Parisen viikkoa tässä lokakuun alkupuolella on mennyt blogini suhteen hiljaiselon merkeissä, kun olen ollut Facebookin puolella vaihteeksi hyvin aktiivinen -- tässä palaan kuitenkin tekemään Etelä-Suomen osalta sää- ja luontokatsausta, jossa ajankohdalle tyypillisesti keskityn luontoasioissa eniten ruskatilanteeseen ja sen etenemiseen.
Syyskuun aivan lopussa sää kylmeni viimeinkin sen verran, että terminen syksy alkoi kaikkialla Etelä-Suomessa 29.9., ja sen jälkeen on ollut sekä kylmähköä että ajoittain myös hyvin leutoja hetkiä, kuten tällä viikolla to-pe paikkeilla, jolloin lämpötilat kurottelivat +15 astetta jopa yölläkin, ja leudointa oli etelärannikolla ja lounaassa.
Toisaalta kylmimpinä hetkinä on ollut jo muutamia hallaöitäkin, jolloin sisämaassa on ollut paikoin heikkoa yöpakkastakin; kylmyys ei ole ollut kuitenkaan peruskylmää merkittävämpää, joten edelleen on Etelä-Suomessa myös sellaisia paikkoja etenkin suurten järvien ja meren äärellä, joissa edes hallaa ei juuri ole ollut edelleenkään.
Esim. Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa olevalla sääasemalla on mittattu maan pinnassa hallaa vasta vain kahtena yönä, jotka ovat 29.9. ja 4.10., ja lisäksi ilmassa ei ole ollut siellä pakkasta vielä ollenkaan (tarkistin nämä Ilmatieteen laitoksen ko. paikallissääsivulta "vuorokausiarvot"-kohdasta) -- kylmissä öissä ollaan siis normaalista "jäljessä" tai toisin sanoen niitä on ollut tavanomaista vähemmän.
Sää on ollut muutoin tyypillisen normaalia ajankohtaan nähden ja vaihtelevaa aurinkoisista hetkistä erilailla runsaspilvisten ja ajoittain sumuisten tilanteiden kautta sateisiin, mutta erityinen poikkeama normaalista koettiin tällä viikolla ke 9.10., jolloin poikkeuksellisen runsaita vesisateita vyöryi lounaasta tuon em. hyvin leudon ilman ja voimakkaiden tuulten (ensimmäinen kunnon syysmyrsky) kera laajasti lähes koko Suomeen, jossa yhteydessä mm. Uudellamaalla ja länsiosissa mitattiin erittäin suuria sadekertymiä; esim. tuolla Kaisaniemen sääasemalla saatiin sadekertymäksi tuona päivänä jopa 43 mm!
Nyttemmin on ollut menossa taas vähän kylmempi sääjakso tällä hetkellä, missä vaihtelevapilvisessä ja paikoin kuurosateisessa säässä päivälämpötilat ovat olleet vähän +10 asteen molemmin puolin ja öisin on ollut pääasiassa 0 ja +5 asteen välillä käyneitä minimilämpötiloja, ja taas siellä täällä hallankin kera.
Matalapaine on menossa heikkona ja epämääräisenä Etelä-Suomen ja Baltian yli itään parhaillaan ja huomenna maanantaina, jolloin heikkoja vesisateita ja paikoin sumuja esiintyy runsaspilvisessä säässä, ja perään tulee tiistaina uusi annos peruskylmää luoteesta, jolloin päivälämpötilat jäävät vajaaseen +10 asteeseen vähitellen poutaantuvassa säässä.
Ensi viikko alkaa siis kylmähkönä, mutta ennustemalleissa on näkyvissä jo keskiviikosta alkaen iso säänmuutos erittäinkin leutoon sääjaksoon, joka saattaa kestää hyvin pitkään lähes keskeytyksettä, ja joissakin malleissa jopa koko lokakuun loppuun saakka!...
Syynä näyttää olevan se, että Suomen etelä-kaakkoispuolelle muodostuu jo keskiviikosta alkaen voimakas korkeapaine, joka näyttää asettuvan niille sijoilleen Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjälle pitkäksi aikaa. Samalla Pohjois-Atlantilla alkaa vellomaan erittäin voimakasta ja laajaa matalapainetta useine kehittyvine osakeskuksineen, joiden reitit ohjautuvat tuon vahvan korkeapaineen takia pohjoista reittiä Jäämerelle.
