Nyt alkaa sääennusteiden, sääkatsauksien ja luontoseurantaraporttien laatiminen, jossa tarkastelualueeni niiden suhteen on koko Suomi sääennusteiden osalta ja muutoin luontotarkasteluissa lähinnä Etelä-Suomi.
Pyrin tekemään näitä ennuste- ja raporttikirjoituksia noin viikon välein, ja niiden yhteyteen teen ko. viikkointervallin puitteissa loppuun tarvittaessa päivityksiä muuttuneista sääennustetilanteista ja / tai seurantaa muutoin erikoisista tai huomattavista sääepisodeista. Myös lisäyksiä mm. niistä yhteiskuntahaittojen (energiakriisi) ja säätilanteiden yhdessä luomista ongelmista / tilanteista voi tulla tarvittaessa.
Tämä ensimmäinen kirjoitus sisältää siis sääennustetta alkavalle ensi viikolle 46 (14. - 20.11.2022), ja se tuokin tähän käänteeseen hyvin osuvasti talvisen sään kehitystä koko Suomeen pitkään jatkuneen hyvin leudon sääjakson perään.
Itse asiassa lokakuun loppupuolelta saakka etenkin Etelä-Suomessa on vallinnut erittäin leuto säätyyppi vain muutamien kohtalaisesti kylmien välien kera, jolloin on parina-kolmena yönä ollut lieviä yöpakkasia etelärannikkoa myöten.
Lapissa sen sijaan samalla aikajaksolla on ollut enemmän kylmää, jolloin siellä talvi on päässyt vähitellen kehittymään lumipeitteineen ja järvivesien jäätymisineen; kuitenkin sielläkin talvi on ollut tähän saakka sen verran mietoa, että lumipeitteet ovat olleet vasta lähinnä 2 ja 10 cm:n välillä (pohjoisosissa myös reilut 10 cm) paksuuksiltaan ja suojasäitäkin on ollut. Samoin järvien jäät ovat olleet siellä vasta niin ohuita, ettei niiden paksuuksia ole vielä päästy mittaamaan.
Tuo leuto sää itse asiassa huipentui hurjalla tavalla tänä viikonloppuna osin Föhntuuli-ilmiön voimistamana, kun toissa päivänä ja eilen vuorokausien maksimilämpötilat olivat Etelä-Suomessa laajalla alueella länsipainotteisesti jopa +12 ja +15 asteen välillä: näin ollen etenkin eilen lauantaina mitattiin useilla paikoilla paikkakuntakohtaisia marraskuun lämpöennätyksiä, kuten Helsingin Kaisaniemessä, missä sen koko yli 150 vuotisen mittaushistorian marraskuun uudeksi lämpöennätykseksi saatiin +14,3 astetta - Koko Suomen koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätys Jomalassa 6.11.2020 mitattu 16,6 astetta jäi kuitenkin vielä voimaan.
Leuto säätyyppi on johtunut viimeaikoina siitä klassisesta asetelmasta, missä viime viikkoina on ollut Euroopan mittakaavassa vallitsevana Pohjois-Atlantin hyvin voimakas matalapainetoiminta ja korkeapaineen melko pysyvä sijanti manner-Euroopassa Suomen etelä-kaakkoispuolella: tämän takia hyvin leutoja ilmoja on virrannut usein lännestä ja lounaasta, ja välillä jopa ihan Kanariansaarten länsipuolelta ja Afrikastakin saakka Eurooppaan ja myös Fennoskandiaan, jolloin etenkin Länsi-Euroopassa on ollut myös ennätyslämpimiä sääepisodeja lokakuussa ja marraskuun alussa syksyä hidastaen.
Mutta nyt tähän on tulossa ennusteissa isoa muutosta, joka lähtee kehittymään ns. Skandinavian / Uralin blokkikorkeapaineen muodostumisesta:
Sitä on jo edeltänyt voimakkaan matalapaineen siirtyminen Lapin yli Länsi-Venäjälle toissa päivänä-eilen, joka siis toi ensin noita ennätyslämpöjä Fennoskandian eteläosiin ja suojasäätä osin Uraliakin myöten, mutta nyt tuo matalapaine on sijoittunut lumipyryineen idässä jo niin, että se on alkanut syöttämään Uralilta käsin hyvin arktista ilmamassaa Länsi-Venäjän pohjoisosiin, jossa alkaakin ensi viikolla korkeapainevaiheissa yleistymään talven ensimmäisen kerran jopa -30 astetta kylmemmät pakkaslämpötilat.
