Tämä teksti-intro tässä alla kokonaisuudessaan ennen alimpana olevia valokuvia on kaikissa tuon otsikon mukaisissa neljässä osassa sama.
Tässä kuva-analyysissä hyödynnän Claude Monet -nimisen impressionistitaiteilijan kehittämää metodia, jossa samasta kohteesta samojen kuvakulmien avulla on otettu valokuvia eri aikoina erilaisissa tilanteissa olosuhdetutkielmana: Kiinnostuin tästä metodista jo 90-luvulla ja tein silloin filmikameralla tällaista valokuvatutkielmaa Mäntsälässä yhden vuoden ajan. Sittemmin vuodesta 2005 alkaen digikamera-aika on tehnyt tämän metodin yhdeksi keskeiseksi piirteeksi valokuvaamisessani - Haluan tutkia perinpohjin sen antamia mahdollisuuksia tulkita, havainnollistaa ja kauniiksi pukea maisemaa - ympäristöä - kasveja - säätä.
Tässä kokeilen taas aikaisemmastakin valokuvabloggaamisesta tutusti tätä metodia kunnolla >> Olen siis valinnut eri bloggausosiin neljä erilaista maisemanäkymää, joiden puitteissa kuvaan tämän vuoden tähän mennessä tapahtunutta kasvukautta sen aikaisten erikoistenkin säiden kera; tämä maaliskuu - kesäkuu 2014 -jakso onkin ollut erikoisuudessaan hyvin esilleottokelpoinen, kuten tulette huomaamaan.
Alla olevat valokuvat on järjestetty ko. metodin mukaan kronologisesti allekkain niin, että uusin kuva on ylinnä. Näissä neljässä eri tutkielmaosassa kuvauspäivät eivät ole joka kerta samoja keskenään mm. kuvausteknisistä ja aikataulullisista syistä johtuen.
Tämä neljän eri osan tutkielma saa jatkoksi peräänsä vielä yhden erillisen kasveihin erityisesti keskittyvän valokuvabloggauksen, missä poimin esteettisessä katsannossa tältä samalta maalis-kesäkuun jaksolta joitakin kauneimpia ottamiani kasvivalokuvia maisemanäkymissä kasvukauden huippukohtina / pikantteina erikoisuuksina.
Seuraavaksi luonnehdin alustukseksi ja kertaukseksi sanallisesti tätä maalis-kesäkuun aikaista jaksoa tapahtuneiden säiden havainnollistuksena ja kiinnitän sen mukaan kasvukauden kehitysvaiheiden piirteitä lyhyesti yleisten kasvilajien kasvutapahtumilla. Liitän tapahtumien yhteyteen linkeiksi myös tekemiäni sääaiheisia kirjoituksiani.
Kasvukauden 2014 yleisluonnehdinta sään ja kasvutapahtumien suhteen maalis-kesäkuun ajalta Etelä-Suomessa >>
Aloitetaan viime talvesta, koska se oli erikoisuudessaan jo pohjana kasvukauden alulle: Tammikuun kolmen viimeisen viikon pakkasjaksoa ja sen perään tullutta helmikuun alun lumipyryä lukuun ottamatta viime talvihan oli erittäin leuto ja vähäluminen / suuren osan aikaa lumetonkin; helmikuussa leutous palasi em. pakkasten ja lumipyryn jälkeen ja jatkui lähes keskeytyksettä vallinneina runsaspilvisinä ja kosteina suojasäinä kuun loppuun saakka sulattaen vähiä lumia pois. Niinpä maaliskuu alkoi ennätyksellisen lumettomana laajoilla alueilla Etelä-Suomessa ja alkoi mahdollistaa myös hyvin varhaista kasvukauden alkamista >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Jatkuva leutous viikoilla 7 - 9 / 2014 ja sen mahdollistama erityisvarhainen kevään alku.
Leutous huipentui maaliskuun kahden ensimmäisen kokonaisen viikon aikana, jolloin sään kuvana pysyi pääasiassa syksyisen oloinen runsaspilvisyys sekä ajoittain voimakkaat tuulet. Aurinkoistakin oli silti ajoittain. Erityisen leutoa oli kuun 9. ja 14. päivien välisenä aikana ko. päivät mukaan lukien, jolloin maksimilämpötilat olivat ajankohdalle ennätyksellisesti useana päivänä laajalla alueella +10 asteen vaiheilla ja monin paikoin ylikin. Tässä vaiheessa lumettoman maan ansiosta routakin suli jo ennätysmäisesti lähes kokonaan ja kasvukauden ensioireina varhaisimpien kasvutapahtumien ilmaantuminen alkoi mm. sipulikasvien pikanttina heräämisenä ja haavan (Populus tremula) kukinnan lähes alkamisena >> Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Ajankohtaan nähden voimakastuulista viikon 10 lopussa 2014 ja Poikkeuksellisen - ennätyksellisen leutoa maaliskuun viikoilla 10 ja 11 vuonna 2014.
