Kevät eteni päättyneellä viikolla 15 kahdessa osassa nopeahkosti tai ainakin kohtalaisesti viikon alun ja lopun leudoissa / lämpimissä säissä, ja näiden välissä oli parin päivän mittainen kylmempi vaihe viikon puolivälissä.
Sää oli muutoin poutaista ja enimmäkseen vähäpilvisen aurinkoista koko viime viikon jakson ajan koko maassa, mutta poikkeuksena keskiviikkona Lounais-Suomessa esiintyi alkuviikon lämmön huipennuksen yhteydessä paikoin rankkoja kuurosateita vuoden ensimmäisten ukkosten kera.
Päättyneen viikon lopussa aurinkoinen korkeapainesää alkoi taas vallita, mutta sään lämpeneminen on ollut hidasta, ja tämä korkeapaineinen sään lämpeneminen jatkuu alkaneella viikolla 16 siten, että Etelä-Suomessa lämmin sää jatkuu ja huipentuu vielä jopa pe-la paikkeille saakka, joskin huominen tiistai on tilapäisesti hieman kylmempi päivä - joka tapauksessa etelässä saatetaan mitata taas kevään tähän mennessä korkeimpia päivälämpötiloja ke-pe välillä +15 ja +20 asteen välillä...
Pohjois-Suomessa sen sijaan on jo viikon 16 mittaan muutenkin vähän epävakaisempaa ja pilvisempää, ja viikon lopussa sinne tulee Jäämereltä hyvin kylmää ja takatalvista säätä - viikon lopussa Suomi onkin jakautunut pe-la tienoilla jyrkästi kahtia kylmään ja takatalviseen Lappiin sekä lämpimään Etelä-Suomeen.
Aivan viikon lopussa su paikkeilla jännitetään sitä, josko tuo kylmä ilma pääsisi myös Etelä-Suomeen jollakin tavalla, ja seurannan kohteena on silloin mm. takatalven uhka...
Kerrataan vielä seuraavaksi päättyneen viikon 15 tilanteita:
Viikon alkuosan lämmin jakso oli viikon ja koko kevään tähän mennessä lämpimin, jolloin ti ja ke aikana aurinkoisessa säässä mitattiin Etelä-Suomessa yli +15 asteen päivälämpötiloja ja Lapissa yli +10 asteen lukemia. Ja tosiaan keskiviikkona eteläkaakosta tuli samalla myös sen verran kosteaa ja epävakaista ilmaa Etelä-Suomeen, että lounaisosissa esiintyi ukkoskuuroja paikoin.
Viikon puolivälin kylmempi jakso johtui siitä, kun Jäämereltä siirtyi etelään Suomen itäpuolelle uusi korkeapaine, jonka itä- ja eteläpuolitse samalla kiertyi Suomeen kylmempää ilmaa idästä Venäjältä - ensin kylmeni Lappi ja viimeiseksi voimakkaassa itätuulessa torstaina Etelä-Suomi.
Kylmeneminen toi yöpakkaset melko reippaina takaisin etenkin Pohjois-Suomeen, jolloin Lapissa mitattiin taas jopa -10 ja -20 asteen välisiä minimilämpötiloja. Etelä-Suomessa sen sijaan kylmenemisen alkuvaiheissa to-pe aikana yöpakkasten esiintymistä esti aluksi voimakas itätuuli sekä runsaahko pilvisyys.
Viikon lopussa tuo korkeapaine alkoi vaikuttaa Suomen itäreunalla aurinkoisempaa ja lämpenevää säätä edesauttaen ja etelässäkin pilvisyys väheni taas itä-kaakkoistuulten heikennyttyä samalla.
Tämän takia yhtäältä etelässä heikot yöpakkaset palasivat, mutta päivälämpötilat nousivat viikon puolivälin kylmän vaiheen alle +10 asteesta taas reiluun +10 asteeseen la ja su - Myös Pohjois-Suomessa etenkin päivät lämpenivät, mutta yöpakkasia esiintyi yhä monin paikoin -10 asteen vaiheilla ja kylmempänäkin siellä, ja Lapissa oli myös ajoittain runsaspilvisempääkin.
Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 16:
Suomen ja koko Fennoskandian säähän on vaikuttamassa edelleen korkeapaine, mutta siihen tulee parhaillaan seuraavanlainen muutos; tuo em. Suomen itäreunalle asettunut korkeapaine on surkastumassa pois, mutta Suomen länsipuolelle on kehittymässä uusi korvaava korkeapaine, ja se vaikuttaa viikon loppupuolelle saakka lähes sijoillaan ja ulottaen selännettä Suomen yli itään Venäjälle.
Korkeapaineen ympärillä on tapahtunut ja tapahtuu seuraavaa; ensin tuon itäisen surkastuvan korkeapaineen myötä Venäjällekin ja Baltiaan tuli laajasti kylmempää ilmaa Uralilta, mutta nyttemmin Länsi-Venäjän eteläosat ja Mustanmeren ympäristö on taas lämmennyt itä-kaakkoistuulissa suorastaan kesäiseksi - vain Uralilla ja Länsi-Venäjän pohjoisosissa on säilynyt kylmää ja edelleen osaksi jopa talvista säätä, ja sellainen näyttää siellä vielä jossain määrin yhä pysyvän viikon 16 mittaan.
Muualla manner-Euroopassa tämä Fennoskandian-Norjanmeren korkeapainesysteemi vaikuttaa siten, että yhtäältä Pohjois-Atlantin matalapaineet estyvät tulemasta Eurooppaan.
Toisaalta Länsi-, Keski- ja Itä-Eurooppa kuuluvat pitkin viikkoa itätuulten vyöhykkeeseen, jossa lämpimin ilma on tosiaan em. tapaan idässä, mutta melko kesäiseksi sää voi äityä viikon mittaan myös lännempänä Euroopassa, ja tätä lämmintä ilmaa ulottuu siis myös Fennoskandian eteläosiin Suomen eteläosat mukaan lukien.
Keskiseltä Välimereltä Mustanmeren ympäristöön ulottuu myös hieman hajanaista matalapaineen aluetta, jonka piirissä esiintyy lämpimässä ilmamassassa jo melko kesäiseen tapaan iltapäiväpainotteisia kuurosateita ja ukkosia.
Välimeren länsiosat ovat olleet jo viime viikolla 15 poikkeuksellisen kuumia, kun mm. Espanjassa on mitattu yli +30 asteen hellelukemissa huhtikuun mittaushistorian lämpöennätyksiä! - tämä Afrikka-lähtöinen helleaalto näyttää vielä jatkuvan tuolla muutaman päivän ajan.
Viikonloppuna suursäätilassa näyttäisi sitten tulevan sellainen muutos tuon Fennoskandian-Norjanmeren korkeapaineen kohtalon suhteen, että pe-la Norjanmerelle muodostuu pieni matalapaine, joka liikkuu Lappiin tuoden sinne jälkipuolellaan hyvin kylmää ilmaa Jäämereltä.
Samalla tuo Fennoskandian-Norjanmeren korkeapaine surkastuu alueellaan ja jakautuu kahtia siten, että lännessä Grönlannin ylle voimistuu vahva ja laaja korkeapaine, ja toisaalta Suomen kaakkoispuolelle Itä-Eurooppaan vahvistuu toinen korkeapaine.
Atlantin matalapaineiden osalta tapahtuu samalla niin, että niistä työntyy matalapainetta ulokemaisesti Britteinsaarten ja Ranskan tienoille sateineen; tästä systeemistä näyttäisi kehittyvän oma matalapaineensa, joka liikkuu Britteinsaarten yli Etelä-Skandinaviaan.
Niinpä näiden elementtien mukaan ja ilmamassojen suhteen Itä-Euroopassa jatkuu hyvin lämmin ja kesäinen etelävirtaus tuon Etelä-Skandinaviaa lähestyvän matalapaineen itäpuolella. Samalla sen länsipuolella Lapista Norjanmeren kautta pääsee purkautumaan Britteinsaarille kylmää ilmaa.
