Kesän 2014 ukkosseuranta; maanantai 19.5.2014 (Baltiasta ajankohtaan nähden rajua ukkostelua kostean ja erittäin helteisen ilmamassan länsireunalla)

Tänään on ollut toukokuun 19. päiväksi eli ajankohtaan nähden erittäin poikkeuksellinen ukkostilanne! Eteläkaakosta virrannut ajankohtaan nähden lähes ennätyskuuma ja erittäin kostea helleilmamassa pääsi valtaamaan Etelä- ja Keski-Suomen maanantaiksi ja sen länsireunalla oli etelästä nousevien ukkosten nauhaa kaukaa Baltiasta Keski-Suomeen saakka kaartaen liikesuunnaltaan etelästä hieman koilliseen Suomen alueella. Ukkostelu on ollut tällä Suomen alueella länsipainotteista.

Käytännön syistä en ehtinyt tekemään tästä ukkostelusta reaaliaikaista seurantaa. Niinpä tässä on takautuvaa selostusta episodin vaiheista ja omakohtaisia säähavaintoja episodin aikaisista tilanteista. Varmaankin jatkossa saatan noudattaa vastaavaa tapaa... 

Episodin alussa siirryin bongailemaan Hämeenlinnasta Espoon Tapiolaan ja näistä kahdesta parhaat ukkostelutilanteet sattuivatkin onneksi loppupäivällä juuri pääkaupunkiseudulla. Tosin ukkonen ei ollut tämän episodin kovinta sillä alueella eikä ukkonen tullut aivan päälle.

Lyhyt kokonaiskuvaus maanantain 19.5.2014 tilanteesta: .

Myrskyvaroitus.com -sivuston rajuilmaennuste tälle päivälle / episodille oli seuraavanlainen >> Rajuilmaennuste 19.5.2014. Kaksi lyhyttä lainausta ennusteesta:

"Maanantain aikana instabiilisuus, kosteus ja voimakkaat ukkospilviä ohjaavat virtaukset kohtaavat toisensa toukokuuksi varsin harvinaisella tavalla. Päivän asetelma mahdollistaa erityisesti maan länsiosassa runsaan salamoinnin, suuret rakeet ja syöksyvirtaukset. Iltapäivän ja illan aikana saattaa esiintyä myös supersoluja, joiden yhteydessä voi sataa yli 4 cm kokoisia rakeita ja esiintyä jopa trombeja. Illan aikana ukkospilvet saattavat ryhmittyä laajaksi ukkospilvijärjestelmäksi, joka voi "sylkeä" yleisesti vahinkoa aiheuttavia ukkospuuskia. Syntyessään järjestelmä liikkuu maan länsiosasta kaartaen koilliseen ja kestänee pitkälle tiistain puolelle. Asetelma on ukkospilvikehitystä estävän yläinversion vuoksi vahvasti patoava, joten tilanteen käynnistyminen voi kestää jopa iltaan saakka. Tällöin erilliset supersolut jäävät muodostumatta ja tapahtumat rajoittuvat ukkospilvijärjestelmän yhteyteen.".

"Kävi lopulta niin tai näin, maanantain synoptinen ja mesomittakaavan asetelma on Suomessa harvinainen. Lapse rate - vesihöyryn sekoitussuhde - paksun kerroksen tuuliväänne -combo ei yllä läheskään joka kesä lukusarjaan 7 - 11 - 20. Erityiseksi tilanteen tekee se, että nyt tämä tapahtuu jo toukokuussa. Jo yksinomaan kosteuslukema 11 g/kg hipoo ajankohdan ennätystasoa. Edellistä vastaavaa asetelmaa joudutaan hakemaan heinä-elokuulta 2010, joskin tuolloin lukemat olivat vielä astetta rajumpia.

Tunnuslukuja riskialueille
MLCAPE 500...1500 J/kg, Shear1km 7...15 m/s, Shear6km 15...20 m/s, MIXR500m 9...11 g/kg, PW 30-40 mm". 

Seuraavaksi omaa selostustani 19.5. -päivän ukkosvaiheista >>

Klo. 11:00 - 13:00: Tässä vaiheessa laaja ja voimakas monisoluinen ukkosrykelmä iski salamoita runsaasti Viron länsipuolella Pohjois-Itämerellä ja se lähestyi lounaissaaristoa ja Turun seutua.

- Olin Hämeenlinnassa ja taivas oli lähes täysin selkeä lukuun ottamatta pieniä pallero- ja hahtuvapilvilauttoja, jotka olivat ajoittain vallinharjamaisia. Ilma oli hyvin utuinen ja siten taivaan sinisyys samentunut lähes pois. Kaakkoistuuli oli heikkoa. Lämpötila oli kohoamassa jo ennen puoltapäivää yli +25 asteen.

Klo. 13:00 - 14:00: Pohjois-Itämerellä ukkostanut laaja ja monisoluinen systeemi saapui lounaissaaristoon ja Turun seudulle jylläten tietään pohjoiseen; saaristoon ja Ahvenanmaalle systeemistä tuli kuitenkin lähinnä vain tasaiseksi sateeksi mössääntynyttä osaa. Sen sijaan systeemin itäreunalla Turun yli pohjoiseen meni uutta rajua ukkossolukkoa jonossa.

- Olin vielä Hämeenlinnassa ja tilanne jatkui säätilan osalta siellä muutoin samanlaisena paitsi lämpötila jatkoi kohoamistaan jo +28 asteen tienoilla.

Klo. 14:00 - 16:00: Turun ylittänyt ukkossolukko siirtyi edelleen pohjoiseen Tampereen ja Porin välistä laajeten samalla; Poria ylitti samalla tasaisemmaksi sateeksi mössääntynyttä osaa. Tässä vaiheessa Turun - Hangon eteläpuolella merellä oli syntynyt nopeasti uusi ukkossolukko, joka edellistä laajempana ja voimakkaampana alkoi ylittää lounaissaaristoa, Turun seutua sekä Hangon tienoita pohjoiseen.

- Tällä aikajaksolla siirryin Hämeenlinnasta Espoon Tapiolaan ja matkan varrella säässä ei ollut havaittavissa pilvitilanteen osalta merkittäviä muutoksia, mutta perillä hahtuva- ja palleropilvilauttailu oli ajoittain runsaampaa ja ne lautat olivat osaksi muodoiltaan linssimäisiä - aaltomaisia - mantelimaisia merkkinä tuuliväänteestä. Samalla länsitaivaanrannalla alkoi näkyä ukkospilvien yläosakilpiä ja uutta kukkakaalimaista ukkostornikehitystä samean udun läpi. Kaakkoistuulet olivat ajoittain kohtalaisia. Tässä vaiheessa Hämeenlinnassa saavutettiin +29 astetta ja meren äärellä Helsingin Kaisaniemessäkin +24 astetta.

Klo. 16:00 - 17:00: Tuon toisen ukkossolukon rankimmaksi voimistunut osa ylitti tässä vaiheessa Salon seutua pohjoiseen. Muu ko. systeemin osa poistui lounaissaaristosta Selkämerelle ja Poria kohti alkoi myös tulla ukkostelevaa solukkoa. Ensimmäinen ukkossolukko lähestyi jo Etelä-Pohjanmaata. Samalla pienessä etelä-pohjoissuuntaisessa pilvijonossa Tallinnan kohdalta Suomenlahdelle syntyi lievästi ukkostelevia kuuroja.