Leuto sää keskeytyi tarkalleen maaliskuun puolivälissä eli takatalvi iski kuun 15. päivänä lumisateilla ja sen myötä Etelä-Suomessa viipyi uusi usean sentin paksuinen lumipeite kuun 15. - 20. päivien aikana. Silloin päivälläkään ei ollut juuri suojaa ja yöpakkaset olivat ajoittain -10 asteen kylmemmällä puolella. Tässä vaiheessa uutta routaakin ehti muodostua joitakin senttejä. Takatalvi hellitti otteensa leudolle uudelle keväälle kuun 21. päivästä lähtien ja lumipeitteet sulivat jo kuun 23. / 24. päivään mennessä ja uusi routakin kokonaan kuun loppuun mennessä poikkeuksellisen varhain. Ennen ko. takatalvea ilmenneet varhaisimmat kasvutilanteet lähtivät samalla etenemään lisää ja kasvukauden katkonainen eteneminen yleistyi; siitä merkkinä oli haavan kukinnan alkaminen monin paikoin n. kolme viikkoa etuajassa kuun loppuun mennessä.
Huhtikuussa pääasiassa normaalia leudompi - normaalileuto sää jatkui ensimmäiset lähes kolme viikkoa Pitkäperjantaihin 18.4. saakka, jolloin oli vähäsateista ja varsin aurinkoistakin. Heikkoja yöpakkasia esiintyi edelleen muutamina selkeinä öinä, mutta leudot päivälämpötilat edistivät edelleen kasvukauden varhaisimpia tapahtumia mm. haavan ja raidan (Salix caprea) sekä sipulikasvien yhä yleisempään kukintaan 2 - 3 viikkoa etuajassa. Samalla leudon talven ja maaliskuun lämmön jäljiltä muutamissa Etelä-Suomen järvissä saavutettiin tunnetun historian varhaisimmat jäidenlähdöt kuun ensimmäisten 10 päivän aikana!
Pääsiäisenä (19. - 22. päivinä) sattui sitten ensimmäinen kesäinen lämpöaalto aurinkoisessa säässä, jolloin kasvukausi alkoi yleisesti täydellä teholla ainakin n. 2 viikon verran etuajassa kirien; täten n. +20 asteen päivälämpötilojen myötä haavan ja raidan kukinnat huipentuivat ja heti Pääsiäisen myötä koivut (Betula sp.) tulivat hiirenkorvalle ja aloittivat ennätysrunsaan kukintansa >> Pääsiäisen (Viikonvaihteen 16 / 17) lämpöaalto vuonna 2014.
Lämpöaallon jälkeen normaalia leudommat säät jatkuivat vielä lähes Vappuun, mutta juuri vappuaattona kylmeni huomattavasti ja toukokuu alkoikin suorastaan takatalvisissa merkeissä, kun jo heti Vappupäivän jälkeisenä päivänä Etelä-Suomessa saatiin monin paikoin runsaita lumikuuroja. Kylmyys jatkui monta päivää ja huipentui sitten tuulten tyynnyttyä ja sään poutaannuttua poikkeuksellisiin yöpakkasiin kuun 6. - 8. päivien öinä - aamuina. Kasvukauden eteneminen oli täten lähes pysähdyksissä yli viikon Vapusta alkaen ja varhaiset kasvuvaiheet mm. puilla ja pensailla olivat koetuksella yöpakkasissa >> Etuaikaisen kasvukauden vaiheeseen nähden ankaria yöpakkasia toukokuun 2014 viikolla 19.
Sitten kevät alkoi edetä normaalimmin seuranneella viikolla 20 ja jo sen viikon lopussa kesäinen sää palasi nopeasti huipentuen jo sunnuntaista 18.5. alkaen vuoden ensimmäiseksi helleaalloksi. Helteestä muodostui ajankohtaan nähden erittäin poikkeuksellinen sekä kuumuudeltaan että kosteudeltaan, jolloin kuun 19. päivänä mitattiin jopa n. +30 asteen päivälämpötiloja! Samalla sinä päivänä esiintyi ajankohtaan nähden rajua ukkosta sisämaapainotteisesti >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 1 ja Kesän 2014 ukkosseuranta; maanantai 19.5.2014 (Baltiasta ajankohtaan nähden rajua ukkostelua kostean ja erittäin helteisen ilmamassan länsireunalla).
