Päättyvä viikko 8 on siis ollut vaihteeksi hyvin talvinen koko Suomessa, ja sen myötä on ollut sekä kireitä yöpakkasia että lumisateita viikon 7 lopusta saakka, mikä toi ja piti myös etelä-lounaisosissa maatamme hyvin lumiset olosuhteet pitkän hyvin vähälumisen vaiheen jälkeen.
Nyt alkavalla viikolla 9 ns. kalenterikevät pääsee käyntiin maaliskuun alkaessa, mutta varsinaista kevättä jo toivoville tulee kuitenkin pettymys, sillä terminen kevät ja ko. vuodenaika oikeastaan missään muussakaan katsannossa ei pääse alkamaan eteläisimmässäkään Suomessa.
Viikon 9 alussa on kylläkin leuto Föhn-tuulinen vaihe, mutta ennustemalleissa on yhä vahvemmin näkyvissä ko. viikon lopusta alkava hyvin kylmä ja talvinen jakso, jonka huipentuminen seuraavan viikon 10 puolella voi äityä ajankohtaan nähden erittäin poikkeukselliseksi kylmyydeksi Suomen lisäksi myös laajasti muuallakin Euroopassa.
Näyttäisi siis siltä, että kevään alkaminen voisi viivästyä pahastikin eteläisessä(kin) Suomessa, jos poikkeuksellinen kylmyys jää vaikuttamaan maaliskuun loppupuolelle saakka...
Kerrataan vielä seuraavaksi päättyvän viikon 8 tilanteita lyhyesti:
Etelä-Suomi sai siis uutta reipasta lumipeitettä jo viikon 7 lopuksi, ja sitten viikon 8 alkupuolella torstaihin saakka vallitsi koko maassa hyvin kylmä talvisää, jossa yöpakkaset huipentuivat keskiviikon tienoon korkeapainesäässä siten, että sekä ti-ke että osin vielä ke-to välisinä öinä etelässä minimilämpötilat olivat -10 ja -15 asteen välillä, ja sisämaassa myös -15 ja -25 asteen välillä. Lapissa ja Kainuussa oli myös paikoin jopa -30 astetta kylmempää.
Torstaina oli sitten lännestä tulleen rintamasysteemin mukana tilapäisesti leudompaa ja koko maassa lumisateita, jotka antoivat uutta lumipeitettä vähän 5 cm:n molemmin puolin. Lämpötilat lauhtuivat koko maassa pikkupakkaselle ja lounaassa hetkeksi noin nollakeliksikin.
Talvisempi ja kylmempi sää on kuitenkin taas vallannut koko maassa tänä viikonloppuna, kun ensin Lappiin Norjanmereltä tullut matalapaine hajosi siellä ja kun Baltian kautta koilliseen menneen matalapaineen jälkeen lauantain aikana kylmä pohjoisvirtaus pääsi vaikuttamaan kunnolla myös Etelä-Suomessa.
Tänään sunnuntaina Etelä-Suomi muuttui edellispäivien runsaspilvisestä säästä selkeän aurinkoiseksi, mutta kylmässä ilmamassassa päivälämpötila jäi silti -5 asteen vaiheille; leudointa lounaassa. Edellisyö tässä uudessa kylmässä vaiheessa oli jo kylmin pohjoisessa, jolloin siellä mitattiin taas laajasti / monin paikoin -20 ja -30 asteen välisiä minimilämpötiloja.
Tänään sunnuntaina Lapissa on kuitenkin jo alkanut vaikuttamaan tuon em. tulevan Föhn-tuulisen vaiheen leudontavat länsituulet ja runsastuva pilvisyys lumisateineen, ja sen sijaan etelässä kylmin yö tulee olemaan korkeapaineen selänteen heikkotuulisessa ja selkeässä säässä vasta tämä tuleva su-ma välinen yö, jolloin sisämaassa mitataan monin paikoin n. -20 asteen lukemia, ja muutoin eteläisimmissä osissa ja lounaassa ainakin -10 ja -15 asteen välisiä minimilämpötiloja.
Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 9:
Suursäätilan asetelmissa on ollut merkittävänä jo monta päivää Britteinsaarten tienoilla vellonut korkeapaine, jonka itäpuolella juurikin osaltaan Fennoskandiasta käsin on päässyt laajasti kylmää ilmaa yöpakkasineen Eurooppaan, ja taas myös Ukrainankin alueelle siellä aikaisemmin vallinneen etukeväisen lämmön tilalle.
Tämä kylmä ilma on toisaalta triggeröinyt Välimerelle runsasta ja voimakasta matalapainetoimintaa, jossa esim. Italian tienoilla on esiintynyt päättyvän viikon aikana pahoja tulviakin aiheuttaneita runsaita sateita.
Jatkossa viikon 9 alkupuolella tuo korkeapaine pysyy aluksi lähes sijoillaan edelleen, mutta ulottaa Itä-Eurooppaan selännettä, ja samalla Jäämerellä voimistuu matalapainetoiminta, jonka myötä tuon korkeapaineen ja Jäämeren matalapaineen välissä voimistuu länsi-luoteisvirtaus Fennoskandiaan ja osaan Länsi-Venäjää.
Tämä mahdollistaa Fennoskandiaan ja Suomeen leudompaa ja ajoittain Föhn-tuulenkin lämmittämää lievästi keväistä säätä, mutta Lapissa ja Venäjällä Jäämeren matalapainesysteemi aiheuttaa myös lumisateita, kun matalan osakeskus liikkuu ma-ke aikana Huippuvuorilta Lappia viistäen Uralille. Venäjälle jää sen jälkeen jo kehittymään myös ankaramman pakkasen aluetta Jäämereltä käsin.
Muualla Euroopassa sää on laajasti poutaista ja Välimeren sateet ja matalapaineet hellittävät, mutta edelleen ilmamassa pysyy melko kylmänä laajalla alueella, joten mm. Länsi- ja Keski-Euroopassa, Ukrainassa sekä Britanniassakin yöpakkaset pitävät kevään etenemistä kurissa / osin pysähtyneenäkin, vaikka päivisin voi olla hyvin aurinkoistakin monin paikoin.
Sitten viikon 9 lopusta alkaen näyttää alkavan entistä enemmän vaikuttamaan stratosfäärin polaaripyörteen yhä lopullisempi hajoaminen SSW-tilanteen takia, jolloin näyttää muodostuvan suursäätilan asetelmaksi ns. Grönlannin blokkikorkeapaineen vaihe.
Siinä tuo Britannian korkeapaine venyy painopisteeltään juurikin Grönlantiin jättäen jälkeensä kylmän selänteen Britteinsaarten tienoille, ja samalla Jäämeren matalapainesysteemi laajenee osaksi Fennoskandiaan ja Venäjälle siten, että sen mukana jo pe-su aikana vaiheittain pääsee Pohjoisnavalta saakka erittäin kylmää ja talvista ilmaa ensin Länsi-Venäjän pohjoisosien ja Lapin alueelle ankarine yöpakkasineen, ja sitten myös laajemmin Fennoskandiaan.
Tuossa tilanteessa tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että la-su aikana noin Norjanmeren paikkeilta käsin ankaran talvi-ilmamassan mukana muodostuisi matalapaineen osakeskus ja se siirtyisi noin Etelä-Suomen ja Baltian päälle voimakkaana.
Tämä mahdollistaisi sitten jopa runsaita lumipyryjä ko. alueelle, ja sen perästä pääsisi entistäkin kylmempää ja arktista pakkasilmaa seuraavan viikon 10 puolella vaikuttamaan koko Fennoskandian kautta myös laajasti muuallekin Eurooppaan torpaten kevään tuloa yhä pahemmin!...