Tästä havaitaan Etelä-Suomen suhteen tosiaankin sitten se, että länsi-luoteispuolella on hyvin kylmää ilmaa uhkaamassa, ja toisaalta edelleen etelästä-kaakosta voisi ulottua hyvin lämmintä ilmaa - niinpä tässä vaiheessa on vaikeaa sanoa, mikä Etelä-Suomen suhteen on skenaario aivan viikon lopussa ja sitten seuraavan viikon 17 puolelle, mutta pohjoisempi Suomi näyttää joka tapauksessa olevan hyvin kylmän ilmamassan piirissä tuolloin...
Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 16:
Tänään maanantaina on ollut lähes koko maassa aurinkoisen vähäpilvistä tuon surkastuvan itäisen korkeapaineen vaikutuspiirissä, mutta Lapissa on ollut runsaspilvisempää Jäämeren pienen matalapaineen vaikutuksesta. Yöllä oli taas pakkasta koko maassa heikoissa tuulissa, jossa etelässä oli vain parisen pakkasastetta, ja Lapissa-Kainuussa taas monin paikoin -10 astetta kylmempääkin. Päivälämpötila kohosi etelässä laajasti yli +10 asteen ja oli muualla maassa pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä.
Huomenna tiistaina tuon läntisen korvaavan korkeapaineen vahvistuminen aiheuttaa Suomen kohdalle tilapäisen koillisvirtauksen, joka syöttää Vienanmeren alueelta hetkeksi viileämpää ilmaa Etelä-Suomeen saakka. Sää on vähäpilvisen aurinkoista, mutta etelässä ja idässä päivälämpötilat jäävät maanantaita vähän alemmiksi, jolloin +10 asteen ylittyminen jäänee vain lounaiskolkan asiaksi. Muutoin lämpötilat ovat lähes samat muualla maassa edelleen, ja yöllä esiintyy taas heikkoja yöpakkasia.
Keskiviikkona Jäämerellä liikkuvan voimakkaamman matalapaineen rintamasysteemi liikkuu lännestä itään Lapin yli aiheuttaen siellä voimistuvia länsituulia ja vesi-räntäsateita ajoittain; tällöin siellä yöpakkaset ovat heikompia tai niitä ei edes esiinny, mutta päivälämpötila jää siellä +5 asteen tienoille; eteläosissaan voi olla paikoin n. +10 asteen lukemia. Etelä- ja keskiosissa sen sijaan jatkuu vähäpilvisen aurinkoinen sää ja edellispäivän koillisvirtaus on poissa tyyntyneen sään kera, jolloin heikkojen yöpakkasten jälkeen päivälämpötilat nousevat jo yleisesti +10 ja +15 asteen välille; lounais-eteläosissa on jo mahdollisuus myös +15 asteen ylityksiin.
Torstaina läntinen korkeapaine vaikuttaa Suomessa siten, että heikkoa virtausta käy lännen ja pohjoisen väliltä, jossa lämpimin ilmamassa valtaa alaa Etelä- ja osin Keski-Suomessa, millä alueella on myös edelleen vähäpilvisen aurinkoista. Lapissa on pilvisempää ja vähän epävakaisempaa. Etelässä ja osin Keski-Suomessa yölämpötilat ovat jo edellisyötä korkeampia, jolloin heikkoa yöpakkasta esiintyy enää paikoin ja keskiosapainotteisesti. Samalla päivälämpötilat nousevat +15 ja +20 asteen välille laajasti, joskin meren äärellä voi olla merituulen takia paikoin viileämpää. Lapissa yhtäältä yölämpötilat saattavat olla runsaammassa pilvisyydessä plussan puolella, mutta päivälämpötilat voivat nousta yli +10 asteen vain eteläosissaan; pohjoisosissa päivälämpötila voi jäädä paikoin vajaaseen +5 asteeseen.
Pe-su aikana on sitten odotettavissa tuonne Lappiin laajemminkin kylmän ilman tuloa, jota siis edeltää Norjanmereltä saapuva matalapaine, joka tuo sateita; kylmenemisen mukaan sateet muuttuvat siellä vedestä lumeksi, joten aika talvinen käänne Lappiin on siis tuloillaan tuossa vaiheessa.
