Tämän viikon torstaina vietettiin Eurooppa-päivää etenkin EU:n "kunniaksi". Jo paljon ilmitulleena EU ja euro ovat kyseenalaistettuja irvokkaan imperiaalisena ja taloususkonnollisena petoksena. Kokosin tähän alle silti taas siitä muistutuksina eri lähteistä viime aikojen materiaalia ja tähdentämään tuon "juhlapäivän" kyseenalaistamista turhana ja vääristyneenä propagandana.
Pidemmittä alustuksitta suoraan asiaan, jossa keskeinen tarkastelunäkökulma on ekonominen. Esillepanometodina on muiden lähteistä sisältöjen linkittäminen, lainausten esittely ja omat kommenttini >>
LaRouche PAC: The British Empire's New Concentration Camps >> Taloususkonnon ja sen seuralaisena kulkevien malthusilaisuuden, imperialismin ja yhteiskunnallisen totalitarismin lopputulemaa: "Other than gas ovens, one of the most efficient ways of destroying a nation and killing off its population is to induce skyrocketing youth unemployment. It destroys the future potential of the productive economy. It leads to soaring drug addiction, worsening health conditions, and explosive criminal activity, including epidemics of deranged homicides/suicides. It is the perfect circumstance for terrorist recruitment. And above all, it leads to the rampant cultural pessimism which has always been fascism's breeding ground, and the underpinning of any successful depopulation policy — such as that promoted by the British Empire from Thomas Malthus, to Bertrand Russell, to Prince Philip and Queen Elizabeth themselves."!
Gerald Celente: Temple of The Bankers: Ohhoh, enpä ole nähnyt Gerald Celenteä näin suuttuneena kertaakaan, vaikka hänellä on aikaisemminkin veri kuumentunut näistä globalistien imperiaali- ja tyrannia-asioista paasatessaan. Huudosta huolimatta Gerald on oikeassa... Valitettavasti.
Mutta sehän on selvää, että kyllä nämä havaitut yhteiskuntatuhonnat välillä huudattaa ja karjuttaa!
Verkkomedia: Natsien kostot vuosikymmenten takaa: EU, yhteisvaluutta ja liittovaltio >> Fasismilla ja natseilla on kestänyt vuosikymmeniä saattaa työnsä loppuun näennäisestä taannoisesta epäonnistumisesta huolimatta; nyt ko. dystopia alkaa olla melkein viimeistelty. Alkuperäiset "natsit" koko homman puikoissa jo vuosisatojen takaa ovat jännittäneet projektin onnistumista; siksipä mm. Lontoon Cityssä, Windsorin linnassa ja Rothschildien residensseissä on arvatenkin ollut aika kiireistä.
Muita Verkkomedian talous- ja EU -aiheisia viime aikojen kirjoituksia >> Ruoka-apua saavien kotitalouksien määrä Isossa-Britanniassa kasvaa nopeasti, Talouskurisadussa ei ole onnellista loppua, Rikoksenuusijapankkien kartelli taas vauhdissa: 'Kusetus se on joka kannattaa' ja Sa muistatko viel´... Euron lähihistoria otsikoina.
Kai Sadinmaa: Talouden tuhoisa kehitys >> Tässä Kai Sadinmaan se kohukirjoitus, jossa on hämmästyttänyt Wahlroos-Breivik -vertaus. Mutta tässä on paljon paljon paljon paljon lisää erinomaisen valveutuneita huomioita valitettavan pahuudellisesta ja turmiokierteisestä länsimaiden tilanteesta!
Tähän lainaukseen puutun kuitenkin tarkentaen: "Olemme ihmiskuntana suunnattomien haasteiden edessä. Teollistumisen aika, viimeiset 200 vuotta, on vienyt ekosysteemin tuhon partaalle. Luonto ja ihmiset kituuttavat sietokyvyn kynnyksellä Pääoman Imperiumin puristuksessa, yhden mahdin vaihtoehdottomuudessa ja näköalattomuudessa."
---> Minun katsannossani "teollistumisen aika" ei ole sinällään ja yksin kuvatun tuhoskenarion syynä, vaan juuri taloususkonto sekä sen piirissä harjoitettava finanssikapitalismi eli rahataloustotalitarismi on alkuperäinen tuhogeneraattori ja haittavyyhti käytännössä, koska se fyysisen ekonomian alustaa parasiittisesti hyväksi käyttämällä ja tuhoamalla on haitannut teollisen hyvinvoinnin kehittämistä optimaalisen saasteettomasti, tehokkaasti ja edistyksellisesti ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen. Talvivaara-gaten jatkuminen edelleen on tästä toki vain yksi esimerkki.
Toki tämänkin rapautumisprosessin takaakin voidaan etsiä yhä syvemmin Seppo Oikkosen analysoimaan tapaan ajatushistoriallisia - sosiaalispsykologisia perisyitä ja oikeastaan perisyntejäkin
---> Seppo Oikkosen ajattelusta koostetta pohdinnoilleni ja kyseenalaistamistani "oikkoslaisuuden" vastaisuudelle.
Mutta Kai Sadinmaa on hyvin kiteyttänyt mm. nämä: "Kyse on suurten finanssipankkien sodasta kansakuntia vastaan, suurpääoman hyökkäyksestä hyvinvointivaltiota vastaan. Rahan sodasta ihmisyyttä, ihmisen sielua vastaan. Rikkaiden ja vahvojen sodasta köyhiä vastaan."
"Veronmaksajat, kansalaiset maksavat riskisijoittajien tuottamat tappiot ja kärsivät nahoissaan talousreformin aiheuttaman julkisen sektorin alasajon. Pääsyylliset, kasinopelurit, puolestaan korjaavat tuplajättipotin. Ensin he pumppaavat kansantalouden tyhjäksi ja saavat bonuksena IMF:n ja Maailmanpankin pelastuspaketin kansan jäädessä nuolemaan näppejään. Tätä finanssikapitalismin logiikkaa olemme saaneet seurata viimeisinä vuosina ennen kaikkea EU:ssa.
Samaan tahtiin kun meidän takaamamme miljardit virtaavat kriisimaihin, niin saman tien ne virtaavat sieltä ulos, kansainvälisille suurpankeille. Eikä kriisimaiden tilanne ole siitä yhtään parantunut vaan päinvastoin pahentunut, sillä niiden velkataakka vain kasvaa.
Ja kaikki tämä tuho tapahtuu hallitusten siunauksella."
"Tässä ei ole kyse kriisimaiden auttamisesta vaan pankkien puhalluksesta, jolla imuroidaan valtioiden varat ennen niiden lopullista romahdusta.
On menossa valtioiden sponsoroima globaali pyramidihuijaus. Tämä reaalitaloudesta irti kytkeytynyt, finanssitalouden keinottelulla luoma talouskupla voi räjähtää milloin tahansa.
Kun Neuvostoliitto hajosi, niin maailmalle ei koittanut vapaus. Kun näkyvät muurit murtuivat niistä tuli hankalammin hahmotettavia, ne siirtyivät kansakuntien sisälle. Kommunistivihollisen tilalle luotiin terroristi, käyttökelpoinen uhka, joka oikeuttaa käytännössä jatkuvan poikkeustilan ja kansalais- ja ihmisoikeuksien, demokratian rajoittamisen. Yhteiskunnan vihollinen voi olla kuka tahansa. Tässä skitsofreenisessa maailmassa olemme eläneet New Yorkin terrori-iskun jälkeen 11/9 2001. Kaksoistornien kaatuessa maailma nyrjähti sijoiltaan. Suuntaviivat, koordinaatit menivät täysin sekaisin.".
Arhi Kuittinen: Hallituksen hyssyttely on vallankaappaus >> Lainauksia: "Terve itsekkyys on ainoa toimiva tie Suomelle, sillä nyt tyhmä antautuminen on ollut vain suomalaisen oikeistoeliittimme huomiopisteiden kerjäämistä Saksalta ja Lontoon veroparatiisin "kuninkaalliselta" eliitiltä. Valtion purkamista "uuden maailmanjärjestyksen" tieltä."
"Paikallinen talous ja paikallinen ravinnontuotanto on säädettävä pakolliseksi.
Miksi Suomen on valittava sama suunta kuin mitä Ruotsi ja Kiina on valinnut. Siksi.
Vanhat kikat.
Ruotsin loistava selviytyminen euro-orjuudesta;
Ruotsi on samaan aikaan globaali toimija mutta valtion varallisuutta ja kansallisomaisuutta suojeleva.
Avainsana: valtionyhtiöt.
Markkinakapitalismin pelastukseksi, ei päättömäksi sosialismiksi.
Vakaus ja luotettavuus avainpolitiikaksi."
"Globalisaatio on ollut brutaalia pörssi-ideologian jyräystä: sen primääriarvo on ollut vain Aasian markinoiden maksimointi ja Euroopan pumppaaminen tyhjiin. Pörssikeinottelun piristämiseksi ja edistämiseksi. Epäinhimillisesti.
Kiinakin käyttää huoletta suojatulleja ja valtion itsemääräämisoikeutta.
Miksi emme me."
"Laatua ja ihmisten resursseja ei oteta tosissaan.
Nykyisen raateluyhteiskunnan mielipuolisten ylityötuntien, eliittiunelmien, julmuuden hehkuttamisen ja uhkailun sijaan.
Poliitikkojen tulisi ymmärtää, että Suomen suurimpia totuuksia tulevaisuuden pelastuksesta on sisällöntuotannon laatu.
Ei määrä.".
Esko Seppänen: Onko Wahlroos talousfasisti? >> Lainauksia: "Suomen nuorisolta on vaiettu ja salattu se osa lähihistoriaa, johon kuuluu kansallisen fasistisen liikkeen (IKL) nousu 1930-luvulla eduskuntaan liitossa kokoomuksen kanssa sekä toisessa maailmansodassa Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon heti Operaatio Barbarossan ensimmäisenä päivänä ja silloin ainoana Natsi-Saksan liittolaisena.
Suomi on taas tänään Saksan kanssa samassa rintamassa hyökkäämässä taloudellisin pakkokeinoin niihin emuimaihin, jotka eivät noudattaneet 2000-luvun alussa saksalaista
talouskuria."
"Emun kriisi on osa koko kapitalistisen järjestelmän systeemikriisiä, jota on syventänyt vanhan systeemin päivitetty versio eli finanssikapitalismi. Siinä yksityiset pankit ovat tuottaneet katteetonta virtuaalirahaa tyhjästä siihen pankkien väliseen kiertoon, joka on nyt – siitä syystä – syväjäässä."
"Wahlroos vähättelee ja halveksii demokratiaa ja vaatii sen tilalle totalitaarista markkinavaltaa, käytännössä markkinoiden diktatuuria. Hän on vahvojen puolella heikkoja ja puolustuskyvyttömiä vastaan. Kun fasistit ovat yleensä nationalisteja, taloudessa heillä on virtuaalinen isänmaa, jossa markkinavoimien muodostama virtuaalikansa elää markkinauskossa eivätkä sitä sido kansainväliset sopimukset tai kansalliset lait.".
---> Ajatuspaja ajaisi valtion alas - Björn Wahlroos rahoittaa >> Lukijakommentti: "A-talkissa muutama viikko sitten esiintynyt nuori nainen, joka edusti tuota liberaa, vaikuttikin kuin olisi puhunut ulkoa opitusti jotakin, mikä asiakin on elämästä ulkoistettu.
Nyt ymmärrän selvemmin, kun tiedän, minkälaisia toimijoita on tuo "ajattelun" takana.
Joillekin vapaus on rahan tuottamisen rajatonta vapautta ihmisten elämästä välittämättä.
Mieluiten olen nonlibera rahan rajattomalle vallalle ja ehdotan rahan käyttöä elämää ja ihmisiä varten.
Yksi järisyttävimmistä ihmisarvon loukkauksista tässä "hyvinvointivaltiossa" on "tuottamattomien" ihmisten hoitamatta jättäminen, jollaisia tapauksia olen ihan lähiaikoina melko läheltä joutunut seuraamaan.
Vapautta kuolla kärsimättä "turhista hoidoista".
Markkinatalous ei toimi ihmisiä varten täysin rajattomana ilman sääntelyä, mikä valitettavan kalseasti olemme viime vuosina saaneet kokea koko maailmassa ja tietenkin tuossa suloisessa EU:ssamme.".