Samalla tuo matalapaine on tuonut vähäpilvisessä säässä tänään sunnuntaina myös Suomeen jo viileämpää ilmaa jälkipuolellaan ja toisaalta aurinkoisen korkeapaineen selänteenkin, mutta talvista pikkupakkasta on ollut tänään ja tulee olemaan lähimpien parin päivän aikana vasta Lapissa.
Etelä- ja Keski-Suomessa sen sijaan huomenna maanantaina ja vielä tiistaina on pienen matalapaineen hetki, joka tuo luoteesta ko. alueille hajanaisia ja vähäisiä vesisateita (osassa Keski-Suomea voi olla myös räntäsateitakin) ja lämpötilat nousevat vielä useita asteita plussalle tämän su-ma välisen yön paikallisten yöpakkasten jälkeen ensi viikon aluksi.
Sitten luoteesta käsin kehittyy koko Fennoskandiaan oma korkeapaineensa, jonka pysyvyys näyttää olevan aika vakaata keskiviikosta alkaen ensi viikolla: näillä näkymin se jää vaihtelevan muotoisena vallitsemaan keskukseltaan etenkin juuri Suomen ylle useaksi päiväksi, ja se kierrättää Jäämereltä talvista ilmaa koko Fennoskandiaan ja siten eteläistä Suomeakin myöten.
Niinpä koko Suomessa on odotettavissa keskiviikosta lähtien koko ajan samanlaista pääasiassa poutaista (matalia pilvilauttoja voi silti olla ajoittain, joten koko ajan ei ole selkeää säätä), heikkotuulista ja normaalia vähän kylmempiä lämpötiloja sisältävää säätä viikon loppuun saakka, ja näillä näkymin samaa säätyyppiä jatkuisi myös seuraavan viikon 47 puolellekin osittain...
Mutta toisaalta ennustemalleissa on näkyvissä tuon korkeapaineen siirtymistä seuraavan viikon jo heti alussa Suomen itä / kaakkoispuolelle, joka mahdollistaisi Pohjois-Atlantilla koko ensi viikon ajankin muotoutuvien voimakkaiden matalapaineiden vaikutuksen kasvua lännestä alkaen ja siten leudompia etelän ja lännen välisiä virtauksia myös Suomeen...
Euroopan mittakaavassa näyttää alkavalla ko. viikolla siltä, että tuo Pohjois-Atlantilla jatkuvasti vellova hyvin voimakas matalapainetoiminta pitää Länsi-Eurooppaa edelleen melko leutona, mutta runsaita sateitakin siellä esiintyy ja osa matalapaineista voi tuoda etenkin Britteinsaarille kerran tai kaksi rajuja myrskytuuliakin.
Nuo Fennoskandiasta ja toisaalta Uralilta käsin leviämään lähtevät talviset pakkasilmamassat näyttäisivät pääsevän lännessä ainakin Puolan tasalle saakka ko. viikon loppuun mennessä, mutta idempänä kylmyys leviää jopa Balkanille, Mustanmeren rannalle ja osittain Turkkiin saakkakin: näin ollen esim. Ukrainassa ja siellä sotatoimialueilla on odotettaissa ensimmäinen varsin ankarakin talventulo, missä voi esiintyä lumisateita ja lämpötilat laskevat jopa koko Ukrainan alueella etenkin öisin useita asteita pakkaselle. Se voi siten jo alkaa haittaamaan sotatoimialueilla esim. linnoitustöitä, kun maa alkaa siellä routaantumaan.
Täällä Suomessa on onneksi vielä se tilanne, ettei tuo Uralin kylmin ilma ole vielä leviämässä kovin hälyttävästi sieltä lännemmäksi, joten ankaran pakkasen alue pysynee vielä tässä marraskuussa siellä kurissa...
