Nyt palaan sometauon aiheuttaman viivästyksen jälkeen taas luonnehtimaan ja analysoimaan sääennusteita ja tekemään sää- ja luontoseurantaa tässä ko. "Sääennuste- ja luontoseurantaraportti" -sarjan kirjoituksissa.
Kuten oli jo viikon 1 (2. - 8.1.2023) lopussa todettavissa, niin ensinnäkin tuon tammikuun ensimmäisen viikon pakkasjakso jäi odotuksiin ja edeltäneisiin ennusteisiin nähden paljon miedommaksi lähes koko Suomessa, jolloin vain osassa Lappia ja Kainuuta mitattiin kuluvan talven kylmimpiä lukemia -35 asteen paikkeilla. Muualla Suomessa ja varsinkin eteläosissa länsipainotteisesti -10 ja -20 asteen väliset minimilämpötilat eivät olleet silloin kovin kummoisia kylmyydessään.
Toisaalta sen viikon lopusta tämän kohta päättyvän viikon 2 (9. - 15.1.2923) alkuun saakka vallinneessa etelä-kaakkoistuulisessa lauhtumisprosessin ns. välivaiheessa voimakas tuuli tuntui varsin purevan kylmältä etelässäkin -5 ja -10 asteen välisissä lämpötiloissa.
Tuolloin samalla jaksolla tämä etelä-kaakkoisvirtaus sisälsi myös paljon etelästä käsin tulleita lumisateita päivittäin, jolloin lumipeite pääsi kasvamaan Etelä-Suomessakin laajasti vähän 10 cm:n molemmin puolin (ja paikoin enemmänkin) olleiden lisäysten verran; itäisin osa ja paikoin Lappi jäivät kuitenkin vähemmille lumisateille vielä tuossa vaiheessa.
Tilanteessa siinä vaiheessa oli tyypillistä myös se, että idässä oli pisimpään paljon kylmempää kuin lännessä samaan aikaan, jolloin esim. Ilomantsin seudulla saattoi olla vielä -20 asteen veroisia lämpötiloja, kun Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa oltiin jo samalla enää vain parin asteen pikkupakkasissa, ja lounaissaaristossa jopa suojalla.
Sitten päättyvän viikon ke kohdalta alkaen tuo lauhtumisen välivaihe jäi taakse, kun kunnolla erittäin leutoa ilmaa alkoi lännen voimakkaan matalapainetoiminnan myötä pääsemään Fennoskandiaan ja vähitellen koko Suomeen lounaasta, ja kun idän korkeapaineinen pakkasilmamassa alkoi paremmin antamaan periksi.
Samalla alkoi suorastaan päivittäisten sadealueiden vyöry lounaasta Suomeen, ja sitä on jatkunut tähän lauantain iltapäivän ko. kirjoituksen julkaisuhetkeen saakka hyvin tiiviiseen tahtiin, ja siksi tälläkin hetkellä Etelä- ja Keski-Suomessa sataa monin paikoin vettä ja osin räntää; joinakin vuorokausina erillisiä sadealueita on tullut jopa n. kahden vuorokausitahtia etenkin juuri Etelä- ja Keski-Suomeen.
Näiden rintama-, kuuro- ja tihkusateiden ja matalapaineen osakeskusten myötä erittäin leudot etelän ja lännen väliset virtaukset ovat todenteolla vakiintuneet Suomen säähän, ja niinpä lämpötilat ovat olleet viime päivinä jopa ajoittain suuressa osassa Lappiakin suojan puolella, ja selvemmin pakkasta on ollut vain Lapin pohjoisimmissa osissa.
Etelä- ja Keski-Suomessa on ollut lähes koko ajan suojaa keskiviikon jälkeen, ja keskeisimmin niin tietenkin eteläisimmissä ja läntisimmissä osissa: kaikkein leudoin vaihe on itse asiassa vallinnut nyt eilisestä perjantain illasta lähtien taas yhden sadealueen jälkeen, jolloin laajasti ko. alueella lämpötila on nyt ollut +2 ja +5 asteen välillä yötä-päivää.
Näissä päivittäisissä sadealueissakin tämä leudon sään huippuunsa kehittyminen on näkynyt hyvin, kun sateiden olomuodot ovat muuttuneet kerta kerralta yhä vetisemmiksi lounaasta käsin, ja lopulta jopa Keski-Suomessakin itäosia myöten on tullut vesisateita lumi- ja räntäsateiden ohella.
Tämä on tuonut etenkin "Oulu-Jyväskylä-Lappeenranta" -linjan lounaispuolella lumipeitteiden voimakasta sulamista jo taas niin, että etelän joet, purot ja ojat ovat alkaneet tulvimaan, ja itse asiassa tulvavaara näyttää pahentuvan ja laajentuvan syvemmälle sisämaahan lisää vielä huomisen sunnuntain runsaiden vesisateiden takia!...