Jan Hurri: EU puuhaa jo liittovaltiota – Suomi seuraa tuppisuuna >> Lainaus: "Kriisi ei pääty eikä euro pelastu ennen kuin euromaat muuttavat rahaliittonsa liittovaltioksi. Tätä "Bryssel" ja "markkinat" hokevat vuoron perään. Ne hyötyisivät tulonsiirto- ja velkaunionista – mutta eivät osallistuisi kustannuksiin. Suomi taas kuuluisi maksajiin – mutta seuraa tuppisuuna sivusta.".
Jan Hurri: Nyt empii komissio: menikö löylykisa överiksi? >> Näistä pienistä myönnytyksistä huolimatta tästä on edelleen äärimmäisen pitkä matka humaaneihin talousperiaatteisiin, kuten Glass-Steagall -reformiin ja kansallisvaltioperiaatteiden hyvinvointimalliseen toteuttamiseen. Itse asiassa tarkemmin katsottuna euron ja EU:n toiminnan sekä sivistyneen yhteiskuntatoiminnan välillä on vieläkin planetaarisen iso ja syvä rotko...
Antti Pesonen: Alamaisuuden juhliminen Eurooppa-päivänä on irvokasta >> On tosiaan erittäin irvokasta juhlia EU:ta, kun sen pohjimmainen tarkoitus on ollut luoda epädemokraattinen imperiaali- ja rahatalousrakenne länsieliitin epähumaanien intressien toteuttamiseksi.
Antti Pesonen: Työttömyyden voittamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua >> Lainaus: "Globalisaatioon kuuluva pääomien vapaa siirtely ja vapaakauppa ovat ihmisen ja ympäristön kannalta kestämättömiä. On siirryttävä globalisaatiosta lokalisaatioon eli paikallisuuteen, kirjoittaa Antti Pesonen." --> Hyvä, myös juuri näin on tehtävä!
EU- ja eurokätyri nro. yksi >> Olli Rehn:
Olli Rehnin uudet vaatteet | Kansan Uutiset | Verkkolehti >> Lainaus: "Uskomatonta, mutta totta: Oxenstiernan sanat pätevät täysin myös tänään. Vai mitä on sanottava eurooppalaisen velkakriisin hoitamisesta, joka on perustunut vääriin tutkimustuloksiin ja virheeseen Excel-taulukossa?
Talouskurin ja eteläisen Euroopan kansojen kyykyttämisen tieteelliset perustelut nojaavat kahden Harvard-professorin Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin tutkimukseen, jonka mukaan talouskasvu hidastuu valtiovelan kasvaessa yli 90 prosentin. Tätä tutkimusta talouskomissaari Olli Rehn on monen muun talousvaikuttajan tapaan pitänyt ohjenuoranaan. Hän viittasi suoraan siihen esimerkiksi kesäkuussa 2011 YK:ssa pitämässään puheessa.".
>> Ei pidä olla turhan sinisilmäinen ja luulla, että ilmenneet EU- ja eurovirheet olisivat olleet vain jostain virheellisestä teoriasta ja sen sokeasta noudattamisesta kiinni; moiset monetaristiset teoriat ovat oikeasti hyvä työkalu pakottaa takaoven kautta rahataloususkonnollista totalitarismia ja imperialismia neofeodaalisen maailmanhallinnon junttaamiseksi.
Kyllä länsieliitin pääpukarit hyvin tietävät, mitä ovat näiden teorioiden varjolla tekemässä, joskin heidän tietoisuutensa niiden kanssa on antihumaanisuudessaan harhaisista harhaisinta. Ja sitten on niitä hyväuskoisia lakeijoita ja kätyreitä, jotka uskovat näiden monetarististen teorioiden muka hyvää tarkoittavaan voimaan.... Esim. juuri Olli Rehn.
Rehn: Jos ei veikkaa, ei voi voittaa >> Lainaus: "Olli Rehn on toiminut ansiokkaasti sijoittajien kontraindikaattorina. Jottei koko tarina unohdu, lisäilen tänne hieman strategisia päivämääriä ja -lausahduksia versus toteutuneet tapahtumat.
Lisätty myös kategoriat veikkauksille – nyt avoimien ja suljettujen sijaan kerätään listoihin aihepiirin mukaan. Lajittelen hieman numeromerkinnöillä lausuntoja niin seuraaminen on vaivattomampaa.
Jos sinulla on hyvä Rehnismejä niin laita kommenttia perään!
Viimeisin päivitys 22.4.2013.".
EU- ja euroimperialismin neofeodaalistavan reaalitalous- ja kansallisvaltiotuhonnan ilmentymiä:
Synkkiä uusia lukuja taloudesta - "Suomen taloushistoriassa poikkeuksellista" >> Fyysisen ekonomian rappio jatkuu, kun rahatalous on erkaantunut omaksi autonomiseksi uskonnoksi jo niin pahasti! Kyseessä ei ole ollut "lama" tai "taantuma", vaan systeemitason romahdus, joka suhteellisen hitautensa takia ei ole ollut vielä kovin räjähdysmäisesti havaittavaa, mutta joka on sivilisaatioperikatoa aiheuttava uhka hyvin periaatteellisella ja syvällisellä tavalla!
Sakari Timonen: Takaisin sääty-yhteiskuntaan | Uuninpankkopoika Saku Timonen >> Kyseessä on siis neofeodalismi, jota termiä olen tykännyt käyttää.
Sakari Timonen: Kolmen kerroksen väkeä | Uuninpankkopoika Saku Timonen >> Sehän nyt on ollut selvä, että sote-uudistus on myös neofeodalisoiva, kun kokoomus ym. rahatalousdiktatuurin kätyrit ovat päässeet huseeraamaan. Sukua Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistukselle, jota LaRouche-liike ahkerasti nimitti natsiterveydenhuolloksi vuodesta 2009 alkaen.
Sakari Timonen: Kuntouttava työtoiminta ja kuntatalous | Uuninpankkopoika Saku Timonen >> Palkaton työ on orjuutta ja sen lisääminen on taloususkontoikeessä viruvassa yhteiskunnassa yksi neofeodaalistamisen antihumaani ja sairas osa! Sakulta taas hyvät huomiot tässä.
Joudummeko siis odottamaan mm. tämänlaisten kammotuksien yleistymistä ja pahentumista?
---> Petjan viimeinen ilta.
---> AL: Yhä useampi rikosepäily jää tutkimatta rahanpuutteen vuoksi.
---> Työttömyys nousee tänä vuonna.
Espanja menettämässä sukupolven - "päättymättömiä harjoitteluja" ja 700€ kuukausipalkkoja >> Niinpä niin, rahatalouseliitin pahuudellisen imperialismiharhaisuuden takia tätä neofeodalismia kärsitään nyt sivilisaatioperikadon uhalla!
Miettikää, mitä siitä tulee, kun kulttuurillinen pessimismi ja elinolosuhteiden näivettäminen laajenee tämänlaisena koko EU:n alueelle eskaloituen lisääkin ja mitkä sen seuraukset ovat vaikkapa 50 vuoden mittakaavassa?! Onko paluu edessä 1000 vuotta kestävään uuteen pimeään "keskiaikaan"?!....
Portugali irtisanoo jopa 30 000 työntekijää - samalla eläkeikää nostetaan >> Järkyttävän härskiä neofeodaalistamista, yhteiskunnan hyvinvoinnin alasajoa ja sosiaalisen konstruktion tuhoamista sen takia, että kansainväliset pankkiirit ja eliitit saavat intressinsä läpi maailmanherruudesta ja taloususkonnollisesta totaalidiktatuurista!
Sairasta tuhoamista ja antihumaanisuutta, joka on sotaa ihmisyyttä vastaan ja aiheuttaa pian ennen näkemättömän kaaoksen ja anarkian Eurooppaan, jollei tätä Titanicia käännetä neofeodaaliselta tuhoreitiltä renessanssiselle alueelle!...
Varoitus: Italia voi joutua vielä pyytämään apua >> Vakava varoitus joka ei yllätä.
Hollanti uhkaa euron vakautta >> EU- ja eurosysteemi on tosiaan epäkelpo niin monilta osin.
TS: Valtio haluaa pankkitileille unohtuneet rahat käyttöönsä >> On ne härskejä; kaikki rahat vain bankstereiden käyttöön. Tuo "valtion käyttöön" on vain hämäystä kaikki em. huomioiden.
Professorit: Talouden säästökuurit tappaneet tuhansia >> Tahallisuudessaan tämähän on ollut oligarkki-pankkiiri-monarkia -kartellien yksi tavoite!
Saksalaisekonomistin varoitus: Euro kestää enää viisi vuotta >> Tuokin aika saattaa olla hurjaa liioittelua...
---> "Eurokriisin selvittäminen Saksan johdolla voi johtaa katastrofiin".
Vastakohtaa ja vastarintaa rahatalous- ja imperialismitotalitarismille:
EU:ta vastustavat puolueet voittoon Islannissa >> Islanti näyttää mallia jo ties kuinka monetta kertaa...
... Jota ei löydy Suomen valtapolitiikasta:
Opintotuki lakkautettava ja yliopistot yksityistettävä >> Ayn Randilainen ja taloususkonnollinen hömppä on näemmä uponnut radikaalisti kokoomusnuoriin, mistä jo toki saatiin viime vuonnakin esimakua Schubak -gaten myötä.
Niinistö: Seuraava maailmansota käydään valuutoilla | Kauppalehti.fi >> Joopa joo; on tiedetty jo monta vuotta. Ko. sota on tarkkaan suunniteltua yli-individuaalin sokeuden antihumaania taloususkontoharhaa vailla mitään yhteiskuntakelpaavuutta. Tätä sotaahan on tavallaan jo käyty vuodesta 2007 alkaen koko ajan, kun finanssijärjestelmän romahdus alkoi silloin.
Kokoomuksen suosio laskussa - Katainen syyttää itseään >> Sitä se kansainvälisen pankkiiri-oligarkki-monarkkimafian kätyrinä ja huorana oleminen teettää. Mitäs on niin sokeasti sellaisessa mukana!
Jutta Urpilainen varoittaa uudesta kriisistä >> Lainaus: "Euroopan velkakriisiä on seuraamassa sosiaalinen kriisi, varoittaa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen."... No shit Sherlock!!
Anna-Kaisa Hermunen Ylellä: "Katainen on feikki" >> Hermunen on hajulla.
Venäjä vs. Brittiläinen imperiumi:
Putin: Venäjän ministereillä ei saa olla talletuksia ulkomaiden pankeissa >> Putin (Venäjä) on edelleen talousasioissa ko. länsieliitin vastainen terveellä tavalla!
Samaan aikaan ko. länsieliitin (Brittiläisen imperiumin) pakeilla ---> How MI6, CIA spend tax money on propping up drug production.
Taloususkonto saastuttaa sosiaalisia konstruktioita:
Tutkimus: Raha tekee aina onnellisemmaksi >> Taloususkonnollinen tutkimus aivopesua varten.
Ota taloustieteet avuksi ihmissuhdepulmiin – 5 vinkkiä - Ihmissuhteet - ME NAISET >> Taloususkonto saastuttaa ihmissuhteetkin yhä sairaammin ja kauhistuttavammin! Se ilmenee mm. tällaisenakin tavarallistumisena ja voitto-hyöty -ajattelun irrationaalisuutena verrattuna inhimillisiin emootio- ja sielumuotoihin, jotka tämä rappio pyrkii taloususkontoautonomiallaan tuhoamaan.
Onko romahduspiste jo lähellä tämänlaisen aiheuttamaan sosiaaliseen kaaokseen ja barbariaan?... Joudummeko vielä piankin katsomaan, kuinka seksuaalis-romanttiset ihmissuhteet ovat sallittuja ja jopa mahdollisiakin enää vain taloususkonnon puitteissa parhaiten menestyneille aniharvoille?... Onhan meillä Suomessa jo niinkin saatanallinen deittisivusto kuin Eliittikumppani...
