Euroopan ja Suomenkin säässä on parhaillaan koittamassa jopa ennätyksellisen lämpöaallon jakso viikoille 41 (10. - 14.10.) ja 42 (15.10. ....)! - Niinpä otan tämän seurantaani tuttuun tapaan, missä Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakuntalistauksissa poimin esille lämpöaallon kunkin vuorokauden ylimmät päivälämpötilat tilanneselostuksineen.
Tämän kertainen sääseuranta ajankohdalle sopivasti sisältää myös ruskaseurantaa Etelä-Suomeen, minkä sijoitan tekstin loppuun; siinä teen ensin tämän hetken tilannehavainnollistuksen sekä pienen ruskaennusteen, ja sitten lämpötilaseurannan loputtua joskus ensi viikolla 42 (15. - 21.10.) teen silloisesta ruskavaiheesta loppupäivityksen toisen ennusteen kera...
Lämpö- ja helleaallot ovatkin sävyttäneet erittäin pikantisti koko Euroopan säätä aina viime toukokuusta alkaen, missä on ollut osallisina pysyviä mantereisia korkeapaineita ja suihkuvirtausten ns. blokkiutuneita ja hidastuneita kuvioita: Tässä onkin merkittävää pohtia sellaisen perimmäisiä syitä sen sijaan, että huomio kiinnittyy syitä pohdittaessa yksinomaan harhaanjohtavan hiilidioksidiperusteisen ilmastoalarmismin hyvin kapeakatseisiin ja virheellisiin puitteisiin - Se on oman kirjoituksensa aihe sinänsäkin, joten en tätä mainintaa enempää tässä analysoi sitä.
Tätä alkanutta / alkavaa lämpöaaltoa edelsi Fennoskandiassa ja Suomessa noin kahden viikon mittainen normalisoitunut ja ajoittain varsin kylmäkin syksyinen sääjakso syyskuun viimeisellä viikolla ja tämän lokakuun ensimmäisellä viikolla. Tilanteessa vallitsi suursäätilana lännestä tulleet matalapaineet, joiden jälkipuolilla luoteesta-pohjoisesta pääsi annoksia kylmää ilmaa Suomeen. Samalla myös muualla manner-Euroopassa oli ajoittain syksyistä, mutta siellä myös edelleen vaihtelevasti kesäisiäkin lämpöaaltoja.
Suomessa tämän kolean jakson parissa etelärannikkoa myöten esiintyi syksyn ensimmäisiä halloja ja jopa yöpakkasiakin parina-kolmena yönä, mitkä ehtivät tuhota hallanaroista kesäkausikasveista (mm. kesäkukat) melkein kaikki suojaisimpia paikkoja lukuun ottamatta. Lapissa esiintyi myös ensimmäisiä lumisateita, mistä on vielä tälläkin hetkellä jäljellä hieman lumipeitettä suuressa osassa Keski- ja Pohjois-Lappia - Alkava lämpöaalto sulattaa ne lumet helposti kokonaan tällä viikolla.
Tämä alkava / alkanut lämpöaalto alkoi kehittymään kahden edellisen päivän aikana, kun korkeapainetta alkoi vahvistumaan manner-Eurooppaan ja samalla Atlantin matalapaineet alkoivat työntää mukanaan Fennoskandiaan voimakkaan länsi-lounaistuulen myötä yhä leudompaa ilmaa tihkusateisissa ja harmaissa olosuhteissa; lämpötilat kohosivat siinä jo eilen tiistaina ympärivuorokautisesti yli +10 asteen Etelä-Suomessa.
Tänään keskiviikkona on sitten ollut Etelä-Suomessa ensimmäinen maistiainen tuosta erityisen lämpimästä ilmamassasta, joka on kattanut etelätuulella jo Länsi- ja Keski-Euroopan yleisesti ja paikoin jopa hellelämpötiloissa.
Tästä alkaa suursäätilan blokkiutuva tilanne, missä tuo manner-Euroopan korkeapaine vahvistuu moneksi päiväksi Suomen kaakkois-eteläpuolelle ja samalla Atlantilla voimistuu runsasta matalapainetoimintaa. Näiden elementtien välissä ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmintä ilmamassaa jää virtaamaan aina ensi viikolle saakka ihan Saharasta ja Välimereltä etelästä-lounaasta jopa Lappiin saakka!
Suomessa on kuitenkin ensin tulossa ensi ke-to välisenä yönä hetkellinen kylmä vaihe korkeapaineen tyynessä selänteessä, missä selkeä sää mahdollistaa yölämpötilojen voimakkaan laskun; sisämaassa voi olla paikoin hallaakin.
Sitten huomisesta torstaista alkaen päivittäin ensi viikon puolelle saakka vallitsee hyvin samanlainen äärilämmin etelä-lounaisvirtaus korkeapaineen luoteis-pohjoisreunalla, missä ajankohdalle tyypillisesti melko kosteassa ilmassa sumupilvien (Stratus) ja sumujen esiintyminen voi olla ajoittain / paikoin runsasta. Niinpä lämpötilat riippuvat osaksi näistä arvaamattomista ja vaikeasti ennustettavista alapilvistä.
Täysin pilvinen sää tulevassa ilmamassassa tietäisi lämpötiloissa ympärivuorokautisesti +10 ja +15 asteen välillä olevia lukemia lähes ilman mitään vuorokausivaihtelua: äärimmäisen leutoa sekin olisi. Toisaalta selkeä / vähäpilvinen vuorokausi sisältäisi myös hieman vajaan +10 asteen yölämpötiloja sisämaassa, mutta päivälämpötilat saattavat nousta silloin laajasti ja paljonkin yli +15 asteen. Etenkin ensi la-su aikana näin olisi, ja se olisi siten lämpöaallon huippuaikaa...
Niinpä vähäpilvisissä tilanteissa on ilmeinen mahdollisuus ajankohdan koko mittaushistorian uusille lämpöennätyksille! - Koko lokakuun lämpöennätys (vielä on voimassa 2.10.1985 Helsingin Malmilla mitattu +19,4 astetta) voi olla myös jossain määrin vaarassa, mutta näin kuun puolivälissä uudet lämpöennätykset nimenomaan tarkoittavat Suomen tunnetun historian myöhäisimpiä +15 asteen ylityksiä: Nyt näitä ylityksiä on siis hyvin todennäköisesti tulossa sekä monena päivänä että hyvin yleisesti!