Tällainen asetelma mahdollistaa tähän aikaan vuodesta sellaiset jatkuvat etelän ja lännen väliset virtaukset, jotka tuovat jatkuvasti / usein hyvin leutoja ja ajoittain kosteita ilmamassoja koko Fennoskandiaan -- Näin ollen myös Lappi saa hyvin leutoa säätä, ja siellä viimeisen viikon aikana käväisseet talvimaistiaiset lumipeitteineen kaikkoavat eikä uutta talventuloa ole vielä jopa ollenkaan näkyvissä edes pohjoisimpiin osiinsa.
Täällä Etelä-Suomessa hyvin leudon sään vallassa oleminen tarkoittaa sitten keskiviikosta alkaen sitä, että ensin tuona ti-ke välisenä yönä voi olla lievän hallan / paikoin heikon yöpakkasen mahdollisuus, mutta päivällä alkavat leudot länsi-lounaistuulet vaikuttaa; siitä lähtien lämpötilat asettuvat ensin +10 asteen vaiheille ja öiden hallat kaikkoavat, ja leudoimmillaan ensi viikon loppupuolella yölämpötilat ovat +10 asteen vähän molemmin puolin (leudointa meren äärellä ja lounaassa) ja päivälämpötilat saattavat saavuttaa taas jopa +15 asteen tienoota; lämpimintä taas etelärannikolla ja lounaassa.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei merkittäviä sateita olisi tulossa koko alkavan viikon loppuosan aikana tuossa etelän ja lännen välisessä virtauksessa; aluksi olisi jopa aurinkoisillekin hetkille osaksi mahdollisuutta, kunnes ilmamassat kostuvat lounaasta alkaen ja säähän tulee ajankohdalle tyypillisesti tiiviit ja tasaiset sumupilvet ja utu; sisämaassa myös tihkusateiden ja sumujen mahdollisuutta voi olla.
Tuo lännen atlanttinen matalapainesysteemi alkaisi tuomaan joidenkin mallien mukaan lännestä / lounaasta sateita vasta seuraavan viikon alkuun, mutta toisissa malleissa olisi jo ensi viikonloppuna runsaidenkin sateiden mahdollisuutta -- seurataan ja tarvittaessa päivitetään...
Näin ollen tästä lokakuusta näyttäisi olevan muodostumassa viime vuoden lokakuulle päinvastainen "antiteesi", kun viime vuoden silloinen ankara ja jopa osin jo talvinen kylmyys ei nyt toteudu; sen sijaan esim. Etelä-Suomessa hyvin leuto sää pitkittää kasvukautta edelleen ehkä jopa koko kuun loppuunkin saakka, jollei siellä tapahdu jotain vielä näkymättömissä olevaa kylmenemistä...
Siirtytäänpä tästä sitten tutkimaan Etelä-Suomen ruskatilannetta ja sen etenemistä ensi viikon aikana:
Ruskan kokonaistilanteessa on nyt havaittu se, miten tuo syyskuun lopussa tapahtunut kylmeneminen sekä sitten em. tapaan peruskylmän ja hyvin leutojen hetkien vaihtelut tässä lokakuun alkupuolella ovat triggeröineet ruskan etenemään jopa nopeastikin -- tämä on ollut juuri paras mahdollinen tilanne, mitä toivoinkin.
Niinpä sisämaassa ruskahuipennus on ollut käynnissä itseasiassa jo tämän päättyvän viikon aikana ja etelärannikolla-lounaiskolkassa ruskahuipennusta riittää vielä alkavallekin viikolle paljon -- näin ollen ruskan etenemisen aste on kirittänyt ajan mittaan aikaisemmin syyskuussa ennätyslämpimien säiden takia muodostunutta 1-2 viikon mittaista viivettä kiinni, ja alkavalla viikolla tuon hyvin leudon ilman puitteissa ruskan eteneminen sujuu niin hyvin eteen päin, että normaalia sen ajankohdan tilannetta saavutetaan.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että alkavan viikon lopussa ruskan huipennus alkaa olla ohi jo etelärannikolla ja lounaiskolkassakin, ja sitten sen jälkeen lokakuun lopussa voidaan havaita lehtipuuston olevan jo ajankohdalle ihan normaalisti lähes kokonaan alaston lehdistään koko Etelä-Suomessa.
