Tuesday, January 22, 2019

Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 2

Etelä-Suomi koki talven 2018-2019 ankarimman pakkasaallon tähän mennessä juuri äsken eli tämän viikon alussa ma-ti välisenä aikana - Teen tutun pakkasseurantaosan siitä nyt näin jälkikäteen, koska mm. valokuvausprojektissani viettämäni ajan takia (ja sen parissa tekeminen onkin ollut suurten lumikertymien takia viime aikoina ekstrahankalaa...) en ole ehtinyt muutenkaan taas olla aktiivinen täällä blogissani.

Tämä pakkaseurantaosa kattaa kolme vuorokautta sunnuntaista 20.1. tähän tiistaihin 22.1.: kylmintä oli kuitenkin vain lyhyen aikaa, eli tarkastelualueella lähes kaikkialla viime ma-ti välisenä yönä; monin paikoin sisämaassa kylmimmät lämpötilat saavuttivat silloin ainakin -25 ja -30 asteen välisiä lukemia, mutta yksittäisillä mantereisilla laaksopaikoilla tyynissä tuulissa oli jopa -30 astetta ankarampaakin pakkasta hyvin etelässäkin!

Suursäätilallisesti pakkasjakso lähti kehittymään jo viime viikon 3 (14. - 20.1.) puolella, kun Etelä-Suomen yli itään kulki voimakas matalapaine runsaine lumipyryineen ke-to välisenä yönä. Sen jälkeen Fennoskandiaan pääsi vaikuttamaan Jäämereltä kylmä ilmamassa, mutta sunnuntaihin 20.1. mennessä vasta Lapissa alkoi pakkasten merkittävä kiristyminen; siellä talven tähän mennessä kylmintä vaihetta vietettiin jo silloin -30 ja -35 asteen välille ankaroituneissa pakkasissa.

Tuossa vaiheessa Etelä-Suomi jäi vielä sen verran runsaspilviselle lännen ja pohjoisen välisen virtauksen alueelle, etteivät lämpötilat päässeet vielä kylmentymään paljoa, vaan ne pysyivät pääasiassa vähän -10 asteen molemmin puolin.

Sitten la-su välisenä yönä vielä yksi matalapaineen osakeskus liikkui Etelä-Suomen ylitse lumisateineen itäkaakkoonja se sitten muutti jälkipuolellaan tilanteen etelässäkin selvästi kylmempään suuntaan - Sen matalapaineen perässä nimittäin tuo em. Lapissa jo hyvin ankaroitunut pakkasilmamassa pääsi paremmin etelämmäksi ja tämän viikon aluksi korkeapaineen selänteessä nopeasti tyyntyneissä tuulissa säteilyjäähtyminen pääsi selkeässä säässä ja paksun pakkaslumipeitteenkin ansiosta myös vaikuttamaan voimakkaasti ankaroittaen pakkasia etenkin öiseen aikaan.

Tänään tiistaina heikko länsi-lounaisvirtaus on sitten päivän mittaan alkanut hitaasti päättämään tätä ankaran pakkasen jaksoa, ja samalla lännestä on tullut lumisateitakin länsiosiin tässä illalla - Lounaissaaristoa lukuun ottamatta suojasäätä ei taida silti tulla pariksi seuraavaksi vuorokaudeksi, ja ankaraa pakkasta kehittyy myös melko lähelle kytikselle Venäjän puolelle sekä osaksi Lappiin kuluvan viikon lopussa, joten uuden ankaran pakkasen aalto melko piankin saattaa olla taas mahdollista ja etenkin itäosissa tarkastelualuetta niin voi käydä...


Sitten vielä tuttu seurantaosio loppuun tilanneselostuksineen >>

Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Pakkaslukemien merkkaamisessa en enää käytä aikaisemmilta vuosilta tuttua värikoodausta, vaan uudistan sen tässä vastaavalla tavalla kuin mitä tein viime kesänä hellelämpötilojen seurannassa.

Uudistetut värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaaleansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat tummansinisellä paksufonttisella kirjasimella.

--- Päivitys keskiviikkona 23.1.2019 klo. 01:10: Päätin vielä toistamiseen kehittää uudenlaiseksi tuota lämpötilojen värikoodausta, koska tuo edellinen tapa ei mielestäni ollutkaan riittävän havainnollinen hierarkkisesti - Eli kokeillaan jatkossa tällä (uudistin nuo alla olevien listausten värit myös samalla tämän mukaan):

Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen tummansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat violetilla paksufonttisella kirjasimella.

Lukemat on pyöristetty asteiden puolivälistä ylöspäin seuraavaan kokonaiseen lukuun perinteen mukaan, vaikka Ilmatieteen laitoksen käyristä pääsisi nykyään katsomaan lukemat kymmenyksen tarkkuudella.


Sunnuntain 20.1.2019 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -3 astetta, Turku -14 astetta, Salo -14 astetta, Pori -11 astetta, Hämeenlinna -14 astetta, Tampere; Härmälä -18 astetta, Tampere; Siilinkari -13 astetta (aamulla ja illalla), Helsinki (Kaisaniemi) -13 astetta, Vantaa -15 astetta, Hyvinkää -17 astetta, Lahti -14 astetta, Kouvola -19 astetta, Porvoo -15 astetta, Lappeenranta; Lepola -18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -18 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -12 astetta, Mikkeli -19 astetta, Jyväskylä -21 astetta, Savonlinna -21 astetta, Joensuu -25 astetta ja Ilomantsi -26 astetta.

Tämän vuorokauden alussa yöllinen matalapaine lumisateineen väistyi Etelä-Suomesta itäkaakkoon, minkä perässä pohjoistuuli oli hetken melko voimakasta ja sen myötä lämpötilat lähtivät jo selvään laskuun keskipäivän paikkeillakin. Samalla sää selkeni laajasti; paikoin tosin alapilvilauttaakin jäi vielä ajelehtimaan hieman.

Sitten illalla tuulten tyyntyminen lännestä alkaen lähes kokonaan edesauttoi lämpötilojen laskua edelleen, joten kaikkialla tarkastelualueella ko. vuorokauden alimmat lämpötilat sattuivat myöhään illalla / juuri ennen puoltayötä - ajalliset poikkeukset taas tutusti sulkumaininnoin.

Em. listauksessa havaitaan, miten Lapista etelään päässyt kylmä ilmamassa vaikutti ensimmäisenä ja voimakkaimmin tarkastelualueen itä-koilliskolkassa -20 astetta kylmemmissäkin lukemissa; osaksi tuolla alueella jo edellispäivänäkin oli ollut n. - 20 asteen lämpötiloja. Vielä sulan Selkämeren ulapan takia Maarianhamina sai pohjoistuulella vielä suhteellisen leutoa säätä.