Katsotaan päivityksessä viimeistään torstaina tarkemmin, miten tuon ajankohtaan nähden hyvinkin ankaralta vaikuttavan talvisen vaiheen suhteen sitten voisi oikeasti käydä...
Koska kyseessä siis näyttää olevan tuosta stratosfäärin SSW-tilanteesta ja polaaripyörteen hajoamisesta troposfääriin ulottuva iso vaikutus, niin valitettavasti sen kaltaisilla tilanteilla on ollut tapana tuottaa maaliskuussa pitkään kestävää tavanomaista paljon talvisempaa säätä mm. Euroopassa.
Historiassa esim. sekä vuonna 2006 että 2013 keväiden alkuun samanlaisten SSW:n aiheuttamat tilanteet (tosin noina vuosina SSW:t tapahtuivat jo tammikuussa ja siten niiden vaikutukset olivat yli kahden kuukauden veroisiakin pituuksiltaan) tekivät sen, että koko Suomessa jatkuivat poikkeuksellisen talviset ja kylmät säät jopa selvästi huhtikuun puolelle saakka, jolloin esim. eteläisimmässäkin Suomessa talven lumien pääsulamiset pääsivät kunnolla käyntiin vasta huhtikuun puolivälin paikkeilla erittäin paljon normaalista myöhässä - nähtäväksi jää, miten tällä kertaa kävisi...
Tuo stratosfäärin nykyinen SSW-tilanne on ilmeisesti jo osasyyllinen myös Pohjois-Amerikassa jälleen hyvin ankarina esiintyneisiin säihin, jossa esim. viime päivinä Tyyneltä Valtamereltä on tullut Kaliforniaan rajua matalapainetoimintaa, ja siten rankkasateita ja kylmässä säässä myös yllättävän matalilla korkeusasteilla mm. Los Angelesin alueella poikkeuksellisia lumisateita, ja ylempänä vuoristoissa taas metrisiä lumilisäyksiä - lähipäivinä siitä yltynee merkittävää rajuilmaa ja lumimyrskyä Yhdysvaltojen keski- ja itäosiinkin...
Ennustemalleissa on sitten lisäksi nähtävissä myös laajemmin Yhdysvalloissa normaalia kylmempien ja talvisten säiden yltymistä Kanadasta käsin, ja kevään tulo saattaa siis olla vaarassa ja viivästymässä sielläkin päin maailmaa maaliskuun mittaan tuon stratosfäärin SSW:n jatkovaikutuksien takia...
Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 9:
Huomenna maanantaina alkaa siis vaikuttamaan tuo em. Föhn-tuulinen länsi-luoteisvirtaus, jossa eteläosien em. kylmän ja selkeän yön perään koko maassa vallitsee vaihtelevan runsaspilvinen, mutta enimmäkseen sateeton ja kuiva sää, jossa lämpötilat kohoavat iltapäivään mennessä nollan vaiheille ja osittain plusasteille siten, että leudointa on länsiosissa ja suojasäätä voi olla osassa Lappiakin; kylmintä pikkupakkassäätä voi säilyä vielä Itä-Suomessa loppupäivänkin ajan.
Ti-ke aikana säänkuva on sitten lähes samanlainen koko ajan, mutta Lapissa voi ajoittain tulla lumisateita ja sää on runsaspilvistä lähes koko ajan. Länsi-luoteistuuli on siellä myös voimakkainta, mutta leudoimmat säät näyttävät ulottuvan lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen länsiosiin. Etelä- ja keskiosissa pilvisyys vaihtelee Föhn-tilanteille tyypillisesti laajalla skaalalla lähes selkeästä runsaspilviseen ja pilvet ovat tyypillisesti vaihtelevan näköisiä ja rakenteellisesti moninaisia ylä- ja keskipilvilauttoja. Lämpötilat ovat päivisin länsi-eteläosissa 0 ja +5 asteen välillä; leudointa länsirannikolla, ja Lapissa ja itäisimmissä osissa on päivälläkin pikkupakkasta. Öisin voi pakastua lievästi myös etelässä ja lännessä, jos silloin pilvisyys on vähäistä ja länsi-luoteistuuli heikkoa.