Samalla etelässä ja osin vielä Keski-Suomessakin vaikuttaa vielä pe ja la aikana tuo lämmin ilmamassa ja osin vähäpilvisen aurinkoinen sää; perjantaina voidaan mitata vielä kevään tähän mennessä korkeimpia päivälämpötiloja, jotka hipovat paikoin +20 astetta, ja samalla yölämpötilatkin ovat jo yleisesti plusasteilla. Lauantaina tuon lähestyvän matalapainetoiminnan myötä etelän ja lännen väliset tuulet voimistuvat etelä- ja keskiosissa, ja pilvisyys runsastunee etenkin keskiosissa...
Sunnuntaina voi olla jo Etelä-Skandinaviasta lähestyvän matalapaineen sateita tuloillaan lounaasta käsin, mutta tässä vaiheessa on vielä epäselvää se, miten yhtäältä Lappiin jo tullut kylmä ilmamassa olisi ulottumassa etelämmäksi samalla, vai jatkuisiko Baltian kautta lämpimän ilman virtausta ainakin eteläisimpään Suomeen yhä edelleen...
Päivityksessä tai kahdessa on myöhemmin syytä tarkastella tarkemmin tuota viikonlopun vielä melko epäselvää tilannetta, ja sitten alkaa selviämään se, josko Etelä-Suomeakin uhkaisi vielä takatalvinen sää ensi sunnuntaista lähtien, tai sitten ei...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Tässä vaiheessa aloitan tämän osion kevään viimeistä kertaa ko. alueen lumipeitetilannekatsauksella, vaikka siis vielä ensi sunnuntaista lähtien voisi jonkinlainen takatalvinen uusi lumipeitekin vielä uhata...
Lumipeite on siis sulanut Etelä-Suomessa tällä hetkellä jo niin hyvin lähes kokonaan, että etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa alkaa olla jo varjoisimmillakin paikoilla vaikeaa löytää viimeisiä lumipeitejäänteitä.
Tuota aluetta pohjoisempana Etelä-Suomessa sekä toisaalta etenkin Päijänteen tasan itäpuolella varjopaikoilla löytyy vielä helpommin lumipeitejäänteitä - näitä paikkoja ovat mm. varjoiset metsät ja peltoaukeilla peltojen eteläreunat, eli niistä paikoista toisella tavalla sanottuna metsien pohjoisreunat.
Tälle alkaneelle viikolle 16 tulossa olevan lämpöaallon huipentuminen to-la välillä aiheuttaa sitten viimeistään sen, että koko Etelä-Suomen alueella nuo viimeisetkin lumipeitejäänteet katoavat, ja sitten voidaan vain jännittää sitä, josko tuo em. takatalvi toteutuu vai ei...
Vesistöjen jääpeitteetkin ovat sulaneet jo suurimmaksi osaksi pois, ja osa järvistä Etelä-Suomessa alkaa jo olla jäättömiä lähes kokonaan, ja niiden piirissä vain sohjoisia jäälämpäreitä löytyy suojaisilta poukamilta yms. jäiden viipymäpaikoilta. Pohjoisempana ja idempänä toisaalta jotkut järvet ovat vielä lähes kauttaaltaan heikentyneissä jääpeitteissä.
Tuo viime viikon 15 kylmä vaihe ja sitä seuranneet heikot yöpakkaset ovat jonkin verran hidastaneet jäiden lähtöä järvistä, mutta tämä alkaneen viikon 16 lämpöaalto sitten hyvin todennäköisesti saattaa järvijäiden lähdöt loppuun kokonaan - sitten pian perään alkavat jo pintavesien lämpenemiset.
Eteläisillä merialueilla on jäiden lähtö myös jo aika pitkälle edistynyttä, jolloin lähinnä vain sisälahdissa ja sisäsaaristoissa löytyy sohjoisia jääpeitteiden jäänteitä. Suomenlahden itäosan ulapalla aikaisemmin ollut iso jäälauttakin on jo hajonnut harvaksi ajojääksi ja on siten jo lähes kadonnut.