Maanantain 21.1.2019 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -15 astetta, Turku -21 astetta, Salo -26 astetta, Pori -21 astetta, Hämeenlinna -26 astetta, Tampere; Härmälä -26 astetta, Tampere; Siilinkari -25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -19 astetta, Vantaa -22 astetta, Hyvinkää -27 astetta, Lahti -27 astetta, Kouvola -23 astetta, Porvoo -23 astetta, Lappeenranta; Lepola -22 astetta (aamulla), Lappeenranta; Konnunsuo -28 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -17 astetta, Mikkeli -27 astetta, Jyväskylä -28 astetta, Savonlinna -25 astetta (aamulla), Joensuu -26 astetta (aamulla) ja Ilomantsi -25 astetta (yöllä).

Etelä-Suomen päälle asettui lännestä korkeapaineen selänne, missä tyynimmät tuulet asettuivat tarkastelualueen eteläisimpiin osiin - sen sijaan tarkastelualueen itä-koilliskolkkaan jäi vallitsemaan luoteistuulta ja ajoittaista pilvilauttailua, kun muutoin oli selkeää.

Tämän myötä ilmamassa kylmeni päivän mittaan eniten juuri tarkastelualueen eteläisimmissä osissa eli suunnilleen Pori-Tampere-Lappeenranta -tasan eteläpuolella: Niinpä itä-koilliskolkassa kylmintä olikin ko. vuorokauden aikana jo yöllä-aamulla, kun muualla kylmimmät lämpötilat sattuivat taas vasta myöhään illalla / juuri ennen puoltayötä.

Kylmimmissä vaiheissa nuo illan lämpötilat olivat sisämaassa jo monin paikoin -25 asteen kylmemmälläkin puolella, mutta saman vuorokauden yöllä-aamullakin oli ollut myös lähes yhtä kylmää kaikkialla.

Tässä vaiheessa vielä ulapiltaan laajasti sulina olleiden merialueiden takia etelä- ja länsirannikoilla havaittiin merien selvää leudontavaa vaikutusta, ja tyypillisesti eniten noissa listauksissa Maarianhaminassa ja Kotka Rankissa - tosin edellispäivästä Maarianhaminassakin kylmeni reippaasti, koska tuuli oli lakannut sulalta Selkämeren ulapalta.

Tiistain 22.1.2019 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -13 astetta, Turku -22 astetta, Salo -27 astetta, Pori -21 astetta, Hämeenlinna -27 astetta, Tampere; Härmälä -26 astetta, Tampere; Siilinkari -24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -20 astetta, Vantaa -26 astetta, Hyvinkää -29 astetta, Lahti -29 astetta, Kouvola -24 astetta, Porvoo -28 astetta, Lappeenranta; Lepola -20 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -31 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -17 astetta, Mikkeli -27 astetta, Jyväskylä -26 astetta, Savonlinna -23 astetta, Joensuu -24 astetta ja Ilomantsi -22 astetta.

Korkeapaineen selänteen tyynimmät tuulet pysyivät tarkastelualueen eteläisimmissä osissa alkupäivän ajanjolloin sen alueen (Pori-Tampere-Lappeenranta -tasan eteläpuolella) sisämaassa mitattiin tämän pakkasjakson ankarimmat pakkaset yöllä-aamulla. Silloin siellä päädyttiin yleisesti -25 asteen kylmemmälle puolelle, ja paikoin mantereisilla laaksopaikoilla oli jopa -30 astettakin kylmempää: tuon listan Lappeenranta Konnunsuon lisäksi vastaava 30-kerholainen oli esim. myös Vihdin Maasoja.

Pohjois-itäosissa pakkanen olikin jo leudompaa, koska siellä vallitsi sen verran länteen kääntyvää tuulta ja ajoittaisia pilvilauttoja oli tulossa sinne eteläisimpiä osia enemmän luoteesta-lännestä jo yöllä.

Merien leudontava vaikutus näkyi edelleen voimakkaasti etelä- ja länsirannikoilla sekä lounaissaaristossa (Maarianhamina) - tosin merien jäätyminen eteni juuri tämän vuorokauden aikana huomattavan paljon rannoilta kohti ulappoja, koska pakkasta oli merelläkin sen verran tyynissä tuulissa.

-----

Seuranta päättyy tähän, mutta lopuksi vielä kertaan lumitilanteiden ja vesistöjen jäätilanteiden valossa talven ankaroitumista tässä kuussa tähän pakkasjaksoon mennessä >> 

Tarkastelualueella tammikuun alettua oli vielä etelärannikolla ja lounaassa melko vähälumista ja suojasäistäkin, mutta sittemmin talvi on ankaroittanut otettaan vaiheittain aina tälle viikolle saakka.

Niinpä sitten viime viikon ke-to vaihteessa sattui em. runsas lumipyry, joka tuotti paikoin reilut 20 cm lisää lunta eteläisimpiin osiin. Siihen lisäksi tuo viime la-su vaihteen pyrykin, niin tällä hetkellä Etelä-Suomessa läntisimpiä osia lukuun ottamatta vallitsee vähintään 25 - 50 cm:n välillä olevat hankipaksuudet. Itäkolkassa on paikoin jopa yli puolen metrin lumipeitteitäkin!

Nämä hankipaksuudet ovat jopa hieman ajankohdan normaaleita paksumpia etenkin eteläisimmissä osissa.

Vesistöjen jäätyminen oli vielä tammikuun alettua selvästi jäljessä normaalista aikataulusta, mutta etenkin siis tässä pakkasjaksossa jäätilanteet ovat kirittäneet ajankohdan normaalien lähelle: se on merkinnyt järvijäiden osalta sitä, että jäänpaksuudet ovat kasvaneet 20 cm tienoilta jo selvemmin ja yleisemmin yli 30 cm paksuuksiin - tosin viimeaikaiset runsaat uudet lumipeitteet jäiden päällä ovat alkaneet hidastamaan jäätymistä.

Merialueilla em. tapaan ulapat ovat siis pysyneet vielä sulina jjopa Perämerelläkin on ollut pieni sula aluulapallaan - tässä pakkasjaksossa rannikoiden ja sisäsaaristojen jäät ovat vahvistuneet mm. Suomenlahdella, mutta huomattavin jään eteneminen tapahtui viime yön aikana tyynissä tuulissa kohti ulappoja: esim. Helsingin edustalla jää eteni arviolta jopa parisen kymmentä kilometriä syvemmälle ulapalle hyvin yhtäkkisesti!

Normaalisti Suomenlahden tosin pitäisi jolla läntisimpiä ulappaosia lukuun ottamatta kokonaan jäässä tähän aikaan tammikuusta.