Taloususkonnon, imperialismin ja uuden maailmanjärjestyksen eli myös EU:n ja euron vastainen aktivismi on ehto sivilisaation säilymiselle! >>
The Biggest Price-Fixing Scandal Ever | Politics News | Rolling Stone >> Lainaus: "Conspiracy theorists of the world, believers in the hidden hands of the Rothschilds and the Masons and the Illuminati, we skeptics owe you an apology. You were right. The players may be a little different, but your basic premise is correct: The world is a rigged game."
>> Me aktivistit olimme oikeassa, mutta se ei paljon lohduta ennen kuin ko. neofeodaalikierre ja tuhoisa taloususkonto ovat mitätöity humaanin edistyksen tieltä! :/ ...
Poliisi puhutti EU-keskustelua häirinneet mielenosoittajat >> Hyvä ja bravo mielenosoittajille!! :)
---> Mielenosoituksia Monsantoa vastaan samaan aikaan 36 maassa - myös Suomessa
---> EU:n työntekijät 'juhlivat' Eurooppa-päivää mielenilmauksella
---> Groundbreaking New Bilderberg Revelations Coming Soon.......................
Sunday, May 12, 2013
Friday, May 10, 2013
Termisen kesän alun erikoisuudet toukokuussa 2013 ja lämpötilaseuranta; kesä alkamassa viikolta 19 lähtien (Päivitetty loppuun)
Tällä viikolla 19 Etelä-Suomi on saanut maistaa ensimmäisen annoksen kesäistä ilmamassaa tänä vuonna. Lämmin jakso alkoi tiistaina huipentuen keskiviikkona ja torstaina, mutta on jatkumassa kesäisen lämpimänä myös tämän viikon loppuun saakka. Alustavasti arvioituna kesälämpö jatkuu ensi viikolle saakka ja itse asiassa silloin keskiviikon jälkeen kaakosta saattaa tulla ajankohtaan nähden hyvin ankaraa hellettä ehkäpä useammaksikin päiväksi...
Koska yötkin ovat olleet hyvin lämpimiä ti-ke yöstä alkaen ja jatkuvat leutoina jatkossakin ehkä sisämaassa paikoin la-su yötä lukuun ottamatta, niin tämä mahdollistaa termisen kesän alkamisen huomattavasti etuajassa. Termisen kesän määrittämiseen tarvittava sarja (10 kpl) yli +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja toteutuu siis näillä näkymin aivan helposti, kun siis viime tiistaista 7.5.2013 tietyllä alueella Etelä-Suomessa sen määritelmärajan yli on jo päästy pysyvästi ensi viikon huippulämpö mukaan laskettuna.
Kuitenkin tässä ilmenee kahdenlaista erikoisuutta tällä kertaa, joka tekee termisen kesän tulemisesta määritelmällisesti mielenkiintoisen tänä vuonna. Ensinnäkin tuosta viime tiistaista saakka kesän alkaminen tapahtui maisemien oltua vielä hyvin epäkesäisen näköisiä, koska mm. koivut (Betula sp.) puhkesivat hiirenkorvalle, vasta ko. lämpöaallon myötä ke - to aikana. Näin ollen voidaanko puhua kesästä vielä lehdettömän maiseman tilasta saakka laskien?... Toisekseen tämä kesälämpö ei olekaan kattanut aivan koko Etelä-Suomea (Laajassa katsannossa) tällä viikolla, vaan lämmön kontrastia on ollut paljon koleampaan itä-koillisosaan. Kolmantena erikoisuutena voidaan pitää termisen kesän etuaikaisuutta.
Kesän alkaminen kesättömän näköisen maiseman keskellä voi tuntua tosiaan oudolta, mutta tämä poikkeus on nyt tosiasia termisen määritelmän mukaan kesälämmön jatkuessa suoraan ensimmäisestä maistiaisesta lopullisen määritelmän toteutumisena. Lisäksi vuodenajallisesti on erittäin erikoista sekin, kun huhtikuun alkupuolelle saakka jatkunut hyvin kylmä talvinen sää viivästytti termisen kevään alkamista ja osaltaan siksi se onkin jäämässä nyt jopa alle kuukauden mittaiseksi tietyllä alueella!
Kevään loppupää huomioiden normaalistihan ensimmäiset kesälämmöt eivät vielä ehdi aloittaa termistä kesää, vaan sattuvat aluksi ns. tipotellen ennen lopullista kesälämpöä. Samalla siinä kevään vielä jatkuessa maisematkin ehtivät vihertymään enemmän kesäisemmän näköisiksi ennen varsinaisesti termisen kesän määritelmän toteutumista toukokuun lopulla.
Voitaisiinko siis kesääkin määrittää alkavaksi paremmin tämä visuaalinen aspekti huomioiden esim. ottamalla tarkasteluun kasvillisuuden kasvutilanteiden kehitysastetta, kuten olen pohtinut myös termisen kasvukauden alkamisen määrittämisessä? >> Kasvukauden alkamisen määrittämisestä keväällä 2013: Kasvukauden varsinainen alku ja sille esiasteiden hahmottelemista.
Tähän olisi olemassa oivallinen indikaattorikasvi, joka on yleinen lähes koko Suomessa eli kyseessä on tuomi (Prunus padus), jonka kukinnan alkamisesta voitaisiin ottaa lisämääritelmä kesän alun termisen määritelmän tueksi. Normaalistihan tuomi aloittaa kukintansa juuri niillä main, kun terminen kesäkin on normaalisti alkamassa eli Etelä-Suomessa toukokuun toiseksi viimeisellä tai viimeisellä viikolla.
Tämän kertainen termisen kesän erikoinen alkaminen suoraan ensimmäisestä kesäisestä lämpöaallosta ilman maisemien kesäilmeeseen mukaan ehtimistä on juuri se paikka, missä tuomen kukinta lisämäärittäisi kesän alkamisen kunnolla myös maisemien kesäilmeen katsannossa; tuomen kukinnan aikanahan pääosa Suomen luonnonvaraisista puista ja pensaista on jo yli puolilehdessä / lähes täysilehdessä, joka on riittävä kesän merkki visuaalisesti.
Tuomen kukintahan vaihtelee ajallisesti myös lämpösumman kertymisen mukaan vuosittain, joten siinä olisi toisaalta myös joka kertaista vaihtelua tällaiseen lisämäärittämiseen. Tänä vuonna tuo ensi viikon helle mahdollistanee tuomen kukinnan alkamisen jo sen viikon lopussa eli tämänlaisen lisämääritelmänkin mukaan kesän alku tulisi olemaan nyt siltikin etuajassa...
Tuo toinen tämän kertaisen termisen kesän alkamista koskeva erikoisuus on siis ollut tuo kesälämmön alueellinen suppeus ja jyrkkärajaisuus Etelä-Suomen alueella. Tätä tarkastelua varten olen ottanut alle päivälämpötilojen (Maksimilämpötilat) seurantaan viime keskiviikosta eli toissapäivästä alkaen talvien pakkas- ja kesien helleseurannoistani tutut Etelä- ja osin Keski-Suomen eteläosien paikkakunnat. Lähteenä Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivujen lämpötilakuvaajat.
Minulla ei ole ollut nyt käytössäni (eikä ole ollut jaksamista - ehtimistä laskea tarkkaan jokaiselta paikalta em. kuvaajien perusteella) kaikkia lämpötilatietoja vuorokausikeskilämpötilojen määrittämistä varten. Päivälämpötilat ovat silti tässä siitä hyviä indikaattoreita tuota +10 asteen vuorokausikeskilämpötilan rajaakin koskien, koska yli +15 asteen maksimilämpötiloista voidaan jo varsin hyvin arvella ko. termisen kesän alkamisen raja-arvon olevan jo ylitetty; Etelä-Suomessahan tähän aikaan lämpötilan vuorokausivaihtelu on tyypillisesti noin 10 asteen luokkaa, mutta tällä viikolla se on ollut jopa vähän sitä pienempikin kosteissa ja melko rusaspilvisissäkin säissä.
Alla on siis ko. seurantalista ja jatkan sen päivittämistä tämän viikon sunnuntaihin saakka. Se on myös esimakua ensi viikon helleseurannasta, joka tulee olemaan siis tämän vuoden ensimmäinen osa Kesän 2013 kuumin päivä -seurantaani.
Jätän kunkin alla olevan päivän suursäätilalliset selitykset seuraavaan sääraporttiini, joten kuvailen seuraavaksi vain termisen kesän alkamisen kannalta ko. tarkastelualueen tilannetta ja lämpimimmän kolkan sijoittumista päivittäin pienien selityksien kera >>
Tähän mennessä kertyneistä ke - pe päivistä nähdään, kuinka Mikkeli, Jyväskylä, Savonlinna, Joensuu ja Ilomantsi maakuntineen ovat jääneet paitsi keskeytymättömästä kesälämmöstä, koska torstaina vallitsi kolea päivä lämmintä ilmaa rajanneen sadealueen alla ko. alueilla. Joensuu ja Ilomantsi olivat tänään pe jopa entistäkin koleampia Pohjois-Venäjältä virranneen ilman takia. Lisäksi vielä kylmien merialueiden lämpöä vähentävä vaikutus on näkynyt kaikkein merellisimmillä paikoilla, joista tuo Kotka Rankki on esimerkki. Nämä alueet ovat siis vielä selvästi paitsiossa termisen kesän alkamisesta. Lähipäivinä näillä alueilla on kuitenkin lämpenemässä...
Lämpimintä on ollut puolestaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien paikoilla; pikanteimmin torstaina, kun Baltiaan ulottunut helleilmamassa antoi täpärästi voimakasta lämpöä tännekin, jolloin Porvoossa mitattiin jopa +23 astetta; Ilta Sanomien juttu. Tämä kapea eteläisimmän Suomen vyöhyke on siis varmimmin termisen kesän aluetta jo nyt ja tällä alueella maisemien vihertyminen onkin pisimmällä. Päivitän lisää tietoja tämän jatkoksi lauantain ja sunnuntain lämpötilojen osalta...
Päivitys sunnuntaina 12.5.2013 klo. 00:45: Lauantain maksimilämpötilat on nyt päivitetty; niiden mukaan lämpimin alue keskittyi nyt aikaisempaa vähän idemmäksi ja pohjoisemmaksi; lämpökeskus oli Itä-Uudeltamaalta Päijät- ja Kanta-Hämeeseen. Lahden seudulla +20 astetta ylitettiin merkittävimmin. Sen sijaan itäisimpien osien (Savonlinna, Joensuu, Ilomantsi) koleus antoi vain vähän periksi. Kesälämpö tosin valtasi lännempänä niinkin pohjoista kuin Jyväskylän seutua. Meren äärellä oli edelleen koleaa, kuten Kotka Rankissa.
Päivitys maanantaina 13.5.2013 klo. 00:30: Sunnuntain maksimilämpötilat on nyt päivitetty ja niistä havaitaan mm. se, että ko. päivänä +20 astetta jäi saavuttamatta, mikä johtui etenkin runsaasta pilvisyydestä. Silti laajoilla alueilla oli yhä tavanomaista lämpimämpää ja nyt viimein myös itäisimmissä osissa päästiin melko leppeisiin lukemiin. Aivan meren äärellä olikin nyt koleinta. Lisäksi yöllä sisämaassa minimilämpötilat laskivat paikoin vajaaseen +5 asteeseen poikkeuksena aikaisemmista leudoista öistä.
Tämä seuranta päättyy tähän, mutta ensi viikon (Alkanut viikko 20) sääennusteissa edelleen loppuviikoksi näkyvä helleaalto antaa aiheen helleseurannalle alkaen joko torstaina tai perjantaina. Alkaneen viikon alussakin on varsin kesäistä jo koko tarkastelualuetta ajatellen, joten termisen kesän pariin päästään yhä laajemmin.
Keskiviikon 8.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +20 astetta, Salo +21 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +19 astetta, Tampere +19 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +18 astetta, Vantaa +20 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +19 astetta, Lappeenranta; Lepola +17 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +15 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +17 astetta, Savonlinna +16 astetta, Joensuu +14 astetta ja Ilomantsi +14 astetta.
Torstain 9.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +17 astetta, Salo +19 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +16 astetta, Tampere +17 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +20 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +18 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +16 astetta, Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +13 astetta, Joensuu +14 astetta ja Ilomantsi +13 astetta.