Mikäli kaikkein optimaalisimmassa tapauksessa sattuisi lisäksi tuon koko lokakuun ennätyksen parantuminen ja samalla siis ehkä jopa +20 asteen ylittyminenkin ensimmäistä kertaa lokakuisessa historiassa, niin olisihan se nykyihmisille aivan tyystin ennen kokematonta...
Seuraavaksi listaan alle päivittyvää maksimilämpötilaseurantaa tutuissa paikkakuntakoosteissa, missä ensimmäisenä on jo tämän keskiviikon hyvin poikkeukselliset lukemat. Päivitys vuorokausittain jatkuu sitten koko tämän viikon lopun ajan ja sitten tilanteiden mukaan ainakin osan ensi viikon alustakin, kun äärimmäisen poikkeavaa lämpöä on sinne saakka tulossa.
Lämpötilat on poimittu Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista & lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Keskiviikon 10.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +16 astetta, Turku +15 astetta, Salo +16 astetta, Pori +13 astetta, Hämeenlinna +14 astetta, Tampere; Härmälä +14 astetta, Tampere; Siilinkari +13 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +17 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +16 astetta, Lahti +14 astetta, Kouvola +15 astetta, Porvoo +17 astetta, Lappeenranta; Lepola +14 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +14 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +15 astetta, Mikkeli +13 astetta, Jyväskylä +12 astetta, Savonlinna +12 astetta, Joensuu +10 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.
Korkeapainetta oli siis Itä-Euroopassa vahvistuvana ja samalla sen länsipuolella oli jo vallinnut laajasti erittäin kesäinen ja poikkeavan lämmin etelävirtaus. Fennoskandiassa oli vaikuttanut edellispäivän puolelta lounaasta Jäämerelle siirtynyt matalapaine, minkä myötä jo yöllä Etelä-Suomeen saapui ensimmäinen maistiainen länsilounaasta tuosta manner-Euroopan takakesästä. Sen tuloa sävytti ensin yöllä edellispäivän puolelta jatkunut pilvinen ja tihkusateinen sää, mutta aamusta ja lännestä alkaen kosteus ja pilvisyys väheni optimaalisesti korkeille päivälämpötiloille, kun iltapäivällä oli jo laajasti lähes selkeää.
Tarkastelualuetta jäi kuitenkin päivällä halkomaan noin länsi-itäsuunnassa heikko kylmä rintama tuon Jäämeren matalapaineen häntänä, jolloin voimakkain lämpö ulottui etelästä vain lähinnä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan tasalle; sillä alueella mitattiinkin monin paikoin yli +15 asteen huippulämpöä! Koilliskolkka (Joensuu & Ilomantsi) pysyi siksi selvästi viileimpänä.
Heikko korkeapaineen selänne oli tulossa illalla paikalle lännestä ja vähäpilvisessä säässä länsituuli oli tyyntymässä kokonaankin ennakoiden melko kylmää yötä etenkin sisämaassa ennen voimakkaimman lämpöaallon tuloa...
Torstain 11.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +12 astetta, Salo +12 astetta, Pori +13 astetta, Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +11 astetta, Tampere; Siilinkari +11 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +13 astetta, Vantaa +16 astetta, Hyvinkää +14 astetta, Lahti +14 astetta, Kouvola +15 astetta, Porvoo +14 astetta, Lappeenranta; Lepola +14 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +15 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +12 astetta, Mikkeli +13 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +9 astetta ja Ilomantsi +8 astetta.
Korkeapaineen keskus sijoittui Baltian alueelle, jolloin yöllä Suomessa korkeapaineen selänteessä oli vähäpilvistä, tyyntä ja monin paikoin hallaisen kylmää. Sitten päivän aikana selänne heikkeni ja sen myötä lounaasta käsin alkoi päästä hitaasti heikoilla tuulilla manner-Euroopan erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa tarkastelualueelle uudestaan. Ilmamassan virtaamisen mukana alkoi kiertyä etelästä ja lounaasta sumupilvilauttaa ja sumujakin ensin jo aamulla läntisimpiin osiin ja sitten vähitellen lähes koko muullekin alueelle; viimeisenä iltapäivällä vähäpilvisenä pysyivät Uudenmaan itäosat, Kymenlaakso ja kaakonkulma.
Päivälämpötiloissa havaittiin noiden sumupilvilauttojen mukaan vaihtelua; korkeimmaksi +15 asteen paikkeille maksimilämpötilat pääsivät tuolla viimeisenä sumupilvittä pysyneellä etelä-kaakkoisalueella. Lännessä sen sijaan pisimpään sumupilvien alla olleilla alueilla jäätiin selvästi alle +15 asteen. Lisäksi aivan etelärannikon tuntumassa paikoin mereltä ajautui sumua iltapäivällä, mikä näkyi mm. Helsingin Kaisaniemen ja Kotka Rankin hieman alempina lämpötiloina kuin hieman edempänä sisämaassa (vertailuna esim. Vantaa).
Koillis-itäkolkassa (etenkin Joensuu & Ilomantsi) jäi vielä vaikuttamaan edellispäivänä sinne päässyt viileämpi ilmamassa, jolloin sen alueen maksimilämpötilat jäivät jopa alle +10 asteen; itse asiassa nuo maksimilukemat saavuttuivat vasta ko. vuorokauden illalla, kun lämmin ilmamassa alkoi virrata viimein vähitellen sinnekin.
Perjantain 12.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +14 astetta, Salo +12 astetta, Pori +17 astetta, Hämeenlinna +15 astetta, Tampere; Härmälä +16 astetta, Tampere; Siilinkari +15 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +12 astetta, Vantaa +11 astetta, Hyvinkää +12 astetta, Lahti +14 astetta, Kouvola +13 astetta, Porvoo +11 astetta, Lappeenranta; Lepola +14 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +14 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +12 astetta, Mikkeli +15 astetta, Jyväskylä +14 astetta, Savonlinna +12 astetta, Joensuu +10 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.