Ruskahuipennuksessa tällä päättyvällä viikolla tapahtui mm. seuraavaa; maaseudun puitteissa näyttävin ruskapuulaji on ollut haapa (Populus tremula), ja tällä kerralla jopa ylivoimaisesti, koska yhtäältä haapa on pystynyt tekemään monin paikoin jopa normaalia kirkkaampaakin ruskaa keltaisine ja monin paikoin oransseine väreineenkin.
Toisaalta koivuilla (Betula sp.) ruska on ollut etenkin juuri maaseutumiljöissä normaalia heikompaa ja sitä on poikkeuttanut paljon syyskuun lopulla esiintyneet runsaat ruostesienien aiheuttamat himmeän ja ruskehtavan keltaiset valeruskat; ko. valeruska sai maaseudulla monet koivikot varistamaan lehtensä jo lähes kokonaan syyskuun loppuun mennessä, joten tavallaan koivujen osalta monin paikoin koettiin siinä himmeä ruskahuipennus syyskuun lopulla.
Tästä huolimatta on ollut edelleen myös paljon koivuja etenkin taajamien piireissä, missä niissä on alkanut ruskahuipentuma kirkkaamman varsinaisen ruskan kera tällä päättyvällä viikolla ja sitä jatkuu etenkin etelärannikolla myös alkavalla viikolla.
Ruskahuipennuksen mukaan ovat ehtineet parhaillaan jo monet raidat (Salix caprea) ja mustuvapajut (Salix myrsinifolia) sekä kotipihlaja (Sorbus aucuparia) luonnossa, ja samalla monet viljellyt puu- ja pensaslajit puistoissa ja puutarhoissa.
Mm. seuraavat viljellyt ja osin luonnossakin ns. jaloina lehtipuina esiintyvät puu- ja pensaslajit ovat olleet päättyvällä viikolla ruskahuipennuksessa ja etenkin etelärannikolla ne jatkavat ruskahuipennusta alkavallakin viikolla: metsävaahterasta (Acer platanoides) keskivarhaiset yksilöt ja alkavalla viikolla yhä enemmän myös myöhäiset yksilöt, vuorijalavat (Ulmus glabra) em. vaahteran tapaan, pilvikirsikka (Prunus pennsylvanica), rusokirsikka (Prunus sargentii), katsura (Cercidiphyllum japonicum), monet tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja monet pensasangervot (Spiraea sp.).
Monet noista ovat pystyneet tekemään hyvinkin kirkkaita ruskavärejä niille kullekin tyypillisesti, mutta metsävaahteroilla on ollut havaittavissa paikoin normaalia haaleampia ja punaisen sijaan keltaisempia värejä ilmeisesti tuon äärilämpimän syyskuun muokkaamana, ja ehkä osalla voi olla kyseessä myös tuo viime keskiviikon rankkasadetilanne mukaan lukien tähän mennessä tämän syyskauden kolmen rankkasadetilanteen aiheuttamat ns. liikamärkyydet.
Mainittakoon myös, että syyskuussa osalla mongolianvaahteroista (Acer tataricum ssp. ginnala) olleet hyvin heikot ja vihertävänruskeat syysvärit eivät ole toteutuneet joissakin toisissa lajinsa yksilössä, vaan niillä on pystynyt muodostumaan tässä ruskahuipennusjaksossa myös kirkkaita punaisia ja oransseja värejä.
Yllättävää ruskaantumisnopeutta ovat ilmentäneet tällä päättyvällä viikolla jo monet normaalisti muihin verrattuna myöhään ruskaantuvat puulajit: esim. erityisen kirkasta punaista-oranssia ruskahuipennustakin jo jopa on tehnyt viljelty tuurenpihlaja (Sorbus "Dodong") sekä osa mm. seuraavista lajeista: metsätammi (Quercus robur), puistolehmus (Tilia X vulgaris) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum).