Vesistöjen jäätymisen seurantaan tässä on tutut linkit: Vesistöjen jäänpaksuus (järvet) ja Itämeren jäätilannekartta (pdf).

Tuesday, January 01, 2019

Vuoden 2019 alku sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti myrskyssä ja sumussa: Globalismihaitat ja Aapeli-myrsky

Tämä vuodenvaihde ja vuoden 2019 alku tulee jäämään historiaan erityisen merkittävänä monessakin katsannossa, jossa valitettavana ominaisuutena voidaan käyttää vertauskuvia myrskystä ja sumusta.

Ensinnäkin luonto tarjoaa parhaillaan täällä Suomessa moneen vuoteen hyvin tapahtumarikasta ja rajua säänäytelmää vuodenvaihteeksi, jossa monenlaisia talvisään ilmiöitä on ollut vyörymässä maamme yli eilisestä uudenvuoden aatosta alkaen ja jatkuen huomiselle keskiviikolle 2.1. - merkittävimmin säätyyppeinä esiintyy sakeaa sumua, sankkaa lumipyryä sekä tuhoisia myrskytuulia.

Toisaalta näitä myrskyn ja sumun vertauskuvia voidaan käyttää havainnollistamaan tämän hetken ja tämän alkaneen vuoden koko osallekin yhteiskuntamme ja koko länsimaailman tilaa - selvää on se, miten käynnissä olevassa länsirappiossa "sumu" kuvaa mm. seuraavia asioita:

- Valtamedian harjoittamaa propagandaa, vääristelyä, sensuuria ja harhauttamista, mikä sumentaa todellisuuden havainnointia.

- Valveutumattoman väestönosan kyvyttömyyttä nähdä em. valtamedian usuttamaa "maailmankuvaa" pidemmälle suggestoitujen mielikuvien taakse.

- Valtapoliitikkojen (globalistien) ja hyväuskoisten "palkollistensa" pakkomielteisen intressivyyhdin sokeuttavaa mekanismia ajatteluun ja toimintaan.

- Maailman ja yhteiskunnan hahmottamisen suuria ongelmia länsiajatteluun pesiytyneiden ismi- ja kulttimekanismien takia....

Toisaalta "myrsky"-vertauskuva osoittaa noiden em. käytännön seurauksina sitä, miten yhteiskunnan sosiologinen perusturvallisuus ja olemassa olon hyvinvointivaltio-ominaisuudet hajoavat ja ajautuvat kaaokseen ja tuhoisiin prosesseihin demokratiaa tuhoavassa globalismissa.

Samalla havaitaan myös se, miten moisen "sumun" sokeuttamana monet ihmiset eivät enää kunnolla tunnista sitä, mikä on oikeaa edistyksellistä maailmanparantamista ja mikä toinen on haitallista ja katalaa tuhoa ja petosta "maailmanparantamiseksi" naamioituneena harhana.

Otetaanpa havaitsemiani esimerkkejä tästä vuodenvaihteesta:

-- Äskeinen presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe oli sillä tavalla odotettu, että siinä oletettiin globalistien systeemin olevan muuttumaton kaikkien mainittujen "muutosten" ja "kriisien" keskellä, mutta se oli taas taitavasti puettu "länsimaisten arvojen" puolustamiseksi. Keltaliivit yms. kansanliikkeet globalismia vastaan otettiin huomioon, mutta sinne kylvettiin epäilyksen siemen "ääriliikkeistä", jotka uhkaavat niitä "länsimaisia arvoja" eli globalismia. Monikultturistinen "muuttoliike" osoitettiin muka päättymättömänä luonnon voimana ja "ilmastonmuutos" kuvattiin mahdollisuutena tuottaa muka "jotain vieläkin parempaa", kun ensin luovutaan ja niukennutaan.

Tyypillistä "hyvyyden" ja "edistyksen" valekaapuun puettua propagandaa taustalla häärivien isäntien globalistisen maailmanherruuden intressien turvaamiseksi muka "vääjäämättömänä" kohtalona.

Janne Pohjala kiteyttää presidentin puheen myös osuvasti Facebookissa >> Lainaus: "Suuren johtajamme uudenvuoden puheessa tämä totesi että natsit, Putin ja ranskalaisien vaatimukset demokratian palauttamisesta ovat uhka. Suuri johtajamme kehotti kansalaisia valmistatumaan luopumaan varallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan koska taivas putoaa niskamme.

No nyt olenkin inspiroitunut. Kiitos kovasti.

Puhe selkosuomeksi: Eurooppa on hajoamassa tehtyään typeriä linjauksia globalismin, Neuvostoliiton kaltaisen liittovaltion rakentamisen, hallitsemattoman maahantulon ja Euroopan kansojen korvaamisen Euraasian Negroidi -rodulla kuten EU:n oppi-isä Richard von Coudenhove-Kalergi visioi tämän ratkaisevan Euroopan ristiriidat sekä demokratian korvaamisen jäsenmaiden uhkailulla toistaen Moskovan 1968 virheet..

Kun tämä linja on mennyt suoraan päin hevettiä kännisen junkkerin heiluessa uppoavan paatin peräsimessä ja hökötyksen ollessa hajoamassa liitoksistaan, on todettu että kätevintä on syyttää Venäjää kaikista ongelmista miksi kansa äänestää väärin, miksi Parisissa liehuu keltaliivit ja miksi Britit äänestivät etteivät halua mennä uppoavan paatin mukana pohjaan.

Kun oma liittovaltio menee suoraan etelään kannattaa kaivaa Neuvostoliiton muumiojohdon pelikirjasta kortti että syytetään että joku uhkaa, kuten NL aina muisti todeta että länsi uhkaa.

Hyvää alkanutta Euvostoliiton vuotta 2019.".

Lisäys 1.1.2019 klo. 16:55 >> Lisäksi Simo Ruohon kiteytys FB:n Ilmastofoorumilla ko. puheesta on oleellinen! >> Lainaus: "Presidentin uudenvuodenpuheesta suora lainaus: "Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta."

Tieteellisellä määritelmällään, ilmastonmuutosta ei voi torjua, joten puheessa käytetty termi oli välttämättä sen poliittisesti rajattu (yk, unfccc) tulkinta. Rajaus kattaa tieteellisestä tulkinnasta noin prosentin.

Kuinka on mahdollista, että presidentin tärkein ja kansaa tavoittavin puhe pitää sisällään epätieteellisen ilmastoon liittyvän määritelmän?

Sokeaa kumartelua yk:n suuntaan, jonka epätieteellisen rajauksen kirjaamisesta vastuussa olevista yksikään ei ole sinne demokraattisilla vaaleilla valittu.".

