Olemme siis täällä Suomessa parhaillaan keskellä ennätyksellistä syyskuun helleaaltoa, joka on aiheuttamassa kolmelle erilaiselle ilmastosta ja säästä keskustelevalle taholle äärimmäisiä mielikuva- ja ajatteluhaasteita maailmankuvallisessa, empiirisessä ja henkisessä katsannossa -- katsotaanpa tätä aspektia tässä hieman tarkemmin.
Kesää siis jatkaa täällä Suomessa edelleen helleaalto, jossa tänään on mitattu jo 5. syyskuun hellepäivä ja koko kesän mitalta se on jo 68. hellepäivä! -- ennusteiden mukaan hyvinkin todennäköisesti ainakin ensi viikon ti-ke saakka on todennäköistä, että jokaisena päivänä voidaan Etelä-Suomessa mitata yhä uusia hellelukemia paikoin, jolloin nuo ennätykset todellakin uusiutuvat vielä kolmena-neljänä seuraavana päivänä jatkuvasti!...
Huomenna tehdään jo syyskuun hellepäivien lukumäärässä uusi mittaushistorian / tunnetun historian ennätys 6 kpl:n määrällään, ja tietenkin edelleen tämän koko kesän hellepäivälukumäärissä uusi päivä lisää on aina uusi ennätys vanhan tilalle, kun jo muutama päivä sitten jäi taakse vuodelta 2002 peräisin ollut vanha tunnetun historian hellepäivien lukumääräennätys...
Tällainen äärilämpö on täten ko. kolmenlaiselle ajattelu- ja maailmankuvataholle äärimmäisen vaikea asia ilmastosta ja säästä keskusteltaessa ja niitä kokiessa, ja siksi paradoksaalisesti luiskahtamisen tilanne heillä erilaisiin luulo- ja aivopesualhoihin näissä sisällöissä on erittäin helppoa:
Nämä kolme ryhmää ovat seuraavat:
1. Ilmastoalarmistit hiilidioksidipakkomielteineen, ja sen johdannaisena Elokapina.
2. Kemikaalivanafanaatikot ja laajemmin säänmuokkauksesta ylenmäärin ja väärin perustein kohkaavat.
3. Ilmastonmuutoksen olemassaoloon ylikriittisesti suhtautuvat "denialistit", jotka kaikin keinoin pyrkivät mitätöimään kaikki (ääri)lämmöt mahdollisimman vähäpätöisiksi, ja asettumaan 1. ryhmän kanssa mahdollisimman jyrkkään vastakkainasetteluun.
---- Kaikille näille kolmelle ryhmälle on nyt tosiaan yhteistä se, että heille kaikille sukeutuu tällaisesta äärilämmön tilanteesta railakkaasti vettä oman maailmankatsomuksensa ja uskomuksiensa myllyyn, jolloin kaikkien kolmen mukaiset uskomukset ja näkemykset tahoillansa äärevöityvät ehkä radikaalistikin lisää.
Eikä sillä näytä olevan kulloisellakaan taholla väliä uskomuksiinsa-näkemyksiinsä, vaikka noiden kolmen kesken ne äärevöityvät teemat ja sisällöt joutuvat tällaisessa eskalaatiotilanteessa yhä jyrkempiin ristiriitoihin keskenään, ja sulkevat siten toinen toisiaan pois yhä skitsofreenisemmin mm. empiiristen seikkojen valossa...
Kuten yhteiskuntatilanteestamme muutenkin voidaan joka tapauksessa todeta ihan yleisestikin, niin mm. näkemyksien äärevöitymiset eri ryhmien kesken ja sen aiheuttamat yhä jyrkemmät vastakkainasettelut ovat tietenkin vaarallinen ja tuhoisa kokonaistilanne sosiaalisen-psyykkisen koheesion ja ihmisten toimintamallien suhteen!...
Niinpä onkin tavallaan mielenkiintoista ja merkillistä, miten "Universumi" nyt omalla viekkaalla tavallaan manifestoi meille mm. juuri tätä ennätyslämpöä sää- ja ilmastoaspektinsa kautta, jolloin nämä kolme ryhmää tavallaan "pakotetaan" yhä jyrkemmän vastakkainasettelutilanteen kautta yhä haasteellisempiin itsetietoisuuksiensa itsereflektioon, ja siinä omaa itseään ja maailmanmallejaan yhä kyseenalaistavampiin tunne- ja havaintotiloihin...