Nämä kolme viimeksi mainittua ovat siis parhaillaan ensimmäisenä ruskaantuneilta osiltaan jopa jo saavuttaneet ruskahuipennustakin, mutta joukossa on vielä myös lähes kokonaan kesävihreitäkin yksilöitä; alkavalla viikolla ruska alkanee etenemään nopeasti myös noilla myöhään kesäasussa viivytelleilläkin yksilöillä.
Myös myöhään ruskaantuvilla pensaslajeillakin on jo paikoin ruskaa esillä, kuten kuusamilla (Lonicera sp.), jasmikkeilla (Philadelphus sp.) ja pihasyreenillä (Syringa vulgaris); nämäkin etenevät ruskassaan alkavalla viikolla jo selvästi.
Kaikkein myöhäisimmin kesäasuaan pidätelleitä puita voidaan löytää vielä joidenkin viljeltyjen poppelien (Populus sp.) ja lehtikuusten (Larix sp.) parista, mutta alkavan viikon loppuun mennessä sopivan leudon sään vallitessa niilläkin todennäköisesti alkaa jo ruskaa näkymään; osa varhaisimmista lehtikuusista on itse asiassa parhaillaan myös jo saavuttanut ruskahuipennuksen.
Alastomina kokonaan ovat jo olleet pitkään ainakin punasaarnet (Fraxinus pennsylvanica) ja lyhyemmän ajan osa tuomista (Prunus padus) ja lehtosaarneista (Fraxinus excelsior); etelärannikolla vieläkin osa lehtosaarneista on osaksi lehteviä tällä hetkellä.
Näin ollen kaikki em. huomioiden lehtivarisemista tapahtui tällä päättyvällä viikolla aika paljon jo tuossa viime keskiviikon ja torstain paikkeilla em. voimakkaan matapaineen yhteydessä olleessa syysmyrskyssä, mutta varsinainen runsaimman lehtivarisemisen aika on alkavan viikon lopulla, kun em. etelän ja lännen väliset virtaukset voimistuvat ja kun silloin ruskahuipennus on sopivan "kypsää" eli lopussa.
Eteläiset arat puu- ja pensaslajit ovat selvinneet suotuisilla kasvupaikoilla (kuten esim. juuri em. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa) edelleen ilman lehtiensä pakkasvaurioita, koska niillä paikoilla ei ole vielä esiintynyt ilmassa pakkasta.
Näitä lajeja ovat mm. seuraavat, joita siis löytyy mm. tuolta Kaisaniemestä: neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut eli katalpat (Catapla sp.), monet arat magnoliat (Magnolia sp.), valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), tupelo (Nyssa sylvatica), sassafras (Sassafras albidum) tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides), saksanpähkinä (Juglans regia) ja kentuckynkahvipuu (Gymnocladus dioica).
Tämä pääosin äärilämmin syksy onkin ollut etenkin näille lajeille erityisen hyvä, koska ne ovat pystyneet kehittymään normaalia paljon paremmin valmiiksi vielä viime tingassakin ennen talvea, ja nyt niille mahdollistuu hyvin myös ruskan alkaminen ja eteneminen; jos merkittävät hallat ja yöpakkaset pysyvät loitolla (kuten nyt siltä näyttäisi...) jopa koko lokakuun loppuosan, niin näidenkin parissa ehtisi tulemaan ruskahuipennus ja ainakin osaksi kaikki lehtensä varisisivat niillä varsinaisen ruskan kautta pois eikä pakkaspaleltuneina...
Tämä hallojen ns. vähyys ja yöpakkasten paikallisuus on tarkoittanut myös yleisesti viljeltyjen arkojen kasvilajien kohdalla sitä, että moninkin paikoin joillakin niillä ei ole vielä syntynyt pakkasvaurioita: esim. syyshortensialla (Hydrangea paniculata "Grandiflora") on vielä näkyvissä yksilöitään suojaisilla paikoilla, joilla sekä keltaiseksi ruskaantuvat lehtensä että osittain yhä vaaleanpunaiset kukintoterttunsa ovat ruskeentumatta ilman pakkasvaurioita -- ja tämä tilanne säilynee edelleen lokakuun lopulle ja niinpä syyshortensiankin keltainen ruska pääsee hyvin huipennukseen.