Perjantain 10.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +16 astetta, Salo +19 astetta, Pori +15 astetta, Hämeenlinna +19 astetta, Tampere +17 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +18 astetta, Hyvinkää +19 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +18 astetta, Lappeenranta; Lepola +17 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +11 astetta, Mikkeli +16 astetta, Jyväskylä +16 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +9 astetta ja Ilomantsi +7 astetta.
Lauantain 11.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +17 astetta, Salo +18 astetta, Pori +16 astetta, Hämeenlinna +20 astetta, Tampere +19 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +21 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +20 astetta, Porvoo +19 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +18 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +10 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +13 astetta, Joensuu +12 astetta ja Ilomantsi +14 astetta.
Sunnuntain 12.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +16 astetta, Salo +17 astetta, Pori +17 astetta, Hämeenlinna +16 astetta, Tampere +16 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +17 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +17 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +12 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +17 astetta, Savonlinna +17 astetta, Joensuu +16 astetta ja Ilomantsi +15 astetta.
Koska yötkin ovat olleet hyvin lämpimiä ti-ke yöstä alkaen ja jatkuvat leutoina jatkossakin ehkä sisämaassa paikoin la-su yötä lukuun ottamatta, niin tämä mahdollistaa termisen kesän alkamisen huomattavasti etuajassa. Termisen kesän määrittämiseen tarvittava sarja (10 kpl) yli +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja toteutuu siis näillä näkymin aivan helposti, kun siis viime tiistaista 7.5.2013 tietyllä alueella Etelä-Suomessa sen määritelmärajan yli on jo päästy pysyvästi ensi viikon huippulämpö mukaan laskettuna.
Kuitenkin tässä ilmenee kahdenlaista erikoisuutta tällä kertaa, joka tekee termisen kesän tulemisesta määritelmällisesti mielenkiintoisen tänä vuonna. Ensinnäkin tuosta viime tiistaista saakka kesän alkaminen tapahtui maisemien oltua vielä hyvin epäkesäisen näköisiä, koska mm. koivut (Betula sp.) puhkesivat hiirenkorvalle, vasta ko. lämpöaallon myötä ke - to aikana. Näin ollen voidaanko puhua kesästä vielä lehdettömän maiseman tilasta saakka laskien?... Toisekseen tämä kesälämpö ei olekaan kattanut aivan koko Etelä-Suomea (Laajassa katsannossa) tällä viikolla, vaan lämmön kontrastia on ollut paljon koleampaan itä-koillisosaan. Kolmantena erikoisuutena voidaan pitää termisen kesän etuaikaisuutta.
Kesän alkaminen kesättömän näköisen maiseman keskellä voi tuntua tosiaan oudolta, mutta tämä poikkeus on nyt tosiasia termisen määritelmän mukaan kesälämmön jatkuessa suoraan ensimmäisestä maistiaisesta lopullisen määritelmän toteutumisena. Lisäksi vuodenajallisesti on erittäin erikoista sekin, kun huhtikuun alkupuolelle saakka jatkunut hyvin kylmä talvinen sää viivästytti termisen kevään alkamista ja osaltaan siksi se onkin jäämässä nyt jopa alle kuukauden mittaiseksi tietyllä alueella!
Kevään loppupää huomioiden normaalistihan ensimmäiset kesälämmöt eivät vielä ehdi aloittaa termistä kesää, vaan sattuvat aluksi ns. tipotellen ennen lopullista kesälämpöä. Samalla siinä kevään vielä jatkuessa maisematkin ehtivät vihertymään enemmän kesäisemmän näköisiksi ennen varsinaisesti termisen kesän määritelmän toteutumista toukokuun lopulla.
Voitaisiinko siis kesääkin määrittää alkavaksi paremmin tämä visuaalinen aspekti huomioiden esim. ottamalla tarkasteluun kasvillisuuden kasvutilanteiden kehitysastetta, kuten olen pohtinut myös termisen kasvukauden alkamisen määrittämisessä? >> Kasvukauden alkamisen määrittämisestä keväällä 2013: Kasvukauden varsinainen alku ja sille esiasteiden hahmottelemista.
Tähän olisi olemassa oivallinen indikaattorikasvi, joka on yleinen lähes koko Suomessa eli kyseessä on tuomi (Prunus padus), jonka kukinnan alkamisesta voitaisiin ottaa lisämääritelmä kesän alun termisen määritelmän tueksi. Normaalistihan tuomi aloittaa kukintansa juuri niillä main, kun terminen kesäkin on normaalisti alkamassa eli Etelä-Suomessa toukokuun toiseksi viimeisellä tai viimeisellä viikolla.
Tämän kertainen termisen kesän erikoinen alkaminen suoraan ensimmäisestä kesäisestä lämpöaallosta ilman maisemien kesäilmeeseen mukaan ehtimistä on juuri se paikka, missä tuomen kukinta lisämäärittäisi kesän alkamisen kunnolla myös maisemien kesäilmeen katsannossa; tuomen kukinnan aikanahan pääosa Suomen luonnonvaraisista puista ja pensaista on jo yli puolilehdessä / lähes täysilehdessä, joka on riittävä kesän merkki visuaalisesti.
Tuomen kukintahan vaihtelee ajallisesti myös lämpösumman kertymisen mukaan vuosittain, joten siinä olisi toisaalta myös joka kertaista vaihtelua tällaiseen lisämäärittämiseen. Tänä vuonna tuo ensi viikon helle mahdollistanee tuomen kukinnan alkamisen jo sen viikon lopussa eli tämänlaisen lisämääritelmänkin mukaan kesän alku tulisi olemaan nyt siltikin etuajassa...
Tuo toinen tämän kertaisen termisen kesän alkamista koskeva erikoisuus on siis ollut tuo kesälämmön alueellinen suppeus ja jyrkkärajaisuus Etelä-Suomen alueella. Tätä tarkastelua varten olen ottanut alle päivälämpötilojen (Maksimilämpötilat) seurantaan viime keskiviikosta eli toissapäivästä alkaen talvien pakkas- ja kesien helleseurannoistani tutut Etelä- ja osin Keski-Suomen eteläosien paikkakunnat. Lähteenä Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivujen lämpötilakuvaajat.
Minulla ei ole ollut nyt käytössäni (eikä ole ollut jaksamista - ehtimistä laskea tarkkaan jokaiselta paikalta em. kuvaajien perusteella) kaikkia lämpötilatietoja vuorokausikeskilämpötilojen määrittämistä varten. Päivälämpötilat ovat silti tässä siitä hyviä indikaattoreita tuota +10 asteen vuorokausikeskilämpötilan rajaakin koskien, koska yli +15 asteen maksimilämpötiloista voidaan jo varsin hyvin arvella ko. termisen kesän alkamisen raja-arvon olevan jo ylitetty; Etelä-Suomessahan tähän aikaan lämpötilan vuorokausivaihtelu on tyypillisesti noin 10 asteen luokkaa, mutta tällä viikolla se on ollut jopa vähän sitä pienempikin kosteissa ja melko rusaspilvisissäkin säissä.
Alla on siis ko. seurantalista ja jatkan sen päivittämistä tämän viikon sunnuntaihin saakka. Se on myös esimakua ensi viikon helleseurannasta, joka tulee olemaan siis tämän vuoden ensimmäinen osa Kesän 2013 kuumin päivä -seurantaani.
Jätän kunkin alla olevan päivän suursäätilalliset selitykset seuraavaan sääraporttiini, joten kuvailen seuraavaksi vain termisen kesän alkamisen kannalta ko. tarkastelualueen tilannetta ja lämpimimmän kolkan sijoittumista päivittäin pienien selityksien kera >>
Tähän mennessä kertyneistä ke - pe päivistä nähdään, kuinka Mikkeli, Jyväskylä, Savonlinna, Joensuu ja Ilomantsi maakuntineen ovat jääneet paitsi keskeytymättömästä kesälämmöstä, koska torstaina vallitsi kolea päivä lämmintä ilmaa rajanneen sadealueen alla ko. alueilla. Joensuu ja Ilomantsi olivat tänään pe jopa entistäkin koleampia Pohjois-Venäjältä virranneen ilman takia. Lisäksi vielä kylmien merialueiden lämpöä vähentävä vaikutus on näkynyt kaikkein merellisimmillä paikoilla, joista tuo Kotka Rankki on esimerkki. Nämä alueet ovat siis vielä selvästi paitsiossa termisen kesän alkamisesta. Lähipäivinä näillä alueilla on kuitenkin lämpenemässä...
Lämpimintä on ollut puolestaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien paikoilla; pikanteimmin torstaina, kun Baltiaan ulottunut helleilmamassa antoi täpärästi voimakasta lämpöä tännekin, jolloin Porvoossa mitattiin jopa +23 astetta; Ilta Sanomien juttu. Tämä kapea eteläisimmän Suomen vyöhyke on siis varmimmin termisen kesän aluetta jo nyt ja tällä alueella maisemien vihertyminen onkin pisimmällä. Päivitän lisää tietoja tämän jatkoksi lauantain ja sunnuntain lämpötilojen osalta...
Päivitys sunnuntaina 12.5.2013 klo. 00:45: Lauantain maksimilämpötilat on nyt päivitetty; niiden mukaan lämpimin alue keskittyi nyt aikaisempaa vähän idemmäksi ja pohjoisemmaksi; lämpökeskus oli Itä-Uudeltamaalta Päijät- ja Kanta-Hämeeseen. Lahden seudulla +20 astetta ylitettiin merkittävimmin. Sen sijaan itäisimpien osien (Savonlinna, Joensuu, Ilomantsi) koleus antoi vain vähän periksi. Kesälämpö tosin valtasi lännempänä niinkin pohjoista kuin Jyväskylän seutua. Meren äärellä oli edelleen koleaa, kuten Kotka Rankissa.
Päivitys maanantaina 13.5.2013 klo. 00:30: Sunnuntain maksimilämpötilat on nyt päivitetty ja niistä havaitaan mm. se, että ko. päivänä +20 astetta jäi saavuttamatta, mikä johtui etenkin runsaasta pilvisyydestä. Silti laajoilla alueilla oli yhä tavanomaista lämpimämpää ja nyt viimein myös itäisimmissä osissa päästiin melko leppeisiin lukemiin. Aivan meren äärellä olikin nyt koleinta. Lisäksi yöllä sisämaassa minimilämpötilat laskivat paikoin vajaaseen +5 asteeseen poikkeuksena aikaisemmista leudoista öistä.
Tämä seuranta päättyy tähän, mutta ensi viikon (Alkanut viikko 20) sääennusteissa edelleen loppuviikoksi näkyvä helleaalto antaa aiheen helleseurannalle alkaen joko torstaina tai perjantaina. Alkaneen viikon alussakin on varsin kesäistä jo koko tarkastelualuetta ajatellen, joten termisen kesän pariin päästään yhä laajemmin.
Keskiviikon 8.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +20 astetta, Salo +21 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +19 astetta, Tampere +19 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +18 astetta, Vantaa +20 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +19 astetta, Lappeenranta; Lepola +17 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +15 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +17 astetta, Savonlinna +16 astetta, Joensuu +14 astetta ja Ilomantsi +14 astetta.
Torstain 9.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +17 astetta, Salo +19 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +16 astetta, Tampere +17 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +20 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +18 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +16 astetta, Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +13 astetta, Joensuu +14 astetta ja Ilomantsi +13 astetta.
Perjantain 10.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +16 astetta, Salo +19 astetta, Pori +15 astetta, Hämeenlinna +19 astetta, Tampere +17 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +18 astetta, Hyvinkää +19 astetta, Lahti +20 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +18 astetta, Lappeenranta; Lepola +17 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +11 astetta, Mikkeli +16 astetta, Jyväskylä +16 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +9 astetta ja Ilomantsi +7 astetta.
Lauantain 11.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +17 astetta, Salo +18 astetta, Pori +16 astetta, Hämeenlinna +20 astetta, Tampere +19 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +21 astetta, Hyvinkää +20 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +20 astetta, Porvoo +19 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +18 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +10 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +13 astetta, Joensuu +12 astetta ja Ilomantsi +14 astetta.
Sunnuntain 12.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +16 astetta, Salo +17 astetta, Pori +17 astetta, Hämeenlinna +16 astetta, Tampere +16 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +17 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +18 astetta, Porvoo +17 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +12 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +17 astetta, Savonlinna +17 astetta, Joensuu +16 astetta ja Ilomantsi +15 astetta.