Toisekseen viime yöltä vuodenvaihdetta juhlineen Helsingin juhlakonsertista poimittu havaintoni >> Voiko olla paskempaa - ylen uudenvuoden konsertissa joku Vesta laulaa surkeasti "turvallista sotaa" ja taustalla "all seeing eye" kunnon illuminati-tyyliin - näemmä länsirappion pitää ilmentyä "näyttävästi".

Lisäksi eilen jo havainnollistin menneen vuoden rappioelementtejä tähän tapaan >> Vuoden 2018 suomalaisen rappion ja valtamedian propagandan kiteytys.

--- Selvää tulee näissä merkeissä olemaan se, ettei alkanut vuosi tule olemaan helppo tai mairea, vaan joudumme todennäköisesti entistäkin ankarammin vastakkain globalismin haittojen ja siihen agendallistettujen ismi- ja kulttimekanismien kanssa. 

Toisaalta toki hyvää valveutumista ja kehitystä voi myös tapahtua edelleen, mutta sen on varauduttava olemaan osallisena tässä länsirappion uhkaavassa sosiaalisessa kaaoksessa ja tuhoprosessissa, ja onnistuttava koko ajan löytämään tuhoille ja haitoille parantavia ja ehkäiseviä ajattelun ja toiminnan muotoja!...

Se vaatii mm. em. sokeuttavien harhojen, propagandan ja valheiden tunnistamista kukin omassa toiminnassaan!....

On myös selvää, että ensi kevään eduskuntavaalimme ovat nämä seikat huomioiden äärimmäisen merkittävät, jossa tilanteet ja lopputulokset voivat olla oikeastaan mitä tahansa vallankumouksen ja äärimmäisen pettymyksen väliltä....

Kontrastina länsirappiolle havaitsin myös mielenkiintoisen seikan seuraavasti FB-seinälläni >> Ko. Moskovan jouluvalaistusta kommentoin siis näin: Venäjä (Moskova) taitaa olla tällä hetkellä maailman johtava juhlavalaistusten käyttäjä ja kehittäjä maailmassa - se kertoo osaltaan siitä, miten kulttuurin kehitys yleensäkin on siirtymässä itään länsirappion edetessä globalismin antihumaanisuudessa.


Kerrotaanpa sitten tämän lopuksi näitä "sumu"- ja "myrsky"-vertauskuvia ajankohtaisesti aiheuttavaa säätilannetta kahden ottamani valokuvan kera >>

Ensimmäisessä Uudenvuoden myrskyn vaiheessa eilen illalla Etelä-Suomessa satoi kovan lounaistuulen kera märkää lunta ja räntää myrskyn lievempänä esinäytöksenä. Monilla Etelä- ja Keski-Suomen alueilla tilanne oli pahimmillaan juuri puolen yön aikoihin uudenvuoden juhlinnan huipentumassa.

Sitten viime yöstä alkaen matalapaineen keskuksen saavuttua alueelle tuulet heikkenivät ja nyt keski- ja iltapäivällä on ollut tilapäisen hyvin leudon vesi- ja tihkusateen aika etelärannikon lähes +5 asteen lämmöissä sekä etenkin sisämaassa sakeiden sumujen kera.

Tänään illalla / seuraavaksi yöksi alkaa sitten myrskyn kolmas vaihe, missä matalapaineen keskuksen jälkipuolella pohjoistuuli tuo nopeasti pakastuvan sään sekä kovimmat myrskypuuskat kinostuvan lumipyryn kera - etenkin lännessä myrskypuuskien odotetaan olevan hetkittäin jopa hirmumyrskylukemissa (yli 32 m/s!) merellä ja hyvin vaarallisia mantereellakin!...

Näin ollen ensi yönä ja huomenna aamulla Etelä-Suomessa länsiosapainotteisesti myrskytuhoja voi tulla paljonkin, ja sähkökatkoista saatetaan joutua kärsimään sekä kymmenissä tuhansissa talouksissa että paikoin pitkäaikaisesti!...

Lisäksi liikenteen keliolosuhteet ja lumipeitteiden vaiheet muuttuvat hyvin paljon näissä säävaihteluissa.

Tässä on Myrskyvaroitus.com -sivuston myrskyanalyysi tilanteesta - Myrskyä tullaan todennäköisesti kutsumaan nimellä "Aapeli" huomisen 2.1. vuorokauden nimipäivän mukaan...



Säätilannetta ja vertauskuvallista yhteiskuntatilannetta havainnollistavia valokuviani >>

















Tänään 1.1.2019 Hämeenlinnan Vanajaveden rannalla otettua sumuista tilannekuvaa iltapäivällä - myrskymatalapaineen keskuksen tultua Etelä-Suomen päälle tilanteessa syntyi helposti sumua, koska kostean ja leudon ilmamassan tultua alueelle ja tuulien tyynnyttyä tilapäisesti oli ns. advektiosumulle otolliset olosuhteet kylmän lumipeitteen ollessa maassa. Pian illalla sumu hälvenee rajuksi myrskyksi äityvän pohjoistuulen, pakastuvan sään ja lumipyryn tullessa tilalle!...

















Ilotulitusta Hämeenlinnan alueella tismalleen keskiyöllä 1.1.2019 klo. 00:00, jossa vallitsi voimakas lounaistuuli sakeassa lumipyryssä - tähän pyryn sameuden ja tuulen riepottelun sekaan joutunut ilotulittelu vertauskuvallistaa osuvasti yhteiskuntatilanteemme: väestöjen toiveet valoisemmista ja iloisemmista (ilotulitus) ajoista ovat ahdingossa em. ymmärrystä ja todellisuuden hahmottamista sokeuttavien seikkojen (pyryn sameus) ikeessä, ja se aiheuttaa käytännön olosuhteille myrskyisää ja tuhoisaa vaaraa....

Monday, December 31, 2018

Vuoden 2018 suomalaisen rappion ja valtamedian propagandan kiteytys

Vuoden 2018 loppuessa en nyt sen kummempaa vuosikoostetta tee kuin vain poimin tähän äskettäisen Facebook-postaukseni - Siinä kiteytyy ihan riittävän havainnollisella tavalla Suomen rappioprosessin kiihtyminen kuluneena vuonna, sekä valtamedian suhtautuminen tähän reaalimaailman tilanteeseen propagandalla, valehtelulla ja sensuurilla isäntiensä intressien turvaamiseksi.

Henkilökohtaisesti kulunut vuosi 2018 oli raskas ja väsyttävä etenkin yhteiskunnallispoliittisen aktivismin osalta, mihin ajoittain turhauduin voimakkaasti, ja siksi mm. blogikirjoittamista en jaksanut tehdä välillä pitkiin aikoihin. Toisaalta omissa henkilökohtaisissa projekteissa koin sellaisen vastapainoksi tekemisen iloa, mikä on suurelta osin koostunut valokuvaamisesta.