Sama koskee myös talojen seinustoilla imukärhivilliviinejä (Parthenocissus quinquefolia), joiden kirkkaanpunainen ruskahuipennus on myös menossa ja jatkumassa, ja monin paikoin ilman mitään pakkasvaurioita.
Katsotaanpa sitten vielä muun kasvillisuuden tilannetta Etelä-Suomessa:
Koska kasvukausi siis jatkuu edelleen hyvin leudon sään mahdollistamana, niin se tietää edelleen puistoissa ja puutarhoissa nurmikoiden hidasta kasvamista; itse asiassa sen verran leuto tämä lokakuun alkupuolikin on ollut, että nurmikoiden kasvaminen voi vielä johtaa ylimääräisiin leikkuutarpeisiinkin rehevillä paikoilla.
Kasvukauden jatkuminen näkyy myös luonnonkasvien parissa, kun leuto ja vain vähän hallainen sää ovat mahdollistaneet edelleen mm. niiden uusintakukkijoiden kukinnan pitkittymistä, joita ovat siis mm.: saunakukka eli peltosaunio (Tripleurospermum inodorum), pietaryrtti (Tanacetum vulgare), lupiinit (Lupinus polyphyllus) ja siankärsämö (Achillea millefolium) -- näistä saunakukka eniten, joiden kukintaa on yhä paikoin runsaastikin ja samaa jatkuu lokakuun lopullekin.
Myös aikaisemmin loppukesällä viimeisen kerran niitetyillä niityillä havaitaan paljon vehreää kasvua edelleen, kuten mm. voikukkien (Taraxacum officinale) ja uudestaan versoneiden nokkosten (Urtica dioca) ansiosta.
Myös kallioisilla mäillä on yhä paljon vehreää kasvustoa, kun sateinen ja lämmin syksy on sitä erinomaisesti mahdollistanut, ja kallioilla loistavat vihreinä myös sammalet.
Lisäksi sienien hyvä satokausi jatkuu edelleen, koska yöpakkaset eivät ole olleet vielä liian kovia ja monin paikoin mm. metsien / puustojen suojassa ei edes ole ollut pakkasta; paikoin edelleen olen täten nähnyt hyvinkin runsaita sienikasvustoja -- hyvin leuto sää mahdollistaa sienikauden jatkumisen edelleen lokakuun loppupuoliskollekin saakka.
Maaperän kosteustilanteesta ja vesistöjen vesitilanteesta kerron vielä lopuksi asiaa: Järvien pintavesien lämpötilat ovat laskeneet +10 asteen tienoille Etelä-Suomen alueella ja Suomenlahden pintavesilämpötilat ovat +10 ja +14 asteen välillä; hyvin leuto sää saa aikaan sen jatkossa, että kaikki nämä pintavesilämpötilat viilenevät korkeintaan hyvin hitaasti alkavalla viikolla, ja paikoin lämpötilat saattavat pysyä jopa lähes ennallaan monta päivää.
Tuo viime keskiviikkoinen rankkasadetilanne etenkin Uudellamaalla ja länsiosissa sai aikaan tämän syksyn toistaiseksi pahimpia tulvia -- ojat ja purot tulvivat mm. pääkaupunkiseudulla merkittävästi, mutta niiden tulvat myös laskivat nopeasti seuraavana päivänä.
Jokien vedet nousivat myös selvästi ja länsiosissa eniten tulvakorkeuksiinkin, mutta nämäkin ovat nyttemmin jo laskussa.
Maaperä on kuitenkin jäänyt tuon keskiviikkoisen rankkasadetilanteen jäljiltä monin paikoin hyvin märäksi, joten siitä voi olla vieläkin paikoin haittaa maaseudun peltoviljelyssä syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraantuneille peltokasvustoille; valitettavasti haihtuminen on jo tähän aikaan syksystä melkoisen hidasta, joten maaperän liikamärkyydet parantuvat pois vain hitaasti.
Mahdollisesti teen alkavan viikon loppupuolella ainakin yhden päivityksen tähän alle, jos varsinkin sääennusteissa alkaisi näkymään isoakin poikkeamaa kylmään suuntaan (tai ennakoitua selvästi sateisempaan tilanteeseen) nyt ennakoidun ja pitkään kestävän hyvin leudon sään sijaan -- muutoin päätän kirjoituksen tähän.
No comments:
Post a Comment