Torstaina alkaa sitten muutos jo näkymään ja etenemään: Norjanmeren suunnasta ja / tai Lapin kautta odotellaan matalapaineen osakeskuksen muodostumista luoteesta kaakkoon ja lopulta Etelä-Suomen ja Baltian päälle voimistuvana isona matalapaineena: ensin torstaina Lapissa voi aluksi tulla runsaampia lumisateita ja sen perään Jäämereltä hyvin kylmää ilmaa. Samalla etelässä pilvisyys runsastuu, mutta lämpötilat voivat olla vielä selvästi plusasteilla päivällä, jos Föhn-tilanne vielä vaikuttaa luoteistuulella...
Tästä kohdasta eteen päin pe-su ajalle en vielä kummemmin mainitse säästä muuta kuin vain sen, että todennäköisesti siis koko maassa kylmenee lisää paljon ja mahdollisesti Etelä- ja Keski-Suomessa voi sen kera tulla myös reipastakin lumipyryä viimeistään la-su aikana em. matalapainemuodostuksen mukana - tarkastellaan näitä sitten päivityksessä viimeistään torstaina lisää ja tarkemmin...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Etelä-Suomessakin siis saatiin edeltäneen viikon 7 lopussa kunnon lumipeitelisäys, ja tällä ko. päättyvällä viikolla 8 torstaina vielä viitisen senttiä lisää.
Näin ollen lumipeitteen kokonaissyvyyksissä erot lännen-lounaan ja idän välillä kaventuivat jonkin verran siten, että aikaisemmin lähes / osaksi kokonaankin lumettomilla Uudenmaan rannikon, Varsinais-Suomen sekä myös hyvin vähälumisena olleilla muun Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla lumipeitteen syvyys pysyi ko. viikon pakkassäissä koko ajan 10 ja 20 cm:n välillä, ja paikoin alla olleiden vanhojen lumipeitelaikkujen turvin lumipeitepaksuudet olivat myös yli 20 cm.
Idempänä ja varsinkin Päijänteen tasan itäpuolella edeltäneet vanhatkin lumipeitteet olivat jo 20 ja 50 cm:n välillä syvyyksiltään, joten siellä uusien lumien lisäys ei tavallaan ollut kovin dramaattinen muutos; viimeistään kuitenkin tuon torstaisen lumilisäyksen myötä etenkin itäisimmissä osissa yli puolen metrin hankisyvyydet entisestään yleistyivät.
Jatkossa tuo alkavan viikon 9 alkupuolen Föhn-tuulinen tilanne on lumipeitteiden suhteen sellainen, että sulaminen taitaa jäädä melko hillityksi myös länsiosissa, vaikka siellä on ajoittain jopa lähellä +5 astetta olevia päivälämpötiloja ja vaikka juuri siellä lumipeite on helposti sulavaa höttöistä uutta lunta lähes kaikilta osiltaan.
Syinä siinä ovat Föhn-tuulisen ilmamassan kuivuus ja toisaalta vähäistenkin yöpakkasten sulamista keskeyttävät luonteet: keskimääräinen sulaminen voi siis jäädä vain parin-kolmen sentin luokkaan ma-to välillä, mutta toisaalta vähäisenkin auringonpaisteen myötä tapahtuu myös ajankohdalle tyypillisesti kevätalvista aurinkoisten (paahde)paikkojen selvästi nopeampaa ja rajumpaa lumisulamista muuhun lumipeitteeseen nähden.
Näin ollen myös itäosissakin ja toki eniten länsiosissa voidaan nähdä viikon mittaan ja viimeistään ke-to mennessä mm. mäkien etelärinteillä, talojen eteläseinustoilla, liikennealueiden etelään viettävillä luiskilla yms. paikoilla maiden paljastumista sula-aukoille.