Lumipeitekin on huventunut jo siihen tahtiin, että jälleen lounaisosissa on jo laajasti lumettomia alueita ja esim. pääkaupunkiseudullakin maata alkaa olla paljon laikullisesti paljaana monin paikoin. Kunnolla lunta (yli 20 cm) on enää lähinnä tuon em. "Oulu-Jyväskylä-Lappeenranta" -linjan pohjois-itäpuolella, ja osassa Kainuuta ja Lappia on edelleen myös yli 50 cm paksuja hankia.
Miten tästä eteen päin, ja tuleeko alkavalla viikolla 3 muutoksia suursäätilaan jollain lailla? - katsotaanpa sitä seuraavaksi:
Viime aikoina erittäin leutojen ja kosteiden lounaisvirtausten tuloa Fennoskandiaan ja Suomeen ovat siis ylläpitäneet Pohjois-Atlantin ja osin Länsi-Euroopan voimakkaat matalapaineet, kun samalla laajaa pakkaskorkeapainetta on ollut kaukana Venäjällä.
Tähän tulee viikonvaihteessa ja ensi viikon 3 alussa seuraavanlaisia muutoksia; eli matalapaineiden sijainti muotoutuu "Pohjois-Atlantti"-keskeisyydestä enemmän Välimerelle ulottuvaksi etelä-pohjoissuuntaiseksi vyöhykkeeksi Suomen länsi-lounaispuolelle niin, että aluksi yksi voimakas matalapaineen keskus sijoittuu Pohjanmerelle-Tanskaan ja toinen Alppien eteläpuolelle Italiaan.
Suomi alkaa jäämään siinä vaiheessa lounaistuulien sijaan enemmän etelävirtauksen piiriin, mutta ilmamassa ei kovin merkittävästi kuitenkaan kylmene täällä. Suojasäätä on edelleen tulossa eteläosiin, mutta tuo em. tämän hetken leudoin kärki säästä hiipuu hieman.
Keskiviikon paikkeilla tuo Italian matalapaine alkaa nopeasti siirtymään pohjoiseen kohti Suomea ja korvaa tuon Pohjanmeren-Tanskan matalapaineen, ja se tuo runsaan ja laajan sadealueen etelästä koko Suomeen torstaiksi: tällöin sateet ovat Etelä-Suomessakin aikaisempaa lumisempia, mutta suojasäätäkin voi silti olla edelleen lievästi; Lapissa voi olla selvemmin pakkasta.
Tuo etelästä tuleva matalapaine jää sitten heikkenevänä Suomen ylle ko. viikon lopulla ja on silloin todennäköisesti enemmän Pohjois-Suomen päällä, jolloin lumisateita tulee vielä parina päivänä lisää pohjoiseen painottuen, mutta nekin heikkenevät ja hajaantuvat vähitellen Lapistakin.
Samalla tuo Välimereltä Pohjanmerelle alkuviikolla muotoutunut matalapaineiden vyöhyke hajoaa laajemminkin pohjoisosiltaan jättäen selvemmin matalapainetta vain Välimerelle (Italian tienoille), ja siitä matalapaine siirtynee sateineen vähitellen kohti Mustaamerta.
Kaukana Venäjällä koko alkuviikon ajan vallitsee korkeapaine, jonka länsireunalla vallitsee etelävirtausta Ukrainasta Länsi-Venäjälle, ja siten myös Ukrainassa ja Venäjän lounaisimmissa osissa ko. viikko tulee olemaan aluksi edelleen hyvin leutosäinen.
Tosin viikon lopussa tuo etelävirtaus näyttäisi heikkenevän ja korkeapaineen selännettä voisi muodostua Venäjältä kohti Fennoskandiaa samalla, ja sen myötä sää kylmenisi noiden alueiden lisäksi myös Fennoskandiassakin ja laajemminkin Euroopassa...
Toisaalta näillä näkymin Pohjois-Atlantilla ja itse asiassa tarkemmin määriteltynä Islannin tienoolla näkyy ennustemalleissa taas jo tämän alkavan viikon 3 lopussa myös uutta hyvin voimakasta matalapainetoimintaa, joka voisi taas pian tarkoittaa jo seuraavan viikon 4 alussa uusia hyvin leutoja länsi-lounaisvirtauksia Fennoskandiaan(kin), mutta nähtäväksi jää vielä se, kumpi elementti ottaisi voiton....