Monday, May 06, 2013
Viikon 18 sää vuonna 2013: Vaihtelevan epävakaista ja ajoittain rajutuulista normaaliviileydessä; la pieni lämpöaalto (Päivitetty!)
Yleiskuvaus viikon 18 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Säätä sävytti vahvasti lännestä vyöryneiden matalapaineiden sarja, jonka myötä oli epävakaista etenkin ma - to välillä; tällöin oli ajoittain hyvinkin voimakastuulista ja rintamasysteemien mukana pilvitilanteet vaihtelivat runsaspilvisestä selkeään ja ajoittain saatiin kuurottaisia sateita. Eniten satoi heti ma-ti yönä ja tiistaina sisämaan rankoissa iltapäiväkuuroissa. Pe - la aikana oli poutaisinta, jolloin sää myös lämpeni niin, että la sisämaassa ylitettiin vuoden ensimmäisen kerran +15 astetta paikoin. Yöt olivat kuitenkin pääosin koleita ja hallaa oli useimpina öinä etenkin sisämaassa. La - su aikana taas yksi voimakastuulinen matalapaine ylitti tarkastelualueen lännestä käsin, jonka myötä sunnuntaista tuli tilapäisesti yllättävän kolea ja pilvinen päivä ennen tänään maanantaina alkanutta lämpöaaltoa.
Euroopan mittakaavassa manner-Euroopassa palattiin lämpimämpään kevätkesään, kun tilanteita sävytti pääasiassa korkeapaineinen sää; ukkoskuurottelua oli kuitenkin paikoin ja ajoittain. Kaikkein kesäisin sää vallitsi kuitenkin edelleen Itä-Euroopassa Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolilla, missä jokaisena viikon päivänä oli tuhtia hellettä; päivälämpötilat +30 asteen paikkeilla laajasti. Tämän helteen ja lännen viileämmän ilmamassan välimaastossa olleen Italian alueella voimakkaisiin ukkosiin liittyen syntyi yllättävän voimakas ja tuhoisa tornadokin viikonloppuna; iltalehden juttu. Rajuja ukkosia esiintyi toki paikoin muuallakin tuolla hellealueella. Fennoskandiaa siis vaivasi viileämpi matalapainesää ajoittain rajuine tuulineen, mutta kevättä edistävää lämpöä pääsi ajoittain eteläosiin. Pohjois-Lapissa viimeisiä lumipeitteitä kunnolla sulattavaa lämpöä jäätiin kuitenkin yhä odottamaan.
Länsi-Venäjällä kuvastui etelä-pohjoissuunnassa jyrkkä kontrasti tuon Mustanmeren tienoon helteen ja Jäämeren rannan kolean yöpakkassään välillä; viikonloppuna tuo helle pyrki vähän pohjoisemmaksi, mutta antoi vähän periksi länsiosiltaan. Samalla manner-Euroopassa lämpeni toisaalta yhä enemmän yli +20 asteen päivälämpötiloissa.
Maisemien vihertymisessä täysikesäisyys varmistui tuolla Itä-Euroopan hellealueella jyrkän kontrastisesti muihin alueisiin nähden, mutta vihertyminen eteni laajasti muuallakin manner-Euroopassa ja Britanniassa ainakin jo puoli- ja täysilehtisyyden välillä. Kunnolla hiirenkorville tultiin jo Etelä-Skandinaviassa, Baltiassa ja Moskovan pohjoispuolella, mutta Etelä-Suomen tasalla jäätiin edelleen odottamaan maisemien kunnollisen vihertymisen alkamista.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Alkaneen viikon 19 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Pitkään viime viikolla näytti siis siltä, että tällä viikolla 19 ainakin Etelä-Suomi saisi ensimmäisen kesämaistiaisen. Tänään maanantaina sisämaassa lämpenikin jo yli +15 asteen korkeapaineen muodostuttua Länsi-Euroopasta Suomen eteläreunalle. Jatkossa kesälämpöä on kyllä tulossa lisää, mutta aikaisempaa arviointia epävakaisemmissa oloissa etenkin ke jälkeen ja pääosa lämmöstä on jäämässä tällä viikolla Suomen eteläpuolelle päästen kuitenkin täpärästi Baltiaan saakka >> Aluksi ti - ke aikana korkeapaine muotoutuu Mustaltamereltä Skandinaviaan ulottuvaksi vyöhykkeeksi, jossa Etelä-Suomi lämpenee ke saakka koko ajan ja siis viimeistään ke voidaan sisämaassa ylittää +20 astetta vuoden ensimmäisen kerran. Termisen kesän alkamiselle ei silti ole vielä kunnon edellytyksiä...
Lännessä luuraa kuitenkin matalapainetoimintaa >> Aluksi Britteinsaarten tienoilla velloo matalapaine ti - ke, mutta to - pe sen itäpuolelle noin Etelä-Skandinavia - Etelä-Suomi - Baltia -alueelle alkaa muodostua osakeskustoimintaa, joka uhkaa tehdä tarkastelualueen säästä jo torstaina hyvin epävakaisen ja jopa sateisen hyvinkin lämpimän ilmamassan jäädessä näillä näkymin silloin nippa nappa juuri Baltiaan ukkosineen; Virossa saakka voisi olla mahdollisuuksia +25 asteen paikkeille, mutta Suomen puolella olisi paljon viileämpää, joskin tavanomaista lämpimämpää silti silloinkin... Sitten loppuviikolla Islannin suunnasta tulisi uutta isoa matalapainetäydennystä Norjan länsipuolelle, joka voisi edesauttaa lännestä lisää viileämpää säätä ja epävakaisuutta tarkastelualueelle ja matalapaineen osakeskus olisi pysyvämmin jossain Etelä-Skandinaviassa...
Euroopan mittakaavassa kesäinen lämpö alkaa keskittymään aluksi noin Puolan seudulle, jossa on eniten hellettä lähipäivinä. Länsi-Eurooppa siis alkaakin epävakaistua Britanniasta käsin jo huomenna ja samalla viileämmät ilmamassat ottavat tilaa. Hellealue laajenisi viikon loppua kohden Itä-Euroopassa taas Mustanmeren pohjoispuolellekin, missä nyt alkuviikolla on Länsi-Venäjälle pohjoisesta päässeen viileämmän sään takia tilapäisesti helteetöntä kesäsäätä. Tuon itään muotoutuvan uuden helteen - lämmön laajuus ja sijainti on siis ratkaisevaa Suomenkin sään kannalta viikon loppupuolella; saammeko lämpimän pyrky-yrityksen yhteydessä jopa kesäkauden ensimmäiset kunnon ukkoset su mennessä...
Kasvukausi etenee kuitenkin hyvin kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Fennoskandian pohjoisosissa ja Venäjän Jäämeren läheisillä alueilla; Täysikesäiset maisemat laajenevat Euroopassa etenkin itäosissa ja Etelä-Suomen tasallakin saadaan hiirenkorvavaihe kunnolla alkuun. Lapissa loppulumien sulaminen nopeutuu vähän.
Päivitys torstaina 9.5.2013 klo. 11:15: Eilen keskiviikkona päästiin kuin päästiinkin paikoin n. +20 asteeseen ja tänään torstaina etelästä on tulossa Baltiaan jopa hellemaistiainen, josta ulottuu lämpöä myös Etelä-Suomeen niin, että auringon kunnolla paistaessa kuurosateiden välillä voinee päivälämpötila helpostikin ylittää +20 astetta. Pilvisemmilläkin alueilla reilun +15 asteen päivälämpötilat ovat mahdollisia. Lisälämmön virtaaminen tänne alkoi jo viime yönä, jolloin yölämpötiloissa jäätiin jo +10 asteen vaiheille lännessä ja paikoin ylikin lounaiskolkassa - etelärannikolla; idässä oli tilapäisesti kylmä yö. Tilanteessa on liikkunut yöllä - aamulla rankkaakin kuurottaista sadetta koilliseen, mutta päivällä poutaisinta lienee Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, jossa siis tuo hyvin lämmin sää parhaiten mahdollistuu. Kuurosateissa voi olla lievää ukkosen mahdollisuutta.
Jatkossa uusimmat tiedot kertovat, että tämä helteisin Baltiaan nyt ulottuva annos taantuu jo perjantaista alkaen vähän kaakommaksi, mutta se jää muhimaan viikonvaihteeseen saakka Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjän eteläosiin voimistuen siellä ajankohtaan nähden hyvinkin ankaraksi helteeksi; +30 asteen paikkeille päästään lopulta Moskovaa myöten. Sen sijaan täällä tarkastelualueella on epävakaisempaa ja viileämpää, mutta silti tavanomaista korkeammat lämpötilat vallitsevat koko loppuviikon.
Tilanteen aiheuttaa pe - la se, kun Islannista Britanniaan ulottuvasta laajasta matalapaineesta jää ulottumaan kielekettä Skandinavian kautta Etelä- ja Keski-Suomen päälle; tämä pidättelee kaakossa kaikkein lämpimintä säätä ja tarkastelualueella on kuurosateisen epävakaista. Tämän takia Länsi-Eurooppa pysyy epävakaisena ja viileänä varsinkin Britteinsaarien osalta. Fennoskandiasta epävakaisinta on länsiosissa (etenkin Norja).
Kuuroja tulee tarkastelualueella pe etenkin sisämaassa ja iltapäiväpainotteisesti. Lämpötilat ovat siis kuitenkin leutoja pe - su; päivisin ne ovat +15 ja +20 asteen välillä ja öisin +5 ja +10 asteen välillä; ensi yönä tosin voidaan jäädä vielä jopa +10 asteen yläpuolellekin ennen lämpimimmän annoksen väistymistä kuurottaisen sateen kera ja toisaalta sisämaassa la - su yö voi olla koleahko n. +5 asteessa. La ja etenkin su tuo matalapaine näyttäisi heikkenevän tarkastelualueen yllä ja poutaisemman sään mahdollisuus on silloin todennäköistä. Pe - su tuulet ovat enimmäkseen heikkoja ja ajoittain on tyyntä.
Nämä viimeaikaiset ja tulevat lämpötilat voivat mahdollistaa termisen kesän alun varmistumista etuajassa, josta tulee siten hyvin erikoinen tapaus maisemien ollessa samalla viiveessä kesäilmeestä! Tästä taidan tehdä pohdintaa erikseen lisää... Tosin tämä loppuviikon lämpö vihertää Etelä-Suomen maisemia varsin nopeaan tahtiin.
Ensi viikon alussa matalapaine näyttäisi aluksi voimistuvan selvästi Britannian pohjoispuolelle ja se toisi ma - ti lisää epävakaisuutta myös Suomeen. Tosin edelleen melko lämmin sää jatkuisi ja termisen kesän alkaminen ei keskeytyisi. Sitten ennustemalleissa on ollut hyvin mielenkiintoisia mahdollisuuksia skenarioksi, jossa matalapaineet järjestäytyisivätkin Länsi-Eurooppaan etelä-pohjoissuunnassa jonoksi ja Venäjällä voimistuisi korkeapaine; tämä tietäisi tuon idän helteen laajentumista ja tuloa jossakin vaiheessa kunnolla myös tänne Suomeenkin... Tarkennusta vielä joko lauantaina tai viimeistään ensi maanantain sääraportissa.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 18 - 2013: Kasvimaailmassa on siis odotettu Etelä-Suomessa lehtipuustojen kunnollisen hiirenkorvavaiheen alkamista viileähkön sään oltua edelleen viivästyttäjä, mutta monia kasvutapahtumia mahtui silti päättyneeseen viikkoon; leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta kääntyi vihdoin lopuilleen viikonloppuna. Samalla monien pajujen (Salix sp.) ja haavan (Populus tremula) kukinnat alkoivat lähestyä huippuaan. Tuomi (Prunus padus) alkoi tulla hiirenkorvalle lämpimillä kasvupaikoilla ja jo hiirenkorvalla olivat mm. terttuselja (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), pikkuherukka (Ribes glandulosum) ja monet kuusamat (Lonicera sp.).