Helteissä oli lievä tauko kuun 21. päivänä, mutta hellettä mitattiin taas 22. - 26.5. jaksolla joka päivä. Nämä vuoden kaksi ensimmäistä helleaaltoa kirittivät kasvukauden äärimmäisen nopeaan etenemisvauhtiin, jonka myötä toisen helteen päätteeksi koivujen lehdet ehtivät jo täysikokoon, tuomi (Prunus padus) saavutti kukintahuipentuman nopeasti ensimmäisessä helteessä ja lopetti kukinnan jo suureksi osaksi toisen helteen aikana. Samalla pihasyreeni (Syringa vulgaris) sekä kotipihlaja (Sorbus aucuparia) kerkesivät pitkälle kukinnan alkuun toisen helteen myötä. Kasvun etumatka normaaliin oli uudestaan vähintään 2 viikkoa ja paikoin ylikin >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 2.
Tuon toisen helteen miltei heti perään tapahtui yllättävän nopea käänne kolmeksi päiväksi (27. - 29.5.) täysin päin vastaisesti hyvin koleaan säähän, jolloin lämpötilat olivat koko ajan alle +10 astetta, mutta onneksi tuulinen ja runsaspilvinen sää esti siinä hallojen esiintymisen.
Sitten toukokuun kahtena viimeisenä päivänä alkoi lämpeneminen pilvisessä säässä ja kesän kolmas helleaalto pääsi vauhtiin jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla huipentuen kuun 4. - 6. päivinä. Samalla sisämaapainotteisia ukkosiakin alkoi taas esiintyä ja niitä oli eniten 6.6., mutta etelärannikolla alettiin jo olla paikoin vähäsateisuuden takia lievien kuivuusongelmien kynnyksellä. Tämä kolmas helle huipensi pihasyreenin ja kotipihlajan kukinnat loppuvaiheisiin ja normaalisti Juhannuksena kukkivat kasvit tulivat jo täyteen kukkaan, kuten koiranputket (Anthriscus sylvestris). Samalla maisemien täysikesäinen asu vahvistui vihreyden tummuudeltaankin jo lopulliseen asteeseen >> Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 3.
Sittemmin tässä kuussa epävakainen ja viileämpi sää on ottanut vallan vaiheittain, missä tällä juhannusviikolla 25 koleus on huipentunut kahteen otteeseen poikkeukselliseksi syyskylmyyden kaltaiseksi hämmästykseksi - Ensin kuitenkin edeltäneellä viikolla 24 saatiin normaalilämpimässä kesäsäässä monin paikoin runsaita sateita, mikä mm. päätti etelärannikolla kuivuuskehityksen ja kymmenien mm:n sademäärät aiheuttivat paikoin jopa hieman liikamärkyyttäkin joillekin kasveille.
Tällä viikolla 25 kuurosateista epävakaisuutta on ollut joka päivä normaalia kylmemmässä säässä ja tiistaina sekä eilen Juhannuspäivänä - tänään sunnuntaina koleus on siis ollut lähes ennätyksellistä, kun maksimilämpötilat ovat jääneet jopa vain +10 asteen vaiheille - vähän yli ja hallanvaaraa oli sekä ti-ke että viime la-su yönä paikoin sisämaassa. Tiistaina saatiin jopa räntä-lumikuuroja osassa Etelä-Suomeakin! Täten kasvukauden eteneminen on ollut tällä viikolla hyvin hidasta ja aikaisempi n. 2 viikon kasvuetumatka on alkanut kutistumaan pois kesäkuun lopun normaaliaikatauluun verrattuna >> Juhannusviikon 2014 poikkeuksellinen koleus - Päivälämpötilojen seurantaa viikonvaihteessa 25 / 26.