Eli: jääkö Venäjältä ulottuva korkeapaineen selänne kylmentämään Fennoskandian ja Suomen säätä edelleen, vai pääsisikö noita uusia leutoja tuulia Atlantilta Suomeen?: tätä "taisteluparia" voidaan tarkastella lisää päivityksissä / päivityksessä ensi viikolla myöhemmin!
Manner-Euroopan sään suhteen tämä ko. viikon 3 em. prosessi tarkoittaa sitä, että Länsi- ja Keski-Euroopassa vuoden alun ajan vallinneet pääasiassa erittäin leudot (vuodenvaihteessahan siellä oli myös monin paikoin hämmästyttävän radikaalisti ennätyslämmintä!) säät ovat tulossa toistaiseksi päätökseen / tauolle viikon keskivaiheilta alkaen, koska tuo Välimereltä Fennoskandiaan ulottuva matalapainevyöhyke katkaisee leudot virtaukset Atlantilta ko. vyöhykkeen länsireunalle muodostuvan pohjoisvirtauksen takia, ja lopulta ko. vyöhykkeen heikkeneminen loppuviikolla tyynnyttää tuulet ja sää kylmenee edelleen.
Siten viimein ns. normaaliksi kylmentyminen voi ko. alueella mahdollistaa esim. Saksassa taas lumisateitakin jonkin verran, mutta mitään radikaalia talven paluuta ei silti ole tulossa sinnekään näillä näkymin, ja lähinnä vain lieviä yöpakkasia voi palata sikäläiseen säähän monin paikoin.
Mainittakoon vielä erikoisuutena!: Viime vuoden viimeisen viikon, vuodenvaihteen ja tämän vuoden 2023 kahden ensimmäisen viikon aikana vallinneet ko. erittäin leudot säät Keski-Euroopassa ovat itse asiassa käynnistäneet siellä tavallaan kevään sillä tavalla äärietuajassa, että lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) ovat alkaneet kukkimaan jo nyt "talvikukintana"!
Vuoden ensimmäinen siitepölytiedote on siksi jo julkaistu 10.1.2023, jossa tuosta asiasta kerrotaan, ja siitä voi olla siitepölyjen kaukokulkeumien mahdollisuutta Suomeen saakka etelä-lounaistuulilla: Norkko-siitepölytiedotus.
Mainitsen vielä myös Pohjois-Amerikan tilanteista, koska sielläkin säät ovat edelleen olleet erittäin erikoisia tässä tammikuun alkupuolen mittaan: merkittävin elementti siellä on ollut ns. "atmospheric river" -ilmiö, jota nimitetään siellä vanhastaan myös "Pineapple Express" -nimellä (ananasrahti), koska kyseessä on noin Havaijin tienoilta tai vähän sen pohjoispuolelta käsin virtaavan hyvin pitkän ja äärikostean matalapainesarjan tulosta erityisen voimakkaan suihkuvirtauksen avustamana suoraan Yhdysvaltojen länsirannikolle monen päivän ajan.
Samalla sitä on mahdollistanut stratosfäärin polaaripyörteen pysyminen erittäin voimakkaana ja tiiviisti napa-alueelle sijoittuneena, joka on ylläpitänyt reunallaan näitä voimakkaita matalapaineita ympäri pohjoista pallonpuoliskoa, ja siitä siis johtuu osaksi myös tämä Euroopankin erityinen leutous viime aikoina.
Tämä runsassateisten matalapaineiden jatkuva sarja on aiheuttanut Yhdysvalloissa erikoisia ja ennätyksellisiäkin tilanteita sekä laajasti normaalia paljon leudompaa säätä!
Yhtäältä Kaliforniassa sademäärät ovat olleet ennätyksellisen suuria viimeiset pari viikkoa, josta on aiheutunut poikkeuksellisen pahoja ja tuhoisia tulvia sekä vuoristoalueille ääripaksuja lumipeitteitä (useita metrejä paksuja!). Tämä tulvatilanne on ollut monin paikoin jo katastrofaalinen ja se on vaatinut kuolonuhreja: 2022–2023 California floods.
Samalla idempänä Yhdysvalloissa tämä matalapaineiden ja "ananasrahdin" sarja on triggeröinyt Meksikonlahdelta käsin vuodenaikaan nähden erittäin lämpimien ja kosteiden ilmamassojen pulsseja pohjoiseen ja niiden kanssa matalapaineiden tuomien kylmempien ilmojen vuorottelujen kera on syntynyt maan kaakkoisosiin jälleen talviajalle erittäin harvinaisia tornadosarjoja! - kuten äskettäin 12.1.2023, josta tässä on Ryan Hallin seurantastriimaukset: The January 12, 2023 Tornado Outbreak, As It Happened (Part 1) ja The January 12, 2023 Tornado Outbreak, As It Happened (Part 2).