Tällä alkaneella viikolla 19 kasvukausi alkaa etenemään lämpimämmässä säässä ripeämmin, muttei vielä saavuttane täysin noin viikon mittaista viivettä normaaliin aikatauluun nähden; kuitenkin tuloksena on ainakin torstaihin mennessä em. lajeista esim. pajujen ja haavan kukinnan huippuvaiheen ohittuminen ja koivuihin (Betula sp.) tulee hiirenkorvat vihdoinkin. Samalla metsävaahtera (Acer platanoides) aloittaa kukintansa, em. jo hiirenkorvaistuneet lajit vihreytyvät yhä pikantimmin ja hiirenkorvat tulevat myös jo mm. katsuraan (Cercidiphyllum japonicum), moniin pihlajiin (Sorbus sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) paljastaa lehtensä tyypillisinä kurttuisina rypässommitelmina jättimäisiksi jo paisuneista silmuistaan. Onnenpensaiden (Forsythia sp.) kukinta yleistyy samalla ja rusokirsikka (Prunus sargentii) alkaa paljastaa kukkasilmujaan tumman purppuraisina. Viime viikon kasvilajina esittelemäni ptelea (Viikon 18 kasvivalokuva: Ptelea (Ptelea trifoliata)) joutuu kuitenkin muiden myöhäisten lehteentulijoiden tapaan odottamaan vielä melkoisen tovin vihertymistään.
Ruohovartisten lajien joukossa jo pitkään kukintaansa aloitelleet ja jatkaneet narsissit (Narcissus sp.), valkovuokot (Anemone nemorosa) ja sinililjat (Scilla siberica) tulevat kukintahuippuunsa. Leskenlehdet (Tussilago farfara), sinivuokot (Hepatica nobilis) ja krookukset (Crocus sp.) lopettavat kukintansa.
Ruohovartisten lajien joukossa kasvukauden viivettä on puuvartisiin nähden suhteessa vähemmän, koska paksun lumen alla ollut vähäinen routa edesauttoi kevään kasvuunlähtöä normaalia paremmin maassa heti sulamisen perään. Siksi nurmikot ovat vihertymässä tällä alkaneella viikolla jo lähes kauttaaltaan, mutta siihen on poikkeuksena paikoin suurista kevättulvista hitaimmin kuivuneilla mailla olevat nurmikot; ne toipuvat liikamärkyydestä hitaammin kasvuun. Nurmikoiden ensimmäistä leikkuutarvetta ei yleisesti vielä kuitenkaan tule tällä viikolla 19 ehkä yksittäisiä lämpimimpiä paikkoja lukuun ottamatta.
Maaseudulla peltoviljelyssä on päästy kylvöjen alkuun yksittäisillä parhaiten kuivuneilla ja lämpimillä pelloilla, mutta vasta tämän viikon 19 lämpö käynnistää kevätkylvöjä kunnollisemmin. Silti runsaiden lumien huhtikuisista sulamistulvista johtuen joillekin alaville pelloille ei ole vielä asiaa liikamärkyyden takia. Maaperä on kuitenkin jo kuivunut melko laajasti ja suhteellisen hyvin normaalikosteaksi ja jatkaa kuivumistaan tällä viikolla etenkin ke saakka jatkuvassa poutasäässä. Jokivirtaamat ovat jo pysyneet ja pysyvät jatkossakin normaaleina.
Vesistöjen jäät lähtivät siis käytännössä kokonaan jo päättyneen viikon aikana ja jo sillä viikolla pintavesien lämpötiloissa alettiin pian saavuttaa +5 asteen ylityksiä pienistä järvistä alkaen. Tällä viikolla +5 asteen ylittäminen yleistyy ja paikoin voidaan saavuttaa jo yli +10 asteisiakin pintavesiä. Suomenlahdellakin pintavesien lämpeneminen alkoi edistymään selvästi jo viime viikolla ja tilanteeksi alkoi muodostua tyypillinen kesäkauden lämpötilajakauma; sisälahdissa lämpimämpää vettä kuin ulapalla. Tällä viikolla 19 tämä lämpötilajako vahvistuu, mutta ulapallakin saavutetaan silti jo yhä enemmän +5 asteen tienoon lämpötiloja.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Euroopan mittakaavassa manner-Euroopassa palattiin lämpimämpään kevätkesään, kun tilanteita sävytti pääasiassa korkeapaineinen sää; ukkoskuurottelua oli kuitenkin paikoin ja ajoittain. Kaikkein kesäisin sää vallitsi kuitenkin edelleen Itä-Euroopassa Mustanmeren länsi- ja pohjoispuolilla, missä jokaisena viikon päivänä oli tuhtia hellettä; päivälämpötilat +30 asteen paikkeilla laajasti. Tämän helteen ja lännen viileämmän ilmamassan välimaastossa olleen Italian alueella voimakkaisiin ukkosiin liittyen syntyi yllättävän voimakas ja tuhoisa tornadokin viikonloppuna; iltalehden juttu. Rajuja ukkosia esiintyi toki paikoin muuallakin tuolla hellealueella. Fennoskandiaa siis vaivasi viileämpi matalapainesää ajoittain rajuine tuulineen, mutta kevättä edistävää lämpöä pääsi ajoittain eteläosiin. Pohjois-Lapissa viimeisiä lumipeitteitä kunnolla sulattavaa lämpöä jäätiin kuitenkin yhä odottamaan.
Länsi-Venäjällä kuvastui etelä-pohjoissuunnassa jyrkkä kontrasti tuon Mustanmeren tienoon helteen ja Jäämeren rannan kolean yöpakkassään välillä; viikonloppuna tuo helle pyrki vähän pohjoisemmaksi, mutta antoi vähän periksi länsiosiltaan. Samalla manner-Euroopassa lämpeni toisaalta yhä enemmän yli +20 asteen päivälämpötiloissa.
Maisemien vihertymisessä täysikesäisyys varmistui tuolla Itä-Euroopan hellealueella jyrkän kontrastisesti muihin alueisiin nähden, mutta vihertyminen eteni laajasti muuallakin manner-Euroopassa ja Britanniassa ainakin jo puoli- ja täysilehtisyyden välillä. Kunnolla hiirenkorville tultiin jo Etelä-Skandinaviassa, Baltiassa ja Moskovan pohjoispuolella, mutta Etelä-Suomen tasalla jäätiin edelleen odottamaan maisemien kunnollisen vihertymisen alkamista.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 29.4.2013: Korkeapaine siirtyi Suomen eteläpuolelta itään ja Norjan länsireunalla muhinut matalapaine siirtyi keskukseltaan hitaasti kohti Lappia. Tähän liittyen okludoituva rintamasysteemi saapui illalla Suomeen; tarkastelualueella alkupäivä oli vielä vähäpilvinen ja iltapäivällä oli kumpupilvisyyttä sisämaassa. Etelän ja lännen väliset tuulet voimistuivat kuitenkin jo aamuksi ajoittain navakoiksi. Rintamasateet saapuivat illalla paikoin runsaina länsiosiin ja kattoivat puoleenyöhön mennessä jo suurimman osan aluetta. Yölämpötila oli sisämaan paikoin 0 tienoilta muutoin +1 ja +5 asteen välille. Päivälämpötila ehti nousta ennen sateita reiluun +10 asteeseen monin paikoin.
Tiistai 30.4.2013: Matalapaine valtasi Fennoskandian pohjoispainotteisesti, missä yksi osakeskus sijoittui länsilounaasta Etelä-Lappiin. Edellispäivänä tarkastelualueelle tullut rintamasysteemi viiletti sateineen jo yön aikana pois itään ja sen jälkeen vallitsi illansuuhun saakka voimakas ja kuurosateinen länsivirtaus; tuulet olivat ajoittain jopa kovapuuskaisia, mutta mainittavilta myrskyvahingoilta vältyttiin. Pilvisyys pysyi aluksi runsaana etelärannikkoa myöten, mutta iltapäivällä paikoin rankkoja ja raesateisia kuuroja kehittyi lähinnä vain sisämaassa. Illaksi etelärannikko selkeni jopa lähes kokonaan, mutta sisämaassa kuurojen jäljiltä jäi vielä runsaammin pilviä. Länsituuli heikkeni illalla vähitellen. Yölämpötila pysyi +5 asteen vaiheilla, mutta päivälämpötila jäi vain +5 ja +9 asteen välille.
Keskiviikko 1.5.2013: Matalapaine siirtyi vähitellen Lapista Vienanmeren yli itään. Toisaalta uusi pieni ja pippurinen matalapaine muodostui heti perään Norjan länsireunalla. Ennen sen vaikutusta Suomeen ehti tulla illaksi heikko korkeapaineen selänne lännestä ja Suomen eteläpuolelle muodostui itä-länsisuuntainen korkeapainevyöhyke. Tarkastelualueella länsituulet kääntyivät yön aikana luoteeseen ja voimistuivat pian uudelleen; etenkin iltapäivällä puuskat olivat navakoita - kovia etenkin idässä. Sää oli muutoin selkeää / lähes selkeää, mutta iltapäivällä kumpupilvisyyttä syntyi itäpainotteisesti sisämaassa, missä Saimaan tienoilta pohjoiseen esiintyi heikkoja vesikuuroja. Aurinkoisinta oli etelärannikolla ja lounaassa. Illalla tuulet heikkenivät selvästi ja alkoivat kääntyä lounaaseen. Samalla aluetta ylitti hajanaista untuvapilvilauttaa lännestä mahdollistaen kaunista iltaruskoa. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä; monin paikoin hallaa. Päivälämpötila oli reilussa +10 asteessa; luoteistuuli takasi etelärannikon lämpimimmäksi kaistaleeksi, missä oli paikoin jopa n. +14 astetta.
Torstai 2.5.2013: Korkeapainevyöhyke pysyi sijoillaan Suomen eteläpuolella Etelä-Skandinaviasta Baltian yli Venäjälle. Norjan länsireunalla olleesta matalapaineesta venyi osakeskus Oulun kohdilta itään rintamasysteemin kera. Tarkastelualueella tuo rintamaylitys jäi etelärannikolla vähäpilviseksi, mutta sisämaassa ylä- ja keskipilvilauttailua oli ajoittain runsaammin ja aivan pohjoisessa oli vesikuurojakin paikoin iltapäivällä. Illalla koko alueella selkeni kokonaan ja sitä ennen ehti olla hetken rintaman jälkeistä kumpupilvisyyttä. Länsi-lounaistuulet voimistuivat ennen rintamaa paljon ollen alkuiltapäivällä ajoittain taas jopa kovapuuskaisia. Rintaman ylityksen jälkeen tuulet kääntyivät länsiluoteeseen ja heikkenivät selvästi. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä; paikoin hallaa. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; etelärannikko oli edellispäivää selvästi kylmempi tuulen puhallettua melko kylmän Itämeren suunnasta.
Perjantai 3.5.2013: Suomen eteläpuolinen itä-länsisuuntainen korkeapainevyöhyke siirtyi hieman pohjoisemmaksi Suomen kohdalla. Matalapainetta jäi heikkenemään Fennoskandian pohjoisosiin, mutta illalla uutta pientä matalapainejonoa muodostui Britanniasta Skandinaviaan osana Islannin tienoon voimakkaan matalapaineen itäreunaa. Tarkastelualueella sää pysyi muutoin selkeänä, mutta iltapäivällä sisämaassa oli vähäistä kumpupilvisyyttä ja illalla lännestä lipui yläpilviharsoja paikalle. Tuulet heikkenivät viimeistään yöllä pysyen heikkoina - kohtalaisina päivän mittaan ja suuntanaan enimmäkseen länsi. Yölämpötila oli 0 ja +4 asteen välillä ja hallaa oli heikkotuulisimmilla paikoilla etenkin sisämaassa. Päivälämpötila oli +10 asteen vaiheilla; sisämaassa vähän ylikin.
Lauantai 4.5.2013: Islannin tienoilla pysyi voimakas matalapaine ja sen itäreunalla pienien matalapaineiden jonoa siirtyi Skandinaviasta Lappiin lounais-koillissuuntaisen rintamasysteemin kera tuoden Suomeen lämpimämpää ilmaa. Toinen pieni matalapaine jäi kauemmaksi Suomen etelä-kaakkoispuolelle liikkuen koilliseen. Tarkastelualueella em. rintamasysteemin eteläreunalla liikkui vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttoja koilliseen koko päivän; pilvisintä oli sisämaassa ja etenkin siellä pilvet muotoutuivat ajoittain hyvin pikanteiksi mantelipilviksi iltapäivällä tuuliväänteen takia. Kuurosateita esiintyi eteläisimmillään vain n. Tampereen tasalla. Lounaistuulet olivat yöllä - aamulla hyvin heikkoja, mutta voimistuivat iltapäiväksi ja illaksi ajoittain navakoiksi. Yölämpötila oli 0 ja +5 asteen välillä; vähäpilvisimmillä paikoilla hieman hallaa. Päivälämpötila kohosi +12 ja +15 asteen välille; sisämaassa paikoin jopa vähän +15 asteen yläpuolelle.