Henkisissä piireissähän usein kuullaan käytettävän tuota termiä "manifestaatio", joka on tavallaan tässä tilanteessa siis olemassa olevassa ryhmäkäyttäytymisten, maailmankuvallisten ja uskomuksellisten seikkojen yhteisödilemmassa jopa lahja ja kriittinen kulminaatiopiste kasvuun ja kehitykseen.
Ensin sellainen kasvun ja kehityksen piste ryhmiensä kera saapuu haasteenaan tilanteeseen (kuten nyt tässä sääeskalaatiossa), jossa aiheutuu ylenmääräistä painetta, kipua ja projisointeja aktiivisesti ja radikaalisti sille itselleen itsetutkiskelupakotteena ja se johtaa ensin defenssimekanismin voimistumiseen, mutta jossain vaiheessa se johtaa lopulta tiedolliseen, kokemukselliseen ja tunnetason purkautumiseen pois tuosta paineen, kivun ja projisoinnin tilasta, ja sen myötä tapahtuu sitten hyppy laajempaan ja valistuneempaan tietoisuuteen ja ymmärrykseen -- jos niin käy...
Miten sitten tässä ko. tilanteessa noiden kolmen ryhmän omilla kontoilla voisi tällainen tietoisuushyppy tapahtua? -- Katsotaanpa! >>
Ryhmä 1: Ilmastoalarmistinen hiilidioksidipakkomielle tulee siinä hypyssä haastetuksi ja kyseenalaistetuksi, koska ilmaston ja sään käyttäytymisessä tässä ryhmässä tähän mennessä olemassa ollut yksisilmäinen uskomus hiilidioksidin väärin tajuttuun kaikkivoipaisuuteen on kulttityylinen ajatusvirhe -- uusi ymmärrys heille tarkoittaa täten sitä, että syntyy monitahoisempaa empiiristä ymmärrystä sellaisen kulttityylisen ajattelumallin sijalle ilmaston ja sään käyttäytymisestä.
Ryhmä 2: Kemikaalivanafanaattisuus ja laajemmin säänmuokkauksesta ylenmäärin ja väärin perustein kohkaaminen tulee siinä hypyssä haastetuksi ja kyseenalaistetuksi, koska ilmaston ja sään käyttäytymisessä tässä ryhmässä tähän mennessä olemassa ollut yksisilmäinen uskomus säänmuokkauksen kaikkivoipaisuuteen on kulttityylinen ajatusvirhe -- uusi ymmärrys heille tarkoittaa täten sitä, että syntyy monitahoisempaa empiiristä ymmärrystä sellaisen kulttityylisen ajattelumallin sijalle ilmaston ja sään käyttäytymisestä.
Ryhmä 3: Ilmastonmuutoksen olemassaoloon ylikriittisesti suhtautuvat (ilmastonmuutosdenialistit) omaavat liian tarkoitushakuista ja agenda-ajettua havaintotapaa ilmaston ja sään käyttäytymisestä, ja siinä hypyssä he saavat laajempaa näkökulmaa tuollaiselle käänteiselle vastakkainasetelmalleen hiilidioksidiperusteisia ilmastoalarmisteja kohtaan; havainnot saavat lisää monipuolisuutta ja syvempää ymmärrystä empiiristä analyysiä varten eikä analyysi ole enää liian jyrkästi tarkoitushakuisen yksisilmäistä "anti-ilmastoalarmismina" -- uusi ymmärrys heille tarkoittaa täten sitä, että havaintojen ja analyysien rehellisyys korostuu, vaikka ilmasto muuttuisikin myös paljon lämpimämpään suuntaan näennäisesti "ilmastoalarmismin" osoittamalla tavalla.
---- Kaikkien näiden kolmen kesken kollektiivisesti tapahtuu siis sitä, että keskinäisesti saavutetaan parempaa yhteisymmärrystä ilmaston ja sään käyttäytymisen ymmärtämisessä, jossa kustakin eri ryhmästä käsin voidaan nähdä toinen toistensa näkökulmia entistä paremmin, ja ymmärtää niitä sekä ajattelun tasoa nostavilla että sosiaalista koheesiota synnyttävillä hedelmällisillä tavoilla...
Eli esim. ilmastoalarmistit voivat oppia ilmastonmuutokseen ylikriittisesti suhtautuvilta "denialisteilta" hiilidioksidipakkomielteensä ulkopuolisia asioita ilmastosta...