Muutoin Lapin osalta lämpötilat asettuvat kuitenkin ko. alkavalla viikolla pääasiassa -5 ja -20 asteen välille riippuen paikallisilmasto-olosuhteista, tuulten voimakkuudesta ja pilvisyydestä: tuolla päinhän kaamos on jo alkamaisillaan etenemään, joten lämpötiloilla ei ole siellä enää auringonsäteilyn ohjaamaa vuorokausivaihtelua.
Eteläisessä Suomessa on vähäpilvisessä säässä vielä muutaman asteen verran vuorokausivaihtelua lämpötiloissa (pilvisissä vaiheissa ei juuri sitäkään), ja ko. alkavalla viikolla lämpötilat asettuvat keskiviikosta eteen päin päivisin nollan vaiheille ja öisin on heikkoa pakkasta 0 ja -5 asteen välillä; leudointa on tyypillisesti merien äärellä sekä myös vielä isoimpien järvienkin äärellä, koska viimeaikaisten erittäin leutojen säiden ansiosta järvien pintavesilämpötilat ovat pysyneet Etelä- ja Keski-Suomessa normaalia lämpimämpinä.
Poutainen korkeapainesää ko. ensi viikon ajalla tarkoittaa täten myös sitä, ettei sateita tuon ma-ti vesisateiden jälkeen tule, joten niinpä tämä talvinen sääepisodi jää ilman lumisateita; tosin on olemassa pientä mahdollisuutta sille ajankohdalle tyypillisesti, että lämpimien merien äärellä voisi kehittyä merellisiä lumikuuroja, mutta niiden syntyminen ja mantereelle ajautuminen on aika heikkoa korkeapaineessa vallitsevien heikkojen tuulten takia.
Lumipeite siis pysyy Suomen alueella toistaiseksi vain Lapin ja osin Kainuun asiana, mutta toisaalta Etelä- ja Keski-Suomen lumettomalla alueella korkeapaineen heikkotuulinen pakkassää voi jo mahdollistaa maan pinnalla (mm. nurmikoille ja peltojen ja niittyjen kasvijäänteisiin) aika näyttävääkin kuuraa, joka lisäksi voi jo säilyä ainakin varjoisilla paikoilla ympärivuorokautisesti useiden päivien ajan seuraavaan leutoon sääjaksoon saakka...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Etelä-Suomessa maaperä on kastunut viimein lokakuun ja marraskuun alun vesisateista kunnolla loppusyksyiseen tapaan myös viime kesän äärikuivuudesta kärsineillä alueilla Uudellamaalla ja kaakossa; länsiosien ennestään märillä paikoilla (kesän runsaiden ukkossateiden takia) on ollut jopa lievää - kohtalaista tulvariskiä, jolloin siellä on ollut mm. jokien piireissä melko runsaitakin virtaamia. Kuitenkin etenkin Uudenmaan ja kaakon järvien vedenpinnat ja jokivirtaamat ovat vieläkin normaalia alempia pääosin.
Nyt alkavalla viikolla ei ole tulossa sateita ja lievät pakkaset aiheuttavat myös sen, että vedenpintojen ja virtaamien pysyminen normaalia alempina jatkuu edelleen: tosin pohjavesivarannoissa jatkuu edelleen monin paikoin täydentyminen uudella vedellä.
Lievät pakkaset voivat jo jäädyttää maata sentin-parin verran etenkin sisämaassa, mutta järvissä jäätyminen alkanee etenemään vasta vaivalloisesti, koska em. tapaan järvien pintavesilämpötilat ovat pysyneet normaalia korkeampina (+5 ja +9 asteen välillä) tähän sunnuntaihin saakka - niinpä ko. alkavalla viikolla pintavedet ensin viilenevät, ja vasta sitten alkaa matalilta rannoilta, tyyniltä poukamilta ja pienistä vesistöistä käsin jääriiteiden ja ohuiden jäiden muodostumiset. Ulapat etenkin isoissa järvissä ja muutoinkin virtaavat vedet pysyvät vielä laajasti jäättöminä.
Kasvillisuuden parissa puuvartiset lehtipuut ja -pensaat ovat saaneet ruskansa päätökseen marraskuun alkupuoliskolla jo lähes kokonaan: se on ollut suunnilleen normaalissa aikataulussa tai osittain jopa vähän etuajassa tapahtunutta - Facebook-julkaisuissani tänä syksynä olen kartoittanut tätä Etelä-Suomen ruskaa, ja ne julkaisut tulevat sitten ajallaan siinä sisältösiirtotyössäni tänne blogiinkin esille takautuvasti...