Lisäksi lumisulaminen on aurinkoisilla hetkillä runsaampaa lumipenkkojen ja -vallien likaisilla aurinkoa vasten olevilla sivuilla ja muutenkin auringonpaisteisilla asfalttipinnoilla.
Tästä epätahtisesta ja paikallisesti vaihtelevasta sulamisesta aiheutuu samalla myös se ajankohdan tyypillinen ilmiö, että öisten pakastumisten myötä aamuisin esiintyy sulamisvesistä muodostuneita deltamaisia jääkenttiä ja jäävalumien alueita liukastuttamassa mm. kevyenliikenteen väylillä olosuhteita epätasaisesti.
Lumisulamisen hillitty moodi tarkoittaa viikon 9 mittaan myös sitä, ettei siitä aiheudu merkittävää sulamistulvien muodostumista edes ojiin ja puroihin, saati jokiin; näin ollen näiden kaikkien lopputalvisiksi normalisoituneet virtaamat eivät koe mainittavia muutoksia tulvien suuntaan viikon mittaan.
Samasta syystä johtuen pohjavesien ja järvien vedenpintojen tilanteet ovat normalisoituneet ja jatkossa pysyvät lopputalvelle / kevätalvelle tyypillisissä hitaasti laskevissa moodeissa.
Routa pysyy toisaalta kurissa paksuuntumisensa suhteen edelleen, koska eristeenä pakkasille on edelleen tuo kuohkea uusi lumipeite kaikkialla, ja vaikka se em. paahdepaikoilla osittain sulaakin sula-aukoille.
Nimittäin tuo viikon 9 lopun todennäköinen uusi lumipyrytilanne voi taas paksuunnuttaa lumihankia yhä lisää, ja korvata viikon alun sulamista reilustikin uudella lumella...
Puustolumien suhteen paras ja näyttävin lumikuorrutetilanne oli heti tuon viikon 7 lopun lumipyryjen myötä, mutta sitten tällä päättyvällä viikolla 8 ajoittain voimakastuuliset säät ovat varistaneet parasta terää siitä näyttävyydestä pois.
Sitten tämän alkavan viikon 9 alussa leudot suojasäät varistavat ja sulattavat puustolumia pois lähes kokonaan siten, että eniten sulamista tapahtuu lännessä; puustot voivat siellä tulla kokonaankin lumettomiksi myös varjoisilla metsäalueilla, mutta idässä voi etenkin varjopaikoilla säilyä puustossa edelleen lunta jonkin verran - sitten viikon lopussa voidaan odotella taas uutta annosta myös puustolumikuorrutteita em. ennusteen mukaisesti...
Vesistöjäiden suhteen järvijäiden osalta aikaisemmat virtapaikkojen sula-aukot ovat siis jäätyneet tämän päättyvän viikon 8 aikana uudestaan umpeen ja ne ovat saaneet viime torstaina uutta lunta päällensä, mutta uutta sula-aukkoistumista niillä paikoilla voi hieman tapahtua tämän alkavan viikon 9 leudon alun aikana; sitten taas uusi umpeen jäätymisen vaihe syntyy ko. viikon lopusta alkavan uuden talvisen vaiheen myötä.
Muutoin järvijäät ovat pysyneet ja pysyvät melko samoissa paksuuksissa jatkossakin, kun jäiden päällä on tuota uutta lumipeitettä eristeenä eikä se sula alkavan viikon alun leudossa säässä pois; näin ollen jäiden paksuudet vaihtelevat melko samanlaisesti jatkossakin 20 ja 50 cm:n välillä kaikkialla virtapaikkojen ulkopuolisilla vesistöpaikoilla.