Sunnuntai 5.5.2013: Islannin tienoilla pysyi iso matalapaine ja läntisessä Euroopassa vahvistui korkeapaine. Skandinavian - Lapin matalapainesysteemistä siirtyi osakeskus yön ja aamun aikana Keski-Skandinaviasta Keski-Suomen yli itään; sen mukana kylmä rintama ylitti tarkastelualueen yöllä - aamulla lyhytaikaisen kuurottaisen sateen kera länsituulten oltua kohtalaisia - navakoita. Rintaman jälkipuolella oli lyhytaikainen vähäpilvinen hetki, mutta heti perään matalapaineen länsireunalla vallinneessa koleassa ja voimakkaassa pohjois-luoteisvirtauksessa vallitsi pitkään runsas alapilvikansi kumpukerrospilvinä. Lisäksi heikkoja vesikuuroja tuli edelleen etenkin itäosan sisämaassa. Tuulet olivat samalla taas ajoittain jopa kovapuuskaisia. Loppuillalla lännestä lähestyneen korkeapaineen selänteen myötä pohjoistuulet heikkenivät lännestä alkaen hyvin nopeasti ja sää selkeni kokonaan. Yölämpötila vaihteli em. rintamaylityksen mukaan; ennen rintamaa oli lähes +10 astetta ja sen jälkeen etenkin lännessä ehti kylmetä vajaaseen +5 asteeseen ennen aamua. Päivälämpötila jäi +5 ja +10 asteen välille koleassa tuulessa; lounaiskolkassa paikoin reilut +10 astetta. Illalla lännen seljenneessä sisämaassa kylmeni nopeasti lähelle nollaa.
Lännessä luuraa kuitenkin matalapainetoimintaa >> Aluksi Britteinsaarten tienoilla velloo matalapaine ti - ke, mutta to - pe sen itäpuolelle noin Etelä-Skandinavia - Etelä-Suomi - Baltia -alueelle alkaa muodostua osakeskustoimintaa, joka uhkaa tehdä tarkastelualueen säästä jo torstaina hyvin epävakaisen ja jopa sateisen hyvinkin lämpimän ilmamassan jäädessä näillä näkymin silloin nippa nappa juuri Baltiaan ukkosineen; Virossa saakka voisi olla mahdollisuuksia +25 asteen paikkeille, mutta Suomen puolella olisi paljon viileämpää, joskin tavanomaista lämpimämpää silti silloinkin... Sitten loppuviikolla Islannin suunnasta tulisi uutta isoa matalapainetäydennystä Norjan länsipuolelle, joka voisi edesauttaa lännestä lisää viileämpää säätä ja epävakaisuutta tarkastelualueelle ja matalapaineen osakeskus olisi pysyvämmin jossain Etelä-Skandinaviassa...
Euroopan mittakaavassa kesäinen lämpö alkaa keskittymään aluksi noin Puolan seudulle, jossa on eniten hellettä lähipäivinä. Länsi-Eurooppa siis alkaakin epävakaistua Britanniasta käsin jo huomenna ja samalla viileämmät ilmamassat ottavat tilaa. Hellealue laajenisi viikon loppua kohden Itä-Euroopassa taas Mustanmeren pohjoispuolellekin, missä nyt alkuviikolla on Länsi-Venäjälle pohjoisesta päässeen viileämmän sään takia tilapäisesti helteetöntä kesäsäätä. Tuon itään muotoutuvan uuden helteen - lämmön laajuus ja sijainti on siis ratkaisevaa Suomenkin sään kannalta viikon loppupuolella; saammeko lämpimän pyrky-yrityksen yhteydessä jopa kesäkauden ensimmäiset kunnon ukkoset su mennessä...
Kasvukausi etenee kuitenkin hyvin kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Fennoskandian pohjoisosissa ja Venäjän Jäämeren läheisillä alueilla; Täysikesäiset maisemat laajenevat Euroopassa etenkin itäosissa ja Etelä-Suomen tasallakin saadaan hiirenkorvavaihe kunnolla alkuun. Lapissa loppulumien sulaminen nopeutuu vähän.
Päivitys torstaina 9.5.2013 klo. 11:15: Eilen keskiviikkona päästiin kuin päästiinkin paikoin n. +20 asteeseen ja tänään torstaina etelästä on tulossa Baltiaan jopa hellemaistiainen, josta ulottuu lämpöä myös Etelä-Suomeen niin, että auringon kunnolla paistaessa kuurosateiden välillä voinee päivälämpötila helpostikin ylittää +20 astetta. Pilvisemmilläkin alueilla reilun +15 asteen päivälämpötilat ovat mahdollisia. Lisälämmön virtaaminen tänne alkoi jo viime yönä, jolloin yölämpötiloissa jäätiin jo +10 asteen vaiheille lännessä ja paikoin ylikin lounaiskolkassa - etelärannikolla; idässä oli tilapäisesti kylmä yö. Tilanteessa on liikkunut yöllä - aamulla rankkaakin kuurottaista sadetta koilliseen, mutta päivällä poutaisinta lienee Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, jossa siis tuo hyvin lämmin sää parhaiten mahdollistuu. Kuurosateissa voi olla lievää ukkosen mahdollisuutta.
Jatkossa uusimmat tiedot kertovat, että tämä helteisin Baltiaan nyt ulottuva annos taantuu jo perjantaista alkaen vähän kaakommaksi, mutta se jää muhimaan viikonvaihteeseen saakka Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjän eteläosiin voimistuen siellä ajankohtaan nähden hyvinkin ankaraksi helteeksi; +30 asteen paikkeille päästään lopulta Moskovaa myöten. Sen sijaan täällä tarkastelualueella on epävakaisempaa ja viileämpää, mutta silti tavanomaista korkeammat lämpötilat vallitsevat koko loppuviikon.
Tilanteen aiheuttaa pe - la se, kun Islannista Britanniaan ulottuvasta laajasta matalapaineesta jää ulottumaan kielekettä Skandinavian kautta Etelä- ja Keski-Suomen päälle; tämä pidättelee kaakossa kaikkein lämpimintä säätä ja tarkastelualueella on kuurosateisen epävakaista. Tämän takia Länsi-Eurooppa pysyy epävakaisena ja viileänä varsinkin Britteinsaarien osalta. Fennoskandiasta epävakaisinta on länsiosissa (etenkin Norja).
Kuuroja tulee tarkastelualueella pe etenkin sisämaassa ja iltapäiväpainotteisesti. Lämpötilat ovat siis kuitenkin leutoja pe - su; päivisin ne ovat +15 ja +20 asteen välillä ja öisin +5 ja +10 asteen välillä; ensi yönä tosin voidaan jäädä vielä jopa +10 asteen yläpuolellekin ennen lämpimimmän annoksen väistymistä kuurottaisen sateen kera ja toisaalta sisämaassa la - su yö voi olla koleahko n. +5 asteessa. La ja etenkin su tuo matalapaine näyttäisi heikkenevän tarkastelualueen yllä ja poutaisemman sään mahdollisuus on silloin todennäköistä. Pe - su tuulet ovat enimmäkseen heikkoja ja ajoittain on tyyntä.
Nämä viimeaikaiset ja tulevat lämpötilat voivat mahdollistaa termisen kesän alun varmistumista etuajassa, josta tulee siten hyvin erikoinen tapaus maisemien ollessa samalla viiveessä kesäilmeestä! Tästä taidan tehdä pohdintaa erikseen lisää... Tosin tämä loppuviikon lämpö vihertää Etelä-Suomen maisemia varsin nopeaan tahtiin.
Ensi viikon alussa matalapaine näyttäisi aluksi voimistuvan selvästi Britannian pohjoispuolelle ja se toisi ma - ti lisää epävakaisuutta myös Suomeen. Tosin edelleen melko lämmin sää jatkuisi ja termisen kesän alkaminen ei keskeytyisi. Sitten ennustemalleissa on ollut hyvin mielenkiintoisia mahdollisuuksia skenarioksi, jossa matalapaineet järjestäytyisivätkin Länsi-Eurooppaan etelä-pohjoissuunnassa jonoksi ja Venäjällä voimistuisi korkeapaine; tämä tietäisi tuon idän helteen laajentumista ja tuloa jossakin vaiheessa kunnolla myös tänne Suomeenkin... Tarkennusta vielä joko lauantaina tai viimeistään ensi maanantain sääraportissa.
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 18 - 2013: Kasvimaailmassa on siis odotettu Etelä-Suomessa lehtipuustojen kunnollisen hiirenkorvavaiheen alkamista viileähkön sään oltua edelleen viivästyttäjä, mutta monia kasvutapahtumia mahtui silti päättyneeseen viikkoon; leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta kääntyi vihdoin lopuilleen viikonloppuna. Samalla monien pajujen (Salix sp.) ja haavan (Populus tremula) kukinnat alkoivat lähestyä huippuaan. Tuomi (Prunus padus) alkoi tulla hiirenkorvalle lämpimillä kasvupaikoilla ja jo hiirenkorvalla olivat mm. terttuselja (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), pikkuherukka (Ribes glandulosum) ja monet kuusamat (Lonicera sp.).
Tällä alkaneella viikolla 19 kasvukausi alkaa etenemään lämpimämmässä säässä ripeämmin, muttei vielä saavuttane täysin noin viikon mittaista viivettä normaaliin aikatauluun nähden; kuitenkin tuloksena on ainakin torstaihin mennessä em. lajeista esim. pajujen ja haavan kukinnan huippuvaiheen ohittuminen ja koivuihin (Betula sp.) tulee hiirenkorvat vihdoinkin. Samalla metsävaahtera (Acer platanoides) aloittaa kukintansa, em. jo hiirenkorvaistuneet lajit vihreytyvät yhä pikantimmin ja hiirenkorvat tulevat myös jo mm. katsuraan (Cercidiphyllum japonicum), moniin pihlajiin (Sorbus sp.) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) paljastaa lehtensä tyypillisinä kurttuisina rypässommitelmina jättimäisiksi jo paisuneista silmuistaan. Onnenpensaiden (Forsythia sp.) kukinta yleistyy samalla ja rusokirsikka (Prunus sargentii) alkaa paljastaa kukkasilmujaan tumman purppuraisina. Viime viikon kasvilajina esittelemäni ptelea (Viikon 18 kasvivalokuva: Ptelea (Ptelea trifoliata)) joutuu kuitenkin muiden myöhäisten lehteentulijoiden tapaan odottamaan vielä melkoisen tovin vihertymistään.
Ruohovartisten lajien joukossa jo pitkään kukintaansa aloitelleet ja jatkaneet narsissit (Narcissus sp.), valkovuokot (Anemone nemorosa) ja sinililjat (Scilla siberica) tulevat kukintahuippuunsa. Leskenlehdet (Tussilago farfara), sinivuokot (Hepatica nobilis) ja krookukset (Crocus sp.) lopettavat kukintansa.
Ruohovartisten lajien joukossa kasvukauden viivettä on puuvartisiin nähden suhteessa vähemmän, koska paksun lumen alla ollut vähäinen routa edesauttoi kevään kasvuunlähtöä normaalia paremmin maassa heti sulamisen perään. Siksi nurmikot ovat vihertymässä tällä alkaneella viikolla jo lähes kauttaaltaan, mutta siihen on poikkeuksena paikoin suurista kevättulvista hitaimmin kuivuneilla mailla olevat nurmikot; ne toipuvat liikamärkyydestä hitaammin kasvuun. Nurmikoiden ensimmäistä leikkuutarvetta ei yleisesti vielä kuitenkaan tule tällä viikolla 19 ehkä yksittäisiä lämpimimpiä paikkoja lukuun ottamatta.