Ulappa-alueilla ja jo jäättömillä ranta-alueilla on myös jo alkanut pintavesien lämpeneminenkin; esim. Suomenlahdella pintavesilämpötilat ovat nousussa +1 ja +5 asteen välillä ko. paikoilla.
Tämän alkaneen viikon 16 lämpöaalto viimeistelee jäiden kokonaan lähtöä myös eteläisillä merialueilla, mutta Perämerelle jää sille isoksi kontrastiksi vielä paljon jäätä ulappaansa myöten.
Maaperän routatilanne on myös jo suurimmaksi osaksi loppuun sulanut, mutta varjoisilla metsäalueilla yms. paikoilla routajäänteitä jää sulettavaksi vielä tämän alkaneen viikon lämpöaallon piiriin, mutta eiköhän nämäkin jäänteet sula kokonaan pois viikon loppuun mennessä.
Vesistöjen virtaamat (joet, ojat ja purot) ovat jo normalisoituneet, kun sulamisvesiä ei ole enää tullut mainittavasti niihin moniin päiviin. Järvien veden pinnat kuitenkin jatkavat hidasta nousuaan edelleen tyypillisesti viiveellä.
Kasvillisuuden tilanne on ollut sellainen tällä hetkellä, että päättyneen viikon 15 mittaan lepät (Alnus sp.) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) jatkoivat vielä kukintahuippuaan, ja samalla kukintansa alkuun olivat tulleet ko. viikon loppuun mennessä jo monin paikoin haapa (Populus tremula), monet pajut (Salix sp.) ja raita (Salix caprea) - tämän alkaneen viikon 16 lämpöaalto aiheuttaa sitten sen, että ensin mainitut alkavat selvästi hiipumaan kukinnaltaan ja jälkimmäiset alkavat saavuttaa kukintahuippuaan.
Ensimmäisenä lehteen puhkeavista puu- ja pensaslajeista mm. tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa), pikkuherukka (Ribes glandulosum), monet kuusamat (Lonicera sp.) ja viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) ovat olleet jo puhkeamaisillaan hiirenkorvalle, ja tämän alkaneen viikon lämpöaalto sen hiirenkorvalle puhkeamisen näille viimein toteuttaa.
Myös seuraavana lehteen puhkeamisen vuorossa olevilla puu- ja pensaslajeilla alkaa silmujen kehitys samalla lähestymään hiirenkorvalle puhkeamista ja melkein toteutumaankin, joista yleisimmät ovat tietenkin koivuja (Betula sp.).
Koivuilla tuleekin samalla jo myös kukinta alkamisen partaalle viikon loppuun mennessä, ja tässä yhteydessä on hyvä mainita siitä se, että koivuilla kukinta on tällä kertaa erittäin runsasta, kun oksillaan odottelee kukinnan alkua erittäin paljon hedenorkkoaiheita - ko. runsaudessa voi olla mahdollisuuksia taas ennätyspitoisuuksiin lajin siitepölymäärissä, jos kukintahuipennuksessaan sattuu sopivaa lämpöaaltoa...
Tätä seuraavana vuorossa olevaa lehteen puhkeamisen lajisikermää edustaa myös metsävaahteroiden (Acer platanoides) kukintojen esille puhkeaminen kasvavista silmuistaan, jota saattaa jo hieman tapahtua myös tämän lämpöaallon myötä viikon loppuun mennessä.
Puistoissa ja puutarhoissa jatkuu nurmikoiden alkukasvu, jota on jo tapahtunut paahdepaikkojen lisäksi myös melko yleisesti lähes kaikkialla varjopaikkoja lukuun ottamatta.
Tämä alkaneen viikon lämpöaalto saa nurmikot selvästi vihertymään lisää yleisesti, ja samalla mm. sipulikasvien kukkimisissa yleistyvät yhä runsaammiksi mm. sinililjojen (Scilla siberica) ja jo monin paikoin narsissienkin (Narcissus sp.) kukinnat.
Luonnossa jatkuvat edelleen sinivuokkojen (Hepatica nobilis) ja leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinnat, ja niiden mukaan alkavat yleistymään valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukinnat.
