Syyskuu lähestyy nyt jo puolivälin kohtaa, ja säässä olemme tässä kuun alkupuoliskon aikana eläneet jopa koko Suomessa äärimmäisen lämmintä aikaa ajankohtaan nähden, joten termisen syksyn alkaminen on äärimmäisesti viivästynyt / korvautunut kesän jatkumisella -- näin oli ennusteissa jo elokuun lopussa odotettavissa, kuten tässä blogijulkaisussani jo seurailin.
Tuloksena tästä huippulämpimästä säästä on ollut jatkuvasti uusiin ennätyksiin päivittyviä tilanteita, jossa tähän mennessä koko kuluneen kesän viimeisin hellepäivien lukumääräennätys koko Suomeen on nyt 71 kpl., ja samalla kuluvan syyskuun hellepäivien lukumääräennätys on nyt 8 kpl. -- nämä kaikki siis ovat jo useina päivinä yhä uudestaan korottuneita koko tunnetun historiamme ennätyksiä!
Tässä kirjoituksessa keskityn eniten analysoimaan ja havainnoimaan tämän ennätyslämpimän sään aiheuttamia tilanteita luonnossa ja siinä erityisesti kasvillisuuden parissa, ja tarkastelualueenani sille on tyypillisesti etenkin Etelä-Suomi elinpiirini kattaessa Uuttamaata ja Kanta-Hämettä -- toki teen huomioita myös esim. Lapin tilanteistakin koskien ruskaa, koska myös Lappiin saakka ulottunut ennätyslämmin sää on aiheuttanut sielläkin ruskaan erityisiä muutoksia normaaliin nähden.
Tähän alkuun koostan kuitenkin vielä jatkonkin säästä huomioita ja ennustetta, joten katsotaanpa jatkuuko poikkeuksellisen lämmin sää vielä ensi viikollakin:
Parina-kolmena viime päivänähän noita helle-ennätyksiä tuottaneeseen tilanteeseen on tullut sellainen muutos, että lännestä on saapunut etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi etenkin Länsi-Suomesta Lappiin ulottuvana vyöhykkeenä ja se on asettunut sille sijoilleen pysyvämmin; se on jakanut ilmamassoja idän edelleen huippulämpimään ilmaan ja lännen hieman viileämpään ja silti edelleen normaalia lämpimämpään ilmaan.
Muutamat viime päivät osoittivat myös sen, että aikaisemmissa arvioissani Lappiin Jäämereltä tulossa ollut syyskylmä peruuntuikin tältä viikolta, koska ilmavirtaus kävi erittäin lämpimästi etelästä Lappiin yhä edelleen; tosin tällä hetkellä suuri osa Lapista on viilentynyt jonkin verran ja siellä termisen syksyn alkaminen ainakin "käsivarressa" eli Enontekiöllä saattaa olla viimein lämpötilojen osalta käsillä, mutta normaalia lämpimämpää sää sielläkin silti yhä on edelleen.
Samalla tuo em. säärintama on alkanut tuottamaan etelästä pohjoiseen liikkuvia runsaita sadealueita Suomeen nyttemmin, missä esim. tänään hyvin runsaita sateita (ja Itä-Suomessa myös ukkosia) on siirtynyt Uudenmaan itäosista Keski-Suomeen.
Näyttää siltä, että tämä etelä-pohjoissuuntainen säärintama jatkaa tätä em. säätilannetta ennallaan ylihuomiseen sunnuntaihin saakka, jolloin idässä-kaakossa jatkuu äärilämmin sää, ja yhä on mahdollista siellä rikkoa jopa helle-ennätyksiä, mutta samalla länsiosista pohjoiseen ja koilliseen jatkuu rankkojenkin sateiden aika; osassa näiden sateiden aluetta on mahdollista puolestaan saada poikkeuksellisen suuria sademääriä su mennessä eli jopa yli 50 mm:n veroisesti monin paikoin, ja näin ollen tulvavaaraa voi aiheutua siitä.