Maaseudulla peltoviljelyssä on päästy kylvöjen alkuun yksittäisillä parhaiten kuivuneilla ja lämpimillä pelloilla, mutta vasta tämän viikon 19 lämpö käynnistää kevätkylvöjä kunnollisemmin. Silti runsaiden lumien huhtikuisista sulamistulvista johtuen joillekin alaville pelloille ei ole vielä asiaa liikamärkyyden takia. Maaperä on kuitenkin jo kuivunut melko laajasti ja suhteellisen hyvin normaalikosteaksi ja jatkaa kuivumistaan tällä viikolla etenkin ke saakka jatkuvassa poutasäässä. Jokivirtaamat ovat jo pysyneet ja pysyvät jatkossakin normaaleina.
Vesistöjen jäät lähtivät siis käytännössä kokonaan jo päättyneen viikon aikana ja jo sillä viikolla pintavesien lämpötiloissa alettiin pian saavuttaa +5 asteen ylityksiä pienistä järvistä alkaen. Tällä viikolla +5 asteen ylittäminen yleistyy ja paikoin voidaan saavuttaa jo yli +10 asteisiakin pintavesiä. Suomenlahdellakin pintavesien lämpeneminen alkoi edistymään selvästi jo viime viikolla ja tilanteeksi alkoi muodostua tyypillinen kesäkauden lämpötilajakauma; sisälahdissa lämpimämpää vettä kuin ulapalla. Tällä viikolla 19 tämä lämpötilajako vahvistuu, mutta ulapallakin saavutetaan silti jo yhä enemmän +5 asteen tienoon lämpötiloja.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Sunday, May 05, 2013
Viikon 18 kasvivalokuva: Ptelea (Ptelea trifoliata)
Edellissyksyltä saakka säilyneitä ptelean (Ptelea trifoliata) hedelmiä kuvattuna perjantaina 3.5.2013 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Viikolla 18 kasvukauden eteneminen oli Etelä-Suomessa vielä sen verran jumittavaa ja noin viikon myöhässä tavanomaisesta, että puiden ja pensaiden yleinen lehteenpuhkeaminen jäi vielä tapahtumatta yksittäisiä varhaisimpia vihertyjiä lukuun ottamatta. Niinpä tässä vaiheessa päätinkin kääntää katseeni erikoisesti vielä viime syksyyn, sillä sieltä saakka muutamat puu- ja pensaslajit ovat säilyttäneet hyvinkin erinomaisesti hedelmiään näytillä oksillaan jopa tänne toukokuulle asti. Täten tällaiset lajit osoittavat erinomaista talviajankin hedelmäestetiikkaansa. Kuvan ptelea (Ptelea trifoliata) on tästä yksi parhaimmista esimerkeistä.
Muita vastaavia vielä keväälläkin edellissyksyn hedelmiään oksillaan usein pitäviä ovat mm. kaljukultasade (Laburnum alpinum), jalokastanja (Castanea sativa), lehtosaarni (Fraxinus excelsior), punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) sekä osittain puistolehmus (Tilia X vulgaris) ja mongolianvaahtera (Acer ginnala subsp. ginnala).
Ptelea on kotoisin Pohjois- ja Keski-Amerikasta, missä sen luonnonvarainen alue kattaa Meksikon keskiosia ja Yhdysvalloissa etenkin Mississippijoen tienoota ja maan itäosia hajanaisina alueina Suurten järvien etelärannoille saakka. Luontaisia kasvupaikkoja ko. pensaalla ovat mm. kivikkoisten rinteiden metsissä aluskasvillisuutena. Suomessa laji on melko arkana pidetty, mutta tarkkoja ja kattavia tietoja menestymisestä ei vielä ole, koska pensas on vielä sen verran harvinaisesti viljelty / kokeiltu. Menestymisvyöhykkeelle I lajia kannattaa suositella ja parhaimmille paikoille vyöhykkeelle II ainakin kokeiluun.
Pensaan hedelmät ovat siis sen yksi tärkeimmistä koriste-elementeistä, mutta näin keväällä se on myös siitä erikoinen, että se puhkeaa lehteen hyvin myöhään; normaali hiirenkorvalle puhkeamisen aika Etelä-Suomessa on aikaisintaan toukokuun viimeiseltä viikolta alkaen ja monesti selvemmin vasta kesäkuun alussa, kuten tänä vuonna saattaa käydä kasvukauden hidastellessa... Puhkeamissävy on vaaleanvihreä / keltavihreä. Täysilehteen kasvu tapahtuu kuitenkin varsin nopeasti jo kesäkuun loppuun mennessä; lehdet ovat kolmilehdykkäisiä ja raikkaan sekä kiiltävän vihreitä. Eri lehdykät vaihtelevat kooltaan ja voivat olla isoimmillaan jopa n. 10 cm pitkiä. Keskimmäinen lehdykkä on yleensä isoin.
Kukinta on lajilla täysilehteen tulon tienoilla eli Etelä-Suomen oloissa kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin tiheissä pallomaisissa tertuissa on heikkotuoksuisia ja vihertävänkeltaisia melko huomaamattomia kukkia. Niistä kehittyy myös melko nopeasti nuo siivelliset pähkylähedelmät, jotka muistuttavat isoa ja kovarakenteista jalavien (Ulmus sp.) hedelmää tai jopa perunalastua. Täysikoossa ne ovat jo elokuun alkuun mennessä ja säilyvät ruskan alkuun vaaleanvihreinä. Ruska on lajilla kirkkaankeltainen ja tapahtuu yllättävän varhain huipentuen viimeistään lokakuun alkupuolella. Samalla nuo hedelmät muuttuvat vaaleanruskeiksi ja säilyvät oksilla siis Suomen oloissa jopa seuraavaan kevääseen saakka lähes kauttaaltaan.
Suomen oloissa pensas kasvaa n. 2 - 5 m korkeaksi ja pallomaisen leveäksi, mutta lämpimämmissä maissa pteleasta voi kehittyä yli 5 m korkeita pikkupuitakin. Suomessa laji sopii hyvin yksittäispensaaksi tai muutaman pensaan ryhmäksi, jossa parhaimmat koriste-elementit eli ruska ja sen jälkeen koko talven säilyvät hedelmät otetaan huomioon sijoittelussa: Kirkas keltainen ruska sopii yhteen mm. tummien ja sinertäväneulasisten havupensaiden kanssa tai kirkasta punaista ruskaa tekevien pensaiden kanssa. Talvihedelmät erottuvat hienosti mm. taivasta vasten tarkasteltuna, jolloin juuri omana erillisenä istutuksena ptelea on myös hyvä. Keväällä myöhään säilyvä talviasu voi olla myös hauskana kontrastina aikaisin lehteen tulleiden pensaiden / pikkupuiden kanssa.
Lajin talvenarkuudesta johtuen kannattaa suosia aina lämpimiä ja aurinkoisia kasvupaikkoja. Ptelea kestää hieman kuivuuttakin, mutta saviset ja märän alavat paikat ovat pahasta. Myöhäinen lehteentulo auttaa välttämään lajin pakkasarkoja nuoria lehtiä joutumasta myöhäisten keväthallojen kouriin; silti kannattaa välttää hallanarkoja istutuspaikkoja.
Mainittakoon lopuksi, että ptelea on ollut Pohjois-Amerikassa perinteinen intiaanien rohdoskasvi; pensaalla onkin mm. aromaattisia ominaisuuksia. Laji ei ole kovin tunnettu tai yleinen länsimaisessa puutarha- ja puistokulttuurissa. Suosittelen sitä kuitenkin otettavaksi paremmin viljelyyn etenkin talviestetiikkansa ja hienon ruskansa ansiosta.
Vuoden 2012 viikon 18 kasvivalokuvaesittely >> Viikon 18 kasvivalokuva: Terttuselja (Sambucus racemosa).
Päättyneen talven lumenauraamisesta aiheutettujen puustovaurioiden kaksi päätyyppiä Espoon Tapiolassa
Aurauskalustolla kolhittua rauduskoivua (Betula pendula) kuvattuna Espoon Tapiolassa torstaina 2.5.2013.
Aurauskalustolla ja lumenkasaamisella murjottua omenapuuta (Malus sp.) kuvattuna Espoon Tapiolassa tiistaina 16.4.2013.
Päättyneen talven aikana olen taas kiinnittänyt paljon huomiota lumenauraamisessa ilmenneisiin ongelmiin, joka oli taas merkittävästi esillä Etelä-Suomen runsaslumisuuden takia. Yksi osa sitä oli tälläkin kertaa kasvillisuudelle aiheutetut vahingot johtuen huolimattomasta ja liian vähän suunnitellusta auraamisesta. Sopivasti juuri ennen tällä viikolla 19 alkavaa puustolehtimistä esittelen tässä puustolle aiheutettujen aurausvahinkojen kaksi päätyyppiä, joita ilmeni tällä Espoon Tapiolan alueella taas varsin paljon ja harmillisen näkyvästikin.
Ylemmässä kuvassa nähdään sitä, kuinka kujannepuustoa on kolhittu ajamalla auraustraktorilla ko. puihin nähden liian lähellä ja huolimattomasti. Ilmeisesti traktorin kauhalla on huitaistu puuta eikä tämä ole ko. paikalla edes ainoa tapaus, vaan viereisissä muutamassa muussakin puussa näkyy vastaavia lohkeamia. Tämä oli päättyneen talven aikana merkittävä erikoisuus, sillä koskaan aikaisemmin reilun 10 vuoden aikana en ole havainnut vastaavasti näin pahaa kolhimistapausta tällä paikalla.
Koivuille on tyypillistä, että tällaiset tuoreet vauriokohdat vuotavat nyt keväällä mahlaa, kuten kuvassa nähdään. Myöhemmin nämä vauriokohdat ovat herkkiä lahovaurioille, kun lohkeamat eivät kasva vielä useaan vuoteen umpeen. Sellainen puolestaan lyhentää puun ikää ja tekee vuosien mittaan puusta jopa vaarallisenkin myrskytuulissa. Kyse ei siis ole mistään pikkuhuolimattomuudesta, vaan tällä on johdannaisseurauksena jossakin vaiheessa myös ihmisille vaaran aiheuttaminen! Toki tuolla tavalla kolhitut rungot ovat näkyvällä paikalla selvä esteettinenkin haitta.
Ylemmän tilanteen kuvauskohta on Pohjois-Tapiolassa Louhentien varren koivukujanteen itäisen osan pohjoispäässä.
Alemmassa kuvassa nähdään sitä, kuinka lunta on kasattu liian ronskisti puun viereen ja jopa päälle. Sen seurauksena on ollut oksiston taittumista ja murtumista hyvin selvästi. Mm. keskellä näkyy tuore taittunut oksa monien muiden lisäksi ja taustemmalla ko. puun tyven lähellä parisen talvea aikaisemmin tapahtunutta isonkin oksan taittumisvauriota samasta auraushuolimattomuussyystä johtuen.
Monesti tällaisten murskajaisten syynä on se, että aurattavaa lunta kuvitellaan kevyemmäksi kuin se usein onkaan ja siten ei ajatella sen vahinkoa tekevää voimaa. Talven aikanahan lumi kokee usein sellaista suojasään ja pakkasen vaihtelun aiheuttamaa metamorfoosia, missä lumi sitä siirreltäessä onkin muuttunut jäisen kovaksi ja siten puustoja ja istutuksia helposti murskaavaksi tuhomassaksi.
Tämä on otettava aina huomioon, kun lunta auraillaan kohdilla, missä on istutuksia lähellä! Lähtökohtaisesti tällaisia seikkoja pitääkin huomioida jo myös istutuksia suunniteltaessa.
Tuo kuvan omenapuu on ilmeisesti viljelyjäänne ja lajikkeena siten tuntematon, mutta joka tapauksessa näkyvällä paikalla ollessaan nuo vauriot ovat harmillinen esteettinen haitta, joka olisi voitu välttää, sillä alueella olisi ollut havaintoni mukaan tilaa jättää lumen kasaamista kauemmaksi ko. puusta.
Alemman tilanteen kuvauskohta on Pohjois-Tapiolassa Kalevalantien ja Riippakoivuntien risteyksestä parisenkymmentä metriä itään löytyvän kevyenliikenteen väylän alun kulmauksessa.
Subscribe to:
Posts (Atom)