- Espoon Tapiolassa länsitaivaalla tuli lähemmäksi tuoreista kukkakaalimaisista ukkostornialuista koostunut pitkä pilvivalli. Muutoin lähes selkeä taivas paljasti pilvivallin hienosti, mutta samean udun läpi. Tämän lisäksi ei ollut merkittäviä muutoksia säätilassa.

Klo. 17:00 - 18:00: Salon tienoota ylittänyt ukkosrykelmä venyi etelä-pohjoissuuntaiseksi rajusti salamoineeksi jonoksi Hämeenlinnan ja Tampereen länsipuolelle alkaen liikkua pohjoisen sijaan enemmän koilliseen; ukkostelu heikkeni siinä kuitenkin itään siirryttyään. Samalla sen jonon jatkeeksi asettui em. Suomenlahden heikompi kuurojono, joka alkoi rantautua pääkaupunkiseudun yli länsipainotteisesti pohjoiseen. Laajoja kuurottaisen ja mössääntyneen sateen alueita ukkosineen eteni yhä Porin seudulla ja Selkämerellä pohjoiseen sekä Etelä-Pohjanmaalla mm. Seinäjoen yli pohjoiseen.

- Ukkoskuurojonon pilvet saapuivat tarkkailupaikkani ylle Espoon Tapiolaan, missä pilvien kulkusuunta oli suunnilleen etelästä pohjoiseen; kuuropilvet olivat pienialaisia kukkakaalimaisine uusine konvektiotorneineen ja vanhoja kuituisia rakenteita oli myös sekä matalampaa kumpukerrospilvilauttaa. Sadejuovia erottui samean udun takia heikosti. Yhtäkään pisaraa ei satanut tarkastelupisteessäni, mutta siellä täällä kuului hajanaista jyrinää. Tuuli oli voimakkuudeltaan ja suunnaltaan vaihtelevaa, mutta korkeintaan kohtalaista. Lämpötila laski pilvijonon tultua +20 asteen vaiheille.

Klo. 18:00 - 19:00: Ukkosteleva kuurojono oli tässä vaiheessa muodostunut pitkäksi etelä-pohjoissuunnassa sijoittuneena Virosta Tallinnan itäpuolitse pääkaupunkiseudun yli ja siitä Hämeenlinnan ja Tampereen seudulle; ukkostelu oli jonossa hajanaista ja pienisoluista, missä yksittäisten solujen elinikä oli melko lyhyt, mutta uutta solukkoa syntyi jatkuvasti. Tampereen seudulta luoteeseen oli laajempaa kuurottaisen sateen aluetta ja edelleen Poria ylitti viimeiset ukkostelevat solut ja laaja kuurottaisen ukkossateen alue levisi Pohjanmaalla yhä pohjoisemmaksi.

- Kuurojonon pilvet alkoivat asettua Tapiolassa itäpuoliskolle taivasta ja länsitaivas alkoi olla lähes selkeä vain pienten pallero- ja hahtuvapilvilauttojen kera. Edelleen kuuropilvet olivat jatkuvasti uusiutuvia voimakkaine kukkakaalimaisine konvektiotorneineen ja kuituisia yläosia oli vanhemmissa kuurosysteemeissä. Ajoittain kuuropilvien mukana oli kumpukerrospilviä osin kukkakaalikokkareisina. Ilman utu alkoi hieman hälvetä. Tuuli kävi heikommin kääntyen etelän ja lännen välille ja lämpötila nousi takaisin +24 asteen vaiheille.

Klo. 19:00 - 21:00: Etelä-pohjoissuuntainen kuurojono paikallisine ukkosineen venyi yhä kuurosolujen liikuttua siinä noin pohjoiseen-koilliseen ja itse jonon sijainti siirtyi hitaasti idemmäksi; tämän aikajakson loppuun mennessä jonon sijainti kulki Helsingin ja Porvoon välimailta Hämeenlinnan ja Lahden välistä Päijänteen ja Jyväskylän länsipuolelle ja päätepisteenään oli Pohjanmaalla laajana vellova kuurottaisen sateen ja ukkosen alue. Tässä vaiheessa lisäksi aikaisempaa voimakkaammin ukkosti kuurojonon eteläpäässä Porvoota ylittäneissä soluissa ja samalla Imatran seutua alkoi ylittämään itäiseltä Suomenlahdelta saapunut erillinen kuurorykelmä ukkosineen.

- Pian iltaseitsemän jälkeen Espoon Tapiolan tarkkailupaikkaani hipoi ukkostava kuurosolu lähimmillään, kun se meni Helsingin yli; tilanteessa itätaivaalla lipui mm. hienosti näkynyttä sadejuovaseinää ja muutamia salamoita näkyi myös reippaan jyrinän kera. Silti tarkkailupisteeni ei vieläkään saanut sadetta. Sittemmin tänä aikajaksona ukkospilvet olivat etäämmällä itätaivaalla, mutta kehittyivät päivän näyttävimmiksi upeine kuitumaisine yläosakilpineen ja uusine kukkakaalimaisine tornimuotoineen. Ne loistivat hienon ja vaihtelevan valkokelmeästi ja kellertävästi ilta-auringossa ja vähän hälventynyt utu samensi niitä lievästi hunnun taakse. Etäistä jyrinää kuului ajoittain. Enimmäkseen etelän ja lännen välillä vaihdellut tuuli oli heikkoa - kohtalaista. Lämpötila vaihteli +20 ja +23 asteen välillä; viileintä oli tuon lähimmän kuurosolun aikana.

Klo. 21:00 - 22:00: Päivän rajuimman ukkosen alue alkoi jyllätä tässä vaiheessa Jyväskylän länsireunalta pohjoiseen olleessa paksussa jonossa, missä salamatiheydet, sateen rankkuudet ja puuskat olivat todennäköisesti monin paikoin erittäin rajuja; systeemiin liittyi Keski-Pohjanmaalla pohjoiseen edennyt laaja tasaisemman ukkossateen alue ja rajuimman ukkosen etureunassa eteni kaarikaikuna laajentunut derecho-rintama koilliseen. Samaan aikaan eteläisempi kuurojono hajosi osiin niin, että ukkostelevaa solukkoa siirtyi enää vain Porvoon seudulta kohti Kouvolaa ja Lahden itäreunaa. Heikosti ukkostellut uusi kuurojono siirtyi Tallinnan länsireunalta pääkaupunkiseudun länsireunalle. Imatraa ylittänyt ukkossolukko siirtyi hajanaisena Saimaan yli pohjoiskoilliseen.

- Itätaivaalla etääntyi koilliseen vielä viimeinen ukkospilven yläosakilpi, mutta pian iltayhdeksän jälkeen länsitaivaalle tuli lounaasta pienempiä ukkoskuurotorneja, jotka loistivat upeasti oranssisina laskevan auringon valossa. Etäistä jyrinää kuului niistä silloin tällöin. Samalla muulla taivaalla nähtiin taas aaltomaista - linssimäistä hahtuvapilvilauttaa. Tuulet vallitsivat lounaasta-lännestä heikkoina ja lämpötila laski +20 asteen vaiheilla.