Korkeapaineen keskus siirtyi Suomen etelä-kaakkoispuolella hieman etelämmäksi ja samalla Atlantin laajassa matalapaineessa voimakas matalapaineen osakeskus liikkui myrskytuuliensa kera Britannian länsi-luoteispuolella koilliseen. Etelä- ja Keski-Suomeen jatkui hyvin lämmin ja kostea virtaus etelälounaasta, mutta heikkona ja sen pääsy itä-koilliskolkkaan oli edelleen vaivalloista, koska Suomen itäpuolella laajeni Uralin tienoolle / Länsi-Venäjälle päässyt kylmä ilmamassa.
Heikot tuulet ja kosteus edesauttoivat yöllä ja aamulla yleisesti sumupilviä ja sumuja, jotka hälvenivät tarkastelualueella iltapäiväksi vain sisämaasta ja länsirannikolta lukuun ottamatta itä-koilliskolkkaa (Joensuu-Ilomantsi); etelärannikon tuntumassa jopa koko päiväksi jäi vellomaan utua ja sumua pilvisyyden lisäksi - niinpä päivän maksimilämpötilat jäivät etelärannikolla muuta aluetta alemmiksi ja itse asiassa lämpötilat olivat siellä koko päivän lähes muuttumattomia. Sisämaan sumuista ja sumupilvistä hälvenneellä alueella päästiin taas paikoin yli +15 asteen, kuten etenkin Satakunnan-Pirkanmaan tienoilla. Itä-koilliskolkassa lämpeneminen jatkui hitaana ja maksimilämpötiloissa saavutettiin vasta +10 asteen tienoo, kun lisäksi yön ja päivän välillä lämpötilat nousivat vain hyvin vähän.
Lauantain 13.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +16 astetta, Turku +15 astetta, Salo +16 astetta, Pori +17 astetta, Hämeenlinna +15 astetta, Tampere; Härmälä +15 astetta, Tampere; Siilinkari +14 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +14 astetta, Vantaa +15 astetta, Hyvinkää +16 astetta, Lahti +15 astetta, Kouvola +13 astetta, Porvoo +15 astetta, Lappeenranta; Lepola +13 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +14 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +13 astetta, Mikkeli +13 astetta, Jyväskylä +13 astetta, Savonlinna +12 astetta, Joensuu +10 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.
Korkeapaine pysyi vahvana lähes paikoillaan Itä-Euroopassa ja Atlantilla jatkui runsas ja laaja matalapaineaktiviteetti (mm. Iberian niemimaata lähestyi hirmumyrsky Leslie): edellispäivän myrskyosakeskus siirtyi Britteinsaarten länsi-luoteisreunalta kohti Norjanmerta ja lopulta Jäämerelle; tämä alkoi päivän mittaan hieman voimistamaan erittäin lämmintä etelä-lounaisvirtausta Fennoskandiaan.
Yöllä ja aamulla sisämaassa ja etenkin itäosassa lämmin virtaus tyrehtyi hetkeksi ja vaihtelevapilvisessä säässä yölämpötilat valahtivat paikoin +5 asteen vaiheille. Aamusta alkaen lämmin virtaus taas voimistui hieman ja siihen liittyen sumuja ja sumupilviä oli taas laajasti, mutta edellispäivää hieman voimakkaammassa tuulessa ne hälvenivät iltapäiväksi myös etelärannikolta pois. Ilma jäi kuitenkin yleisesti utuiseksi ja lisäksi em. myrskymatalapaineen rintamasysteemien mukana Fennoskandiaan ja siten myös tarkastelualueelle vyöryi yläpilvilauttaa laajana ja vaihtelevana kantena. Se oli merkki myös siitä, että manner-Euroopan jopa helleilmamassasta alkoi tulla myös Suomeen etelälounaasta entistäkin lämpimämpää ilmaa illalla.
Maksimilämpötiloissa havaittiin edellispäivää laajemmin +15 asteen vaiheille päässeitä lukemia, eli nyt myös etelärannikolla oli selvemmin päivälämpötilamaksimeja sumupilvien hälvettyä; lämpimin kolkka oli kuitenkin länsirannikko, kuten Porin tienoo. Lämpenemiseen tulleen tyrehtymisen vuoksi itä-koilliskolkka jäi edelleen vain +10 asteen tienoille maksimilämpötiloissa, koska uusi lämmin annos hidasteli taas sinne tuloaan; siksi itse asiassa sen alueen maksimilämpötilat tulivat vasta illan mittaan.
Illalla etelälounaasta paikalle saapumaan alkanut kaikkein lämpimin ilmamassa alkoi kuitenkin pitämään muuallakin iltalämpötiloja laajasti +10 ja +14 asteen välillä ennakoiden myös seuraavalle yölle ennätyksellisen korkeita jopa selvästi +10 asteen yläpuolelle jääviä lukemia! - Tulevalle sunnuntaille 14.10. ennustetuissa vähäpilvisissä olosuhteissa (mm. voimistuvan tuulen ansiosta) se näytti myös ennakoivan huikeaa mahdollisuutta rikkoa maksimilukemissa jopa koko lokakuun tunnetun historian lämpöennätys ja päästä paikoin jopa +20 asteen paikkeille!...
Sunnuntain 14.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +15 astetta, Turku +17 astetta, Salo +17 astetta, Pori +20 astetta, Hämeenlinna +19 astetta, Tampere; Härmälä +19 astetta, Tampere; Siilinkari +18 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +16 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +17 astetta, Lahti +18 astetta, Kouvola +19 astetta, Porvoo +16 astetta, Lappeenranta; Lepola +19 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +13 astetta, Mikkeli +20 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +15 astetta ja Ilomantsi +17 astetta.
Korkeapaine pysyi edelleen paikoillaan Itä-Euroopassa ja Atlantin matalapainetoiminta jatkui laajana useine osakeskuksineen. Näiden välissä Välimereltä manner-Euroopan kautta Fennoskandiaan vallinnut äärilämmin etelä-lounaisvirtaus voimistui sen verran Suomessa, että erityisen lämmin ilmamassa pääsi valtaamaan tarkastelualueen lisäksi kunnolla myös Keski-Suomen, osan Lappia ja itärajaltakin selvästi Venäjän puolelle, missä idän kylmä ilmamassakin siis antoi sen verran periksi.