Tämän osion lopuksi: Stratosfäärin polaaripyörteen suhteen ennustemalleissa olisi tulossa tammikuun lopussa ehkä mahdollisuus SSW-tilanteelle (Sudden Stratospheric Warming), joka voisi ainakin myöhemmin helmikuussa tai aivan tammikuun lopusta alkaen tarkoittaa talven ankaraa paluuta jollain lailla sekä Pohjois-Amerikkaan että Eurooppaan, jos sellainen polaaripyörteen hajoaminen / luiskahtaminen napa-alueelta pois toteutuisi, ja näkyvissä ennusteissa olisi myös polaaripyörteen hajoaminen kahdeksi osaksi...
Tarkemmin Suomen tilanteista seuraavaksi:
Huomenna sunnuntaina saapuu siis koko päättyvän viikon 2 voimakkain sadealue lounaasta Suomeen voimakkaan matalapaineen siirtyessä Etelä-Skandinaviasta kohti Lappia. Tällöin huippuleuto vaihe jatkuu vielä Etelä- ja Keski-Suomessa niin, että runsaat sateet tulevat enimmäkseen vetenä, ja lähinnä vain Päijänteen itäpuolella osaksi räntänä / märkänä lumena. Lämpötilat ovat Oulun tasaa ja Kainuuta myöten plussalla ja lounaassa yhä lähes +5 astetta, mutta Lapin pohjoisosissa voi pakkanen kiristyä pouta-alueilla -20 asteen lähellekin ennen uusia lumisateita.
Viikon 3 aloittavana maanantaina tuo matalapaine viilettää jo Lapin ylitse Jäämerelle, jolloin osassa Lappia voi sataa runsaastikin lunta ja pakkaset heikkenevät Lapin pohjoisosissakin taas. Samalla suojaa voi ulottua Etelä-Lappiin tilapäisesti. Etelässä ja keskiosissa vesi-räntäsateet vähenevät ja lounaistuuli voi olla aluksi hyvin voimakasta ja ehkä myrskypuuskaistakin; iltaa kohden sään poutaantuessa ja tuulten heiketessä lämpötilat voivat laskea ainakin sisämaassa nollan vaiheille tai lievästi pakkasellekin varsinkin pilvipeitteen rakoillessa.
Sitten tiistaina tuon em. Pohjanmerelle-Tanskaan asettuvan toisen voimakkaan matalapaineen edesauttamana tuulet kääntyvät Etelä-Suomessa etelään-kaakkoon ja Lappiin pullahtaa sen edellä idästä korkeapaineen selännettä; etenkin Lapin pohjoisosissa sään seljetessä pakkanen kiristyy taas selvästi ja -20 astetta kylmemmät lukemat voivat mahdollistua. Samalla etelässä jatkuu runsaspilvinen sää ja etelärannikon tuntumassa suojasää voi olla edelleen mahdollinen, kun muutoin voi olla lievää pakkasta. Illalla etelästä käsin voi kasvaa räntä-lumisateiden mahdollisuus.
Sitten keskiviikkona odotellaan etelästä käsin ensimmäistä runsaampaa annosta sateita, jotka voivat olla ainakin sisämaassa aikaisempaa selvästi lumisempia, vaikka leuto sää muutoin näyttää tuossa etelävirtauksessa ja etelästä käsin tulevan matalapaineen tilanteessa jatkuvan suojasäänäkin; etelärannikolla voi tulla yhä myös vesisateita.
Keskiviikkona illalla voi sitten jo tulla tuon em. etelästä suoraan Suomeen tulevan matalapaineen kaikkein runsaimpia sateita, ja näillä näkymin torstain mittaan paljon sateita leviää jo lähes koko Suomeen laajasti; torstaina illalla etelässä voi jo sitten osaksi poutaantua.
Tuulet vaihtelevat torstaina tuon matalapaineen keskuksen liikkeen ja muodon mukaan; ajoittain voi olla heikkotuulisia vaiheita ja matalapaineen jälkireunalla myös voimakaspuuskaiset länsi-luoteistuulet voivat mahdollistua.
Torstaina etelässä lämpötila on nollan vaiheilla tai lievästi plussalla ainakin eteläisimmissä osissa, joten ainakin sisämaassa uutta lumipeitettä voi alkaa taas kertymään sateista. Keski-Suomessa ja Lapissa sataa yksinomaan lunta, joten siellä lumipeitekertymiä voi alkaa tulla reilustikin yli 10 cm:n veroisesti. Lumisateiden tullessa pohjoiseen Lapin pakkaset heikkenevät taas pikkupakkaselle.