Kemikaalivanafanaattinen ilmastonmuokkaususkomus saa puolestaan tarpeellista empiiristä analyysikyvyn parantamista ilmastonmuutokseen ylikriittisesti suhtautuvilta "denialisteilta", joilla on antaa empiiristä tietotaitoa perehdyttyään ilmastoalarmismin ja hiilidioksidipakkomielteen kyseenalaistamiseen...
Ilmastonmuutokseen ylikriittisesti suhtautuvat "denialistit" puolestaan voivat löytää uudenlaista metodihallintaa ilmastoalarmistien tavasta olla uskomuksissaan pedantteja ja tarkkoja -- vaikka siis se pedanttius ja tarkkuus on kulttityylistä ja agenda-ajettua, mutta juuri siksi se pedanttius ja tarkkuus tulisikin ottaa metodisiirtona alarmisteilta "pois" uutta ymmärrystä laajentavaan käyttöön.
Tietenkin laajasti sanottuna metodisiirto parempaan käyttöön tapahtuu siinä optimaalisesti sekä ilman hiilidioksidipakkomiellettä että kemikaalivanafanaattisuutta ja laajemmin säänmuokkauksesta ylenmäärin ja väärin perustein kohkaamista.
Täten voitaisiin saavuttaa parempaa yhteiskunnallista ajattelun ja toiminnan mallia esimerkiksi myös muiden toisenlaistenkin yhteisödilemmojen ratkaisemisiin...
---- Mutta ongelmat ovat yleisesti todella vaikeat ja moninaiset Länsimaissa(kin), jotta tuollaisia optimitavoitteita kohti edes päästäisiin lähtemään liikkeelle kunnolla!
Valitettavasti joudumme miettimään tämän aihepiirin ulkopuolisiakin ääridilemmoja, kuten sitä miten ääripahasti geopolitiikan pattitilanne on manifestoitunut mm. Ukrainan ja Venäjän välisenä sotana, joten ihmisten mieliä pitää pihdeissään todella valtava määrä erilaisia ongelmia ja pahuutta, ja nämä sää- ja ilmastoasiat ovat vain yksi "pieni" osa sitä...
Lisäksi on valitettava tosiasia se, että noiden mainittujen ryhmien piireissä etenkin juuri nuo kulttityyliset uskomukset ovat erittäin pontevia pysymään ennallaan ja pikemminkin saamaan lisää vahvistusta itselleen sekä vallitsevista sää- ja ilmasto-olosuhteista että ulkoistuksina "viholliskuvallisesta projisoinnista".
Se on tosi valitettavaa, kun paremminkin sellaisen tosiaan pitäisi purkautua rikki tuohon em. "tietoisuushyppyyn".
Kulttityyliset uskomukset ovat myös herkästi sellaisia, mitkä kumoavat empiirisen tiedon metodeja ja sisältöjä liian yksioikoisesti ja vastakkainasetelmallisesti, jolloin sekä hiilidioksidipakkomielle että kemikaalivanafanaattisuus voivat pikemminkin vahvistua vallitsevista sää- ja ilmasto-olosuhteista, vaikka muutoksiin siinä olisi mitä tahansa muita syitä kuin heidän uskomuksiensa mukaiset luulosyyt, ja kontoilleen tulevista kyseenalaistuksista voi heillä tapahtua herkästi lisää sisään päin kääntyvää vahvistautumista.
Kyllä! -- ilmasto tosiaan muuttuu ja on aina muuttunut ihmisistä riippumatta(kin), eikä ole mikään "ilmastokatastrofi", vaikka se muutos voikin sisältää mm. tätä nykyisen kaltaista ennätyslämpöä jatkossakin vielä paljon lisää ja paljon ankarampanakin; eikä se ole mikään aihe ihmisen syyllistämiselle siitä "hiilidioksidiasetta" käyttäen!
Ilmaston lämpeneminen ei ole välttämättä sama kuin hiilidioksidilähtöinen ja muka ihmisen aiheuttama "ilmastonmuutos" -- varsinaisesti tapahtuu ilmastonmuutosta siitäkin huolimatta ja kokonaan ilman sitä, ja se voi olla yhtenä skenaariona monista käytännössä myös paljon pahempi ilmaston lämpeneminen kuin ilmastoalarmismin "ilmastonmuutoksessa" on varoitettu...