Merijäiden osalta tämä päättyvä viikko 8 synnytti kylmyydellään uutta jäätä eteläisillekin merialueille, mutta silti yhä jäätilanne on ollut tavanomaista ajankohdan jäälaajuutta vähäisempi; lähinnä vain Suomenlahden itäosassa jäätä muodostui laajasti ulapallekin, ja muutoin Suomenlahden länsiosissa, Saaristomerellä ja Selkämerellä jäätä on edelleen lähinnä vain sisälahdissa ja kapeasti rantaviivan lähettyvillä.
Perämerellä sentään tapahtui viimein tämän päättyvän viikon 8 keskiviikkona ulappansa kokonaan umpeen jäätyminen. Saattaa silti olla, että tämän alkavan viikon 9 leudon vaiheen aikana siellä saattaa tuulten avustamana tapahtua jonkinlaista ulapan sula-aukkoistumista hieman - eteläisillä merialueilla jäätilanne pysyy lähes ennallaan.
Koska kasvillisuus pysyy todennäköisesti tuosta alkavan viikon 9 leudosta alusta huolimatta pysähdyksissä kevään merkkien ilmaantumisiltaan (mm. lepät ja pähkinäpensaat eivät vielä ala kukkimaan), niin päätän raportin tähän.
Päivitys 2.3.2023 klo. 21:25:
Viikko 9 on siis kulunut tähän mennessä varsin leudoissa Föhn-tuulisissa oloissa etenkin etelässä länsipainotteisesti, mutta aivan kokonaan poutainen tämä vaihe ei ole ollutkaan Etelä-Suomessakaan; muutaman kerran heikkoja kuurottaisen tai muuten hajanaisen sateen alueita on liikkunut myös Etelä- ja Keski-Suomen ylitse kaakkoon lännen ja pohjoisen välisessä virtauksessa ti-to aikana.
Sademäärät ovat olleet kuitenkin vähäisiä ja sateiden olomuoto on vaihdellut yöaikojen lumesta päiväaikojen räntä-, lumirae- ja vesisateisiin. Muutoin Föhn-tuuliselle tilanteelle tyypillisesti ylä- ja keskipilvilauttailu on ollut vaihtelevaa ja ajoittain on ollut myös hyvin aurinkoistakin, ja siten keväästä on saatu sentään jonkinlaista maistiaista.
Isoin ja jännittävin seikka jatkon ennusteissa on kuitenkin ollut tänä viikonloppuna tapahtuva raju kylmeneminen, joten katsotaanpa nyt tarkemmin sen luonnetta ja myös siihen liittyviä lumisateita.
Huomenna perjantaina vallitsee aluksi tilapäisesti vähäpilvinen ja poutainen vaihe luoteis-pohjoistuulessa, joka on jo hieman kylmempi kuin tänään torstaina ollut sää; yöllä eteläistä Suomea myöten on pari-kolme astetta pakkasta ja pohjoisessa yölämpötilat voivat jo laskea -10 ja -20 asteen välille paikoin. Päivälämpötila voi olla etelässä vielä asteen-pari plussalla lounaisosissa, mutta muutoin muualla maassa päivälämpötila on jo vähän pakkasella, ja selvimmin Lapissa.
Matalapaine kokonaisuutena on asettumassa selvemmin Suomen itä-eteläpuolelle viikonloppuna, ja huomenna perjantaina jännitetään nopeasti voimistuvan matalapaineen osakeskuksen muotoutumista ja liikettä; se syntyy to-pe yöllä Keski-Skandinaviassa ja huomenna illalla sekä pe-la välisenä yönä siirtyy rajuksi voimistuvana Etelä-Suomen yli kaakkoon.
Tämän matalapaineen osakeskuksen perässä tulee sitten erittäin kylmän ilman purkaus koko Suomeen ja Fennoskandiaan Jäämereltä ja osin Uralin suunnaltakin, missä onkin jo parhaillaan valmiina ankaran pakkasen alue.
Matalapaineen osakeskukseen liittyy runsas lumipyryalue, joka näyttää antavan pe illasta la aamuun välisenä aikana runsaimmat lumimäärät Etelä-Pohjanmaalta Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kautta pääkaupunkiseudulle; yleensä siis lounaisosat kokevat runsastakin pyryä, mutta pohjoiseen ja itäosiin nämä lumisateet eivät ulotu.
Ennustetut lumikertymät ovat enimmillään n. 10 cm:n luokkaa ja paikoin ehkä enemmänkin, joten näinä parina viime päivänä iltapäivien plussakeleissä sulaneille lumille tulee reilustikin korvaavaa uutta lumipeitettä juurikin Etelä-Suomen vähälumisimmalle alueelle taas kerran.
Tuohon matalapaineen osakeskukseen liittyy länsireunallaan erittäin voimakkaita pohjoistuulia, kun sen mukana alkaa raju kylmän purkaus; näistä jopa todennäköisesti tuhoisiksikin yltyvistä myrskypuuskaisista tuulista kärsii pe-la välisenä yönä etenkin lounaissaaristo ja Varsinais-Suomen rannikkoseudut! - Muualla Etelä-Suomessa tuulet ovat heikompia.
Sitten la-su aikana matalapaineen painopiste on Suomen itä-kaakkoispuolella ja korkeapainetta on blokkiselänteenä Grönlannista Britteinsaarten länsipuolelle; näin ollen koko Fennoskandia on jo ajankohtaan nähden ankaratalvisen kylmän ilmamassan piirissä, jossa Suomessa sää on vaihtelevapilvistä ja ajoittain voi esiintyä heikkoja pakkaslumisateita.
Lämpötilat laskevat siten, että etelässä tuon pe-la yöllisen lumipyryn aikana voi olla vielä nollakeliä tai heikkoa pakkasta, mutta muualla maassa yöpakkanen on poutasäässä jo selvästi kireämpää; Lapissa edelleen -10 ja -20 asteen välillä. La iltapäivällä koko maassa päivälämpötila on jo selvästi pakkasella; etelässä maksimilämpötilat ovat -1 ja -5 asteen välillä ja etenkin Lapissa myös -5 ja -10 asteen välillä - sunnuntaina on parisen astetta yhä kylmempää päivälämpötilojen suhteen.
La-su välisestä yöstä alkaen myös yölämpötilat ovat koko maassa ajankohtaan nähden erittäin alhaisia: etelässä -10 asteen kylmemmällä puolella reilustikin voidaan olla jo ainakin sisämaassa monin paikoin, ja Lapissa-Kainuussa alkavat yleistymään -20 ja -30 asteen väliset lukemat.
Näillä näkymin tämä erittäin kylmä ilmamassa jää vaikuttamaan hyvin sitkeästi sijoilleen etenkin Fennoskandiaan seuraavan viikon 10 ajaksi jopa ehkä kokoaikaisesti viikon loppuun saakka, ja erittäin kylmää ilmaa pääsee tuon em. läntisen korkeapaineen itäpuolella leviämään siitä myös laajasti Eurooppaan etelämmäksi, jolloin mm. ympäri manner-Eurooppaa lumisateiden ja ajankohtaan nähden ankarien yöpakkasten riski kasvaa.
Suomessa kylmyys itse asiassa huipentuu tuon seuraavan viikon 10 aikana, jolloin yöpakkasissa voidaan joutua Etelä-Suomessa jopa -20 asteen kylmemmällekin puolelle ainakin sisämaassa ja Lapissa-Kainuussa voivat olla mahdollisia -30 asteen alitukset! Myös päivälämpötiloissa voidaan jäädä etelässäkin joinakin päivinä jopa -5 asteen vaiheille tai kylmempiinkin lukemiin, joka on maaliskuussa poikkeuksellisen kylmää!
Tämä päivitys jäänee nyt tämän kirjoituksen ainoaksi, joten palataan viikon 10 erittäin talvisten olosuhteiden ja säävaiheiden ihmettelyyn tarkemmin seuraavassa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissani ensi su-ma paikkeilla.
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.
No comments:
Post a Comment