Klo. 22:00 - 24:00: Tuo Jyväskylän pohjoispuolelle siirtynyt päivän rajuimman ukkosen alue alkoi heiketä, mutta sen lähellä syntyi monin paikoin uutta pienempää ukkossolukkoa. Samalla Pohjanmaalta mössääntyneemmän ukkossateen alue alkoi ylittää mm. Oulun seutua. Aluksi uusi kuurojono asettui venyvänä pääkaupunkiseudun länsireunalta Hämeenlinnan tienoon yli kohti Jyväskylää, mutta siinä ukkosi vain paikoin lyhyitä aikoja ja nyttemmin kaikki ukkostavat kuurosateet ovat siirtyneet Etelä-Suomen alueelta pois Keski-Suomeen. Kouvolaa ylittänyt ukkosrypäs siirtyi Mikkelin yli heikentyneenä ja Saimaata ylittäneet kuurot siirtyivät hajanaisina koilliseen kohti Pohjois-Karjalaa.

- Tuo em. länsitaivaan uusi kuuropilvivalli mössääntyi hahtuva- ja kumpukerrospilviksi ja verhopilvilautoiksi ja lopulta taivas oli hetken lähes selkeä puoleenyöhön mennessä. Lämpötila laski aikajakson päätteeksi +17 asteeseen. Tuuli lähes tyyntyi.

PS.: Virosta on tullut puolenyön jälkeen uutta ukkostavaa kuurorypästä Helsingin itäreunalle ja klo. 03:00 maissa se siirtyy ylittämään Mäntsälää. Uutta ukkoskuurojonoa on ollut myös yhä uudestaan Päijänteen ja Jyväskylän länsireunoilla. Virossa on ukkostanut myös laajassa kuurottaisen sateen alueessa, joka on muotoutunut sadetutkassa erikoiseen spiraalimuotoon! Se on siirtymässä keskiselle Suomenlahdelle....

Päivitys tiistaina 20.5.2014 klo. 12:35: Viime yönä tuo puolenyön jälkeinen ukkostelu heikkeni sittemmin melko nopeasti pois ja tuo "spiraalisade" rantautui tasaiseksi ja ukkosettomaksi sateeksi mössääntyneenä Porvoon ja Kotkan väliltä pohjoiskoilliseen heiketen myös pian pois. Viime tunteina Espoon Tapiolassa on ollut vähäpilvistä pienine pallero- ja hahtuvapilvilauttoineen ja yön +13 asteen minimilämpötilasta on jo noustu yli +20 asteen. Ukkoskuuroriski on kuitenkin sen verran pieni tällä seudulla tänään, että uutta ukkoseurantaa en taida tehdä... Tänään ukkostaa lähinnä itäosissa.

Tässä on vielä lopuksi niitä lupaamiani ukkosjuttuja mediasta listauksena >>

Iltalehti: Eilen välähti yli 13 000 salamaa, Lukija kuvasi hurjan hiekkamyrskyn:"Näki vain metrin eteenpäin", Ukkospuuskat aiheuttivat erikoisia luonnonilmiöitä ja Auts, näitä rakeita et halua niskaasi.

Ilta Sanomat: Ilmatieteen laitos: Kuukauden salamat yhdessä päivässä, Ukkosmyrskystä outoja ilmiöitä: Vihreä pilvi, paha haju, jättirakeet, Salamat kurittivat Suomea yöllä - katso lukijoiden kuvat, Taivas varjele, mitä tuli maahan Imatralla! ja Maanantaimyrsky lennätti trampoliinia - katso kuva.

YLE: Salamoita päivässä koko toukokuun tarpeiksi, Mies kuvasi poikkeuksellisen tiheän siitepölypilven Suomessa – video, Ukkosmyrsky teki tuhoja – sytytti talon ja kippasi kumoon peltihallin, Ukkosmyrskyn jälkiä on korjattu Pirkanmaalla, Näin ukkosmyrsky saapui Poriin – katso video!, Poriin annettu varoitus rajusta ukonilmasta ja Mies kuvasi poikkeuksellisen tiheän siitepölypilven Suomessa – video.

MTV: Ukkosvaroitus – tänään jyrisee: Kovia ukkospuuskia, kaupunkitulvat mahdollisia, Ukkonen ja myrsky tekevät tuhojaan Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla ja KUVAT: Ukkosmyräkät riepotelleet – jopa nelisenttisiä rakeita niskaan.

Kesän 2014 kuumin päivä - Osa 1

Eilen sunnuntaina alkoi tämän kesän ensimmäinen helletilanne, joten on aika aloittaa tuttu kesän kuumimman päivän sääseurantakartoittaminen vuodelle 2014. Tällä kertaa seurannan sisältönä on ajankohtaan nähden sekä erikoisen kostean että mahdollisesti jopa ennätyslämpimän helleilmamassan ulottuminen Baltiasta - Venäjältä Etelä- ja Keski-Suomeen >> Kuumin päivä on tänään maanantaina!

Tämän ensimmäisen helleaallon aiheuttaa ko. ennätysmahdollisuudesta huolimatta hyvin klassinen suursäätilallinen asetelma, missä korkeapainetta on Länsi-Venäjällä ja matalapaineen painopiste on lännessä - lounaassa. Näiden välistä etelästä-kaakosta pääsee virtaamaan tarkastelualueelle kosteaa ja helteistä ilmamassaa, jonka tämän kertainen erityinen kuumuus on peräisin jopa Kaukaasiasta ja Lähi-idästä saakka. Kosteus tulee puolestaan Kaspianmeren, Mustanmeren ja niiden tienoon muutenkin kosteista viimeaikaisista olosuhteista. 

Helle huipentuu siis jo tänään maanantaina iltapäivällä, kun jo huomenna tiistaina helteen virtaaminen pohjoiseen tyrehtyy hieman Baltiasta ja kaikkein kuumin ilma alkaa jäämään Suomen etelä-kaakkois-itäpuolelle. Niinpä tämä seuranta kattaa vain eilisen sunnuntain sekä päivityksinä alkaneesta viikosta 21 maanantain ja tiistain. Tiistain jälkeen on sen verran viileämpää, että helteet ovat korkeintaan paikallisia ja lieviä, mutta mahdollisesti viikonloppuna olisi tulossa helteiden voimistumista kaakosta / etelästä käsin ja siten uudelle seurantaosalle tarvetta...

Lähteenä lukemille ovat yhä Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajat. Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus on myös edelleen käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella.

Sunnuntain 18.5.2014 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +25 astetta, Salo +25 astetta, Pori +23 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +20 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +22 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.

Tässä vaiheessa Etelä- ja Keski-Suomen päällä oli vielä länsi-itäsuuntainen korkeapaineen selänne, mikä oli muodostumassa korkeapaineeksi Länsi-Venäjälle; niinpä tyynen yön jälkeen itä-kaakkoistuulet virisivät vähitellen ja kaakosta alkoi lähestyä kaikkein kuumin ilmamassa. Ilmamassa lämpeni kuitenkin jo niin, että sisämaassa päästiin melko tasaisesti usealla paikalla +25 asteen vaiheille eli vuoden ensimmäisen kerran hellelukemiin. Yllä oleva listaus osoittaa ajankohdalle tyypilliseen tapaan meren ja isojen järvien viilentäneet vaikutukset; suurimmillaan se oli näistä paikoista Kotka Rankissa. Toisaalta itä-kaakkoistuulilla lounaissaaristoon pääsi varsin lämmintä ilmaa Ahvenanmaalle saakka ja nipin napin kymmenyksinä ilma pakkaantui kuumimmin Turun seudulle. Pilvisyydellä oli tällä kertaa melko vähäinen vaikutus, kun se koostui tasaisesti levittäytyneistä untuva- ja harsopilvistä, joiden läpi aurinko pääsi paistamaan hyvin.

Maanantain 19.5.2014 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +27 astetta, Salo +29 astetta, Pori +28 astetta, Hämeenlinna +29 astetta, Tampere; Härmälä +29 astetta, Tampere; Siilinkari +27 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +29 astetta, Hyvinkää +29 astetta, Lahti +30 astetta, Kouvola +30 astetta, Porvoo +28 astetta, Lappeenranta; Lepola +30 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +30 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +30 astetta, Jyväskylä +29 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +28 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Tämä päivä oli suurimmassa osassa tarkastelualuetta ennätyksellisen kuuma ajankohtaan nähden! Monilla paikkakunnilla rikottiin toukokuun mittaushistorian lämpöennätyksiä, kuten Tampereella. Silti koko valtakunnan kaikkien aikojen toukokuun helle-ennätys +31 astetta vuodelta 1995 jäi täpärästi rikkomatta. Kuuminta oli alueella, joka kattoi alaa Lahden seudulta Mikkeliin ja Lappeenrantaan; tällä alueella saavutettiin ja täpärästi kymmenyksinä rikottiin +30 astetta - Korkein lämpötila saavutettiin Heinolassa: +30,8 astetta (MTV:n juttu). Nämä +30 asteen ylitykset olivat tunnetun historian varhaisimmat! Laajalla alueella sisämaassa oli lisäksi +29 asteen kuumuuksia. Länsiosissa voimakas ukkostelu alkoi jo pian puolenpäivän jälkeen, joten runsas pilvisyys ja vähän viileämmän ilmamassan tulo esti huippulämpötilat siellä; silti täpärästi hetkeksi päästiin hellelukemiin mm. Turussa ja Porissa, mutta niilläkin paikoilla ukkosten tultua lämpötilat laskivat ajoittain alle +20 asteenkin. Viileintä oli ukkos- ja sadesysteemien sekä viileän meren myötä Ahvenanmaalla, missä helteet jäivät tulematta. Suomenlahden viilentävä vaikutus etelärannikolla oli tässä tilanteessa paikoin vahvaa; Helsingin Kaisaniemessä ei päästy täpärästi helteelle ja Kotka Rankissa jäätiin jopa alle +20 asteen, kun tuuli kävi jatkuvasti ulapalta. Myös suurilla järvillä oli vielä tässä vaiheessa hieman viilentävää vaikutusta, vaikka järvivedet ovat nyt olleet nopeasti lämpenemässä yli +15 asteen. Järvivesiviilennystä ilmassa havaittiin mm. Tampereen Siilinkarilla ja Savonlinnassa.

Tiistain 20.5.2014 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +17 astetta, Turku +22 astetta, Salo +23 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +23 astetta, Tampere; Siilinkari +21 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +28 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +28 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +28 astetta, Joensuu +26 astetta ja Ilomantsi +27 astetta.

Helteisin ilmamassa oli tänä päivänä edellistä päivää idemmäksi kaikonnutta; ilmamassaa rajannut rintamavyöhyke pysyi päivän aikana suunnilleen sijoillaan kaarevahkolla linjalla Helsingin länsipuolelta Hämeenlinnan kautta Jyväskylään ja siitä koilliseen. Rintaman kohdalla oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua sekä alkuillalla kuurosateita etelälounaasta käsin. Rintaman itäpuolella on iltapäivästä alkaen taas ukkostellut etelälounaasta liikkuneissa kuuroissa, mutta edellispäivää vähemmän ja kunnolla vasta Kotkan tasan itäpuolella, kuten Haminassa. Nämä elementit jakoivat myös päivän maksimilämpötilat; em. rintaman kohdalla ja sen länsipuolella hellelukemia ei mitattu, mutta siellä oli silti kesäisen lämmintä tavanomaista selvästi korkeammin lukemin. Ahvenanmaalla mereinen viileys oli kuitenkin myös läsnä ja piti lämpötilat alle +20 asteessa. Em. rintamalinjan itäpuolella helle ehti muodostua vähäpilvisessä säässä taas varsin voimakkaaksi ennen ukkoskuurokehitystä, mutta aivan edellispäivän huippulukemiin ei päästy; kuuminta oli taas Lappeenrannan ja Mikkelin seuduilla +28 asteen veroisesti. Huomionarvoisesti Kotka Rankki sai ilmeisesti meren yli pulssimaisesti sen verran lämpöä Virosta, että +20 astetta ylittyi ja samalla tavalla mereinen Helsinkikin oli tänään lähes helteinen.

Tämä seuranta päättyy tähän, sillä huominen keskiviikko on myös idässä aikaisempaa vähän viileämpi epävakaisessa säässä; +20 asteen yli päästään silti huomennakin monin paikoin. Torstaista alkaa taas lämmetä helteelle ja kuumuus vahvistuisi koko loppuviikon ajan, joten voi olla viimeistään ensi pe alkaen aihetta jo toiselle helleseurannalle!...

Viikon 20 kasvivalokuva: Oratuomi (Prunus spinosa)

Kukkivaa oratuomea (Prunus spinosa) kuvattuna torstaina 15.5.2014 Helsingin Meilahden arboretumissa.


Palaan tällä kertaa eurooppalaisten kasvien pariin ja otan niistä esille täällä Suomessa turhaan liian talvenarkana pidetyn ison pensaan - oratuomen (Prunus spinosa). Oratuomea kasvaa itse asiassa paikoin luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa, mutta siitä väitetään monissa kasvioppaissa kivenkovaan, ettei se muka menesty manner-Suomessa (Edes etelärannikolla) riittävän hyvin mm. viljelyään varten ja siksi se onkin jäänyt täällä koristekasvina hyvin tuntemattomaksi. Tämä on osaltaan myytti, jonka rikon nyt!

Luonnonvarainen alueensa kattaa laajasti lauhkeaa Eurooppaa lännestä Venäjälle saakka ja Fennoskandiassa sen pohjoisreuna liippaa täpärästi Suomen lounaiskolkkaan. Viljelyksistä sitä on karannut luontoon mm. Uudessa-Seelannissa ja Pohjois-Amerikassa. Täällä Suomessa sen väitetyn talvenarkuuden ja siitä johtuvan harvinaisuutensa takia tarkkoja menestymisvyöhyketietoja ei sille ole, mutta suosittelen kokeilemaan sitä paljon aikaisempaa rohkeammin niin julkisissa kuin yksityisissäkin istutuksissa ainakin vyöhykkeillä I ja II eli myös sisämaan suostuisilla paikoilla.

Oratuomi on koristepuuna yksi parhaista kukkijoista, koska se on juuri ennen lehtien esille puhkeamista erittäin runsaasti täynnä valkoisia kukkia, jotka noin 1 sentin läpimittaisina muistuttavat mm. juuri tuomen (Prunus padus) kukkia. Oratuomen kukat eivät kuitenkaan ole tertuissa, vaan ne puhkeavat esille omista erillisistä talvehtivista silmuista, joita on pitkin edellis- ja toissakesän vuosiversoja yksittäin ja rykelmittäin. Niitä muodostuu myös ns. kääpiö- / lyhytversoihin, joissa niiden rykelmälukumäärät ovat yleensä runsaimmat. Kukat ovat kiinnittyneet varsien tyvistään yksittäin tai kaksittain. 

Kukinta-aikansa on Etelä-Suomen normaalioloissa toukokuun puoliväli - loppu: Yleensä vähän aikaisemmin em. tuomen kukintaa. Pensaan kukat avautuvat lähes samalla kertaa ja kukinta-aika jää yleensä melko lyhyeksi ollen korkeintaan 1 - 2 viikkoa ja vajaan viikon, jos kukinta-aikana on hyvin lämmintä; nyt alkavalla viikolla 21 helle päättääkin pensaan kukinnan nopeasti. Kukinnan loppuvaiheissa pensaan lehdet ovat jo vaaleanvihreinä esillä kontrastoimassa kukkien kanssa ja lopulta kukkien terälehdet varisevat hyvin nopeasti. Pian sen jälkeen lehvästö saavuttaa kesäkuun alussa täysikoon. Lehdet ovat pienehköjä (pituus: 2–4,5 cm), soikeita–vastapuikeita, hienosti sahalaitaisia ja täysikesäisenä hyvin tummanvihreitä kesäkuulta alkaen. Lehtilapojen pinta on kohtalaisesti kiiltävä. 

Lajilla ei ole kunnollista ruskaa syksyllä, mutta lehdet säilyvät pitkälle lokakuuhun kesäasussa ja loka-marraskuun vaihteen tienoilla voi ilmetä haalean keltaista ruskaa ennen lehtien varisemista. Varhaiset yöpakkaset saattavat palelluttaa lehdet kesken ruskakehityksen, jolloin ne saavat ruskeanharmaita vauriosävyjä ja varisevat sitten pian.

Kukista kehittyy pallomaisen muotoisia luumarjoja, jotka muistuttavat pieniä luumuja. Ne kasvavat vihreinä hitaahkosti täysikokoon kesä - elokuun välisenä aikana ja alkavat kypsyä hitaasti syyskuussa. Täysikypsiksi ne tulevat vasta lokakuussa; kypsyysväri on mustahko, mutta sitä peittää hedelmäkuoren sinertävä härme. Luumarjat ovat syötäviä, mutta ennen ensimmäisiä yöpakkasia ne ovat kirpeitä ja makeutuvat vasta siis pakkaskäsittelyssä. Pensaan marjasadosta saadaan kuitenkin joka tapauksessa mm. hyviä likööreitä ja mehuja. Marjojen runsas parkkihappopitoisuus on ollut aikoinaan myös lääkinnällisiin tarpeisiin hyvä ominaisuus.

Nimensä mukaisesti pensas on orainen; orat ovat kehittyneet oksien jatkeina eli monet oksansa päättyvät terävään oraan. Tämä oraisuus ja pensaan tiheä kasvutapa ovat olleet Britteinsaarilla ja manner-Euroopassa oivallisia muodostettaessa karjan laidunnusalueille ns. "laidunnusvarmoja" aitoja - Siellä laji onkin maaseudulla monin paikoin tuttu näky.

Pensas ei kasva kovin nopeasti, mutta saavuttaa lopulta ainakin 2 - 3 metrin korkeuden. Hyvillä paikoilla korkeus voi tulla myös täällä Suomessakin jopa n. 5 metriseksi. Näin on esim. tällä kuvan Meilahden kasvupaikalla, joka osaltaan osoittaa sen, että pensas on mainettaan kestävämpi huolimatta väitetystä "lumirajaan paleltumisesta manner-Suomessa". Älkää uskoko sellaista, vaan etsikää tällaisia hyviä alkuperiä lajista ja aloittakaa rohkeasti sen viljely.

Kasvupaikkoina laji suosii luonnonvaraisilla alueillaan kivikoita, pientareita, kallioita, ketoja, lehtoniittyjä. Täten laji on aurinkoisten paikkojen kasvi ja kukkii sellaisilla runsaiten, mutta liian kuivalla paikalla se kituu. Lisäksi pensas on kalkinsuosija, joten kovin happamilla metsäpohjilla - luonnonmukaisilla paikoilla se ei ole ainakaan kotonaan.

Esteettisessä katsannossa pensaan valkoinen kukinta on tietenkin erinomainen korostus- ja katseenvangitsijaelementti, mikä erottuu maisemassa kauas pikantin valkoisena hattarapilvenä. Sen kanssa samaan aikaan värikkäitä lehteenpuhkeamissävyjä tuottavat puut ja pensaat ovat sille oivallisia pareja; kuten esim. rusokirsikka (Prunus sargentii), jonka kukinta päättyy samaan aikaan, kun tämän oratuomen alkaa. Lehtensä ovat kuitenkin selvästi punaruskeita vielä oratuomen kukinnan aikana. Lisäksi oratuomen kukinta kontrastoituu hienon räväkästi tummien havukasvien seurassa. Sama pätee tummia rakennuksia vasten. Kesällä puolestaan oratuomen tumma lehvästö on hyvä neutraloija / tausta vaaleille ja / tai vihreästä poikkeaville lehtisävyille tai silloin voimakkaasti kukkiville muille pensaille. Syksyllä lajin pitkään säilyvä kesäasu on hyvä kontrastoiva pari varhain kirkasta ruskaa tekeville pensaille / puille. Talviasussa pensaan tiheän väkkäräinen kasvutapa ja kaarnansa - oksiensa mustan tumma sävy ovat hienoja.

Laji siis sopii kasvatettavaksi vapaina eli leikkaamattomina pensasaitoina, koska se on tiheä. Se kasvaa kuitenkin niin isoksi pensaaksi, että pienien pihojen / ahtaiden alueiden aitaamiseen tai muutenkaan sellaisilla kasvatettavaksi se ei kunnolla sovellu. Se on erinomainen yksittäispensaana, jos halutaan pistemäistä korostusta sen kukinnan avulla; kukinta kestää kuitenkin niin lyhyen aikaa ja pensas on kesällä tummuudessaan niin himmeä, että sen lisäksi muita korostuskasveja tarvitaan kasvukaudella. Oratuomea kannattaa istuttaa myös usean yksilön ryhminä joko omillaan tai osana muita pensaita ja / tai pienpuita. Yhtenä versiona siitä sitä voidaan laittaa myös valoisille metsänreunoille alispensaikoksi - Näin esim. maaseudulla tai urbaanien alueiden puistoissa isojen puiden muodostamien ryhmien alle. Oratuomen kasvattamista voidaan toki harjoittaa myös marjasadon toivossa hedelmäviljelynä; havaintoni mukaan sato voi olla monena syksynä ainakin etelärannikolla varsin runsas etenkin useamman yksilön pensasryhmässä, missä kukkien pölyttyminen varmistuu.

Oratuomesta voidaan saada Etelä-Suomeen oikein hyvä koriste- ja hedelmäkasvi, jos vain päästään yli sen yliarasta maineesta ja etsitään sopivan kestäviä kantoja lisäykseen; suosittelenkin lajin maineen parantamista ottamalla sitä runsaasti kokeiluun myös "manner-Suomessa".

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013

Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.

Viikon 21 sääennustetta: Paljon tavanomaista lämpimämpää, ajoittain helteistä ja ukkostelevan epävakaista - Mukana arvioita kasviesimerkein äärinopeasta kasvukauden etenemisestä (Päivitetty!)

Sääennusteessa Etelä-Suomeen on nyt ajankohtaan nähden äärimmäisen kesäinen ote! Jo tänään sunnuntaina on mitattu hellelukemia paikoin ja näillä näkymin helle huipentuukin jo huomenna maanantaina sekä osittain tiistaina. Etenkin huomenna jopa kaikkien aikojen toukokuun helle-ennätys saattaa olla vaarassa jossain päin Etelä-Suomen sisämaata! Toistaiseksi on voimassa tasan +31 astetta mitattuna vuonna 1995 Lapinjärvellä. Tiistain jälkeen on vähän viileämpää, mutta hellelukemille voidaan silti päästä ilmeisesti vielä koko loppuviikonkin ajan... Lisäksi huominen ma ja ylihuominen ti ovat ajankohtaan nähden erikoisen ankaran ukkostelun aikaa! Katsotaanpa tarkemmin >>

Tänään sunnuntaina taivaalle on tullut lauttoina ja vyöhykkeinä etelästä untuva- ja harsopilviä sekä nyt illalla myös palleropilviä. Samalla ilmamassan utuisuus on hiljalleen lisääntynyt; nämä ovat merkkejä siitä, että kaakosta on alkanut helteisen ilmamassan virtaaminen alueelle. Yölämpötila oli vielä tyynessä ja selkeässä säässä +5 asteen vaiheilla sisämaassa ja etelärannikolla +6 ja +9 asteen välillä. Päivälämpötiloissa on siis saavutettu n. +25 astetta sisämaassa; kuuminta on ollut Turun seudulla.

Eteläkaakosta virtaava erittäin kostea helleilmamassa pääsee parhaiten Suomeen huomenna ma. Tämän myötä ilmamassan utuisuus samentaa näkymiä ja pilvisyys on vaihtelevaa. Merellä voi esiintyä sakeaa sumua. Jännityksen kohteena ovat iltapäivästä / illasta alkaen hyvinkin voimakkaidenkin ukkosten episodi >>  Kohokonvektiollista ukkostelua / kuurottelua voi yksittäin esiintyä jo ensi yöstä alkaen, mutta merkittävin ukkostilanne on siis loppupäivällä, missä Baltiasta saapuu ukkossolukkoa ja samalla myös Suomen puolella sisämaassa syntyy ukkoskuuroja; suurin ukkosen riski on länsiosissa. Teen tästä episodista todennäköisesti seurannan... Ensi yön minimilämpötila on jo yleisesti reilusti yli +10 astetta ja paikoin jopa +15 asteen vaiheilla. Päivälämpötila kohoaa yleisesti hellelukemille eli yli +25 asteen ja paikoin voidaan saavuttaa n. +30 astetta! Meren äärellä ja lounaissaaristossa voi olla viileämpää.

Tiistaina näyttää siltä, että kuumin ja kostein helleilmamassa on kaikonnut osittain Suomen itä- / kaakkoispuolelle, mutta ajankohtaan nähden erittäin lämmintä on yhä ja etenkin itäosissa ilmamassa pysyy ukkosherkkänä. Pilvisyys on vaihtelevaa ja ilmamassa on utuista: Yöllä - aamulla voi edelleen paikoin tulla etelästä kohokonvektioukkosia ja iltapäivällä - illalla itäosapainotteisesti on riskiä voimakkaillekin ukkosille. Yölämpötila on erityisen korkea minimilukemien jäädessä monin paikoin +15 asteen yläpuolelle! Päivälämpötila jää edellispäivästä etenkin lännessä, mutta on sielläkin yli +20 astetta ja helteitä voidaan mitata kaakossa - idässä.

Keskiviikosta eteen päin säänkuva on koko loppuviikon melko samankaltainen suursäätilallisesti, mutta yksityiskohdat ovat melko vaikeita / häilyviä ennustettavia >> Suomen etelä-kaakkoispuolella pysyy laajasti erittäin kostea ja helteinen ilmamassa ja se on jatkuvasti aivan tyrkyllä ja osittain / ajoittain alueelle saavuttuneenakin; tämän myötä sää on joka tapauksessa su saakka yhä tavanomaista paljon lämpimämpää, ajoittain epävakaista ja ukkosherkkää ilmamassaa voi olla muutamana päivänä tarjolla. Melko aurinkoistakin on ajoittain ja ilmamassan utuinen kosteus vaihtelee. Yölämpötilat pysyvät pääosin +10 ja +15 asteen välillä ja voivat olla ajoittain yli +15 astettakin. Päivälämpötilat vaihtelevat vähän +25 asteen molemmin puolin. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että viikonloppuna helteet voimistuisivat uudestaan, mutta jotain riskiä on myös Lapista etelämmäksi siirtyvälle viileälle ilmalle... Keskiviikosta jatkuvaa ennustetta täytyy vielä tarkennella tiistaina.

Euroopan mittakaavassa viime päivien erikoisuutinen ovat olleet Balkanin ennätysrunsaat sateet sekä niiden aiheuttamat erittäin vakavat tuhotulvat! >> Balkanin tulvat jatkuvat – lisää uhreja. Tilanteen aiheutti Mustanmeren länsipuolelle asettunut voimakas matalapaine sekä erittäin kostea ilmamassa, joka on siis osallisena tänne Suomeen parina seuraavana päivänä eteläkaakosta virtaavassa helleilmamassassa. Nyttemmin tuo matalapaine on heikentynyt, mutta ukkossateita saadaan yhä monin paikoin Itä-Euroopassa lähipäivinäkin kosteassa hellesäässä. Matalapaineen ja paikoin runsaiden sateiden painopiste pysyy Britteinsaarten tienoilla koko ensi viikon, joten manner-Euroopassa on viileintä lännessä ja Britteinsaarilla. Helleilmamassaa paikallisine ukkosineen on siis lähipäivinä laajasti Keski-Euroopasta Länsi-Venäjän eteläosiin ja Fennoskandian eteläosat saavat siitä tavanomaista lämpimämpää säätä jatkuvasti. Lapissa on viileämpää ja ajoittain jopa melko koleaa alkuviikon ma ja ti lämpimien päiviensä jälkeen, mutta kevät edistyy siellä silti kohtuullisesti viimeisiä lumipeitteen rippeitä sulatellen. Näiden ilmamassojen rajalla Fennoskandian keskivaiheilla on epävakaista ja pieniä matalapaineen osakeskuksia liikkuu lännestä itään. Korkeapaineen painopiste vaihtelee sijanniltaan Länsi-Venäjällä ja saa täydennystä Jäämereltä.

Lopuksi arvioita Etelä-Suomen kasvukauden erittäin nopeasta etenemisestä täysikesäiseen vaiheeseen viikon 21 aikana kasviesimerkein >> Tällä hetkellä kasvukauden vaihe on saavuttanut Etelä-Suomessa tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa), monien salavien (Salix cv.), norjanangervon (Spiraea "Grefsheim") sekä tuomipihlajien (Amelanchier sp.) täyden kukinnan. Toisaalta rusokirsikan (Prunus sargentii) ja melkein jo metsävaahteran (Acer platanoides) kukinnan päättymisen. Lehmusten (Tilia sp.) hiirenkorvat, monien tammien (Quercus robur) hiirenkorvat ja kukinnan alku, lehtosaarnen (Fraxinus excelsior) täysi kukintavaihe sekä koivujen (Betula sp.) noin puolilehtisyys ovat toteutuneet. Vuorijalavalla (Ulmus glabra) tämän kevään erittäin runsas hedelmätuotanto on jo yli puolikokoista; puut ovat niitä vaaleanvihreänään täynnä ja samalla ne ovat lehdiltään isolla hiirenkorvalla. Hiirenkorvalla ovat myös punasaarnet (Fraxinus pennsylvanica). Lisäksi eri yksilöidensä kesken hyvin eri aikaan lehteen puhkeavien haapojen (Populus tremula) joukossa varhaiset puut ovat isolla hiirenkorvalla, kun myöhäisimmät ovat vielä lehdettömiä. Täysi- tai lähes täysilehtinen latvus / oksisto on jo varhaisimmilla kotipihlajilla (Sorbus aucuparia), varhaisimmilla poppeleilla (Populus sp.), monilla kuusamilla (Lonicera sp.), taikinamarjalla (Ribes alpinum), pikkuherukalla (Ribes glandulosum) ja monilla tuhkapensailla (Cotoneaster sp.). Havupuilla varhaisimmat lehtikuuset (Larix sp.) ovat jo lähes täysilehtisiä ja kuusten (Picea sp.) silmut ovat monin osin puhjenneet kerkälle. Männyillä (Pinus sp.) uusien versojen kynttilämäinen kasvu on vielä lyhyttä.

Ensi viikon 21 aikana ehtii näille ja muille kasveille tapahtua seuraavaa ensi su mennessä >> Tuomen, monien salavien, norjanangervon sekä tuomipihlajien kukinta lakkaa lähes - täysin kokonaan ja ne ovat täysilehtisiä sen myötä. Rusokirsikan ja metsävaahteran lehvästöt tulevat melkein täysikesäisiksi. Tammi saavuttaa kukintahuipentuman ja pian sen jälkeen sen lehdet ottavat pääosan yli puolikokoisina. Lehmukset tulevat nopeasti yli puolilehteen - lähes täysilehteen ja lehtosaarni lakkaa kukkimasta puhjeten samalla nopeasti hiirenkorvalle ja pian puolilehtiseksikin. Vuorijalavat tekevät hedelmänsä täysikokoon ja ne alkavat muuttumaan vaaleanruskean / kellertävän puolikypsiksi lehtensä tullessa samalla tummemman vihreinä yli puolikokoon - lähes täysikokoon. Yli puolikokoon - lähes täysikokoon tulevat myös punasaarnien lehdet. Koivut, kuten monet pajut (Salix sp.) ja lepät (Alnus sp.) saavuttavat täysilehtisyyden; osa niistä jo viikon alkupuoliskolla - Koivujen ennätysmäisen runsas siitepölytuotanto lakkaa! Haavoista varhaisimmin lehteen puhjenneet puut tulevat kokonaan täysilehteen ja myöhäisimmätkin puhkeavat isolle hiirenkorvalle alkuviikolla ja nopeasti yli puolilehteen ensi su mennessä. Useat poppelit tulevat täysilehteen, mutta myöhäinen kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") kasvaa alkuviikolla hiirenkorville ja su mennessä yli puolilehteen. Kotipihlaja tulee kokonaan täysilehteen ja alkaa kukkimaan ja samaan aikaan sen tekevät myös balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), pihasyreeni (Syringa vulgaris) ja monet kuusamat. Vähän aikaisemmin jo ensi viikon alussa kukintansa aloittavat omenapuut (Malus sp.) ja ne voivat osittain alkaa jo hiipua / lakatakin kukinnaltaan ensi su mennessä. Lehtikuuset varmistavat kauttaaltaan täysilehtisyyden ja monilla kuusilla kerkkänsä kasvavat nopeasti pituutta; varhaisimmat jopa yli puolipituuteen. Myöhäiset hopeakuusi (Picea pungens "Glauca"), serbiankuusi (Picea omorica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) sekä myös marjakuuset (Taxus sp.) puhkeavat kerkälle. Havupuista monien kuusten kukinta huipentuu ja monilla männyillä se alkaa samalla, kun niiden versot kasvavat kynttilämäisinä nopeasti kohti puolikokoa ja ylikin.

Lisäksi seuraavaa tapahtuu ensi viikolla 21 harvinaisten lajien joukossa: Amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense) on jo tullut osittain ja tulee kokonaan hiirenkorvalle jo viikon alussa ja n. puolilehteen su mennessä. Suunnilleen samaa lehtien kasvutahtia noudattavat myös valeakaasia (Robinia pseudoacacia), lakkipuu (Cladastis kentuckea) ja samettisumakki (Rhus hirta), mutta viimeksi mainittu isolehtisenä kasvattaa lehtiään vielä pitkään, kuten samaan tapaan myös jalopähkinät (Juglans sp.) ja siipipähkinät (Pterocarya sp.). Vähän myöhäisempää lehteen puhkeamista tapahtuu noihin nähden maakkialla (Maackia amurense), kolmiokalla (Gleditsia triacanthos), jumaltenpuulla (Ailanthus altissima) ja keltatrumpettipuulla (Catalpa ovata), mutta ensi su mennessä ne ovat isolla hiirenkorvalla. Neidonhiuspuulla (Gingko biloba), tulppaanipuulla (Liriodendron tulipifera) ja vielä enemmän nenäliinapuulla (Davidia involucrata) on jo hiirenkorvat ja lehtensä tulevat yli puolikokoon ensi su mennessä. Myöhäisimmin lehteen puhkeaa eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides) ja varsinkin kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica), joka kasvattaa edelleen vain silmujaan ja voi nippa nappa ensi su mennessä tuottaa lehtiään esille.... Lähes - kokonaan täysilehteen tulevat puolestaan mm. katsura (Cercidiphyllum japonicum) sekä monet ulkomaiset pihlaja- ja vaahteralajit.  

Perennoista ja ruohovartisista lajeista voidaan todeta: voikukkien (Taraxacum officinale) kukinta saavuttaa huipennuksen, valkovuokkojen (Anemone nemorosa) pitkittynyt kukinta lakkaa, varhaisimmat heinät - kuten timotei (Phleum pratense) - aloittaa kukintansa lämpimillä paikoilla ja samaa voi jo tehdä koiranputkikin (Anthriscus sylvestris). Puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvavat äärimmäisen nopeaa tahtia aiheuttaen nurmikonleikkaajille aikataulupulmia; vain paahteisimmilla paikoilla voi olla lievää kuivuusnuutumista ensi su mennessä, jos em. ukkossateita ei ko. alueilla tule. Narsissien (Narcissus cv.) pitkittynyt kukinta hiipuu nopeasti ja osin jo lakkaakin, mutta tulppaanien (Tulipa cv.) kukinta jatkuu vielä runsaana monilla lajikkeilla. Monet perennat kasvavat rehevämmiksi ja pidemmiksi äärinopeasti.

Kaikkien näiden kasvutilanteiden kasvunopeutta edesauttaa siis myös varsin kostea maaperä ja vain ukkossateettomina pysyvien alueiden paahdepaikoilla voi alkaa ilmenemään lievää kuivuusnuutumista ensi viikon loppuun mennessä. Ensi su mennessä ainakin n. 2 viikon mittainen kasvuetumatka ajankohdan normaaliin nähden voi venyä.

Aivan lopuksi vielä järvi- ja meriveden lämpenemisestä tässä huippulämmössä >> Järvissähän pintavesien lämpötilat pysyivät toukokuun alkupuolen viileissä säissä suunnilleen ennallaan koko ajan eli vähän +10 asteen molemmin puolin. Ensi viikolla järvivedet lämpenevät hyvin nopeasti, kun yötkin ovat hyvin lämpimiä; su mennessä saavutetaan yleisesti yli +15 asteen lukemia ja pienissä järvissä / matalilla rannoilla jopa +20 asteen saavuttamiseen - ylittämiseenkin on hyvät mahdollisuudet! Suomenlahden ulapalla vastaavasti toukokuun alkupuolella pintavesi lämpeni vain hitaasti yli +5 asteen ja sisälahdissa pysyttiin +10 asteen vaiheilla. Ensi viikolla meren sisälahdissakin saavutetaan yli +15 asteen lukemia ja ulapalla alkaa vakiintua +10 ja +15 asteen väliset pintavesilämpötilat. Nyt vedet ovat suunnilleen normaalilämpöisiä, mutta ensi su mennessä useita asteita ajankohdan normaaleita lämpimämpiä.