Sekä tarkastelualueella että koko Suomen osalta vuorokauden maksimilämpötiloista muodostuikin monin paikoin ennätyslämpimiä! Koko Suomen mittakaavassa kaikkein lämpimin ilmamassa vallitsi Pohjanmaalla ja osassa Keski-Suomea, missä useallakin paikkakunnalla päästiin rikkomaan maaginen +20 asteen raja, eli uusia lokakuun lämpöennätyksiä tehtailtiin huikealla marginaalilla edelliseen koko lokakuun ennätykseen nähden! Korkein lukema ja samalla siis uusi lokakuun tunnetun historian lämpöennätys mitattiin Kruunupyyssä ja se oli tasan +21 astetta - Yleisökuvineen ylen juttu.
--- Päivitys 14.10.2018 klo. 22:50: Twitter meteorologien twiittauksen mukaan lämpöennätykseksi on virallistettu +20,9 astetta tuolla Kruunupyyssä.
Ennätyskorkeita päivälämpötiloja edesauttoi tarkastelualueella(kin) se, kun vielä yöllä vallinneet vähäiset untuva- ja harsopilvetkin kaikkosivat kokonaan ja aamusta alkaen oli yleisesti pilvettömän aurinkoista - Ilmamassa oli tosin koko ajan hyvin utuisen samea, mikä johtui ko. välimerellisen ilmamassan suuresta kosteusmäärästä.
Tarkastelualueenkin puitteissa korostui voimakkaimman lämmön sijoittuminen etenkin länsiosista Keski-Suomen puolelle, missä oli yleisimmin +20 asteen paikkeille päätyneitä lukemia. Toki muuallakin tarkastelualueella oli ajankohdan ennätyksellisiä maksimilämpötiloja ja nyt myös itä-koilliskolkassa (Joensuu-Ilomantsi) päästiin kunnolla poikkeuksellisen lämmön piiriin yli +15 asteen lukemin.
Sen sijaan etelä-lounaistuulen takia merialueilla olikin viilentävää vaikutusta etelärannikolla ja lounaissaaristossa, koska aikaisempi kylmä vaihe syys-lokakuun vaihteen tienoilla oli ehtinyt kylmentämään mm. Suomenlahden pintavesilämpötilat vain +10 ja +13 asteen välille; niinpä esim. "vain" reiluun +15 asteeseen päätynyt päivälämpötila Helsingin Kaisaniemessä ja alle +15 asteen lämpö Kotka Rankissa olivat suhteellisen vaatimattomia näin ennätyksellisenä vuorokautena.
Maanantain 15.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +15 astetta, Salo +16 astetta, Pori +17 astetta, Hämeenlinna +18 astetta, Tampere; Härmälä +17 astetta, Tampere; Siilinkari +16 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +16 astetta, Hyvinkää +16 astetta, Lahti +17 astetta, Kouvola +16 astetta, Porvoo +15 astetta, Lappeenranta; Lepola +16 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +13 astetta, Mikkeli +17 astetta, Jyväskylä +17 astetta, Savonlinna +16 astetta, Joensuu +13 astetta ja Ilomantsi +15 astetta.
Itä-Euroopassa ollut korkeapaine alkoi vähitellen heikentyä, jolloin Atlantin matalapaineiden vaikutus alkoi päästä lännestä paremmin Fennoskandiaan; aluksi ko. vuorokauden aikana se ilmeni Norjanmereltä Jäämerelle liikkuneen matalapaineen perässä olleen rintamasysteemin siirtymisenä Lapin ylitse itään, minkä jälkipuolella Lappiin virtasi kylmempää ilmaa. Muualle maahamme jäi silti vielä vaikuttamaan edellispäivän kaltainen erittäin lämmin etelä-lounaisvirtaus, mutta tuo Lapista Skandinavian eteläosiin ja läntiseen Eurooppaan ulottunut rintamasysteemi lähestyi lännestä hitaasti.
Edellispäivän ennätyslämmöstä tultiin kuitenkin myös tarkastelualueella "viileämpiin" lukemiin, koska lämmön syöttö manner-Euroopasta hieman tyrehtyi tuulten heikennyttyä sen verran. Niinpä etenkin sisämaassa oli pari-kolme astetta viileämpää kuin sunnuntaina, joten maksimilämpötilat olivat enimmäkseen n. +17 asteen paikkeilla; Hämeenlinnan seutu erottui nipin napin kaikkein lämpimimpänä alueena.
Etelärannikolla ja lounaissaaristossa viileneminen oli vain hyvin vähäistä edellispäivään nähden, joten etelärannikon ja sisämaan välinen lämpötilaero maksimeissa lieventyi selvästi edellispäivään nähden.
Yölämpötilat olivat myös edelleen erittäin korkeita ollen monin paikoin yli +10 asteessa läpi yön.
Mainittuja eroja lukuun ottamatta tämän vuorokauden sää oli muutoin hyvin tarkalleen toisinto edellispäivästä, sillä laajasti vallitsi edelleen täysin pilvetön, mutta ilmamassaltaan utuisen samea ja paljon yökosteutta (asfaltit taas aamulla hyvin märkiä, vaikka ei satanut mitään) sisältänyt sää - poikkeuksena Keski-Suomen puolella tosin oli nähtävissä em. säärintaman etureunan yläpilvivallia luoteistaivaalla päivän mittaan.
Tiistain 16.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +11 astetta, Turku +13 astetta, Salo +12 astetta, Pori +11 astetta, Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +12 astetta, Tampere; Siilinkari +11 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +15 astetta, Vantaa +13 astetta, Hyvinkää +12 astetta, Lahti +11 astetta, Kouvola +12 astetta, Porvoo +14 astetta, Lappeenranta; Lepola +12 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +14 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +13 astetta, Mikkeli +12 astetta, Jyväskylä +11 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +11 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.
Korkeapaine heikkeni edelleen Itä-Euroopassa, mutta laajasti manner-Eurooppaan jäi vielä vaikuttamaan erittäin lämmin ja kesäinen ilmamassa heikoissa tuulissa. Suomessa tämä ilmamassa alkoi kuitenkin antamaan periksi, koska edellispäivänä Lapista Etelä-Skandinaviaan ulottunut säärintama takanaan viileämpi ilmamassa siirtyi vähitellen kaakkoon eteläisimmän Suomen päälle. Siihen sen eteneminen pysähtyi, joten aivan etelärannikon tuntumasta hyvin lämmin ilmamassa ei kerennytkään poistua.