Ei ole takeita kuitenkaan siitä, miten jatkossa ilmastossamme käy, koska ihminen ei hallitse säätä, ei hiilidioksidin määrillä eikä säänmuokkauksella!...
Ja siksi tässä nykyisessä ilmastonmuutostilanteessa onkin äärimmäinen haaste yrittää saada perille etenkin juuri noille eniten kulttiajattelua sisältäville ko. ryhmille sitä, ettei ilmastossamme tämän nykymuutoksen ainoina / merkittävinä syinä ole joko "vain hiilidioksidi" tai "säänmuokkaus".
Ja lopulta näiden kaikkien kolmen ryhmän puitteissa on äärimmäinen haaste saada ymmärrystä läpi niin, etteivät nuo kolme äärevää / vastakkainasetelmallistavaa ajattelun muotoa hinaisi ymmärrystä kollektiivisesti liian hakoteille niistä ilmastonmuutoksen syistä, ja aiheuttaisi "harhautuksessaan" jatko-ongelmia mm. totalitarismiin tai muihin rappioilmiöihin...
Mutta ilmastoalarmismin hiilidioksidipakkomielteen suhteen toki se liiallinen vahinko on jo käynyt virallisen vallan ja Elokapinan omaksuttua sen ajatusvirheen jo niin pahasti, ja sitä eliitti on jo pitkään käyttänyt hyväkseen teknokraattista, neofeodaalista ja malthusilaista diktatuuria juntatessaan muka "ongelman ratkaisuna"!...
Ihminen-ihmisyhteisö kriisiytyessään ja rappioituessaan on kuitenkin joka tapauksessa ja valitettavasti sellainen yhteisöolento (eli juuri nyt!), joka liian herkästi näyttää poimivan siinä "oloaan helpottavaksi" maailmanselityksekseen liian yksikertaisia ja liian idioottimaisesti kohdennettuja käsitys- ja toimintatapoja, joissa mm. uskomukselliset ja kulttityyliset sisällöt ottavat ylimääräävää asemaa sen sijaan, että esim. sekä empiiriset että henkiset olevaisen käsitykset kehittyisivät rintarinnan harmoniassa tietoisuutta laajentaen eikä nykytapaisesti kaventaen.
Nyt joudumme yhtäältä ilmastoalarmismissa katsomaan sitäkin, miten empiirinen metodi on siinä vääristynyt uskonnon ja vääränlaisen "henkisyyden" puolelle, ja siinä on muodostunut virallisen tieteen sisälle kulttisairaus objektinaan hiilidioksidin muka oletettu "pahuus" kaikkine vääristyneine hulluuksineen.
Toisaalta kemikaalivanafanaattisuudessa vääränlainen "henkisyys" on osasyyllinen siinäkin empiirisen havainnointi- ja analyysikyvyn menettämiselle, vaikka nämä kaksi em. ryhmää usein esiintyvät toinen toisilleen vastakkainasetelmallisesti, kun ilmastoalarmismi on "virallinen pahuus" ja kemikaalivanafanaattisuus esiintyy "virallisen pahuuden vastaisena".
Ns. uushenkisyys on "virallisen pahuuden vastaisena" usein käsikädessä käyvä ominaisuus ns. valveutumisessa monien asioiden kanssa, missä esiintyy myös tuota kemikaalivanafanaattisuutta osaksi juuri sen kautta, mutta uushenkisyyskin voi tosiaan olla myös vääristynyttä ja pahaa; esim. väärää henkisyyttä voi olla käytännön maailman unohtaminen liikaa, jossa siirrytään harhaisiin utopioihin...
Optimitilanteessa henkisyys ja empirismi olisivat toinen toisiaan tukevia laajemman ymmärryksen välineitä käytännön maailman parantamiseksi, minkä myös uushenkisyyden pitäisi ottaa huomioon! -- ei ole mieltä käsittää siksi esim. ilmasto- ja sääasioissa "virallisen pahuuden vastaisuutta" yhtäläisesti empirismin vastaisuutena!
Mutta kun uushenkisyyden nousua tapahtuu virallisen vallan rappiota vastaan siten, että se henkisyys joko on ylikorostunutta "virallisen tieteen" empirismin kustannuksella tai se on sitä väärää "henkisyyttä" ylipäätään, niin samalla siinä piilee tosiaan katala sudenkuoppa:
Henkisyys vääränä asenteena niin ylikorostuneena kuin vääristyneenä saattaa se silloin ottaa liiallista-huonoa valtaa ajattelussa, ja siten sumentaa mm. empiirisen metodin käsittämistä vääristyneeksi tai poiskin ymmärryksestä, jossa pääsevät siksikin muhimaan "rikkaruohoina" mm. kemikaalivanapakkomielteet.