Torstain jälkeen on sitten vuorossa lumisateiden heikkeneminen ja sään poutaantuminen vaiheittain pe-la aikana riippuen tuon matalapaineen sijainnista ja heikkenemistyylistä; osassa maata voi vielä sataa useitakin senttejä uutta lunta tuossa vaiheessa, mutta sunnuntaihin mennessä näyttäisi jo olevan enimmäkseen poutaa ja pilvipeitekin voi silloin viimeistään rakoilla.
Kylmentymistäkin voi tässä vaiheessa tapahtua koko maassa siten, että Etelä-Suomessakin mennään ainakin muutamia asteita pakkaselle, ja Lapissa tyypilliseen keskitalviseen tapaan selkeillä hetkillä lämpötilat saattavat helposti laskea -20 ja -30 asteen välillekin...
Loppuviikon säätilanteista teen tähän alle myöhemmin viikon 3 aikana päivityksiä / päivityksen, joten palataan silloin asiaan...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Viime päivien merkittävin tilanne Etelä-Suomessa on ollut tietenkin lumipeitteiden voimakas sulaminen plussakeleissä ja vesisateissa, joka on aiheuttanut jo tulvavaaraa monin paikoin.
Lumipeitteen hupeneminen jatkuu eteläisimmissä osissa em. ennusteiden mukaan ainakin alkavan viikon 3 tiistaille saakka, joskin jo maanantaina illalla sulaminen etenkin sisämaassa jo pysähtyykin osittain tai kokonaan.
Lopputuloksena ennen noita torstaisia uusia lumisateita lumipeitteen lopullinen sulamistilanne on sellainen alkavan viikon 3 alussa, että Uudenmaan rannikolla lumipeite on vain heikosti laikullinen ja Varsinais-Suomessa ja osassa Satakuntaa on laajoja lumettomia alueita.
Sisämaassakin on silloin ainakin noin linjalle "Vaasa-Tampere-Lahti-Kotka" saakka koilliseen lumipeitteessä isoja sulia laikkuja etenkin aukeilla alueilla ja muutoinkin pääasiassa alle 10 cm paksuja hankia.
Kaikki jäljellä oleva lumi on kuitenkin sitten erittäin vetistä ja tiivistä, joka pakkasten tullessa jäätyy entistäkin kovemmaksi ja jäisemmäksi massaksi, ja sellainen on sitten jatkossa yhä vaikeammin plusasteissa sulavaa lumilaatua. Tämä koskee myös itäisimpien osien yli 20 cm paksuja hankia, jotka myös kokevat vielä vesisateita ja suojasäätä huomenna sunnuntaina.
Erittäin leudot ja vesisateiset säät etenkin jo ohutlumisilla ja lumettomilla etelän ja lounaan alueilla ovat aiheuttaneet myös sen, että ohuesti ja rikkonaisesti routaisen maan takia maaperä on vettynyt yhä märemmäksi, ja sekin osaltaan edesauttaa parhaillaan tulvimista ko. alueella. Lumettomilla alueilla / kohdilla lisäksi vähäinen routakin on alkanut sulamaan.
Tuon alkavan viikon 3 loppua kohden joka tapauksessa tuo tulvariski alkaa mennä vähitellen ohi, kun sulaminen loppuu / vähenee lähes olemattomaksi, ja kun uusia sateita tulee jo enemmän lumen muodossa veden sijaan.
Torstaina on siis sitten tulossa yleisesti uutta lunta näillä näkymin etenkin sisämaa-alueille, mutta uusien lumikertymien määristä ei ole vielä tarkkaa tietoa; voidaan palata tarkastelemaan sitäkin päivityksissä / päivityksessä viimeistään itse ensi torstaina...
Nyt jo voidaan kuitenkin todeta tuosta uudesta lumikertymästä se, että sen tullessa nollakelissä / lievässä suojasäässä, se aiheuttaa puustoihin taas uusia näyttäviä lumikuorrutteita, ja mahdollisesti merkittävää tykkylumitilannettakin ainakin syvemmällä sisämaassa ja enemmän Keski-Suomen puolella...
Jäätilanteiden suhteen järvissä on myös tapahtunut jäiden sulamista etenkin virtaavilla paikoilla, ja niinpä kokonaan sulia aukkoja on muodostunut entistä enemmän sellaisilla vesistöpaikoilla. Samasta syystä johtuen kaikki joet virtaavat taas jäistä vapaina.
Toisaalla järvissä erittäin vaihtelevan paksuiset (5 - 30 cm) jääpeitteet ovat keränneet vettä päälleen ja aikaisempien lumipeitteiden kera jäiden päällä on taas vaihtelevasti loskaakin.