Valokuvallinen analyysi kasvukauden 2014 kasvuvaiheista maisemanäkyminä maalis-kesäkuun ajalta - Näkymätutkielma maisemakukkapellolle Espoon Tapiolassa >>
Tämä kohde on ollut aikaisemminkin viime vuonna ja tämän vuoden alussa sääaiheisissa valokuvakirjoituksissani. Tällä pellolla on joka kesä viljelty kukkia sekä maiseman kaunistukseksi että maksua vastaan poimittavaksi - tällä kertaa kylvettynä ovat auringonkukat (Helianthus annuus) ja seassa on yllättävä rikkaruohoinvaasio kevään rikkaruohomyrkytyksestä huolimatta.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 19.6.2014; tämän viikon alusta saakka on ollut pääosassa hyvin koleaa säätä, jolloin nämä taimettuneet kylvökset eivät ole ehtineet kasvaa paljoa edellistilanteeseen nähden - runsaimmat itäneet lajit on kuvassa ovat yhä yllättäen uudet rikkaruohot, mutta seassa on nyt selvästi myös auringonkukan taimia; mahdollisesti myöhemmin kesällä lajeista tarkemmin... Viileästä säästä huolimatta peltomullassa havaitaan kesäpäivänseisauksen aikaisen auringonpaisteen tehokkaasti kuivattava vaikutus, vaikka kuurosateissa oli vain n. vuorokausi väliä.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa perjantaina 13.6.2014; edellisen ja tämän päivän runsaat vesisateet kastelivat viimein tämän pellonkin perinpohjin, mutta liikamärkyyttä ilmentäviä alavien paikkojen vesilammikoita ei ehtinyt syntyä tähän tilanteeseen. Normaalilämmin sää jatkui, mutta rikkaruohojen taimettuminen oli edennyt silti vain hieman edellistilanteeseen nähden, kun aikaeroa oli vain kaksi päivää.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa keskiviikkona 11.6.2014; helteet olivat ohi ja 6.6. sattuneiden kuurosateiden myötä peltomulta sai sen verran kosteutta, että yhä jatkuneissa kesälämpimissä säissä rikkaruohojen itäminen ja taimettuminen eteni reippaasti; turhan heikko vesitilanne näkyi kuitenkin kasvun epätasaisuutena. Taustapuustossa kotipihlaja (Sorbus aucuparia) ei enää kukkinut.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa keskiviikkona 4.6.2014; tässä vaiheessa kesän kolmas helleaalto oli alkanut ja kasvu eteni yhä nopeasti, mutta edelleen lievä kuivuus haittasi tämän pellon kylvösten itämistä; paikoin näkyi kuitenkin jo sirkkataimia, jotka ovat osoittautuneet yllättäen uusiksi rikkaruohoiksi. Muualla maaseudun pelloilla ruis oli jo täysin tähkällä ja monet muut viljat korkeasti taimella. Taustapuustossa kotipihlajan (Sorbus aucuparia) kukinnan huipentuma näkyi nyt selvimmin, mutta oli jo nopeasti lakkaamassa tämän kolmannen helteen myötä.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa lauantaina 31.5.2014; edellistilanteeseen nähden tätä vaihetta edeltäneet kolme hyvin koleaa päivää olivat hidastaneet kasvun kehitystä, mutta taustapuustossa kotipihlajien (Sorbus aucuparia) pistemäinen kukinta oli vähän voimistunut. Ko. koleiden päivien aikana satoi hieman, mutta se ei tuonut peltomultaan vielä kovin kummoista lisäkosteutta ja siksi kylvösten itämistä ei vielä ollut juurikaan tapahtunut.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 26.5.2014; toisen helleaallon loppu oli tässä vaiheessa käsillä ja kasvun kehitys oli edennyt taustapuustossa täysikesäiseen asuun ja kotipihlajan (Sorbus aucuparia) kukinnan alkuun, mitä havaitaan jo lievän pistemäisesti kuvan keskivaiheilla. Pellon kylvö auringonkukille (Helianthus annuus) ja hunajakukille (Phacelia tanacetifolia) oli tehty edellispäivänä, mutta maaperän kuivuus oli jo hieman liiallista tällä etelärannikon kohteella. Muualla seudun peltoviljelyssä viljojen oraantuminen oli yleisesti jo hyvin pitkällä.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 22.5.2014; helteiset säät olivat tässä vaiheessa edistäneet taustapuuston lähes täysilehteen ja keskeltä vasemmalla oleva tuomen (Prunus padus) kukinta oli huipussaan. Pellon rikkaruohoston kemiallisen torjunnan lopputulos oli nyt saavutettu tummanvihreitä ohdakkeiden (Cirsium sp.) taimia lukuun ottamatta ja maaperän kuivuminen näkyi jo mullan-saven huomattavana vaaleutena.