Maaseudun peltoviljelyssä joudutaan kevätkylvöjen suhteen vielä lähes kauttaaltaan odottelemaan peltojen riittävää kuivumista, mutta paikoin parhaimmilla paikoilla viljojen kylvöt ovat alkamassa, ja niin etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Kuten em. havainnoista ja tilanteista voidaan nähdä, niin kasvukausi on jo alkanut oikeastaan yleisesti Etelä-Suomessa, vaikka termisen määritelmän mukaan kasvukautta ns. ilmentävät vuorokausien keskilämpötilojen +5 asteen ylitykset ovat välillä keskeytyneet mm. tuon viime viikon 15 kylmemmän vaiheen takia.
Olen kuitenkin jo monta vuotta sitten tähdentänyt sitä, että kasvukauden alkamisen kohdaksi pitäisi siitä huolimatta määrittää ensimmäisenä ylittyneet +5 asteen vuorokaudet, vaikka keskeytyksiä välillä tulee ja tulisi ko. ylityksiin sen jälkeen, koska tällä tavalla vastaavuus yli +5 asteen lämpösummakertymisen ja luonnon fyysisten kasvuilmiöiden kehittymisen välillä on parhaimmalla tavalla vakio.
Päivitys 19.4.2023 klo. 17:45:
Kun koivujen erittäin runsas siitepölykausi on alkamaisillaan Etelä-Suomessa todennäköisesti jo tämän viikon lopusta lähtien, niin muistuipa mieleeni osittain nimenomaan siitepölyallergioihin liittyen katupölyjen tilanteetkin -- niistä siis tässä päivityksessä erikseen havaintojani, kun en ole niistä vielä aikaisemmin maininnut mitään tämän kevään piirissä.
Erityisesti Etelä-Suomessa katupölytilanteet ilmassa ovat olleet tässä huhtikuun aikana erityisen pahoja monina päivinä, jolle on olemassa muutamia syitä.
Ajoittain etenkin juuri kaupunkien ilmassa katupölypitoisuudet ovat olleet niin runsaita, että ilmanlaatu on heikentynyt monta kertaa erittäin huonoksi ja ilmassa on nähty hiekka- ja katupölyä visuaalisestikin utuina ja sumuina.
Pohjalla oleva syy näin pahoille ilman katupölyongelmille tänä keväänä on ollut päättyneen talven aikainen poikkeuksellisen runsas ja pitkäaikainen liukkaudentorjuntaan käytettyjen hiekkojen / sepelien levitys liikenneväylille.
Tämä johtui siitä, kun talviset säät sekä alkoivat varhain (marraskuussa) että päättyivät myöhään (maalis-huhtikuun vaihteessa), ja lisäksi siinä välissä tammi- ja helmikuussa sekä osaltaan maaliskuussakin monta kertaa edestakaisin leudoista plussakeleistä lumisiin pakkasjaksoihin vaihdelleet säät olivat myös isona syynä erityisen runsaissa liukkaudentorjuntatarpeissa.
Näin ollen ko. liukkaudentorjuntaa jouduttiin tekemään juurikin Etelä-Suomessa em. tapaan normaalia paljon enemmän ja pidempään, jonka piirissä sitten liikenteen aiheuttaman kulutuksen vuoksi ko. levitetyistä hiekoista ja sepeleistä jauhautui erityisen paljon pölyä, ja samalla autoväylien asfalteista jauhautui liikenteen takia myös erittäin runsaasti lisämateriaaleja pölyjen mukaan.
Kaikki nuo pölyt ovat nyt sitten parin-kolmen viime viikon aikana nousseet tuulten ja liikenteen vaikutuksista ilmaan erittäin pahasti kaupungeissa, koska sää on ollut lähes koko tuon ajan sateetonta melkein kaikkialla Etelä-Suomen alueella, ja näin lumien sulettua ja väylien kuivuttua pölyäminen on mahdollistunut maksimaalisesti.