Uusien pakkasten tullessa loskasta muodostuu taas uusia kerroksia kohvajäätä vanhojen jäiden päälle, ja todennäköisesti tuosta ensi torstain suojasäisestä lumisadetilanteesta johtuen loskan ja sittemmin kohvajään muodostuminen voi olla melko paksuakin.
Virtapaikkojen sula-aukot jäätyvät uudestaan kuitenkin vasta reippaampien pakkasten palatessa, joka voisi siis olla mahdollista aikaisintaan tuossa viikon 3 aivan lopussa tai seuraavan viikon 4 alussa, jos em. kylmenemisvaihtoehto ottaa voiton toteutuvissa säissä...
Merialueilla jäätyminen jäi järvien tapaan ennakoitua vaisummaksi tuon em. tammikuun ensimmäisen viikon pakkasten jäätyä odotettua vaisummiksi: siten Suomenlahdella ja Selkämerellä jäätä on edelleen vain sisälahdissa ja rantaviivan lähellä; hetkellisesti jäätä oli em. pakkasjakson lopussa Suomenlahdella itäisimmän osan ulapallakin, mutta sekin on jo hajonnut lähes kokonaan.
Lisäksi Perämerellä ei ehtinyt tapahtumaan ulapan kokonaan jäätymistä odotusten vastaisesti, ja sielläkin on täten edelleen normaalia paljon vähäisempi jäätilanne ajankohtaan nähden.
Merivesien uutta kunnollista jäätymisvaihetta joudutaan myös odottelemaan reippaampien pakkasten tuloon saakka, joka siis olisi ehkä tulossa viimeistään viikon 4 alussa, jos edes tulee ollenkaan vielä silloinkaan...
Päivitys 16.1.2023 klo. 22:00:
Tänään maanantaina 16.1. iltapäivällä valoisan aikana matkustin bussilla Hämeenlinnasta kotiini Espooseen, joten päätinpä tehdä tämän päivityksen yksinomaan aiheesta lumen sulamisen tilanne ja tulvatilanne, mitä ko. matkan varrella bussin ikkunasta havainnoin - tämä on nyt lähes se hetki, kun lumi on sulanut enimmilleen ennen ke-to tulossa olevia jonkinlaisia uusia lumipeitteitä...
Suunnilleen Hämeenlinna-Hyvinkää välillä oli sellainen lumitilanne, että peltoaukeilla näkyi sulia aukkoja noin puolella pinta-alasta, joten aika hurjaa on ollut niinkin sisämaassa lumien sulaminen 4 viime vuorokautena. Tuolla välillä metsissä oli kuitenkin edelleen lähes täysin yhtenäinen lumihanki, ja paksuudeltaan suunnilleen 10 - 20 cm.
Sitten Hyvinkäältä pääkaupunkiseudun pohjoisrajoille tai itse asiassa noin Keimolanportin paikkeille saakka peltoaukeilla oli jo paljonkin yli puolet pinta-alasta vapautunut lumesta, ja metsien hangissakin näkyi jo pientä sula-aukkoilua.
Lumettominta oli tietenkin pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä täälläkin metsissä on edelleen selvästi lunta, mutta metsähanget ovat sulaneet myös jo selville pälville ja jäljellä olevat lumilämpäreet ovat laajasti alle 10 cm paksuja. Niinpä oikeastaan missään ei ole kunnolla yhtenäistä lumipeitettä Helsingin tai Espoon alueella tällä hetkellä.
Kaikkialla tällä matkustusvälillä oli merkittävänä asiana joka tapauksessa tulviminen: alavilla peltojen kohdilla oli yleisesti näkyvissä tulvalammikoita ja paikoin isojakin sellaisia, ja tätä osaltaan on edesauttanut osittain routainen maa, ja vaikka rikkonaisena routa on nyt päästänyt vettä myös läpi maaperäänkin.
Samoin ojat ja purot olivat selvästi runsaalla koholla kaikkialla, ja paikoin nekin olivat yli äyräidensä tulvalammikoina. Myös kaikki matkan varrella olevat joet olivat kuin melkoisen runsaassa kevättulvatilassa.
Juurikin jokiin liittyen kaikkein näyttävin tulvimistilanne matkan varella tyypilliseen tapaansa oli pohjoisesta päin tullessa juuri ennen Keimolanporttia olevan laajan peltoaukean kohdalla, jossa virtaa Vantaanjoki ja johon ko. kohdalla yhtyy lännestä käsin Luhtaanmäenjoki: nämä joet olivat tulvineet erittäin isoksi järveksi ko. peltoaukealle, ja osa tulvajärvestä oli aivan ko. moottoritien reunan vieressä lähes kiinni.