Koko tarkastelualueella aamusta alkaen alkoi vallita jo ennen em. kylmää rintamaa sumupilvikansi, joka tihentyi lisäksi päivän mittaan entisestään; aivan etelärannikolla oli sen verran ohutta sumupilveä vielä iltapäivälläkin, että maksimilämpötilat nousivat melkein +15 asteeseen monin paikoin. Muualla tarkastelualueella jäätiin "vain" +10 ja +14 asteen välille, mutta edeltänyt yö oli lähes yhtä lämmin.
Säärintamaan liittyi vain vähän sateita lähinnä tarkastelualueen itä ja koillisosissa. Illalla tuuli tyyntyi ja sää selkeni osittain etenkin sisämaan itäosissa, jolloin siellä lämpötilat laskivat "jopa" +5 asteen allekin ja hallaa esiintyi paikoin. Etelärannikon tuntumassa jatkui illallakin yli +10 asteen lämpö.
Keskiviikon 17.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +11 astetta, Turku +14 astetta, Salo +14 astetta, Pori +14 astetta, Hämeenlinna +13 astetta, Tampere; Härmälä +13 astetta, Tampere; Siilinkari +13 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +12 astetta (yöllä), Vantaa +11 astetta, Hyvinkää +12 astetta, Lahti +12 astetta, Kouvola +11 astetta, Porvoo +11 astetta, Lappeenranta; Lepola +10 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +11 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +12 astetta (aamulla), Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +12 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +10 astetta ja Ilomantsi +10 astetta.
Edellispäivänä Islannin tienoilla voimistunut uusi matalapaine siirtyi Norjanmerelle ja se nostikin edellään vielä uuden annoksen hyvin lämmintä ilmamassaa lounaasta tarkastelualueelle manner-Eurooppaan edelleen jääneestä kesäisestä säästä. Sen myötä yöllä ja aamulla pilvisyys runsastui taas ja aamuksi muodostui laajasti hyvin sakeaakin sumua.
Sumupilvi jäi vallitsemaan etelärannikon tuntumaan pitkälle iltapäivään, mikä lämpimän ilmamassan tultua perille hillitsi lämpötilojen nousua siellä; esim. Helsingin Kaisaniemessä jäätiin "vain" reiluun +10 asteeseen ja erikoisesti edellisestä lämpöannoksesta jäänyt "hehku" tuottikin vielä yöllä siellä ko. vuorokauden maksimilämpötilan. Sama varhaispäivän hehku oli myös Kotka Rankissa, mistä lämpötilalistauksessa myös suluissa huomio.
Parhaiten tämän päivän uusi annos lämpöä vaikutti iltapäivän maksimilämpötiloihin lounaiskolkassa (Varsinais-Suomi ja Satakunta), koska siellä sumut ja sumupilvet ehtivät myös hälvetä sen verran paljon iltapäiväksi; niinpä siellä lähestyttiin +15 astetta.
Hitaimmin tämä uusi lämpö saavutti tuttuun tapaan koilliskolkan (Joensuu ja Ilomantsi), jolloin siellä oli tarkastelualueen viileintä koko ajan ja maksimilukemat sattuivat enemmänkin vasta iltaan.
Torstain 18.10.2018 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +14 astetta, Turku +13 astetta, Salo +12 astetta, Pori +13 astetta (yöllä), Hämeenlinna +12 astetta, Tampere; Härmälä +12 astetta, Tampere; Siilinkari +12 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +13 astetta, Vantaa +13 astetta, Hyvinkää +13 astetta, Lahti +13 astetta, Kouvola +12 astetta, Porvoo +13 astetta, Lappeenranta; Lepola +12 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +13 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +13 astetta (aamulla), Mikkeli +11 astetta, Jyväskylä +12 astetta, Savonlinna +11 astetta, Joensuu +11 astetta ja Ilomantsi +11 astetta.
Ko. vuorokauden aikana poikkeuksellisen lämmin ilmamassa oli tarkastelualueella viimeisiä hetkiään, koska Norjanmerelle jäänyt matalapaine alkoi työntää luoteesta kylmempää ilmaa vähitellen alueelle; siihen liittyi kylmän rintaman ylitys hitaasti etelään-kaakkoon päivän mittaan, mihin liittyi kapealla alueella sateita, jotka runsastuivat iltapäivällä saavuttaan "Uudenmaan-kaakonkulman" -tasalle.
Rintaman lämpimällä puolella vallitsi koko ajan runsas sumupilvikansi ennen sateitakin ja ilmamassa oli edelleen vähintään utuisen samea. Lounaistuuli oli enimmäkseen kohtalaista. Niinpä yön ja päivän välillä lämpötiloissa ei juurikaan ollut eroja, joten maksimilukemat olivat vain nipin napin iltapäivälle sattuneita ja paikoin lämpimintä oli myös yöllä ja aamulla; suluissa taas maininnat siitä.
Ennen kylmää rintamaa lämpö oli varsin tasaisesti levittynyttä, jolloin maksimilukemat olivat laajasti n. +13 asteen luokkaa. Vain koilliskolkassa jäätiin +11 asteen vaiheille, koska lämmöllä ei enää ollut niin tehokasta "potkua" sinne saakka.
Kylmän rintaman ja sen sateiden ylityksen jälkeen ilmamassan vaihtuminen havaittiin illalla hyvin selvästi; sää selkeni melko nopeasti ja ilman utuisuus hävisi pois. Samalla lämpötilat lähtivät länsi-luoteistuulessa selvään laskuun, joten vuorokauden kylmin vaihe oli tulossa illan mittaan ja sisämaassa oli tulossa hallaakin seuranneeksi yöksi.