Näissä merkeissä toivotan teille kaikille parempaa ja onnellisempaa Uutta vuotta 2019!


FB-postaukseni  30.12.2018 klo. 16:33: Valemedian käänteinen maailmankuva, ja propagandan pahantahtoisuuden kliimaksi globalismitotalitarismissa >> ylen juttu: Suomi muuttui 2018 monella tapaa entistä paremmaksi, sanovat asiantuntijat: Näissä viidessä asiassa onnistuttiin.

1. "Yli 100 000 ihmistä on saanut töitä" - Väärin!: hyvin monet eivät ole saaneet oikeaa palkkatyötä, vaan ovat aktiivimallin pakottamana orja- ja osa-aikatöissä vailla kunnollista toimeentuloa > tilastopropagandaa.

2. "Pienimmät äitiyspäivärahat ja sairauspäivärahat nousevat" - Hyvin laiha lohtu, kun eläminen on muutoin rahatalousdiktatuurin kaventamaa ja saastuttamaa niin monilla tavoilla.

3. "Suurin osa suomalaisista hoiti raha-asiansa hyvin" - Kai se nyt on pakko olla rahoistaan tarkkana, kun eliitti on sikaillut ensin rahatalouden paskaksi, ja se on viimeisen 10 vuoden aikana maksatettu hyvin huolellisesti rahvaan ja reaalitalouden kustannuksella.

4. "Somessa riehumiselle ja vihapuheelle ryhdyttiin hakemaan rajoja" - Toisin sanoen poliittisen korrektiuden voimistuminen tarkoittaa samaa kuin totalitarismin vankistuminen, kun globalismin aiheuttamista haitoista puhumiseen ja niistä suuttumiseen suhtaudutaan tukahduttamalla ne eliitin ja agendan suojaksi.

5. "Kansakunta heräsi ilmastonmuutokseen" - Väärin!: kyseessä on syvään massapsykoosiin taantuminen pseudotieteellisen huijauksen ikeessä kaikkien aikojen pahimpana petoksena > Ilmastoalarmismin hiilidioksidiperusteinen logiikka ei pidä ollenkaan paikkaansa, mutta on kahlinnut ajattelun kulttimoodiin.

Tuesday, December 25, 2018

Talven 2018 - 2019 kylmin yö - Osa 1

Kolmen vuoden tauon jälkeen joulukuussa on nyt saatu Etelä-Suomeen kunnollisempaa talvisäätä, mikä on näkynyt sekä parhaillaan saatuna lumivalkeana jouluna että pakkasten kiristymisenä tuttua lämpötilaseurantaani edellyttävälle tasolle - Tässä on siis tämän alkaneen talvikauden ensimmäinen osa kylmimmän yön kartoittamiseen.

Talvista vaihetta alkoi kehittymään jo viikolla 50 (10. - 16.12.) pääasiassa poutaisena pakkassäänä, kun Fennoskandian ylle muodostui melkein koko siksi viikoksi vahva korkeapaine, missä lämpötilat laskivat pysyvästi pakkasen puolelle Etelä-Suomessakin - runsas alapilvisyys piti kuitenkin pakkasten kiristymisen kurissa, jolloin lämpötilat pysyivät pääasiassa koko ajan -10 asteen leudommalla puolella.

Sitten päättyneellä viikolla 51 (17. - 23.12.) korkeapaine väistyi jo maanantaiksi selvästi itään antaen Atlantin matalapaineille mahdollisuuden tulla lähemmäksi Suomea; aluksi ma - to välisenä aikana Suomi kuului idän korkeapaineen ja lännen laajan matalapaineen väliselle etelävirtausalueelle, jossa etelästä tuli ajoittaisia ja osin kuurottaisia lumisateita tarkastelualueelle; näin koko Etelä-Suomi sai lumipeitteensä ja osittain nollakelissä sattuneissa lumisateissa paikalliset näyttävät puustolumikuorrutteensakin.

Sitten pe-su välisenä aikana matalapaineen tulo lännestä valikoitui aikaisempaa eteläisemmälle eli kylmempää säätä mahdollistaneelle reitille Baltiaan; näin ollen tuulet kääntyivät puhaltamaan mantereisemmalta suunnalta kaakosta ja idästä Etelä-Suomeen. 

Venäjällä ei kuitenkaan ollut tuossa vaiheessa kovin kylmää pakkasilmaa, joten kylmeneminen ei ollut kovin kummoista ja runsas pilvisyys piti pakkasten kiristymistä taas kurissa lähinnä -10 asteen vaiheilla korkeintaan. Myös uusia lumisateita tuli tässä yhteydessä pari-kolme senttiä.

Kylmin vaihe tässä pakkasjaksossa sattui sitten kahdelle edelliselle päivälle eli sunnuntaille 23.12. ja eiliselle jouluaatolle 24.12., kun tuo Suomen eteläpuolelle suunnannut matalapaine heikkeni ja Etelä-Suomen ylle kehittyi korkeapaineen selännettä, jossa sää osittain selkeni - alle olen koostanut tästä kylmimmästä vaiheesta lämpötilaseurannat tilanneselostuksineen.

Sunnuntaina 23. päivänä vuorokauden kylmin vaihe sattui melkein kaikkialla tarkastelualueella vasta illalla, kun em. korkeapaineen selänteen alkaessa muodostua lämpötilat lähtivät illalla selvään laskuun sään alettua selkenemään ja tyyntymään tuuliltaan - alla olevassa lämpötilalistauksessa illan minimilämpötilahetkistä poikenneet vuorokauden ajat kylmimmille hetkille mainitsen tutusti suluissa.

Sitten eilen jouluaattona 24. päivänä oli yleisesti talven tähän mennessä kylmintä, ja kylmimpien lämpötilojen sattuminen ajallisesti jakaantui tuon korkeapaineen selänteen heikkotuulisimman vyöhykkeen sijoittumisen ja ajoittumisen mukaan niin, että Uudellamaalla, kaakossa ja itäkolkassa minimilämpötilat sattuivat vasta noin alkuillalla, kun muualla ne sattuivat aikaisemmin pääasiassa aamun ja alkuiltapäivän välillä; suluissa poikkeusmaininnat iltaan sattuneiden ajoittumisten osalta.

Kaikkialla alkoi kuitenkin lopulta eilen illalla melko nopea sään lauhtuminen, kun länsiluoteesta lähestyi uusi matalapaine säärintamineen ja lumisateineen - Tänään Joulupäivänä on alkanut lumisateiden perään jopa suojasää laajalla alueella, ja tästä lauhtumisesta onkin parhaillaan alkanut huomattavasti leudompi sääjakso, jolle ei ole toistaiseksi näkyvissä selvää loppua; eli jatkossa suojasää ja pikkupakkanen vuorottelevat ja ajoittain lännestä tulee sadealueita. Matalapaineet näyttävät olevan kuitenkin melko heikkoja alkuun ja vasta vuodenvaihteessa näyttäisi olevan tulossa voimakastakin matalapainetta lännestä...