Niinpä tämä on aika erikoinen talvitulvan tilanne tällä hetkellä, ja se taitaa jatkua vielä parisen päivää, ennen kuin alkaa selvä virtaamien lasku normaalimmaksi...
Seuraavassa päivityksessä todennäköisesti huomenna 17.1. arvioin tulossa olevien ke-to sateiden luonnetta; niitä on ollut alueellisen jakauman, sateiden olomuodon ja sateen voimakkuuden suhteen vaikeaa arvioida, kun ne tuo etelästä käsin nouseva ja siksi vaikeasti ennustettava pieni matalapaine...
Päivitys 17.1.2023 klo. 22:35:
Tarkastellaanpa nyt parin lähipäivän eli huomisen keskiviikon ja torstain sateita. Lisäksi tässä on maininta tämän tiistain illan sateista.
Tänään tiistaina illalla on siis ensimmäinen annos etelästä käsin tulleita sateita jo saatu Etelä- ja myöhemmin Keski- ja Pohjois-Suomeenkin; sateiden olomuoto on nyt ollut aikaisempaa lumisempi myös etelärannikollakin, joten illalla on saatu mm. pääkaupunkiseudulle 2 - 5 cm uutta lunta. Tämä johtui siitä, kun sadealueen edellä vallitsi voimakas itä-kaakkoistuuli, joka viilensi säätä nollan vaiheille tänään.
Tämän sadealueen jälkeen ensi yönä ja huomenna ke iltapäivään saakka sää kuitenkin lauhtuu laajasti Etelä-Suomessa taas plusasteille sen verran, että tämä uusi lumi sulaa osittain tai jopa lähes kokonaan pois, ennen kuin sitten odotellaan sitä torstaina etelästä saapuvaa matalapainetta seuraavan sadeannoksensa kera.
Tuon torstain tilanteen ennusteseuranta on ollut tarkkaa ja jännää puuhaa, koska ilmeisesti aivan viime hetkille tai sateen tuloon saakka pysyy osittain mysteerinä se, kuinka pitkälle länteen saakka etelästä nouseva sadealue ulottuu; nimittäin monissa ennustemalleissa sadealueen länsireuna olisi jäämässä noin Päijänteen tasalle tai jopa vieläkin hieman idemmäksi, jolloin siitä tulisi uutta lumipeitettä vain maamme itäosiin.
Niinpä on esim. pääkaupunkiseudun osalta vielä mysteeri se, josko tuo sadealue ainakin länsireunaltaan nippa nappa ulottuisi vähäksi ajaksi paikalle torstain aamulla, eli mm. Helsinkiin; sateeton vaihtoehtokin on edelleen olemassa jopa koko pääkaupunkiseudulle.
Sadealueen länsireuna näyttäisi saapuessaan myös sillä tavalla koilliseen kenossa olevalta (siis enemmän Helsinki-Lahti -suuntainen kuin Helsinki-Hämeenlinna -versio), jolloin mm. juuri Hämeenlinna ja Tampere jäisivät siitä sateesta paitsi pääkaupunkiseutuakin varmemmin.
Näin ollen torstaina useitakin senttejä uutta lumipeitettä on tulossa vain Etelä- ja Keski-Suomen itäosiin, ja etenkin Varsinais-Suomi, Satakunta, Uudenmaan länsiosat ja Pohjanmaa todennäköisesti ainakin jäävät kokonaan vaille uutta lumipeitettä torstaina poutasäässä.
Lämpötilat ovat nollan vaiheilla tuossa torstain sadetilanteessa; sisämaassa voi olla hitusen pakkasta ja etelärannikolla / eteläisimmissä osissa lievää suojaa.
Siinä onkin sitten tämän kuluvan viikon 3 viimeinen mahdollisuus saada uutta lumipeitettä viimeaikaisten hurjien sulamisvaiheiden perään korvaukseksi maan eteläosissa, koska pe-su aikana sää on poutaista suorastaan koko maassa.
Mainittakoon siksi tämän päivityksen lopuksi vielä viikonlopunkin säävaiheista: poutasään aiheuttaa se ennustekirjoituksen alussa mainittu korkeapaineen selänteen muodostuminen Venäjältä Suomeen eteläpainotteisesti, ja siinä samalla sää pakastuu myös Etelä-Suomessa.
Lämpötilat näyttävät kuitenkin pysyvän runsaan pilvisyyden turvin maltillisesti -2 ja -5 asteen välillä eteläisimmissä osissa ja vain lähinnä Keski-Suomessa -10 asteen kylmemmälle puolelle on mahdollisuuksia. Venäjältä ei näet myöskään pääse tuossa vaiheessa edes merkittävän kylmää ilmaa Suomeen.