Olen usein havainnut somea seuraamalla, että tuonlainen väärä "henkisyys" voi olla em. huonon uushenkisyyden lisäksi myös sekä perua jostain uskonnollisesta epävirallisesta lahkosta tai virallisen vallan kirkkopiireistä lahkoineen / uskontoineen, josta virallisen vallan kyseenalaistamiseen herääminen on sitten kääntänyt sen vanhaperuisen henkisyyden tuoksi huonolaatuiseksi "uushenkisyydeksi", jota jotkut käsittävät väärin "heräämiseksi"...
Ja tosiaan on olemassa sellainen kokonaisvaltainen yhteiskuntarappion tilanne, missä ilmeisesti länsimaisen ihmisen kollektiivinen käsityskyky on yleisestikin alenemassa syystä tai toisesta (tätä on analysoinut ainakin Seppo Oikkonen blogissaan Alkon kassalla), missä monien yksilöiden ymmärrys ajan hallinnasta, visuaalisista ajatushahmoista ja kolmiulotteisista sisällöistä huononee hälyttävästi...
---- Tämänlainen valveutumisen ja rappion dilemma on siis mielestäni selvästi olemassa myös näissä ilmasto- ja sääasioissa, joka on osaltaan vakava ongelma nyky-yhteiskunnassamme ja ns. länsirappiossa kokonaisuutena.
Minun kontolle taitaa siis edelleen sälyttyä näistä ongelmista yhä selostaminen ja analysoiminen tämän aihepiirin ollessa parhaiten hallitsemieni asiakokonaisuuksien piirissä, joten tulevissa kirjoituksissani palaan asiaan!...
Esim. minulla on edelleen tekemättä viime keväänä Fb-seinälläni käymieni kemikaalivanakyseenalaistuksieni tänne blogiini siirto, josta jo tein tämän alustusbloggauksen kesäkuussa; yritän jossain vaiheessa tässä loppuvuonna viimein saada tätäkin tehtyä, kun nyt olen saanut uutta intoa olla aktiivisempi somessa...
Mutta nyt näemme joka tapauksessa sen, miten "Universumi" kurmoottaa tätä sää- ja ilmasto-ongelmavyyhtiä saapumaan kohti jotakin ratkaisua:
Niin kauan kuin tuollainen em. kolmitahoinen tiedon, sosiaalisuuden ja ymmärryksen dilemma on olemassa ilmasto- ja sääasioissa, niin voidaan "manifestaationa" sille odottaa ilmaston ja sään muuttuvan yhä enemmän sellaiseksi, joka luo kaikille noille kolmelle ryhmälle sisäistä muutospakotetta yhä enemmän -- kussakin ryhmässä vallitsevat virhekäsitykset eivät voi elää loputtomasti muuttumattomina, vaan viime kädessä taitaa siis ilmasto itse "puuttua peliin", jos ei muutoin ratkaisu "ilmaannu"...
Muutokset sosiaalisissa, kulttuurillisissa ja kulttityylisissä ajattelun ja tietoisuuden sisällöissä tapahtuvat kuitenkin yleensä tosi hitaasti, joten hedelmällisiä tuloksia ko. uudessa "tietoisuushypyssä" joudumme todennäköisesti odottelemaan vähintään monta vuotta, ja ehkä useita vuosikymmeniä?
Ilmasto muuttuu siinä ajassa koko ajan, ja "Universumi" odottaa sen kautta, josko ihminen viimein alkaisi ymmärtää paremmin myös ilmastoa ja säätä, saati itseään ja koko maailmaa -- ihmisyyden on tosiaan aika jo alkaa herätä kymmentuhatvuotisesta unestaan, jota ovat leimanneet kaikki menneet totalitarismit, keskiajan feodalismit, hullut tyranniat, sodat jne.!...
Sää- ja ilmastoasioidenkin uudenlainen haltuunotto sen heräämisen yhtenä manifestaationa parempaan on oleellista tietenkin: mutta noiden kuvattujen kolmen ryhmän puitteissa kullakaan ei ole tällä hetkellä saavutettuna vielä parasta ymmärrystään ko. asiavyyhdeistä lähimainkaan!
No comments:
Post a Comment