Koko Euroopan mittakaavassa on syntynyt viime päivinä lämpötiloissa jyrkkä kahtiajako, koska yhtäältä Islannin suunnasta Britteinsaarten yli Länsi- ja Keski-Eurooppaan on virrannut pohjoisesta ensimmäinen syksyinen annos viileää ilmaa, mutta se Länsi-Venäjän erittäin vahva korkeapaine on pitänyt äärimmäisen kesäisen ilmamassansa kera vielä pintansa niin, että Itä-Euroopasta ja Venäjältä Suomeen on ulottunut yhä tuota äärilämmintä säätä.
Merkille pantavaa on tälle viikonlopulle myös se, miten näiden ilmamassojen rajalla Suomen lisäksi paljon pahemminkin etelämpänä Keski-Euroopan itäosissa aiheutuu äärirankkoja sateita mm. Itävallan, Slovakian, Puolan ja Unkarin alueille, missä siksi voi olla odotettavissa lähipäivinä hyvinkin vakavia ja tuhoisia tulvia!
Jatkossa näyttää siltä Euroopan suursäätilan kautta katsottuna, että tämän viikonlopun jälkeen Länsi-Eurooppaan muodostunut korkeapaine yhdistyy em. Länsi-Venäjän korkeapaineeseen siten, että ensi viikon alkupuolella nämä muodostavat noin Britteinsaarilta Etelä-Skandinavian, Baltian ja Etelä-Suomen kautta pitkän korkeapaineen selänteen Venäjälle, jonka myötä yhtäältä idästä käsin huippulämmin kesäsää palaa koko manner-Eurooppaan ja Britteinsaarille saakka.
Samalla Suomen osalta sää poutaantuu ja muuttuu aurinkoisemmaksi, ja etenkin Etelä-Suomessa päästään vielä nauttimaan hyvin kesäisestä säästä päivälämpötilojen saavuttaessa vielä paikoin yli +20 asteen lukemia; helteet taitavat kuitenkin olla jo ohi siinä vaiheessa.
Normaalia lämpimämpi sää jatkuu silti ko. korkepaineen selänteen pohjoispuolellakin Lapissa saakka, mutta siellä kesäinen lämpö ei ole enää niin selvää syksyn painaessa jo kuitenkin sen verran siellä päälle; termisen syksyn alkaminen viivästynee kuitenkin lähes koko Lapissa vielä jonkin aikaa (ensi viikon lopulle)...
Näillä näkymin onkin sitten ensi viikon lopussa tapahtumassa sellainen suursäätilan muutos, joka voi tuoda Jäämereltä käsin syksyä ja koleaa ilmaa koko Suomeenkin: nimittäin tuo em. korkeapaineen selänne alkaisi muotoutumaan silloin enemmän Fennoskandian länsipuolelle, jolloin yhtäältä sen etelä-länsipuolella manner-Euroopassa ja Britteinsaarilla hyvin kesäiset lämpötilat jatkuvat, mutta tosiaan Suomeen alkaisi muodostua aikaisempaa selvästi kylmempi luoteis-pohjoisvirtaus...
Tuossa luoteis-pohjoisvirtauksessa sää olisi radikaaleimmin kylmää, voimakastuulisinta ja epävakaisinta juuri Lapissa, jonne voidaan saada sen myötä jo yleisiä yöpakkasia ja pohjoisosan tuntureilla ehkä jopa ensimmäisiä räntä-lumisateitakin, mutta koleus ei vielä ulottuisi Etelä-Suomeen kovin pahasti ja sääkin pysyisi enimmäkseen poutaisena ja heikkotuulisena etelässä.
Kuitenkin ensi viikon lopussa päivälämpötilat voivat jäädä etelässäkin jo vain +10 ja +15 asteen välille auringonpaisteesta huolimatta, ja ainakin sisämaan hallanaroilla paikoilla kannattaa varautua ensimmäisiin hallanvaaratilanteisiinkin öisin -- meren äärellä ja suurten järvien alueilla huippulämpimät pintavedet voivat vielä ehkäistä hallojakin hyvin tehokkaasti...
Seuraavaksi teen havaintoja ja analyysejä etenkin Etelä-Suomen kasvillisuuden ja luonnon vaiheista ja tilanteista viime päiviltä ensi viikolle saakka, ja tarkastelussa on mm. ruskan alkamisen ja etenemisen luonteita:
Ensin voidaan todeta Lapin ruskasta juuri se ennalta jo uumoiltu tilanne, että tämä syyskuun alkupuoliskon huippulämpimyys on aiheuttanut ja aiheuttamassa siellä ruskan jäämistä erittäin vaisuksi ja himmeäksi tavanomaiseen nähden; syynä on mm. se käytännössä, että lämmin ja kostea sää on edesauttanut normaalia runsaammin ruostesienivaltaista lehtien ruskaantumista, mikä on ruskeavoittoista ja varsinaista ruskaa himmeämpää, ja tätä on siis ollut nyt mm. Enontekiön tunturikoivikoissa hyvin paljon.
Lisäksi Lapin ruskan etenemistä on nyt himmentänyt sellainen seikka, että osin tuon ruostesienikellastumisen takia lehtiä on paradoksaalisesti varissut paljon ja nopeasti sekä jopa osin ennenaikaisestikin pois syyskuun alkupuoliskolla, ja toisaalta osa lehdistä on viivästyttänyt ruskaansa ja sen myötä kokonaisruskaan on muodostunut normaalia enemmän eriaikaisuutta ja pidemmälle myöhästymistä toisin osin -- normaalimminhan Lapin ruska on enemmän yhtäaikaista ja kokonaisuutena nopeammin alusta loppuun etenevää, jolloin ruskahuipentuman kirkkaus on voimakkaampaa siksikin.
Lapin ruskan etenemistä olen seurannut näistä Kelikamerakuvista.
Täällä Etelä-Suomessa puolestaan on ollut seuraavanlaista viime aikoina ruskan etenemisen / alkamisen suhteen:
Varsinaista ruskaa ei itse asiassa ole ollut vieläkään melkein ollenkaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, ja selvin sellainen poikkeus on ollut viljeltyjen puulajien parissa pohjoisamerikkalainen punasaarni (Fraxinus pennsylvanica); tämä puulaji näyttääkin noudattavan ruskansa tekemisessä muita paljon enemmän valon määrän vähenemisen trendiä, eikä se siksi reagoi niin paljon äärilämpimään säähän ruskaansa viivästyttämällä.
Siksi monet punasaarnit ovatkin tehneet jo paljon kirkasta keltaista ruskaansa tässä syyskuun alkupuoliskolla ihan normaaliin aikaansa, ja paikoin ne puut ovat jo tällä hetkellä varistaneet lehtiään poiskin paljon.
Muutoin siis lähes kaikilla sekä luonnonvaraisilla että viljellyillä puilla ja pensailla ruskan alkaminen / eteneminen on ollut äärilämpimän sään takia puolestaan jo selvästi viivästynyttä Etelä-Suomessa -- suurin osa luonnosta ja taajamien puistoista ja pihoista näyttää siksi olevan edelleenkin lähes täysin kesäasuisia, ja vasta vain häilyvää ja lievää ruskan alkua on ollut näkyvissä paikoin.
Häilyvää ja pientä kirkasta ruskan alkua on ollut esim. joillakin metsävaahteroilla (Acer platanoides), vuorijalavilla (Ulmus glabra), haavoilla (Populus tremula), tuomilla (Prunus padus), pilvikirsikoilla (Prunus pennsylvanica) ja joillakin pensasangervoilla (Spiraea sp.) -- siis niillä puilla ja pensailla, jotka aina ensimmäisenä ruskaantuvat, mutta nekin ovat nyt selvästi myöhässä ruskansa tekemisessä, vaikka loppukesän aikana niiden ruskaa edeltäneet kasvu- ja kehitystilanteet ovat olleet täysin valmiita jo poikkeuksellisen pitkään ja vain enää ruskaa sen ajan odotellen.