Mutta ruskan viimeisistä vaiheista voidaan vielä todeta, että vielä tälle ko. alkavalle viikollekin saakka ruskaa on nähtävissä tyypillisesti joissakin lehtikuusissa (Larix sp.), kun ne ovat osaksi kaikkein myöhäisimpään neulasiaan pitäviä aina joka vuosi.
Ruohovartisen kasvillisuuden parissa on puolestaan tullut esille hyvin tuon lokakuun ja marraskuun alun poikkeuksellinen leutous lämpötiloissa sekä pakkasten vähyys: sen myötä tähän mennessä puistojen ja puutarhojen nurmikoilla on tapahtunut jopa edelleen kasvuakin ja nurmikot ovat myös yhä poikkeuksellisen vihreitä ajankohtaan nähden. Samasta syystä johtuen luonnonniityillä ja pelloilla on jatkunut mm. saunakukan (Tripleurospermum inodorum) jatko- ja uusintakukintaa monin paikoin hyvinkin runsaasti.
Sen verran lieviä yöpakkasia on kuitenkin ollut etelärannikkoa myöten, että hallanarat ruohovartiset kasvit puutarha- ja puistoviljelyssä ovat jo kuolleet lokakuun loppuun mennessä.
Nyt sitten tämän ko. alkavan viikon myötä normaalia pidempään sinnitellyt "kasvukausi" loppuu viimein kokonaan myös etelärannikollakin, ja siten nurmikoiden kasvu loppuu kokonaan, ja kellastumista / näivettymistä syntyy vielä nyt vihreissä kasvustoissa.
Päivitys 14.11.2022 klo. 21:00 >>
Tänään maanantaina Keski-Suomen länsiosista (Pohjanmaalta) alkaen on pienen kaakkoon liikkuvan matalapaineen kera alkanut voimistumaan sadealue, ja uusimpien mallien mukaan se voimistuukin aikalailla vallatessaan Etelä-Suomea tulevan ma-ti välisen yön ajaksi: melko runsaasti vesisadetta saadaan sadetutkaennusteiden mukaan laajalla alueella suunnilleen linjan Tampere-Hämeenlinna-pääkaupunkiseutu itäpuolella, ja myös tuon linjan tienoilla voi olla aika reipasta sadetta. Vain lounaiskolkka jäänee vähäisille sateille. Runsaimmat sateet kaikkoavat etelärannikolta-kaakosta aamun aikana, ja sitten huominen tiistai on jo poutainen runsaspilvisenä pohjois-koillistuulen alkaessa tuomaan sitä kylmempää ilmaa koko Etelä-Suomeenkin - Ennusteet ovat edelleen muutoin samalla kannalla siitä, että keskiviikosta alkaa useamman päivän mittainen kylmä korkeapainesää koko Suomeen; merkit ovat toisaalta myös vahvistuneet siitä, että tämä korkeapaine sinnittelisi enemmän myös viikon 47 puolelle...
Päivitys 16.11.2022 klo. 13:30 >>
Etelä-Suomen alueella on nyt kylmentyneen sään yhteydessä tullut monin paikoin heikkoja lumisateita viime yön (ti-ke välinen) ja tämän keskiviikon aikana, koska koillistuulessa sekä vielä kokonaan sulalta Vienanmereltä että Suomen järvialueen tavanomaista lämpimämpien pintavesien piiristä on tullut niiden edesauttamaa kosteutta ilmamassan sekaan: lumipeitteistä ei ole kuitenkaan tullut mitattavia, joten kyseessä ovat vain ns. nimelliset huurteet. Niistäkin maisemat ovat silti valkaistuneet monin paikoin selvästi, ja näillä näkymin nämä vähäisetkin lumet pysyvät maassa viikon 47 puolelle saakka, koska kylmä korkeapainesää ei anna Fennoskandiassa periksi vielä n. viikkoon. Lisäksi uusissa ennustemalleissa tulevana viikonloppuna / viikonvaihteen tienoilla etelästä käsin uhkaisi lisääkin lumisateita ainakin etelärannikon tuntumaan ja lounaaseen...
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
No comments:
Post a Comment