Lapissa sään seljetessä heikkotuulisissa vaiheissa lämpötilat tyypillisesti voivat toisaalta laskea helposti jälleen ainakin -20 ja -30 asteen välillekin monin paikoin, mutta toisaalta tuon korkeapaineen selänteen pohjoisreunalle muodostuu jo viikonloppuna Lappiin leudontavia länsi-lounaistuulia Norjanmereltä, joten pohjoisin Lappi saattaa yllättäen lämmetä suojasäällekin sunnuntaihin mennessä muun maan pysyessä vielä pakkasella; tämä on kuitenkin aika epävarma ja täpärä skenaario...
Viimeisenä mainitsen vielä vihjeenä sen, että ensi viikolla 4 (23. - 29.1.2023) näillä näkymin tuo korkeapaineen selänne siirtyisi Suomen kaakkoispuolelle siten jo pian ko. tulevan viikon alussa, että Pohjois-Atlantin voimakkaan matalapainetoiminnan myötä erittäin leutoja länsi-lounaisvirtauksia pääsisi taas koko Suomeen; osa virtauksista voisi silloin olla myös Föhn-tuulisia ja sateita tulisi paljon vähemmän kuin viime ja tällä kuluvalla viikolla on ollut tilanne -- Palataan asiaan uudessa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa todennäköisesti ensi sunnuntaina...
Päivitys 19.1.2023 klo. 12:25:
Palaanpa vielä tuoreeltaan nyt torstaina tuon edellisen päivityksen tiimoilta ko. toteutuneen ja vielä parhaillaan toteutumassa olevan sadealueen luonteen tarkasteluun, koska tilanne on ollut sen verran kiinnostava ja muuttunutkin.
Nyt olemme siis havainneet, että tämä lumisadealue on ottanut ennusteita läntisemmän reitin länsireunansa ulottuvuuden suhteen: sadetutkasta havainnoimalla voidaan nähdä, miten sateen länsireuna on ulottunut Hankoniemen itäosiin, hitusen Hämeenlinnan länsipuolelle, Päijänteen tasan selvästi länsipuolelle ja Jyväskylästäkin vähän länsipuolelleen. Sen sijaan esim. Tampere on jäänyt ja jää sateesta paitsi. Pohjoisempana sadealue antaa lunta myöhemmin tänään vielä Kainuussa ja Lapin itäisimmissä osissa.
Näin ollen lunta on satanut esim. pääkaupunkiseudulla muutamia senttejä / n. 5 cm, ja märkä lumisade kesti täällä aamuyön klo. 3 ja 4 väliltä aamupäivän klo. 11 saakka. Samalla esim. Hämeenlinnassa lumikertymä jäi vain lähinnä nimelliseksi / n. yhden sentin veroiseksi, kun sadealueen reuna pääsi sinne vain nipin napin varhain aamulla.
Etelä- ja osin vielä Keski-Suomenkin puolella tämän lumisateen luonne on ollut tarttuvaa ja märkää nollakelissä ja lievässä suojasäässä. Niinpä etenkin Etelä-Suomen lumisadealueen piirissä puustot ovat kuorruttuneet lumisateen kestäessä näyttävästi lumeen lehtipuita myöten - esim. Kelikameroista tätä voidaan nyt havaita.
Tässä lumikuorrutteessa on kuitenkin nyt se "ongelma", että se ei kestä kauaa lumisateen päättymisen jälkeen etenkään Etelä-Suomessa, koska tänään iltaan saakka sateen jälkeen lämpötila pysyy vielä sen verran suojan puolella n. +1 asteessa. Siksi puustolumet ehtivät varistumaan ja sulamaan suurimmaksi osaksi tai etelärannikon tuntumassa jopa lähes tai täysin kokonaankin. Keski-Suomen puolella ja etelän itäisimmissä osissa puustolumia voi säilyä paremmin ensi yön pakastumiseen saakka.
Maassa oleva uusi lumipeite nyt sitä saaneilla alueilla näyttää kuitenkin pysyvän pääosin sulamatta myös etelärannikolla ja siten pääkaupunkiseudullakin, joten hieman talvisemman näköisissä maisemissa näillä lumisadetta saaneilla alueilla etelässäkin mennään viikonlopun poutaiseen pakkassäähän; tosin viikonlopun pakkasissakin on sen verran muutosta, että ne voivat äityä etelässäkin -5 ja -10 asteen välille.
Nyt viimein jätän tämän kirjoituksen päivittämiset tähän, ja palaan sunnuntaina kertomaan uudessa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa ensi viikon 4 säistä ja luontoasioista.
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
No comments:
Post a Comment