--- Tämä oli viimeinen päivitys tähän lämpöaaltoseurantaan, koska jatkossa sää pysyy selvästi viileämpänä, vaikkakin ajoittain vielä ensi viikon 43 (22. - 28.10) alkuun saakka voi lounaasta / lännestä tulla matalapaineiden mukana leutoja annoksia. Manner-Euroopassakin tosin alkaa todellinen syksy myös valtaamaan alaa, joten intiaanikesää ei enää tule sinnekään - Teen vielä huomenna perjantaina 19.10. loppupäivitykseksi aivan kirjoituksen loppuun sääennustetta jatkolle (jopa marraskuun alkuun saakka...) ja teen myös lupaamani ruskatilanteen viimeisimpien vaiheiden kartoituksen.
Etelä-Suomen ruskatilannetta viikolla 41 (8. - 14.10.) >>
Tarkastelualueen (lähinnä linjalla pääkaupunkiseutu - Hämeenlinna) ruska on edennyt hyvin paljon siihen tapaan viimeisten parin viikon aikana, kuten edellisessä sää- ja luontoseurantakirjoituksessani ennustinkin: Eli siis vasta tällä viikolla sisämaassa on alkanut ruskan huippuvaihe ja se tulee jatkumaan tuon lämpöaallon aikana koko loppuviikon ja ehkä osittain seuraavan viikon puolellekin. Etelärannikolla puolestaan on selvempää viivettä edelleen, mutta huippuruskaa alkaa esiintymään tämän viikon mittaan ja sitten selvemmin ensi viikon puolella.
Ruskan huipentumaan osallistuvat tietenkin tyypilliseen tapaan suurin osa luonnonvaraisista puista, kuten haapa (Populus tremula), koivut (Betula sp.) ja kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Viljellyistä lajeista parhainta ruskaa tekevät myös samaan aikaan varsin monet lajit, kuten vielä osa vaahteroista (Acer sp.) ja monet pensaslajit aronioiden (Aronia sp.), orapihlajien (Crataegus sp.) ja monien tuomipihlajien (Amelanchier sp.) tapaan yms.
Tällä hetkellä on myös jo osittain ja kokonaankin lehtensä varistaneita puita, joista osa on ensimmäisenä ruskaantuneet vaahterat sekä etenkin pohjoisamerikkalainen punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), mikä onkin jo kokonaan alaston jokaisen yksilönsä osalta.
Melkein kokonaan alastomiksi ovat ehtineet tulla myös ne jalopähkinät (Juglans sp.), jotka hallanarkoine lehtineen kokivat etenkin sisämaassa edeltäneiden kahden viikon aikana lehtensä jo vajaaruskaisina tuhonneita ja varistaneita yöpakkasia.
Ruskan viivästyminen näkyy edelleen mm. tuomissa (Prunus padus), joissa lehtien variseminen on pitkittynyt hyvin pitkälle aikajaksolle; niissä ruskaa on siis tullut tipotellen ja vähitellen niin, ettei varsinaista kirkasta ruskahuippua ole niillä niinkään ollut missään vaiheessa.
Koivujen varsinainen ruskaantuminen on tällä kertaa hyvin vaihtelevaa ja ääripäistä laadultaan: aikaisemmin syyskuussa toisin paikoin niillä esiintyi varhaista kellastumista edeltäneen kesäkuivuuden viiveellä laukaisemana sekä ruostesienien takia. Etelärannikon ankarimman kesäkuivuuden alueella korostui myös jo heinäkuussa monin paikoin runsas kuivuuskellastuminen - Tällä hetkellä noiden kellastumisvaiheiden mentyä niitä eniten sisältäneet koivut ja koivikot saavatkin nyt erittäin vaisun ruskan jo hyvin vajaalehtisinä; paikoin jopa ennätysvähäisen.
Sen sijaan parhaiten noista ennakkokellastumisista säästyneissä koivuissa on nyt tulossa nimen omaan mantereisen hellekesän ansiosta erityisen kirkasta ruskaa! - Täten koivuilla ruska vaihtelee parin seuraavan viikon aikana siis ääriheikosta erittäin näyttävään paikallisesti erittäin vaihtelevasti.
Mennyt mantereisen helteinen kesä on toki edesauttamassa edelleen monilla muillakin lajeilla hyvin näyttävää ruskaa, mistä viimeisten parin viikon aikana ovatkin olleet upeina esimerkkeinä jo monet vaahterat ja pihlajat. Sama erityinen näyttävyys jatkuu vielä seuraavan reilun viikon aikana ruskahuipentumassa mm. haavoillakin.
Tämän poikkeuksellisen lämpöaallon vaikutus ruskaan on jatkossa lähinnä sitä, että tuo ruskahuipennus saattaa pitkittyä todella usealle päivälle monin paikoin. Sitä lisäksi korostaa se, että lämpöaallon aikana tuulet pysyvät melko heikkoina ja siten lehtiä maltillisesti varistavina.
Toisaalta kaikkein myöhäisimmin ruskaantuvilla puu- ja pensaslajeilla ennätyslämpö saattaa edelleen myöhästyttää ruskan ihan alkamistakin, ja siten vielä kokonaan kesävihreinä pysyneet lajit saattavat siirtää ruskansa alkamista edelleen; näitä lajeja ovat mm. jotkut omenapuut (Malus cv.), osa poppeleista (Populus sp.) ja puistolehmuksista (Tilia X vulgaris) sekä tietyt eteläiset ja harvinaiset lajit, kuten valeakaasia (Robinia pseudoacacia)...
Päivitys keskiviikkona 24.10.2018 klo. 23:10 >> Niinpä siinä tietenkin kävi, etten ehtinyt tekemään sääennuste- ja ruskapäivitystä tähän loppuun aiottuna aikana, joten pahoittelen siitä! - Syynä oli mm. se, kun sain Facebookissa postausinnostuksen, missä uutterasti tehtynä kirjoitusaiheinani olivat mm. ilmastoalarmismin ja IPCC:n "ilmastonmuutos"-raportin kyseenalaistaminen: palaan kyllä siihenkin aihepiiriin myös täällä blogissa...
Nyt joka tapauksessa teen tämän päivityksen vihdoinkin, ja siinä aluksi kertaan sään tapahtumia sitten viime kerran päivityksen, ennen kuin teen ennustetta marraskuun puolelle saakka. Aivan lopuksi tulee sitten asiaa Etelä-Suomen ruskan viimeaikaisista vaiheista ja sen lopputilanteesta marraskuulle saakka arvioituna, ja sen teen vasta huomenna 25.10.