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 19.5.2014; edeltäneenä viikonloppuna oli alkanut vuoden ensimmäinen helleaalto ja sen utuisen kostea huipennus ilmeni tässä kuvassa hyvin - kasvun kehitys oli taustapuuston osalta jo yli puolilehdessä ja keskeltä hieman vasemmalle näkyy pistemäisesti tuomen (Prunus padus) alkanutta kukintaa. Edellistilanteeseen nähden pellon rikkaruohoston kuolema kemiallisen myrkytyksen myötä oli edennyt helteen myötä hyvin nopeasti keltaiseen vaiheeseen.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 15.5.2014; kevät oli vaihtumassa kesäksi, kun sää oli lämpenemässä näiltä paikkeilta huomattavasti - kasvu oli edistynyt tässä vaiheessa jo niin, että koivuissa (Betula sp.) lehtiensä vihreys oli jo ottanut pääosaa hedenorkoiltaan. Ilmeisesti tässä vaiheessa tuolle pellon rikkaruohostolle oli jo tehty kemiallinen myrkytys, koska niiden kasvu oli lakannut.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa perjantaina 9.5.2014; Vapusta oli alkanut hyvin kylmä ja yöpakkasiakin sisältänyt säävaihe, joka oli päättymässä vasta tässä vaiheessa sumuisen tihkuisessa säässä - Silti kasvua oli edellistilanteeseen nähden tapahtunut sen verran, että sekä tuon pellon rikkaruohosto että taustan koivujen (Betula sp.) latvustot olivat nyt hieman rehevämmin kasvussa. Lokit olivat saapuneet runsaina parvina, kuten kuvasta havaitaan.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 28.4.2014; normaalia leudompi sää oli lähestymässä loppuaan, mutta sen myötä kasvukauden eteneminen näkyi nyt jo yleisesti maisemissa mm. koivujen (Betula sp.) hiirenkorvaheleytenä ja ennätysrunsaan hedenorkkomääränsä ruskehtavana keltaisuutena - Aivan kuten tässä kuvassa taustan metsikössä harmaan sään läpi hahmottuneena. Muualla näillä seuduilla peltojen kevätkylvöt olivat tähän mennessä jo suurimmaksi osaksi tehty.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa maanantaina 21.4.2014; edeltäneiden kolmen päivän ja tämän päivän kesäisen lämmin sää oli edesauttanut myös tällaisilla pelloilla rikkakasvien kasvua selvään vihertymiseen. Maaperän kuivuminen edistyi myös jo niin, että pellot yleensäkin alkoivat olemaan konekantavia märilläkin kohteilla ja ensimmäisiä viljojen kylvöjä tehtiin jo tässä vaiheessa osassa Etelä-Suomea poikkeuksellisen aikaisin - Siitä oli kiitos paljolti juuri erittäin vähälumiselle ja varhain maaliskuun loppuun mennessä sulaneelle roudalle.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 10.4.2014; huhtikuun alku tähän saakka oli ollut sen verran vähäsateinen ja aurinkoinen, että maaperän kuivuminen alkoi näkymään tässä vaiheessa jo selvästi alavien paikkojen vesilammikoiden poistumisena ja mullan-saven vaalenemisena. Rikkakasvien kasvua alkoi ilmenemään pellossa muutamista heikoista yöpakkasista huolimatta.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa lauantaina 29.3.2014; edellistilanteen jälkeen ehti olla lumipeitteinen takatalvi 15. - 20.3. -jaksolla, mutta tässä oli jo tavallaan palattu edeltäneeseen tilanteeseen lähes yksi yhteen. Uudestaan hieman jäätynyt maa oli nimittäin taas jo sulanut kokonaan, mutta toisaalta maaperän kosteus oli alkanut haihtumaan aikaisempaa aurinkoisemmissa kevätsäissä jo hyvin - alavien kohtien vesilammikot olivatkin jo pienentyneet.
Peltonäkymää Kalevalantien länsipäästä pohjoiseen kuvattuna Espoon Pohjois-Tapiolassa torstaina 13.3.2014; maaliskuun alkupuoli oli ollut erittäin leuto tähän mennessä, joten lunta ei ollut enää moneen edeltäneeseen päivään ollenkaan ja maaperän routakin oli jo lähes kokonaan sulanut; edellissyksyn ja talven runsaiden vesisateiden takia maaperä oli silti yhä hyvin märkä ja vesilammikoita velloi yhä alavilla kohdilla. Vähäisestä lumesta ei kuitenkaan tullut helmikuun sulamisvaiheessa kovin paljoa lisävettä.
No comments:
Post a Comment