Sitten vielä tuttu seurantaosio loppuun >>

Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Pakkaslukemien merkkaamisessa en enää käytä aikaisemmilta vuosilta tuttua värikoodausta, vaan uudistan sen tässä vastaavalla tavalla kuin mitä tein viime kesänä hellelämpötilojen seurannassa.

Uudistetut värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaaleansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat tummansinisellä paksufonttisella kirjasimella. 

Lukemat on pyöristetty asteiden puolivälistä ylöspäin seuraavaan kokonaiseen lukuun perinteen mukaan, vaikka Ilmatieteen laitoksen käyristä pääsisi nykyään katsomaan lukemat kymmenyksen tarkkuudella.


Sunnuntain 23.12.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -8 astetta (yöllä), Turku -11 astetta, Salo -15 astetta, Pori -15 astetta, Hämeenlinna -12 astetta, Tampere; Härmälä -17 astetta, Tampere; Siilinkari -12 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -10 astetta, Vantaa -11 astetta, Hyvinkää -13 astetta, Lahti -14 astetta, Kouvola -12 astetta, Porvoo -11 astetta, Lappeenranta; Lepola -10 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -9 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -8 astetta, Mikkeli -20 astetta, Jyväskylä -15 astetta, Savonlinna -12 astetta (yöllä), Joensuu -14 astetta ja Ilomantsi -14 astetta (yöllä).

Baltiassa ollut matapaine jatkoi heikkenemistään, jolloin itä-koillistuuli alkoi heikkenemään pohjoisesta-lännestä alkaen, ja alueelle alkoi vahvistumaan heikko korkeapaineen selänne. Alkupäivällä alapilvisyys oli vielä pääasiassa runsasta, mutta illalla selkeämmän sään osuus alkoi lisääntymään vähitellen ja paikallisesti vaihdellen - osassa aluetta pilvisyys oli vähäistä jo alkupäivällä, joten em. suluissa mainitut minimilämpötilasattumiset olivat yksittäisillä paikoilla jo yöllä. 

Illan yleisemmässä kylmenemisessä kylmyyspisteeksi valikoitui Päijänteen itäpuolinen alue mm. etenkin Mikkelin seudulla, jossa oli ilmeisesti tyynintä ja selkeintä säätä silloin. Toisaalta länsirannikon tuntumassa (Pori) oli myös yllättävän kylmää illalla vähäpilvisessä ja tyynessä säässä, vaikka vierellä oli vielä sula Selkämeri. Ahvenanmaalla korostui vielä kokonaan sulien merialueiden voimakkaasti leudontanut vaikutus.

Maanantain 24.12.2018 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -6 astetta (alkuillalla), Turku -15 astetta, Salo -17 astetta, Pori -16 astetta, Hämeenlinna -16 astetta, Tampere; Härmälä -18 astetta, Tampere; Siilinkari -10 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -12 astetta (alkuillalla), Vantaa -16 astetta (alkuillalla), Hyvinkää -15 astetta (alkuillalla), Lahti -14 astetta, Kouvola -18 astetta (alkuillalla), Porvoo -15 astetta (alkuillalla), Lappeenranta; Lepola -14 astetta (illalla), Lappeenranta; Konnunsuo -13 astetta (illalla), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -9 astetta (illalla), Mikkeli -18 astetta, Jyväskylä -13 astetta, Savonlinna -22 astetta (alkuillalla), Joensuu -23 astetta (alkuillalla) ja Ilomantsi -22 astetta (alkuillalla).

Korkeapaineen selänteen kehittyminen ja muotoutuminen Etelä-Suomen päällä jatkui iltaan saakka, jolloin heikoissa / tyynissä tuulissa ja melkein selkeässä, mutta pilvisyydeltään vaihtelevassa säässä sattui laajasti tämän talven tähän mennessä kylmimmät pakkaset - korkeapaineen selänne väistyi lännestä tulleen leudomman länsivirtauksen tieltä viimeiseksi aivan etelästä, kaakosta ja itäkolkasta, jolloin suluissa mainitut minimilämpötilojen sattumiset olivat ko. alueella vasta ilta-aikana.

Kylmimmät lukemat olivat melkein kaikkialla -10 ja -20 asteen välillä, mutta itäkolkassa illan kylmimmässä vaiheessa mantereisemman alueen tapaan lämpötilat ehtivät hetkeksi laskea jopa -20 asteen kylmemmälle puolelle.

Vesistöjen jäätyminen oli edennyt tässä pakkasjaksossa vasta vähän, joten etenkin merialueilla oli vielä voimakasta leudontavaa vaikutusta, kuten taas etenkin Ahvenanmaalla ja Kotka Rankissa. Myös sisämaan järviseudullakin sellaista ilmeni, kuten Tampereen Siilinkarilla. Tämä siitä huolimatta, vaikka isoissakin järvissä alkoi olla ulappoja myöten yhtenäistä jääpeitettä.

Vesistöjen jäätymistilanteesta vielä tarkemmin aivan lopuksi: tällä hetkellä näiden pakkasten päätteeksi järvissä on yleensä melko lähelle ajankohdan normaalia vastaavat jäänpaksuudet vaihdellen pääasiassa n. 10 ja reilun 20 cm:n välillä. Paikoin jäätyminen on silti paljonkin jäljessä normaalista.

Merialueilla jäätyminen on kaikkein eniten ja yleisimmin jäljessä normaalista, mihin on ollut kaksi syytä näistä pakkasista huolimatta - ensinnäkin edeltäneen kesän ennätyksellisestä hellemäärästä johtuen merivesiin varastoitui tavanomaista paljon enemmän lämpöä, joka on sekä viivästyttänyt merivesien kylmenemistä koko syksyn mittaan että hidastanut nyttemmin jäätymiskehitystä.

Niinpä tällä hetkellä esim. Suomenlahdella jäätä on ehtinyt muodostumaan vasta aivan rantaviivalla ja sisälahdissa, kun kokonaan sulalla ulapalla pintavesilämpötilat ovat olleet edelleen +1 ja +4 asteen välillä. Samoin jopa Perämerelläkin ulappa-alue on edelleen laajasti sulana.

Toisekseen nämä pakkaset eivät ole olleet vielä kovin kummoisia jäädyttämään isoja vesistöalueita muutenkaan, joten merialueiden jäätymistä ei ole kannattanut odotella siksikään merkittävästi - jatkossa em. leudompi sää lisäksi aiheuttaa sen, että ensi vuoden 2019 puolelle saakka merien jäätyminen tulee olemaan edelleen hyvin hidasta ja viive normaaliin jäätymistahtiin pysyy erittäin suurena.

