaa varmasti sanoa, mutta luulen eräänä syynä olevan mm. hätävarjelun liioittelun jossain ihme vastuupelossa, jossa tuota näkemäesteongemaa yritetään minimoida täysin yliampuvasti myös sellaisilla paikoilla / kohdissa, missä se ei ole tarpeen ollenkaan.
Toisaalta syynä voi olla myös tuo resurssipula tai pikemminkin toisin päin sanottuna taloudellisen ahneuden syyt yksityisen yrityksen ollessa kyseessä, ja siten mm. juuri tuon globalismin taloususkonnollisten harhojen tuottamat huonot toimintamallit:
Eli toisin sanoen joku on jossain tietyssä huoltoyhtiössä saanut päähänsä esim. sellaista muutama vuosi sitten, että on halvempaa leikkailla pensaita muotoon 1-2 vuoden välein kuin alasleikata ne kokonaan 3-4 vuoden välein antaen niiden kuitenkin kasvaa pari-kolme vuotta rauhassa kukkien -- ja tämä tapa on sitten alkanut siksikin yleistymään viime vuosina...
Miksi sitten pensaita on etenkin viimeisten 10-20 vuoden sisällä istutettu sillä tavalla liian ahtaisiin ja pienialaisiin istutuspaikkoihin, että niiden kasvettua on jouduttu monin paikoin tällaiseen pensaiden aiheuttamiin näkemäesteongelmiin ja niissä piileviin vastuupelkojen eskaloitumiseen myös näihin turhiin ja yliampuviin hoitoleikkausmanioihin mukaan lukien myös nuo alasleikkuut näiden uusimpien muotoleikkausten lisäksi? -- kaikkia pensaitahan ei edes tarvitsisi alasleikatakaan niin tiheästi kuin sitäkin on tehty...
Tämän syyt juontavat juurensa hyvin todennäköisesti myös osaltaan globalismiin, jossa on 1980-luvulta saakka muhinut vuosikymmenestä toiseen yhä pahemmaksi eskaloitunut ja harhainen ilmastonmuutosalarmismi hiilidioksidipakkomielteineen:
Se on aiheuttanut mm. kaupunkitilojen suunnitteluun asennetta, jossa pyritään "ilmastonmuutoksen torjunnan" nimissä minimoimaan rakentamisen vaatimaa tilaa ja pinta-alaa yhä voimakkaammin, jossa kaupunkitilat muuttuvat yhä ahtaammiksi myös viheralueille ja mm. juuri pensasistutuksille.
Käykin perimmäisesti ilmi, miten sen kautta on siis osaltaan jouduttu näihin pensaiden haitallisiin ja ympäristöä ankeuttaviin kunnossapitotoimiin "hoitoleikkauksina", jossa on alkanut eskaloitumaan mm. tuo pensaiden muotoonleikkausmania huoltoyhtiöillä, ja myös osaltaan koko alasleikkaamisen tavat muutenkin "pensaiden kunnossapitona".
Niinpä perimmäisinä syinä voidaan ihan hyvin osoittaa näissä viheralueiden kunnossapito-ongelmissa länsirappiota kokonaisuudessaankin globalismin ja myös siis osaltaan woke-ideologiankin (se ilmastoalarmismi) ikeessä, ja sitä aiheuttanutta eliittiä voidaan pitää perimmäisesti vastuussa olevana tahona tässäkin!
Mutta vastuunsa huonoista hoitotavoista viheralueilla on pienemmilläkin toimijoilla: esim. juuri näiden huoltoyhtiöiden pitäisi ymmärtää se, että he tekevät monissa paikoissa ympäristölle pikemminkin hallaa tekemällä mm. noita vääriä hoitoleikkaustapoja, kun niille ei ole useinkaan kunnon tarvetta.
Esim. tuo norjanangervopensaan tapauskin osoittaa sen, että ilman mitään näkemäesteongelmaa ko. muotoonleikkaamisesta ei koidu ollenkaan hyötyä, ja sen sijaan siitä koituu turhaa ankeuttamista visuaalisesti.
Lisäksi noiden kaupunkien omissa pensaiden alasleikkuuajankohtien valinnoissa hieman epäilyttää tuon resurssipulan tuottama ehdottomuutensa...
Esim. noissa Espoon vastauksissa ei käynyt ilmi se, että olisiko ajankohtana mahdollista ajatella sitä kevättä lumien sulamisen jälkeen; tästä ei mainittu palautevastauksissa mitään, mutta ilmeisesti sitäkin ajankohtaa sitten tyrmättäisiin sillä syyllä, ettei olisi aikaa keväälläkään tehdä pensaiden alasleikkuuta ennen uutta kasvua, koska juuri silloin olisi meneillään liukkaudentorjuntasepeleiden poisto yms. eikä työntekijöitä riittäisi...
Tässä vaiheessa en kommentoi enempää, mutta odottelen vielä ensi viikon alkuun saakka, josko tuo Hämeenlinnan kaupunki vielä vastaisi omalta osaltaan minulle, ja sitten voisin vielä mahdollisesti päivittää kommenttejani lisää alle...
Päivitys 27.9.2024 klo. 12:45:
Nyt on myös Hämeenlinnan kaupunki vastannut palautteeseeni, mutta hyvin lyhyesti; siinä he toteavat vain samanlaisen resurssipulan kuin tuossa em. Espoon tilanteessakin, ja puolustavat vääriä kunnossapidon ajankohtia sillä.
Näin ollen näyttää siltä, että tämänlainen resurssipula on koko Suomeakin kattava ongelma julkisten viheralueiden hoidossa, ja todellakin suurelta osin "kiitos" siitä kuuluu perimmiltään huonolle politiikalle länsirappion ikeessä.
Osittain tähän resurssipulaan liittyen Hämeenlinnan kaupungin puistojen ja viheralueiden kunnossapidossahan oli tämän vuoden kesän aikana isona julkisena puheenaiheena joidenkin viheralueiden jättäminen "hallitun hoitamattomuuden" tilaan, jossa kaupungin viheralueiden kunnossapito ilmoitti julkisesti jättävänsä mm. joitakin nurmikkoja aikaisempaa vähemmälle leikkuulle ja siten muuttavat niitä niittymäisemmiksi; yksi tällainen paikka onkin ollut esim. Hämeen linnan itäpuolella oleva laaja nurmikkoalue tämän kuluvan kasvukauden aikana.
Itse asiassa tämänlainen niittyjen lisääminen huoliteltujen nurmikoiden sijaan on minusta hyvä idea sinänsä joillekin paikoille (kuten vaikkapa juuri Hämeen linnan yhteyteen), vaikka nyt on paljastumassa osittain tämän resurssipulan ilmentämänä se, että tuollainen niittyjen lisääminen onkin myös "vain" kätevä tekosyy hankkia julkisessa rahapulassa viheralueiden hoidon säästöjä ja työntekijöiden uudelleen resurssointia sen mukaisesti.
Tähän päättyvät päivitykset ja voin lopettaa kirjoituksen.
No comments:
Post a Comment