Säätilanteita Etelä-Suomessa viime viikolta 42 tälle viikolle 43 (...19. - 24.10.): Tuon viime viikon lämpöaallon jälkeen sen viikon loppuun saakka vallitsi vielä melko leuto länsi-lounaisvirtaus Atlantilta vaikuttaneen matalapainetoiminnan kera. Pe-la aikana siinä oli heikkotuulista ja vähäsateista vaihetta, mutta su-ma vaihteessa myrskyisä matalapaineen osakeskus toi voimakkaiden länsi-lounaistuulten kera yli +10 asteen lämpöä.
Sitten tämän viikon alussa alkoikin muutos selvästi kylmempään suuntaan, kun eilen tiistaina 23.10. lännestä tullut uusi matalapaine ottikin eteläisemmän reitin Suomen eteläpuolelle; sen myötä tänään keskiviikkona perässään on virrannut pohjoisesta kylmää ilmaa koko Fennoskandiaan. Etelä-Suomessa eilisen illan ja yön vesisateiden perään tänään edelleen melko runsaspilvisessä säässä päivälämpötilat jäivätkin syksyn ensimmäistä kertaa laajasti jopa vajaaseen +5 asteeseen.
Sääennustetta tämän viikon lopulle ja ensi viikolle 44 (29.10 - 4.11.): Huomisesta alkaen aina seuraavan viikon alkupuolelle saakka on muodostumassa melkein talviseksi äityvä kylmä vaihe. Se johtuu siitä, kun matalapaineen painopiste jää tämän viikon loppuajaksi Suomen itä- ja eteläpuolille; tuo eilinen matalapaine kaartaa Suomen eteläpuolelta itäkautta pohjoiskoilliseen Uralille, ja samalla uusi matalapaine siirtyy Etelä-Skandinaviasta Baltian kautta itään.
Näiden myötä Jäämereltä virtaa jatkuvasti yhä kylmempää ilmaa koko Fennoskandiaan ja itse asiassa lopulta varsin laajasti myös muualle manner-Eurooppaan - Tämän myötä Etelä-Suomessakin lämpötilat laskevat ajankohtaan nähden tavanomaista selvästi kylmempiin lukemiin.
Noiden matalapaineiden sadealueet eivät kuitenkaan näytä juurikaan osuvan Suomen alueelle, joten kyse on jatkossa lähinnä vain ajoittaista kuurosateista osan ajan ollessa myös ainakin osittain selkeääkin säätä.
Kylmät lämpötilat tarkoittavat kuitenkin sitä, että sateiden olomuoto alkaa olla yhä enemmän lunta lauantaihin mennessä. Näillä näkymin paikallisia ohuita ja ainakin osittain päiväsaikaan sulavia huuruja enempää lunta ei taida silti tulla, ja niitäkin lähinnä vain sisämaassa. Ensilumen määritelmän verran lunta (aamun mittauksessa vähintään 1 cm) ei siis ehkä vielä tule laajalla alueella...
Lämpötilat laskevat niin, että ensi yöstä alkaen esiintyy heikkoja yöpakkasia vähäpilvisissä tilanteissa ja päivälämpötilat jäävät enimmäkseen alle +5 asteen. Sunnuntaita kohden päivälämpötilat saattavat jäädä sisämaassa jopa vain nollan vaiheille, joten varjopaikoilla ei päiväaikaista kuuran / lumen sulamista enää niin vain tapahdukaan.
Sitten viikonvaihteessa on lännestä tulossa Suomeen korkeapaine, mikä tietää öiden kylmenemistä entisestään sään seljetessä lisää ja pohjoistuulten heiketessä - jo la-su välisenä yönä sisämaassa voi olla -5 astettakin kylmempää, mutta su-ma välisen yön pakkaset asettuvatkin jo yleisemmin -5 ja -10 asteen välille!
Ensi viikon tiistaista 30.10. lähtien näyttää kuitenkin alkavan sään selvä leudontuminen: se näyttää tapahtuvan siten, että tuo viikonvaihteeksi Suomen päälle tuleva korkeapaine siirtyy vähitellen enemmän Venäjän puolelle ja Atlantin - Länsi-Euroopan matalapainetoiminnan vaikutuksesta Itä-Euroopasta alkaa vähitellen päästä leudompaa ilmaa Fennoskandiaan.
Aluksi korkeapaineen siirtymisen myötä ti-ke aikana kaakkoistuuli voimistuu erittäin paljon, mutta sitten ke jälkeen tuuli kääntyy etelään ja heikkenee vesisateiden samalla alkaessa ulottua paremmin Suomen puolelle lännestä. Tuossa ti-ke aikana lauhtuminen on vielä hidasta, mutta ke alkaen lämpötilat nousevat pian laajasti jopa +10 asteen vaiheille ympäri vuorokausien; etelärannikolla ja lounaiskolkassa +10 asteen ylityksetkin ovat mahdollisia.
Ensi viikon loppuun saakka sää näyttäisi pysyvän sen verran leutona, ettei ainakaan uutta talvista vaihetta ole vielä näkyvissä - Näin ollen tulevan viikonlopun mahdolliset vähäiset lumet eivät ensi viikon alkua pidemmälle kestä eikä uutta mahdollisuutta lumipeitteille ole vielä tiedossa...
Etelä-Suomen ruskavaiheita viikoilla 42 (15. - 21.10.) ja 43 (22. - 28.10.): Viimein teen tämän kirjoituksen vihon viimeisen päivityksen, kun seuraa ruskan loppuvaiheiden tarkastelua. Päätin viivyttää päivityksen aivan tähän viikon 43 loppuun sunnuntaille 28.10., koska halusin ensin seurata ruskan melkein loppuunsa saakka.
Viime viikon 42 alkupuolella vielä vallinnut ennätyksellinen lämpöaalto kiihdyttikin ruskan etenemistä yllättäen hyvin nopeaksi, koska edeltäneen kylmän vaiheen takia syyskuun lopulla ja lokakuun ensimmäisellä viikolla ruskan eteneminen oli saanut tavallaan etenemissykäyksen, ja siinä sen nopeus itse asiassa riippuu lämmön määrästä, kun päivänvalokin on nopeasti vähenemässä - Eli; mitä lämpimämpää on, niin sitä nopeammin lehdet saavat syysvärinsä ja sitä nopeammin lehtien varisemista edesauttava ns. irtoamissolukko kehittyy lehtiruotien kantoihin.