Luonnossa koivikoissa (Betula sp.) on esiintynyt sitä ennakoitua ruostesienikellastumista monin paikoin, ja nimen omaan maaseudun piirissä -- jatkossa ruostesienikellastuminen lisääntyy todennäköisesti eniten etenkin em. rankkasateisimmilla alueilla ko. sateiden jälkeen ensi viikolla.
Ruostesienikellastumista on ollut jo elokuun lopulta alkaen tyypillisesti myös monilla pajulajeilla (Salix sp.), missä jotkut pajupensaikot ovat jopa lähes tyystin tulleet alastomiksi tässä syyskuun alun aikana -- tätä ennenaikaista lehtien varisemista on siis ainakin välillisesti edesauttanut tämä huippulämpimyys jo koko kesän mitaltakin saakka, kun nämä pajupensaikot ovat olleet odottamassa ruskaansa jo kauan elokuussakin erittäin etuaikaisen kasvukauden etenemisen takia, ja ruostesienikellastuminen on ollut nyt niille hyvä "tekosyy" tehdä talveen valmistautumisensa kokonaan loppuun jo paljon etuajassa.
Ensi viikolla noiden em. ensimmäisenä ruskaantuvien puu- ja pensaslajien ruskan alkaminen ja eteneminen lähtee selvemmin käyntiin, mutta vasta tuo ensi viikon lopun kylmempi sää voi sitten triggeröidä ruskaa yleisemminkin lähtemään käyntiin ja etenemään nopeammin -- silti voi olla niin, että jopa pitkälle lokakuun puolelle saakka ruskan etenemiseen jää selvää viivettä normaaliin aikatauluun nähden kokonaisuutena...
Viime vuoden 2023 syksystähän muistetaan äärierikoiset vaiheet, missä syyskuu oli myös äärilämmin ja keskilämpötiloiltaan osin jopa ennätyslämmin, ja lokakuun alusta puolestaan alkoi silloin äkkijyrkästi äärikylmät säät -- sellainen aiheutti silloin Etelä-Suomen ruskaan äärierikoisia asioita, missä syyskuun aikana ruska viivästyi paljon normaaliin nähden, mutta sitten lokakuun äärikylmillä säillä ruska ei päässytkään muodostumaan enää kunnolla, vaan monilla puilla tapahtui osittain jopa vain lehtien suoraan tai osaksi suoraan vihreästä pakkasiin paleltumista ilman kunnollisia syysvärejä, ja vain harvat puut osasivat tehdä siinä kirkastakin ruskaa.
Tämän vuoden syyskuu näyttää noudattavan taas tuollaista äärilämpimän sään aiheuttamaa ruskan myöhästymistä, mutta vielä ei kannata sanoa mitään tarkkaa lokakuun säästä ja sen aikaisesta ruskasta; melko epätodennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa se, että samanlainen yhtäkkinen äärikylmään romahtaminen tapahtuisi tänäkin syksynä tai lokakuussa -- Todennäköisempää olisi nyt leudompi lokakuu kuin viime vuonna, kun Jäämerelläkin jäätilanne on niin paljon normaalia vähäisempi tällä hetkellä...
Mitäpä ruskan lisäksi muuta voidaan kasvillisuudesta sanoa tämän syyskuun alkupuoliskon äärilämpimän sään aiheuttamana? >>
Suomen luonnonvarainen puusto ja viljellyistä puu- ja pensaslajeista täkäläiseen ilmastoon eniten sopeutuneet lajit olivat saaneet siis elokuulle tullessa normaalia paljon aikaisemmin valmiiksi kaikki keskeiset kehitysvaiheensa ennen ruskaa, joten niille tästä syyskuun äärikesästä ei enää ole ollut niinkään hyötyä.
Sen sijaan viljellyt eteläiset puu- ja pensaslajit ja siinä mm. talvenarat erikoisuudet ovat saaneet näistä loppukesän ja syyskuun äärilämpimistä olosuhteista Etelä-Suomessa jopa ennen näkemätöntä hyötyä, kun normaalitilanteissa niillä on yleensä uhkana jäädä keskenvaiheisiksi talveen valmistautumisissaan; nyt tässä äärilämpimässä säässä ne ovatkin saaneet valmiiksi poikkeuksellisen hyvin oksiensa loppuunkasvut, kuoriensa puutumiset ja talvisilmujensa täydellisen valmistumisen.
Näitä lajeja ovat mm. seuraavanlaiset puut ja pensaat, joita kuitenkin tapaa lähinnä vain kasvitieteellisissä puutarhoissa, arboretumeissa ja erikoisuuksia harrastavien puutarhojen parissa: neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut eli katalpat (Catapla sp.), monet arat magnoliat (Magnolia sp.), valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), tupelo (Nyssa sylvatica), sassafras (Sassafras albidum) tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides), saksanpähkinä (Juglans regia) ja kentuckynkahvipuu (Gymnocladus dioica).
Ainoa vaaranpaikka ennen talvea näillä saattaa olla myöhemmin lokakuussa se, jos siellä iskee taas viime vuotiseen tapaan hyvin kylmät säät, ja silloin niillä ruska jäisi tulematta lehtiensä pakkasissa paleltumisen takia.
Nyt siis näillä jännätään sitä, miten pitkälle lokakuulle näillä ruska viivästyy, ja ehtiikö ruska sitten vielä riittävän leudon lokakuun turvin edetä riittävästi loppuun saakka; ruskan kokonaan väliin jääminen voi hieman heikentää talvenkestoa ja seuraavan vuoden kasvua, muttei se yleensä silti ole vielä kohtalokkaan tuhoisaa, ja tuhovaara riippuu sitten myös tulevan talven ankaruudesta...
Kuitenkin vielä tässä vaiheessa aroilla eteläisillä puu- ja pensaslajeilla on erinomaiset ja suorastaan keskieurooppalaiset olosuhteet ja tilanteet ennen talvea, ja talveen valmistautuminen on niillä siksi erinomaista näin pohjoisilla kasvupaikoillaan...
Tämä syyskuun alkupuoliskon äärilämpö on aiheuttanut ruohovartisen kasvillisuuden parissa tietenkin monin paikoin normaalia paljon rehevämpää ja nopeampaa kasvua ajankohtaan nähden poislukien sellaiset lajit, joiden maan päälliset osat ovat jo aikaa sitten kuihtuneet -- esim. puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat kasvaneet edelleen hyvin rehevästi ja nopeasti, kun pitkien öiden ja runsaiden aamukasteiden ansiosta syyskuun alun poutajaksollakaan kuivuus ei enää alkanut vaivaamaan.
Myös ns. uusintakukintaa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen runsaasti monin paikoin ko. äärilämmön ansiosta mm. niityillä ja harvoin kesän aikana niitetyillä nurmilla sekä myös viljojen puintien jälkeen myös viljellyillä pelloilla; näitä lajeja ovat olleet mm. saunakukka eli peltosaunio (Tripleurospermum inodorum), puna-apila (Trifolium pratense), keltakannusruoho (Linaria vulgaris), pietaryrtti (Tanacetum vulgare), lupiinit (Lupinus polyphyllus) ja jopa paimenmatara (Galium album).
Puuvartisilla kasveillakin on ilmaantunut paikoin uusintakukintaa, mutta se on ollut ruohovartisia lajeja paljon harvinaisempaa ja vain lähinnä yksittäistä; syyskuisia kukkia on silti havaittu mm. alppiruusuilla (Rhododendron sp.), mustikoilla (Vaccinium myrtillus) ja omenapuilla (Malus domestica).
Siitepölytilanteissakin on ollut tässä syyskuun alkupuoliskolla erikoisia vaiheita näiden äärierikoisten sääolosuhteiden takia -- heinien ja pujon (Artemisia vulgaris) siitepölykaudet ovat olleet tyypillisesti lähes päättymässä Etelä-Suomessakin, kuten niiden kuuluukin näihin aikoihin.
Silti erikoisena poikkeamana on Suomeen kulkeutunut viime viikkoina erityisen paljon etelämpää Euroopasta tuoksukkien (Ambrosia sp.) siitepölyä näissä sääoloissa vallinneiden jatkuvien etelä-kaakkoisvirtausten takia; tämä ruohovartinen kasvisuku on pujolle sukua, ja vielä tänä viikonloppuna kaakkoiseen Suomeen voi tulla ennätyksellisiä runsaita määriä tuoksukin siitepölyä -- Suomessa ei tuoksukkeja tiettävästi kuitenkaan ole (vielä) kasvamassa missään.
Siitepölytiedotteita on voinut seurata pitkin kasvukautta tuttuun tapaan tästä "Norkko"-sivustolta.
Viljapelloilla on jo saatu oikeastaan kaikkialla tehtyä loppujenkin viljojen puinnit, mutta vielä on jäljellä peltojen talveen kunnostamisia, kuten maan kääntöä kyntämällä tai äestämällä, sekä syysviljojen kylvöjä. Suuri osa niistäkin taitaa olla jo silti tehtyjä tällä hetkellä, jolloin syysviljat (ruis ja syysvehnä) ovat itämässä näissä lämpimissä oloissa edelleen hyvin ja nopeasti oraalle.
Vaaran paikkana tässä vaiheessa on kuitenkin noilla em. rankkasateisimmilla alueilla lähipäivinä se, että pellot voivat muuttua siellä monin paikoin liikamäriksi, jolloin syysviljojen itäminen ja kasvaminen oraalle voi paikoin häiriintyä, ja toisaalta liikamärille pelloille ei enää voi mennä raskailla koneilla tekemään viimeisiä töitä ennen talvea liettymisen ja upottavuuden takia -- jatkossa liikaveden haihtuminen myös hidastuu hidastumistaan syksyn edetessä, vaikka olisi vielä tulossa poutajaksoja lokakuussakin; onneksi ensi viikolla on tulossa vielä lämmintä poutaa, joka kuivattaa vielä peltojakin kohtalaisesti...
Mainitaan vielä sienistä, koska niidenkin kohtalo on kiinnostanut ihmisiä näissä hyvin erikoisissa sääolosuhteissa -- sieniä eli niiden itiöemiä on toki esiintynyt luonnossamme jo pitkin loppukesää varsin hyvin ennen näitä syyskuun helteitäkin, koska maaperä on ollut vähintään kohtalaisen kostea pitkin kesää.
Ja vaikka viimeaikoina on ollut äärilämmintä, niin viimeistään tämän viikonlopun ko. hyvin runsaat sateet etenkin niitä eniten saavilla alueilla turvaavat lopulle syksylle sienten esiintymistä edelleen ja ehkä jopa normaalia runsaamminkin paikoin...
Viimeisenä mainitsen vielä vesistöjen pintavesilämpötiloista: koko syyskuun alkupuoliskon ajan äärilämpimien säiden ansiosta pintavesilämpötilat ovat olleet koko maassa normaalin yläpuolella useitakin asteita, ja täällä Etelä-Suomessa se on merkinnyt jopa monin paikoin +20 asteen vaiheilla pyörineitä lämpötiloja järvissä ja osin mm. Suomenlahdellakin -- näin ollen ihan kesäisen oloinen uintikausi on jatkunut poikkeuksellisella tavalla vieläkin.
Tällä hetkellä pintavesilämpötilat kaikkialla etelässäkin ovat kuitenkin jääneet jo pysyvästi alle +20 asteen, mutta ne pysyvät vielä ensi viikon alkupuolen lämpimän sääjakson aikaan saakka silti ajankohtaan nähden hyvin korkeina +15 ja +19 asteen välillä Etelä-Suomen järvissä ja Suomenlahdella.
Tuo mahdollinen ensi viikon lopun kylmeneminen voi sitten aloittaa selvemmin vesistöissäkin pintavesilämpötilojen laskun, ja ensin etenkin pienistä vesistöistä alkaen...
Järvien pintavesilämpötiloja voi seurata mm. tästä ympäristö.fi:n sivulta.
--- Nyt ei muuta tässä vaiheessa, mutta mahdollisesti tähän alle saattaa vielä tulla yksi tai kaksi päivitystä, jos sattuu ilmaantumaan mm. ensi viikon säätilanteissa ennusteiden mukaan radikaaleja muutoksia...
Päivitys sunnuntaina 15.9.2024 klo. 14:15:
Tein Facebook-seinälläni kolmen viime päivän (pe-su) ennustetusta rankkasade-episodista seurannan, jossa tarkkailin sadetilanteiden lisäksi myös ukkosia, joita esiintyikin ajankohtaan nähden paljon ja rajusti, ja etenkin itäpainotteisesti.
Tarkkailupaikkani oli koko ajan Hämeenlinna, ja siellä uskomattomasti jäin paitsi ukkoskokemuksesta, vaikka noina päivinä ukkoskuuroja oli liikkeellä ympäri Etelä-Suomea montakin kertaa, ja ajoittain melko lähelläkin Hämeenlinnaa; jotenkin vain Hämeenlinna jäi sen verran sivuun niistä, ettei kohdalleni sattunut edes selviä elosalamoita yöaikaan. Pääkaupunkiseudulla (ja siten kotonani Espoossa) olisi ollut mahdollista nähdä salamoita ja kuulla jyrinää, mutta tällaista tällä kertaa, taas.
Tuossa seurannassani tuli joka tapauksessa selväksi se, miten nämä kolme sadepäivää tuottivat poikkeuksellisen suuria sademääriä Hämeenlinnan lisäksi ympäri Etelä-Suomeakin, ja monin paikoin saavutettiin 50-100 mm:n suuruisia sadekertymiä, kuten oli odotettavissakin. Muutenkin yleisesti länsirannikon seutuja ja monia itäosia lukuun ottamatta saatiin 20-50 mm:n sadekertymiä.
Ilmatieteen laitoksen sademääräkartasta nähdään nyt, miten sadekertymät ovat sijoittuneet mm. Etelä- ja Keski-Suomen alueella tähän sunnuntain aamuun mennessä 10. - 15.9. välisenä aikana eli 5 vrk:n sademäärinä:
Kaikkein suurin eli yli 60 mm:n sadekertymäalue sijaitsee juuri Kanta-Hämeestä Pirkanmaan itäosien kautta Keski-Suomeen Jyväskylän seudulle ja siitä edelleen koilliseen Kainuun seudulle. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla satoi myös paljon 40-60 mm:n veroisina sademäärinä.
Onneksi kuitenkin pahoilta tulvatilanteilta on vältytty, koska sateet satoivat pääosin sen verran "vähitellen" kolmena päivänä ja maaperä oli vielä sen verran "kuivana" vastaanottavainen ylenmääräiselle vedelle, ja näin maa imi vettä tehokkaasti itseensä eikä ylisuuria pintavalumia tullut pahasti.
Näiden sateiden jälkeen etenkin noilla runsassateisimmilla alueilla maaperä on kuitenkin nyt monin paikoin hyvin märkä ja jokien virtaamatkin ovat selvästi kasvaneet, joten tulevaisuuden rankkasateissa myöhemmin syksyllä voi piillä tavanomaista enemmän tulvaherkkyyttä...
Nämä suurimmat sademäärät vaikuttavat jo järvivesien korkeuksiinkin, ja etenkin runsaimmin sataneilla alueilla järvien vedenpinnat ovat lähteneet jo nousuun, ja muullakin kesälle tyypillinen veden pintojen lasku monissa järvissä on pysähtynyt / pysähtymässä.
Tietenkin runsassateisimmilla alueilla maaseudun peltoviljelyssä on nyt monilla alavimpien peltojen kohdilla syntynyt sitä em. liikamärkyyttä, joten viimeiset peltotyöt voivat olla hankaloituneita niillä paikoilla -- mutta tosiaan ensi viikko on ennusteiden mukaan sateeton Etelä-Suomessa, joten vielä tapahtuu jonkin verran kuivumistakin.
Tällä rankkasade-episodilla saattaa olla myös etenkin tuolla runsassateisimmalla alueella vaikutuksia ruskaankin Etelä-Suomessa; ehkä se voi joillakin puulajeilla viivästyttää ruskan tuloa entisestään, ja toisaalta myös ruskan värien haalistumista himmeämmiksi ja kelta-ruskeavoittoisemmiksi tavanomaisiin kirkkaisiin väreihin nähden voi siksi tapahtua myöhemmin syys-lokakuussa...
Lisäksi ruostesienien esiintymistä lehdissä mm. koivujen (Betula sp.) kohdilla voi tulla ennakoitua enemmänkin näiden sateiden myötä, joka toisaalta paradoksaalisesti saa maisemissa esille silloin ruskan tuntua ns. valeruskana, ja se puolestaan saattaisi kiihdyttää paradoksaalisesti lehtien pois varisemistakin ennakoitua aikaisemmin ja nopeammin osassa puustoja myöhemmin syys-lokakuussa...
Miten sääennusteissa on uusimmat mallit ja tilanteet kehittyneet em. ennusteisiin nähden? -- katsotaanpa sitä vielä lopuksi tässä päivityksessä:
Itse asiassa ainoa selvempi muutos on tämä sunnuntai, joka on näiden em. rankkasateiden jälkeen ennakoitua viileämpi, missä Etelä-Suomessakin päivälämpötilat voivat jäädä vain +15 asteen vaiheille tai korkeintaan vähän sen yläpuolelle. Lisäksi ensi yö voi olla sen mukaisesti yllättävänkin kylmä sisämaassa vähäpilvisimmillä alueilla, missä hallanaroilla paikoilla voi olla hallanvaaraakin ja muutenkin vain +5 asteen tienoilla olevia minimilämpötiloja -- Lapin luoteisosissahan (Enontekiö ja Muonio) on ollut kahtena viime yönä jo yöpakkasiakin.
Jatkossa ensi viikon aikana pätee kuitenkin edelleen hyvinkin samalla tavalla em. ennusteet, missä siis kesälämpö palaa Etelä-Suomeen +20 asteen ylittävine päivälämpötiloineen, ja se mainittu korkeapaineen selänne pitkänä alueena Suomen eteläpuolella pitää sitten ensi viikon puolivälin ylitse saakka Pohjois-Suomessakin normaalia lämpimämpää säätä yllä länsi-lounaisvirtauksessa.
Ja em. ennusteeseen nähden edelleen näyttää siltä myös uusimpien mallien mukaan, että tuo korkeapaine alkaa muotoutumaan ensi viikonloppuna seuraavaksi Fennoskandian länsipuolelle, jolloin Jäämerellä liikkuvan voimakkaan matalapaineen jälkeen Suomeen pääsee aikaisempaa paljon syksyisempää ja koleaa ilmaa luoteesta-pohjoisesta ihan eteläisintä Suomea myöten, ja kylmyys on sitten rajuinta Lapissa.
Niinpä ensi viikonloppuna ja viikonvaihteessa on odotettavissa ns. tavanomaista syksyä myös Etelä-Suomeen -- toisaalta uusimpien ennustemallien mukaan seuraavalle viikolle saattaisi olla tulossa ainakin etelään uudestaan lämpöä etelästä-lounaasta, jos ennustemalleissa näkyvää korkeapaineen uudestaan muotoutumista Suomen kaakkois-itäpuolelle tapahtuisi, ja lännen matalapainetoiminta aiheuttaisi samalla virtauksia Länsi- ja Keski-Euroopan vielä silloin melko kesäisestä ilmamassasta kohti Suomea...
Näillä näkymin jätän tämän päivityksen nyt viimeiseksi ja lopetan tämän koko kirjoituksen tähän; muuta asiaa teen sitten muissa kirjoituksissa myöhemmin...
No comments:
Post a Comment