Vesistöjen jäätymisen seurantaan tässä on tutut linkit: Vesistöjen jäänpaksuus (järvet) ja Itämeren jäätilannekartta (pdf).

Lumitilannetta kartoitin tarkemmin jo eilen julkaisemassani perinteisessä joulutervehdyksessäni: Joulun 2018 tunnelmia - jatkossa Etelä-Suomen lumipeitteessä alkaa korostumaan suojasäisemmän länsiosan lumien vähyys verrattuna itäosien paksuuntuviin lumihankiin...

Monday, December 24, 2018

Joulun 2018 tunnelmia

Joulun 2018 jouluvalojen valokuvaus on nyt tehty vanhaan tuttuun tapaan ja koostan kuvasaaliista tähän jälleen tunnelmakuvasarjaa tälle joulukerralle - Otin kuvat sunnuntaina 23.12.2018 illalla Hämeenlinnassa.

Etelä-Suomen joulua vietetään tällä kertaa kolmen vuoden tauon jälkeen kaikkialla etelärannikkoa myöten lumivalkeassa ja kunnollisessa talvisäässä - Aikaisempiin vuosiin verrattuna tosin toistui taas marraskuussa ja joulukuun alkupuolella hyvin leutojen säiden dominointi, joskin pakkasjaksojakin mahtui mukaan. Lumipeitteen kertyminen jäi kuitenkin tämän kuun alkupuolelle saakka hyvin vaatimattomaksi ja hetkellisiksi käväisyiksi myös siksi, koska alkusyksyltä saakka on ollut vallitsevana hyvin vähäiset sademäärät.

Talvi alkoi kiristämään otettaan reilut viikko sitten aluksi poutaisella pakkasjaksolla. Sitten tällä päättyneellä viikolla 51 (17. - 23.12.) alkoi myös tulla lumisateita ympäri Etelä-Suomea: merkittävin lumikertymisen päivä oli maanantai 17.12., jolloin monilla paikoilla satoi n. 5 cm lunta ja enemmänkin. Tosin jo aikaisemmin tässä kuussa Päijänteen itäpuolinen Etelä-Suomi oli jo saanut lumipeitteen, mutta lumettomana pysynyt etelärannikko ja lounaiskolkka saivat ko. viikon mittaan lumipeitteensä.

Tuon em. maanantain lumisadepäivän lisäksi myöhemmin ko. viikolla satoi myös nollakelissä sellaista märkää lunta kuurosateista, joista aiheutui paikoin hyvinkin näyttäviä lumikuorrutteita puustoihin aidoksi "joulukorttimaisemaksi"; näin olen itse havainnut käyneen mm. Hyvinkään seudulla. Toisin paikoin lumikuorrutteiden kertyminen puihin on ollut vaisua ja viime päivien pakkassäässä itä-kaakkoistuulet ovat myös varistaneet osaa lumista pois.

Joka tapauksessa ainakin maassa on kaikkialla etelässäkin selvästi lunta, ja lumipeitetilanne on Ilmatieteen laitoksen lumitilannekartan perusteella tällä hetkellä sellainen, että Päijänteen itäpuolisella alueella on yleisesti 10 - 25 cm paksuiset lumihanget ja 1 - 10 sentin ohuilla lumikerroksilla mennään jouluun länsiosissa. Uudellamaalla on länsiosien sisämaassa ja osittain Kanta- ja Päijät-Hämeiden puolillakin runsaslumista aluetta, jossa löytyy yli 10 cm vahvuista lumipeitettä.

Tällä hetkellä pakkanen on lisäksi kiristymässä alkaneen talven tähän mennessä kylmimpiin lukemiin aattoyöksi ja -aamuksi, jolloin yleisesti päädytään ainakin -10 ja -20 asteen välille - tästä teen todennäköisesti pian perään kuluvalle talvelle ensimmäisen "Kylmin yö" -seurannan osan, missä kerron sitten tarkemmin myös suursäätilanteen meteorologisia aspekteja pakkastilanteesta...

Kylmää vaihetta ei kuitenkaan kestä jouluaattoa kauempaa, koska länsiluoteesta alkaa leudontavien matalapaineiden jakso, jota kestää ilmeisesti vuodenvaihteen ylitsekin.... Joulupäivänä on kuitenkin vielä tulossa sateita pääasiassa lumena, joten valkoinen joulu valkoistuu vielä entisestäänkin.

Tämän joulun jouluvalaistuksesta ja -koristelusta Hämeenlinnassa joudutaan toteamaan, että paikoin se on huonontunut aikaisemmasta - Esim. kävelykatu "Reskalla" ei ole enää kadun yläpuolelle roikkumaan viritettyjä "ilmajouluvaloja". Kauppa- eli keskustorilla ei myöskään ole seimikuvaelmaa, joka viime vuonna oli siellä ensimmäistä kertaa.

Mikä lienee syynä tällaiseen osittaiseen alasajoon? - onko tänä vuonna tarpeettomasti ja aikaisempaa pakkomielteisemmin peloteltu ilmastoalarmismi aiheuttanut energiankäyttöön niukennusta, eli sitä kautta myös jouluvalaistuksen vähentämistä?....

Toisaalta toisin paikoin valoihin on panostettu Hämeenlinnassa paikallisesti, kuten Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä olevassa vanhassa vaahterassa, missä jouluvalojen määrä tuntuu jopa lisääntyneen viime vuotisesta - Se puu onkin oikein pikantti nähtävyys ja ihan koko Suomenkin mitassa todennäköisesti ihan parhaimmistoa jouluvalaistuksen suhteen!

Tällä kertaa haalimissani jouluvalojen valokuvissani alla näyttäytyy yllättävän herkullinen väriteema keltaisen ja sinisen suhteen, koska säätilanne valokuvattaessa mahdollisti sinertävän melkein täysikuun tulon mukaan kuvasommitelmiin! - tilanteessa kylmässä idän ja pohjoisen välisessä virtauksessa taivaalla oli kuutamon paistetta läpi päästänyt ohut ja harsomainen sumupilvikansi. Lämpötila oli n. -12 astetta, joten hieman oli kolakka kuvaustilanne.

Tämän myötä on aika toivottaa kaikille rauhallista ja kaunista Joulua 2018!


Joulun 2018 tunnelmakuvia >>



















Joulukuusen latvatähti ja kuutamo vertailussa Hämeenlinnan Kauppa- eli keskustorilla kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018; kuutamon ympärillä ollut halokehä paljasti hyvin sen, miten tilanteessa olleissa harsomaisen ohuissa sumupilvissä oli valoa heijastavaa ja taittavaa lumikidepölyä.



















Joulukynttelikkö ja sen heijastumia ikkunan monikertalaseissa kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018 äitini asunnossa Hämeenlinnassa; ylimpään kuvaan nähden tämä on tavallaan abstrahoitu versio samasta aiheesta väridualismia myöten. Tuo sininen heijastumaketju syntyi kukka-aiheisesta jouluvalonauhasta.



















Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä olevan vaahteran jouluvaloja taustallaan kuutamo kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018; kellertävän ja sinertävän yhteen hienosti sointuva väriteema korostui tässäkin yhteydessä hyvin kauniisti.



















Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä olevaa "jouluvaahteraa" viereisen puiston siimeksestä nähtynä ja kuutamon kera kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018; tässä näkyy tuon em. väriteeman lisäksi hyvin myös alueen lumipeitetilanne: maassa oli reilun 5 cm kerros melko kuohkeaa pakkaslunta.



















Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä olevaa "jouluvaahteraa" nähtynä Goodman-tavaratalon suunnasta itään ja kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018; tämä "joulupuu" on alkanut olla viime vuosina yhä heikkovointisempi ja kuolleita oksia on tullut koko ajan lisää. Näinköhän tämän merkittävän puun elinkaari alkaa olla kohta luettu...



















Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran risteyksessä olevaa "jouluvaahteraa" nähtynä Saaristenkadun eteläpäästä pohjoiseen ja kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018; kellertävän ja sinertävän väriharmonia tuli esille tässä yllättävällä tavalla: nimittäin tuo sininen valo heijastui tuon vasemmalla olevan Tavastila-tavaratalon pääovien LED-valoilla tehostetusta mainostaulusta. Tämänlaisten mainostaulujen LED-valojen kirkkaus on viime vuosina lisääntynyt myös suomalaisissa kaupungeissa paljon.



















Hämeenlinnan Kauppa- eli keskustatoria yleisnäkymänä joulukuusen, kirkon ja kuutamon muodostaessa "pyhän kolminaisuuden", ja kuvattuna sunnuntaina 23.12.2018; Hämeenlinnan kaupunki näyttää vuodesta toiseen luottavan aina vain samanlaiseen jouluvalojen ulkoasuun keskustan torillaan vakaana perinteenä. Myös joulukuusen valoripustukset ovat samanlaiset kuin esim. viime vuonnakin.

Tuesday, December 04, 2018

Yhteiskunnallispoliittisen kirjoittelun aktiivinen vaihe alkaa! - Päivitetty 23.12.2018

Kirjoitus päivitetty ja muutettu sunnuntaina 23.12.2018 klo. 22.30:

Päätin muuttaa tätä viimeisintä blogikirjoitusta ja kertoa muuttuneista blogikirjoitusaikomuksistani, kun tässä aikaisemmin mainitsemani "aktiivisen kirjoitusvaiheen" aloittaminen blogissani ei sitten onnistunutkaan.

Lisäksi poistin kirjoituksen lopusta Facebook-seinältäni poimimani iskulausetaulujen upotukset, koska en onnistunut laittamaan niitä esille kunnolla, vaan niissä olevat tekstit näkyivät harmillisen ikävästi epäkeskoina ja osittaisina.

Syynä blogikirjoittamiseni takkuamiseen on ollut oikeastaan edelleen se, että olen tänä vuonna käyttänyt entistä enemmän aikaani valokuvausprojekteihini, joissa lisäksi viime ja tässä kuussa olen keskittynyt toteuttamaan niihin liittyviä kuvauskohdereittejäni uudistettuina Espoossa ja Hämeenlinnassa. 

Kyseessä on siis ns. vuodenkiertoseuranta ja -tutkimus valokuvaamalla, missä neljällä eri kuvausreitillä noin kerran viikossa ne kiertämällä olen päättänyt kerätä valokuvamateriaalia edelleen vielä ensi vuoden marraskuuhun saakka, jotta saan seurantavyyhtiin mukaan vielä yhden kokonaisen talvikauden ja yhden kokonaisen kasvukauden siihen perään.

Niinpä energiaani on mennyt edelleen yllättävänkin paljon tuohon prosessiin, ja yhteiskunnallispoliittinen aktiivisuuteni on ollut siinä helpointa ja nopeinta toteuttaa edelleen lähinnä vain Facebookin puitteissa - niinpä en nyt tiedä, miten jatkossakaan jaksan tai edes ehdin kunnollisiin blogikirjoituksiin niissä aihepiireissä, mutta jotain yritän jossakin vaiheessa...

Tämän blogikirjoituksen voinkin päättää tähän, mutta itse asiassa teen vielä pian seuraavaksi sen perinteisen jouluvaloja sisältävän valokuvallisen joulutervehdyspostaukseni, mitä perinnettä olen noudattanut jo yli 10 vuotta. Lisäksi viime aikoina talven kiristettyä otettaan taitaa olla aiheellista ottaa ohjelmaan nyt myös tämän talvikauden ensimmäinen "Talven 2018-19 kylmin yö" -sääsarjan osa - Palaan siis kuitenkin hyvin pian niihin asioihin täällä blogissani...

------

Tässä lopuksi alkuperäinen kirjoitukseni tämän kuun alusta, joka ei siis enää ole ajankohtainen:

Tästä alkaa tälle vuoden viimeiselle kuukaudelle kaavailemani aktiivinen bloggausjakso pääpainonaan yhteiskunnallispoliittiset asiat - Sen merkiksi poimin Facebook-seinälleni äskettäin laittamani länsimaailman tilannetta kiteyttävät kolme taulutekstiäni alle: ne kuvaavat sitä, missä merkeissä blogikirjoitteluni tulee jatkumaan (Poistin ne taulut tässä päivityksessä 23.12.2018)...

Huomaamme niistä kiteytyksistä mm. sen, minkälaiset voimat ovat olleet aivan liian kauan haitallisia yhteiskunnillemme, ja miten sellaista vastaan on viimein noussut merkittävää vastarintaa ja parannusvaatimuksia monessa paikassa, ja parhaillaan aivan erityisesti Ranskassa "keltaliivi"-vallankumouksen muodossa...

Maailmalla ja Suomessa on siis kiihtyneet monet merkittävät tapahtumat ja prosessit tähän liittyen hyvin kärjekkäästikin sekä hyvässä että pahassa, missä vastakkainasettelun pääasetelma on globalistit vastaan väestöt.

Niinpä kirjoitusaiheita tulee siksi riittämään yllin kyllin! - monet aiheista ovat myös jo valmiiksi FB-seinälläni tavallaan luonnosteltuina kirjoituksina monissa viime kuukausien postauksissani ja linkeissään tietopaketoituina lähteineen, havainnollistuksineen, analyyseineen ja meemeineen...