Niinpä ennätyslämpö siinä vaiheessa tarkoittikin monille lajeille ruskan huippunopeaa kehittymistä - tämä tarkoitti siksi sitä, että Etelä-Suomen sisämaassa ruskahuipentuma jäi jo enimmäkseen viikolle 41 (8. - 14.10.), ja etelärannikon tuntumassa huipentumaa kesti enää vain viikon 42 alkuun saakka. Sitten viikon 42 loppuun mennessä valtaosa lehtipuustosta olikin jo kokonaan tai lähes kokonaan varistunutta sisämaassa ja etelärannikolla sama vaihe ilmaantui tämän viikon 43 mittaan.
Tuohon huippunopeaan ruskaantumiseen ja lehtivarisemiseen oli toki myös vähemmistönä poikkeuksia seuraavanlaisesti: osa myöhään ruskansa tekevistä lajeista ei saanutkaan vielä ruskan etenemiseen "sykäystä" syys-lokakuun vaihteen tienoon kylmästä jaksosta, vaan niillä jäi lämpöaallon edesauttamana kesäasu päälle pitkittymään tai ruskaa alkoi ilmaantumaan vain hitaasti / osittain.
Sittemmin tällä viikolla 43 alkanut melkein talvisen kylmä sääjakso on edelleen pitkittänyt noiden hidastelijoiden ruskaantumista, mutta aivan toisenlaisesta syystä: nimittäin tämä kylmyys on ollut liiankin kylmää ruskan kehittymiselle, joten vielä vihreinä pysyneillä lehdillä ruskakehitys on sananmukaisesti "jäätynyt" sijoilleen.
Mutta eipä näitä vielä vihreitä tai vain osittain ruskaisia puita ja pensaita paljoa enää tällä hetkellä ole, koska nyt sisämaassa 99% kaikista kesävihannista lajeista on jo alastomia ja etelärannikolla noin 90 - 99%.
Näitä melkein kesäasussa / osaruskaisina viivyttelijöitä ovat olleet mm. pieni osa raidoista (Salix caprea) ja muista pajulajeista, yksittäiset koivut (Betula sp.) etelärannikolla, osa poppeleista (Populus sp.) ja pylväshaavoista (Populus tremula "Erecta") sekä pensaista esim. villaheisi (Viburnum lantana), lumimarjat (Symphoricarpos cv.), osa ruusupensaista (Rosa sp.), osa pihasyreeneistä (Syringa vulgaris) ja jotkin kuusamat (Lonicera sp.).
Tuohon em. ruskahuipennusvaiheeseen ja pian sen perään ruskallaan osallistuneista lajeista tein myös normaalista poikenneita havaintoja tuon lämpöaallon takia mm. seuraavasti:
Monet puistolehmukset (Tilia X vulgaris) tekivät nopeassa ruskaantumisessaan poikkeuksellisen kirkkaan keltaista ruskaa; normaalisti niiden lehdet eivät ehdi tekemään etenkään sisämaassa kunnolla ruskaa, kun jo yöpakkaset ne palelluttavat ruskeiksi; tällä kertaa myös sisämaassa monin osin syys-lokakuun vaihteen tienoon yöpakkaset olivat vielä sopivan mietoja, jolloin sellaista paleltumailmiötä ei tullut paljoa.
Monet metsätammet (Quercus robur) puolestaan tekivät ruskansa ja lehtivarisemisensa poikkeuksellisen nopeasti, vaikkakaan niiden ruskaväreissä ei ollut havaittavissa tavanomaisesta poikkeavaa. Vastaavaa oli havaittavissa balkaninhevoskastanjalla (Aesculus hippocastanum) sekä monilla lehtikuusilla (Larix sp.), vaikkakin niiden joukossa on myös osittain kesäasuaankin tähän saakka viivyttäneitä puita.
Tällä viime päivien kylmällä jaksolla ei ole tähän sunnuntaihin mennessä esiintynyt vielä kovin kummoisia yöpakkasia, joten niiden viimeisiä lehtiä varisuttava tai jopa palelluttava vaikutus on ollut vähäistä - Nyt tänä seuraavana su-ma välisenä yönä tähän tulee muutos, koska minimilämpötilat laskevat yleisesti sisämaassa -5 ja -10 asteen välille ja etelärannikollakin paikoin -5 asteen paikkeille.
Niinpä jäljellä oleville em. kaltaisille vajaasti ruskaisille viivyttelijöille tulee etenkin sisämaassa tapahtumaan pakkasvaurioitumista lehtiinsä niin, että alkavan viikon 44 (29.10. - 4.11.) uudessa hyvin leudossa säässä ruskan kehittymistä ei tapahdu enää kunnolla ja lisäksi sen viikon erittäin tuulinen vaihe ti-ke aikana saa osittain vihreinäkin säilyneitä lehtiä varistumaan ilman kunnon ruskaa.
Etelä-Suomen ruska on näin ollen tulossa loppuunsa aivan yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta alkavan viikon 44 aikana - Sisämaan osalta voidaan siten todeta kokonaisuutena, että syyskuun mittaan myöhästymään alkanut ruska kirikin aikataulunsa normaaliin nähden kiinni lokakuun mittaan ja lehtipuusto on tulossa kokonaan alastomaksi aivan tyypilliseen aikaan.
Etelärannikolla ruskan viive normaaliin nähden oli sisämaata paljon huomattavampaa lokakuulle tullessa, mutta tällä viikolla 43 enimmäkseen melko normaaliaikaista lehtipuuston alastomaksi tuloa on alkanut silti tapahtumaan kiitos myös sekä tuon lämpöaallon nopeuttaneen vaikutuksen että nyt tämän su-ma yön kipakan pakkasen aiheuttaman "viimeistelyn".
Näin olen päivittänyt kirjoituksen kokonaan loppuun, ja seuraavaksi blogiini tulee kokonaan uusia kirjoituksia!...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment