Jatkan nyt Etelä-Suomen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksella, vaikka edellisestä aihepiirin kirjoituksesta on vasta 8 päivää aikaa -- edellisen kirjoituksen sääennuste meni kuitenkin niin hyvin kohdilleen, että ei ole syytä tehdä siihen kirjoitukseen enää päivitystä. Toisaalta Etelä-Suomen ruska on edennyt ennakoituun tapaan hyvin nopeasti tuon 8 päivän aikana, joten on hyvä kirjoittaa siitäkin jo erikseen uusia tietoja tässä julkaisussa.
Suursäätilan suhteen koko Fennoskandia ja sen lisäksi pääosa Euroopasta ja erittäin laajasti Venäjän länsiosia ovat siis olleet viime päivinä hyvin leutojen etelän ja lännen välisten virtausten vaikutuspiirissä, missä manner-Euroopasta Venäjälle on sijainnut vahva korkeapaine ja Pohjois-Atlantilla on ollut hyvin laaja ja voimakkaitakin myrskyosakeskuksia muodostanut matalapaine, jonka vaikutus on ollut selvintä Länsi-Euroopassa, ja parin viime päivän aikana myös Fennoskandiassa.
Tuo matalapainesysteemi on siis edellisessä ennusteessa jo varsin hyvin ennakoituun tapaan tuottanut lännestä-lounaasta käsin sadealueita ja voimakasta länsi-lounaistuulta tässä viikonvaihteen paikkeilla koko Suomeen, ja varsinkin tänään maanantaina tuuli on ollut kovaa yleisesti koko maassa.
Lämpötilat ovat olleet ajankohtaan nähden hyvin korkeita koko Suomessa ihan pohjoisinta Lappia myöten jo monen päivän ajan, joten Lapissakin aikaisemmin lokakuussa muodostuneet ensimmäiset lumipeitteet ovat sulaneet muutoin kokonaan jo pois, mutta vielä on laikuttaisesti lumijäänteitä Enontekiön Kilpisjärven tienoolla; aikaisemmin lokakuussa lumiepeitepaksuudet ehtivät käväistä siellä jo 10 ja 15 cm:n välillä sen alueen ensilumitilanteessa.
Etelä-Suomessa päivälämpötiloissa on saavutettu päättyneen viime viikon aikana ja tänään useina päivinä +10 ja +15 asteen välisiä lukemia ja kaikki hallat ja yöpakkaset ovat olleet kokonaan poissa jo monen yön ajan; joinakin öinä minimilämpötilatkin ovat olleet paikoin lähellä +10 astetta. Jopa Lapissa on saavutettu ajoittain +10 asteen tienoota ja Kilpisjärvelläkin on ajoittain ylitetty +5 asteen raja eikä edes sielläkään ole ollut melkein ollenkaan pakkasta.
Uusienkin ennusteiden mukaan tällainen erittäin leuto länsi- ja lounaisvirtausten säätyyppi jatkuu edelleen lähes samanlaisena pitkin koko tätä alkanutta viikkoakin koko maassa ajoittaisten vesisateiden ja poutaisempien hetkien vaihdellessa, mutta pieni poikkeus näyttää tulevan pe-to kohdalle, jolloin lännestä siirtyy maahamme heikko korkeapaineen selänne hetkeksi; siinä on heikkotuulisempi vaihe, jossa sopivasti yöllä pilvipeitteen vähentyessä sisämaassa ja varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa yöpakkaset voivat palata yhdeksi-kahdeksi yöksi.
Kuitenkin viikonloppuna leudot länsi-lounaistuulet palaisivat vaikuttamaan taas enemmän, ja näin ollen ilmamassa kostuu uudestaan, vesisateiden riski voi kasvaa ja lämpötiloissa voidaan taas päästä etenkin Etelä-Suomessa +10 asteen vaiheille yötä-päivää.
Isompi säänmuutos näyttäisi näillä näkymin tulevan seuraavan viikon eli marraskuun aloittavan viikon aikana; Pohjois-Atlantilta näyttäisi irtoavan yksi matalapaine sen verran eteläistä reittiä Norjanmeren suunnasta Fennoskandian keskiosien yli itään, että sen myötä näyttäisi jälkipuolellaan kiertyvän luoteesta selvemmin kylmää ilmaa koko Suomeen -- siinä yhteydessä yöpakkasten riski taas kasvaa, ja jonkinlaista talventuloa voi muodostua Lappiin, ja kylmimmissä skenaarioissa ensilumen mahdollisuutta voisi olla jopa Etelä-Suomen sisämaata myöten.
Ennustemalleissa näkyy toisaalta sitten myös sellainen skenaario, että tuo mahdollinen hitusen talvisempi vaihe jäisi vain lyhyeksi, kun Pohjois-Atlantin matalapainetehdas alkaisi taas pian perään muodostamaan jälleen voimakasta ja hyvin leutoa länsi-lounaisvirtausta koko Fennoskandiaan...
Eli sään suhteen ainoa talvinen mahdollisuus näyttäisi olevan todennäköistä vasta loka-marraskuun vaihteen tienoilla, ja sekin vähäisenä -- Lisäksi tällä erää jopa koko Euroopan mittakaavassa talven muodostusta on lähipäivinä vain hitusen kaukana Uralilla ja sielläkin normaalia paljon pienemmällä alueella ajankohtaan nähden. Pientä talvea on lisäksi vähän vain Skandien vuoriston korkeimmilla alueilla Norjan ja Ruotsin rajamailla.
Siirrytään sitten tutkimaan Etelä-Suomen ruskan tämän hetken vaiheita, ja miten se on etenemässä jo lähes loppuun marraskuun alkuun mennessä:
Tuon mainitun 8 päivän aikana ruska on siis edennyt hyvinkin nopeasti, josta on kiitos seuraavista asioista johtuen; ensinnäkin syyskuun ennätyslämpimän kesäsään takia lehtipuusto ja -pensaat olivat jo valmistuneet tavanomaista paljon enemmän valmiiksi ottamaan vastaan ruskan, ja sitten toisena syynä syyskuu aivan lopusta alkanut kylmempi sääjakso triggeröi silloin vielä viivästyneen ruskan nopeasti käyntiin.
Nyttemmin näissä viime päivien normaalia paljon leudommissa oloissa jo hyvään vauhtiin päässyt ruska on edennyt nopeasti, koska yöpakkaseton ja keskilämpötiloiltaan reilusti yli +5 asteen leutous ovat mahdollistaneet lehtivihreän hajoamisen ja niiden ainesosien lehdistä poisvirtaamisen sutjakkaasti ja ilman mitään liikakylmyyshaittaa.
Kolmantena syynä aivan viime päivinä ruskahuipennus on saavuttanut tuossa nopeudessaan sellaisen asteen, jossa mm. tämän maanantain voimakas tuuli on riipinyt paljon ruskaantuneita lehtiä kerralla puista pois.
Tällä hetkellä etenkin maaseudun luonnonvaraisen kasvillisuuden piirissä onkin saavutettu jo lähes kaikkien lehtien poisvaristumisen vaihe, missä lehtipuusto on jo n. 75-95% veroisesti alastonta. Taajamissa myös viljellyn lajiston ollessa kyseessä varistumisen aste on pienempi, mutta ruskahuippu on mm. pääkaupunkiseudullakin jo pääosin ohi tässä kohdassa.
Lajikohtaisessa tarkastelussa voidaan havaita seuraavaa:
Erityisen nopeasti lehtipuista ovat varistaneet lehtiään pois viimeisten 8 päivän aikana luonnossa etenkin haapa (Populus tremula) ja taajamissa viljeltyjen ja osin myös luonnonvaraisten lajien parissa metsävaahtera (Acer platanoides), ja siitä nimen omaan keskivarhaiset ruskaantujat ollen sen lajin suurin joukko. Myös kotipihlaja (Sorbus aucuparia) on ollut suunnilleen yhtäläisesti hyvin nopea tulemaan alastomaksi.
Nuo kaikki lajit olivat vielä 8 päivää sitten suurelta osin ruskahuipussaan etenkin lähempänä etelärannikkoa ja lounaassa, mutta tähän maanantaihin mennessä ne ovat jo melkein kaikilta osin varistuneet kokonaan alastomiksi! -- tällainen muutos on todella nopeaa.
Viljellyistä lehtipuista erityisen nopeaa varistumista etenkin tämän maanantain voimakkaan tuulen takia ovat osoittaneet puistolehmukset (Tilia X vulgaris); niillä oli himmeää kellertävää ruskaa viime viikolla huipussaan, mutta nyt melkein kaikki ne puut ovat jo lähes kokonaan alastomia.
Luonnossa koivujen (Betula sp.) osalta lehtivaristuminen ei ole toteutunut yhtä nopeasti, joten edelleen syyskuun ruostesieni-invaasiolta säästyneiden ja siten normaalia ruskaa tuottaneiden koivujen osalta lehtiä on niissä edelleen monin paikoin melko paljonkin jäljellä; etenkin taajamissa ja etelärannikolla-lounaassa paikoin koivut ovat siksi vielä osaksi ruskahuipussaankin.
Luonnossa eniten ruskaa on vielä jäljellä tyypillisesti raidalla (Salix caprea) ja mustuvapajulla (S. myrsinifolia), joista monet ovat vielä tällä alkaneellakin viikolla ruskahuipennuksessaan, mutta niilläkin se alkaa olla ohi jo viikon lopussa.
Viljellyistä lajeista samaa kaavaa noudattavat vielä esim. tuurenpihlaja (Sorbus "Dodong"), suomenpihlaja (Sorbus intermedia) ja vuorijalavista (Ulmus glabra) ja metsävaahteroista kaikkein myöhäisimmät ruskaantujat.
Sen sijaan jo paljon enemmän varistuneita ovat viljeltyjen lajien parissa mm.: pilvikirsikka (Prunus pennsylvanica), rusokirsikka (Prunus sargentii), katsura (Cercidiphyllum japonicum), monet tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja monet pensasangervot (Spiraea sp.). Ne ovat jo tällä hetkellä ehtineet varistamaan melkein kaikki lehtensä pois, ja vain yksittäisillä yksilöillään viipyy vielä hetken ruskan jälkiosaa.
Selvimmin lehtiään vielä pitävät aloillaan viljellyistä (tammi myös luonnonvarainen) lajeista Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), metsätammi (Quercus robur), hopeasalava (Salix alba "Sibirica"), monet lehtikuuset (Larix sp.) ja poppelit (Populus sp.), sekä jotkut omenapuut (Malus cv.), luumupuut (Prunus cv.) ja päärynät (Pyrus cv.) -- näillä on itse asiassa tällä alkaneella viikolla menossa pääosa ruskahuipennuksestaan, mutta ensi viikon alkuun mennessä sekin on jo ohi niillä, joten lehtivaristumisen aste on hyvin suuri jo silloin niidenkin osalta.
Puutarhojen ja puistojen pensaista suunnilleen samaa noudattavat mm. monet jasmikkeet (Philadelphus sp.), myöhäisimmät pihasyreenit (Syringa vulgaris) sekä jotkut kanukat (Cornus sp.) ja ruusut (Rosa sp.).
Eteläiset arat lehtipuut ja -pensaat ovat kokeneet etenkin suotuisilla kasvupaikoilla tänä syksynä jopa ennätyshyviä olosuhteita! -- esim. näitä seuraavia lajeja sisältävässä Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ei ole ollut edelleenkään vielä ollenkaan yöpakkasta, joten näillä ko. lajeilla ruskaantuminen on yhä käynnissä täysin häiriöttä ja ilman mitään pakkasvaurioita lehdissään:
Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut eli katalpat (Catalpa sp.), monet arat magnoliat (Magnolia sp.), valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), tupelo (Nyssa sylvatica), sassafras (Sassafras albidum) tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides), floridansuosypressi (Taxodium distichum), saksanpähkinä (Juglans regia) ja kentuckynkahvipuu (Gymnocladus dioica).
Näillä näkymin kaikki tällaiset arat lajit pääsevät selviytymään edelleen ilman pakkasen uhkaa tuollaisilla suotuisilla kasvupaikoilla jopa lokakuun loppuun saakka, ja ehkä vasta tuo em. mahdollinen selvempi kylmä tilanne loka-marraskuun vaihteen paikkeilta alkaen saattaisi lopulta sisältää myös Kaisaniemen kaltaisille paikoille ensimmäisen kerran yöpakkasta -- mutta tämäkään ei ole vielä varmaa kun merivedetkin ovat yhä paljon normaalia lämpimämpiä...
Olisi siis ehkäpä jopa ensimmäistä kertaa monien näiden lajien koko viljelyhistoriassa täällä eteläisimmässä Suomessa mahdollista se, että kaikkien näiden ruska pääsisi etenemään kokonaan loppuun saakka marraskuun alkupuoliskolle mennessä ilman mitään häiriöitä, ja se olisi niiden talvenkestonkin kannalta ennen näkemätöntä...
Melkein samaa voitaisiin sanoa myös enemmän sisämaan puolella olevasta Mustilan arboretumista, joka sijaitsee Elimäellä ja lähellä oleva sääasema siihen nähden on esim. Kouvolan Anjalan sääasema -- tarkastelin sen aseman tietoja, ja niiden mukaan tänä syksynä siellä on ollut tähän mennessä vasta neljänä yönä pakkasta ja enimmilläänkin vain -1,9 asteen verran.
Näin ollen ko. arboretumin suotuisilla kasvupaikoilla mm. isojen puiden suojissa löytyy sielläkin edelleen kohtia, joissa pakkasta ei ole juuri nähty ollenkaan tai vain niin mitättömästi, että vastaavanlaisia erikoisia ja eteläisiä puu- ja pensaslajeja on selvinnyt sielläkin ruskan häiriöttömään etenemiseen jopa ennen näkemättömästi.
Etelä-Suomen ruska on täten etenemässä loppuun erityisen hyvissä olosuhteissa, ja marraskuun alkuun mennessä on odotettavissa paradoksaalisesti normaaliin nähden jopa hitusen ennenaikaisesti laajoilla alueilla 100% veroisesti täysin alastomaksi varisseet lehtipuustot...
Paradoksaalinen tilanne on siis sitä, että huolimatta ennätyslämpimästä syyskuusta ja tästä normaalia paljon lämpimämmäksi muodostuvasta lokakuustakin, ruska on edennyt lopulta erittäin vauhdikkaasti saavuttaen jo normaaliaikaisen varistumisen asteen tähän mennessä.
Taustalla on mm. juuri se, miten ennätyshelteisen toukokuun ansiosta koko kesän ajan erittäin etuaikaisesti edenneen kasvukauden mukaisesti melkein kaikki lehtipuut olivat jo syyskuussa niin etuaikaisesti kokonaan valmiita ruskaan, että ne odottivat jo silloin viimeisissä hellesäissä hyvin "pitkästyneinä" jotain vähäistäkin triggeriä syyksi ruskan yleiselle alkamiselle eli ensimmäistä sopivan kylmää sääjaksoa, jotta ne sen kautta pääsivät laukaisemaan ruskan käyntiin laajamittaisen yhtäkkisesti -- niin sitten tapahtui.
Vielä lopuksi vähän muistakin luontotilanteista tällä hetkellä ja jatkossa: Maaseudun peltoviljelyssä syysviljat (ruis ja syysvehnä) ovat oraantuneet erittäin rehevästi monin paikoin näissä tämän syksyn äärilämpimissä oloissa, ja jopa hyvin myöhään syyskuussa kylvetyt pellot ovat täten ehtineet tuottaa oraantumista hyvin vielä tässä lokakuun aikanakin, kun vuorokausien keskilämpötilat ovat pysyneet jatkuvasti paljon yli +5 asteessa eli kasvukauden jatkumista osoittavissa lukemissa.
Samasta syystä johtuen puistojen ja puutarhojen nurmikotkin ovat jatkaneet vielä edelleenkin kasvuaan hitaasti, ja näillä näkymin kasvua tapahtuu koko ajan vielä tämän kuun loppuun saakka jopa -- tosin kaikki nurmikot eivät ole enää kauttaaltaan puhtaan vihreitä, koska tässä lokakuun mittaan osalla nurmikoista on tapahtunut joidenkin heinien ruskaantumista kellertäväksi, joten monin paikoin esiintyy myös vaihtelevasti keltalaikkuiseksi muuttuneita nurmikkokasvustoja.
Luonnon niityillä, joutomailla ja kesällä harvoin niitetyillä nurmilla sekä edelleen joillakin kyntämättömillä pelloilla esiintyy edelleen myös niitä toistamiseen kukkineita ruohovartisia lajeja, joista näkyvimmät ovat nyttemmin enää lähinnä saunakukka (Tripleurospermum inodorum) ja pietaryrtti (Tanacetum vulgare); niilläkin lajeilla alkaa suotuisista lämpötiloista huolimatta tulla haitaksi se kukinnan jatkumisilleen, että valon vähäisyys alkaa näivettää kasvustoja, vaikka haitallisia yöpakkasia ei olisi vielä pitkään aikaan yhtään.