Jatkuvasti kuivassa kelissä on täten esiintynyt kahdenlaista katupölyjen pöllyämistapaa erityisen pahoiksi ilmanlaatuongelmiksi:
Yhtäältä tyynissä säissä liikenne itsessään on nostanut pölyt ilmaan ja tuulettomassa säässä pölyt ovat tällöin jääneet leijumaan kaupunkien ilmaan sijoilleen utuina ja sumuina.
Toinen pöllyämistapa on ollut välillä voimakastuuliset tilanteet, missä tuulet itse ovat nostaneet pölyjä ilmaan erittäin runsaasti. Toisaalta niissä tilanteissa on ollut se piirre, että pölyt ovat liikkuneet myös nopeasti pois tuulten mukana, eivätkä ne ole siksi jääneet pitkäaikaisesti vellomaan samoille paikoille.
Katujen ko. hiekoista ja pölyistä siivoaminen on toki tullut hätiin lievittämään tilanteita jo paikoin melko hyvin, mutta siinä projektissa useimmat kaupungit kunnossapitoineen ovat normaaliaikataulusta jonkin verran myöhässä, koska osaltaan tuo talvinen sää kesti sen verran myöhään maalis-huhtikuun vaihteeseen, ja koska tosiaan tuota pois siivottavaa hiekkaa ja pölyä on niin paljon normaalia enemmän.
Niinpä vielä jatkossakin katupölyongelmia on, ja ainakin tämän viikon loppuun saakka pahastikin; tämä on ollut ja vielä tulee olemaan myös siitepölyallergioita pahentava asia monille - Tuo ihan pian alkava koivujen erittäin runsas siitepölykausi voi olla siksi myös normaalia paljon pahempi joillekin...
Sääennusteissa on onneksi nähtävissä pölyämistilanteita helpottavia sateita Etelä-Suomeen tuloillaan ensi sunnuntaista tai viimeistään ensi viikon 17 alusta lähtien...
Mainittakoon vielä tämän päivityksen lopuksi säästä juurikin Etelä-Suomeen liittyen se, miten olisi käymässä em. Lapista ulottuvan erittäin kylmän ja talvisen ilman sekä Baltiasta käsin sille hanttiin pistävän erittäin lämpimän ilman välisessä "taistelussa" juurikin Etelä-Suomen alueella juuri tuossa viikonvaihteessa ja ensi viikon alussa.
Näillä näkymin tuo Baltiasta ulottuva lämmin ilmamassa olisi voittamassa sen verran hyvin, että takatalven tulo pohjoisesta pysähtyisi Keski-Suomeen, ja etelässä päästäisiin yhä nauttimaan tavanomaista paljon lämpimämmästä ja kasvukautta nopeasti edistävästä säästä ensi viikon puolellekin saakka, ja siis myös sateidenkin kera -- tarkastellaan tätä erittäin jännittävää ja täpärää "säätaistelua" vielä yhdessä päivityksessä viimeistään lauantaina...
Päivitys 23.4.2023 klo. 17:20:
En tehnyt eilen lauantaina päivitystä, koska tuossa yllä olevassa päivityksessä oleva sääennuste on toteutunut tähän sunnuntaihin saakka niin hyvin kohdalleen.
Kerron tässä kuitenkin nyt tämän sunnuntain ja huomisen maanantain tilanteista, ja samalla ilmoitan tekeväni uuden Sääennuste- ja luontoseurantaraportin huomenna maanantaina illalla...
Eli säässä on tapahtunut em. ennusteissa kerrottua takatalvista kylmenemistä Pohjois- ja Keski-Suomessa, mutta samalla Etelä-Suomi on jäänyt edelleen hyvin lämpimän ilmamassan piirin. Näitä ilmamassoja on tänään sunnuntaina rajannut säärintama, joka on ollut päivän mittaan itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä noin tasalla Vaasan eteläpuolelta Jyväskylän kautta Joensuuhun; tässä rintamassa on satanut kapealla ko. vyöhykkeellä vettä ja räntää.
Rintama on jakanut ilmamassat jyrkästi eri puolilleen niin, että rintaman kohdalla ja siitä pohjoiseen päivälämpötila on jäänyt jopa alle +5 asteen, mutta heti sen eteläpuolella on päästy +10 ja +15 asteen välille, ja noin Pori-Tampere-Lappeenranta -linjan eteläpuolella aurinkoisessa säässä taas yli +15 asteen maksimilämpötiloihin.
Jatkossa huomiselle maanantaille on käymässä niin, että tänään illalla ja ensi yönä tuo rintama liikkuu Keski-Suomessa pohjoisemmaksi kohti Oulun tasaa ja Kainuuta ja sen sateet voimistuvat ja laajenevat; pohjoisosissaan lumipyryä ja eteläosissaan runsaita vesisateita. Samalla rintamasysteemiin kehittyy pieni matalapaine tänään illalla Selkämerellä, josta se liikkuu nopeasti koilliseen ja ma aamuna se ylittää jo Kainuuta lumipyryineen.
Tuon matalapaineen yhteydessä eteläreunallaan Etelä-Suomea puolestaan ylittää lännestä itään heikko kylmä rintama ensi yön ja aamun aikana, jossa yhteydessä kapeana vyöhykkeenä rintaman mukana kulkee kuurottaisia vesisateita.
Maanantaina päivällä sateet poistuvat Kainuustakin, ja sää on sitten enimmäkseen poutaista tuon pienen matalapaineen ylityksen jälkeen, mutta pilvisyys vaihtelee ja pieniä iltapäivän kuurosateita voi etelässä esiintyä paikoin. Suomen eteläpuolella Baltiassa on samalla voimakkaamman kuurottaisen sateen vyöhyke, joka on merkki siitä, että Baltiasta alkaa virrata uudestaan kosteaa ja lämmintä ilmaa Etelä-Suomeen niiden sateiden työntyessä Etelä-Suomeen ma-ti väliseksi yöksi.
Su-ma välinen yö on etelässä hyvin leuto ja minimilämpötilat jäävät jopa +5 ja +10 asteen välille; päivälämpötilat ovat etelässä tätä sunnuntaita vähän matalampia, eli +15 asteen vaiheilla ja lähempänä Keski-Suomea +10 asteen vaiheilla.
Keski-Suomeen jää edelleen jyrkkä ilmamassojen erokohta, jonka pohjoispuolella päivälämpötila jää jopa vain +5 asteen vaiheille enimmilläänkin, ja yöllä vähäpilvisillä alueilla siitä pohjoiseen on selvästi pakkasta; Lapissa ja Kainuussa yölämpötila voi olla taas edellisyön tapaan jopa -10 asteen kylmemmällä puolella.
Päämatalapaine jää siis tässä viikonvaihteessa ja alkavan viikon 17 alussa edelleen pyörimään Etelä-Skandinaviaan, jonka itäpuolella Baltiasta jää virtaamaan Etelä-Suomeen eteläkaakkoisen tuulen mukana hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa myös ti ja ke aikana, ja vähitellen tuo lämpimämpi ilma näyttää pyrkivän myös Pohjois-Suomea kohti, joten siellä takatalvi on hellittämässä sitten...
Toisaalta sitten myöhemmin viikon 17 aikana tuo matalapaine näyttää hivuttautuvan enemmän Suomen päälle ja samalla sen eteläpuolitse lounaasta kiertyy viileämpää ilmaa Etelä-Suomeen, mutta viileneminen ei liene kovin rajua...
Joka tapauksessa huomisen maanantain jälkeen koko Suomessa on epävakaista ja ajoittaisia sateita saadaan ympäri maata tuon Etelä-Skandinavian matalapaineen kierrättämänä ja synnyttämänä, mutta välillä aurinkokin paistaa hyvin; etelässä lämpimän ilmamassan yhteydessä etenkin ma-ke välillä osaan kuurosateista saattaa taas liittyä myös ukkosia...
Jatketaan sitten huomenna maanantaina tarkemmin alkavan viikon 17 sää- ja luontotilanteista.
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
--- Norkko-siitepölytiedotus; Turun yliopiston ylläpitämä sivusto, jossa on n. kaksi kertaa viikossa päivittyvää tietoa ajankohtaisista siitepölytilanteista koko maassa siitepölykaudella.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.
No comments:
Post a Comment