Vesistöissä pintavesien lämpötilat ovat pysyneet jatkuvasti lähes samalla tasolla jo monen päivän ajan, koska on ollut yhä niin leutoja säitä; esim. Etelä-Suomen järvissä pintavesilämpötilat ovat jääneet +10 asteen lähelle tai vähän sitä vajaiksi, ja vesien viileneminen on edelleen lokakuun loppuun saakka korkeintaan erittäin hidasta -- Jopa Lapissa järvien pintavesilämpötilat ovat yhä plusasteilla, ja melkein kaikki järvet käsivarren aluetta lukuun ottamatta ovat yhä jäättömiä.
Merivedet ovat selvimmin normaalia lämpimämpiä tällä hetkellä, koska tämän lokakuun vähäiset peruskylmät säät eivät ole ehtineet paljoa vaikuttaa mm. Suomenlahden erityisen paljon kesän aikana (mukaan lukien tietysti myös ennätyslämpimät touko- ja syyskuut) kertyneeseen lämpövarastoonsa; näin ollen koko Suomenlahden pintavedet ovat edelleen paljonkin yli +10 asteisia, ja nämäkin vedet viilenevät marraskuun alkuun mennessä korkeintaan erittäin hitaasti -- näin ollen merivesillä tuleekin olemaan loppusyksyllä normaalia paljon voimakkaampaa leudontavaa vaikutusta säähän rannikkoalueilla, kuten pääkaupunkiseudulla...
Päivitys sunnuntaina 27.10.2024 klo. 14:25:
Viime päivinä olen keskittynyt mm. suunnittelemaan tässä edellisessä blogipostauksessani mainitsemaani kevennettyä muutosta vuodenkierron valokuvausprojektiini sekä Espoossa että Hämeenlinnassa; niinpä en ole ollut somessa aktiivinen tuona aikana.
Nyt palaan päivittämään kuitenkin uusimmat säätiedot vielä tähän tuoreimpaan blogijulkaisuun, koska nyt on alkavan ensi viikon ja samalla marraskuun aloittavan viikon sääennustekuviot selkeytyneet sen verran hyvin, ja siitä pidemmällekin.
Näyttää tosiaan yhä siltä, että ainakin lievä talvinen maistiainen saadaan Etelä-Suomea myöten alkavan viikon loppupuolella juuri marraskuun aluksi, mutta se jäänee näillä näkymin vain tilapäiseksi 2-3 päivän mittaiseksi "häiriöksi", ja sen jälkeen näyttäisi pitkälle marraskuulle saakka palaavan erittäin leutojen länsi-lounaisvirtausten jakso pysyväluonteisesti edelleen koko Fennoskandiaan, ja talvi näyttäisi sen takia jäävän heikoksi jopa Lapissakin...
Tuo alkavan viikon lopun kylmä vaihe etenee kolmen voimakkaan lännestä tulevan matalapaineen myötä seuraavasti; ensin tänään sunnuntaina on viimeinen erittäin leuto päivä lännestä lähestyvän matalapaineen etupuolen voimistuvissa etelä-lounaistuulissa, jolloin tänään utuisissa ja runsaspilvisissä oloissa mitataan toistaiseksi viimeisen kerran (ehkä jopa lopullisesti ennen ensi kevättä...) yli +10 asteen lämpötiloja Etelä-Suomessa ja Lapissa on viimeisen kerran kauttaaltaan useita plusasteita ja "käsivarren" (Enontekiön) mitättömiä lumijäänteitä lukuun ottamatta on kokonaan vielä lumetonta.
Ensimmäinen voimakas matalapaine siirtyy ensi yönä "Pohjois-Suomi"-painotteisesti maamme yli nopeasti itään runsaan sadealueen kera, jossa Pohjois-Lapissa voi osa sateesta tulla jo selvästi lumena, mutta muualla vielä vetenä; ko. sateen jälkeen vallitsee aikaisempaa viileämpi ja kuivempi länsivirtaus, jossa lämpötilat jäävät Etelä-Suomessakin jo alle +10 asteen ja Lapissa nollan vaiheille tai vain lievästi plussalle päivällä.
Seuraava toinen voimakas matalapaine siirtyy edellistä vähän eteläisempää reittiä maamme yli itään ti-ke välisenä yönä, jolloin Lapissa saadaan jo yleisesti / laajasti useita senttejä uutta lunta, mutta etenkin Etelä-Suomi saa edelleen niistäkin sateista pelkkää vettä; ilmamassat jatkavat kuitenkin kylmenemistä, jolloin ke-to aikana vallitsevassa länsi-luoteisvirtauksessa vaihtelevapilvisessä säässä lämpötilat alkavat jäädä etelässäkin jo vain +5 asteen vaiheille päivälläkin, ja jos ke-to ja to-pe välisinä öinä etelässä on poutaa ja vähäpilvistä, niin lievä yöpakkanen saattaa iskeä yleisesti jo etelärannikkoakin myöten.
Kaikkein mielenkiintoisin ja talvea eniten maahamme tuova tilanne on sitten se kolmas voimakas matalapaine, joka ottaisi edellisiä yhä eteläisemmän reitin lännestä suoraan Etelä- ja Keski-Suomen ylitse itään pe-la aikana; tähän liittyen ensinnäkin voi olla kaikkein voimakkaimpia tuulia, jotka saattavat hurjistua tuhoakin aiheuttaviksi myrskypuuskiksi ajoittain (tuulensuunta vaihtelee matalapaineen keskuksen reitin mukaan) ainakin osassa Etelä- ja Keski-Suomea!...
Merkittävä seikka on samalla sen sadealueen tuottamat sateen olomuodot; näillä näkymin osa ennustemalleista jättäisi aivan eteläisimmän Suomen (n. "Pori-Tampere-Lappeenranta"-linjan eteläpuoli) korkeintaan räntäsateelle tai vain vähäiselle lumihuurulle jälkipuolensa lumisateista sisämaapainotteisesti. Toisissa ennustemalleissa Etelä-Suomen sisämaahan saakka saattaisi kertyä useita senttejä ensilunta ja etelärannikollekin ehkä pari-kolme senttiä itäpainotteisesti...
Joka tapauksessa tämän kolmannen matalapaineen jälkeen näyttäisi sitten seuraavan viikon maanantaille saakka jatkuvan kylmä luoteisvirtaus sen pari-kolme päivää, jossa Lapissa, Kainuussa ja osassa Itä-Suomea pysytään ympäri vuorokauden hieman pakkasella, ja Lapissa saattaa paikoin tulla -10 astetta kylmempääkin. Samalla Etelä-Suomessa lämpötila pyörii siinä vaiheessa vähän nollan molemmin puolin siten, että öisin on yleisesti heikkoa pakkasta ja päivisin eniten plusasteita on lounaiskolkassa.
Näin ollen alkavan viikon loppuun mennessä satavat lumipeitteet säilyvät sulamatta ainakin Lapissa ja suuressa osassa Keski-Suomea itäpainotteisesti, ja etelässäkin ainakin sisämaassa itäpainotteisesti voidaan päästä katselemaan lievästi lumisia maisemia parin-kolmen päivän ajan.
Mutta sitten tosiaan olisi näkyvissä seuraavan viikon maanantaista alkaen tai heti sen jälkeen tuo em. erittäin leudon sään paluu ehkä taas pitkäksi aikaa, joka tarkoittaisi sitten Etelä-Suomessa lämpötilojen nousua ympärivuorokautisesti +5 ja +10 asteen välille jo tiistaista 5.11. alkaen, joka sulattaa nopeasti ja yleisesti kaikki mahdolliset ensilumet pois pitkälle Keski-Suomeen saakka.
Lisäksi jopa Lapissa saakka palaavat ajoittaiset usean plusasteen suojasäät, jotka sulattavat sielläkin sitten lumipeitteitä merkittävästi pois, joskin myös toisia uusia lumisateita voi vesisateiden kera myös esiintyä etenkin pohjoisimmissa osissaan, joten osa lumipeitteistä voi olla jo pysyviäkin ainakin Lapin pohjoisosissa -- näyttää siis siltä, että vain lähinnä Lapin pohjoisosissa päästään pysyvämmin talveen kiinni, ja sielläkin marraskuun mittaan jatkossa vain heikosti...
Päätän kirjoituksen nyt tähän, mutta ennakoin tuota kolmannen voimakkaan matalapaineen ja sen tuoman tilapäisen talven mahdollisuutta siten, että saatan tehdä kokonaan uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen juuri ennen sen tuloa alkavan viikon torstaina eli 31.10.2024 -- sitten viimeistään nähdään jo tarkkaan se, miten lumi- ja vesisateiden jakauma Etelä-Suomen alueella toteutuu tulevana pe-la aikana, ja muodostuuko esim. Hämeenlinnaan tai jopa pääkaupunkiseudulle ensilumipeitettä vai ei...
No comments:
Post a Comment