Näin ollen termisen kesän alkaminen siis on joka tapauksessa varmistumassa ja tavallaan sen enteeksi havaitsin perjantaina 16.5. Hämeenlinnassa ensimmäiset suuret parvet pääskysiä saapuneena etelästä.

Sääennustepäivitys keskiviikkona 21.5.2014 klo. 17:15: Tänään keskiviikkona on ollut epävakaista ja kahta aikaisempaa päivää viileämpää myös tarkastelualueen itäosissa. Hellelukemiin ei siis ole päästy päivälämpötiloissa, mutta hyvin lämmintä ilmamassa silti on edelleen ja runsaspilvisessäkin tilanteessa +20 asteen vaiheille on päästy ja poutapaikoilla selvästi ylikin. Kaikkein helteisin ilmamassa on heti Suomen rajojen etelä- ja kaakkoispuolella laajasti. Tämän helteisen ilmamassan pohjois-luoteisreunalla tätä epävakaisuutta on tänään liikkunut kuurosateina etelästä koilliseen kaartaen siten, että sateiden länsiraja on ollut suunnilleen linjalla Lohja - Hämeenlinna - Jyväskylä. Tänään illalla tämän rajan itäpuolella lähinnä kaakossa voi vielä esiintyä voimakkaitakin ukkoskuuroja, mutta illalla tämä epävakainen alue alkaa siirtyä pois itään ja pilvipeite vähenee lännestä alkaen.

Huomiseksi torstaiksi sää poutaantuukin ja selkenee jo laajasti lännessä, mutta itäosissa vasta ensi yön - aamun jälkeen. Tämän poutaantumisen aiheuttaa se, kun Länsi-Venäjän hellekorkeapaineesta alkaa ulottumaan selännettä Baltiaan ja sille tienoille vahvistuu korkeapainetta la saakka. Tämä kierrättää to alkaen uudestaan helleilmamassaa Etelä- ja Keski-Suomeen heikoilla etelä-lounaistuulilla la saakka. Aluksi helle on aikaisempaa kuivempaa, mutta kosteutuu viikonloppua kohden; niinpä to ja pe ovat vähäpilvisen aurinkoisia, mutta la kasvaa taas ukkosen riski ja ilmamassan utuisuus kasvaa vähitellen.

Ensi yö on viikon viilein, jolloin länsiosissa sisämaan selkeillä alueilla voi olla vajaat +10 astetta; muutoin minimilämpötila pysyy +10 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila kohoaa silti siis jo huomenna to +25 asteen vaiheille. Sitten pe ja la aikana kuumenee päivä päivältä sekä yö- että päivälämpötilojen osalta niin, että la mennessä yölämpötilat ovat n. +15 astetta ja paikoin vähän ylikin ja päivälämpötiloissa ollaan taas selvästi +25 ja +30 asteen välillä; taas voi olla paikoin mahdollisuuksia jopa +30 asteen vaiheille lauantaina!...

Muutoksen merkit ilmenevät jo sunnuntaina, kun Jäämereltä työntyy korkeapainetta Lappiin ja Baltian korkeapaine surkastuu; pohjoinen korkeapaine työntää edellään itäkoillisesta viileää ilmaa etelämmäksi ja sunnuntaina siihen liittyvä kylmä rintama laskeutuu Keski-Suomessa hitaasti etelämmäksi kuurottaisine sateineen ja ukkosineen. Etelä-Suomessa vallitsee vielä heikkotuulinen ja kostea helleilmamassa, mutta runsaampaa pilvisyyttä voi jo olla ja ukkoskuurojen riskiä on monin paikoin. La-su yölämpötila voi jäädä entistäkin laajemmalla alueella yli +15 asteen, mutta su hellelukemat jäänevät jo lauantain huippulukemista alemmiksi.

Ensi viikolla 22 tuo Lappiin työntynyt korkeapaine asettunee Suomen päälle ja ennen sitä viimeistään maanantain aikana tuota viileämpää ilmaa pääsee kiertymään sen eteläpuolella voimistuvien itätuulten myötä myös tarkastelualueelle. Siinä yhteydessä ma aluksi on epävakaista ja kuurosateita ukkosineen voi tulla, mutta ma aikana kuivempi ja viileämpi ilmamassa pääsee perille poutaannuttaen sään ja kirkastaen ilman pois udusta. Viileintä tulee olemaan idässä >> Vielä su-ma yö voi olla hyvin lämmin ainakin lännessä / lounaassa n. +15 asteen minimilämpötiloineen. Päivälämpötila on lännessä / lounaassa vielä n. +20 astetta, mutta etenkin idässä jäädään selvästi alle +20 asteeseen; itäisimmässä kolkassa saattaa olla yllättävänkin koleaa, jos on runsaspilvistä - Kuten esim. vain n. +10 asteen päivälämpötiloja...

Sitten ti alkaen ennustettavuus on heikkoa, mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että tuo korkeapaine viettää Fennoskandian / Suomen päällä ensi viikolla aikaa jonkin verran, jolloin sää on ainakin vähäpilvisen aurinkoista ja ehtisi alkaa lämpenemään uudestaan; aluksi kuitenkin ti olisi viimeaikaista paljon viileämpää, jolloin yölämpötilat olisivat alle +10 astetta; mahdollisesti idän sisämaassa olisi hallanvaaraa. Päivälämpötilat olisivat +15 asteen vaiheilla siten, että idässä on viileintä. Sitten ke alkaen kesäisemmät lämpötilat alkaisivat taas mahdollistua... Näitä ensi viikon 22 sääkäänteitä tarkastellaan seuraavassa ennusteessa.

Euroopan mittakaavassa jatkuu vielä koko meneillään olevan viikon ajan pysyvä tilanne, missä matalapaineen painopiste on Britteinsaarilla ja Länsi-Euroopassa kuuroineen ja ukkosineen ilmamassan ollessa viileintä Britteinsaarilla. Manner-Euroopan itäosista laajasti Länsi-Venäjän etelä- ja keskiosiin vallitsee monta päivää kostea ja erittäin helteinen ilmamassa, missä ajoittaiset voimakkaat ukkoset ovat mahdollisia etenkin alueen länsirajalla ja missä päivälämpötilat ovat monin paikoin yli +30 astetta - Kaspianmeren ja Mustanmeren läheisyydessä jopa +35 asteen ylitykset ovat yhä mahdollisia etenkin viikonloppuna!

Ensi viikolla 22 tuo Jäämereltä työntyvä korkeapaine puskee siis tätä helteisintä ilmamassaa etelämmäksi; tässä vaiheessa näyttää siltä, että etenkin Venäjällä kylmenee rajustikin silloin pohjoistuulilla, missä lopulta Vienanmeren ja Uralin välille tulee yöpakkasten vaaraa ja hellettä mitataan enää ainoastaan aivan Mustanmeren äärellä ja sieltä kiilana Puolaan. Muutoin manner-Euroopassa ei kovin suuria muutoksia tapahdu eli kuurosateista epävakaisuutta säilyy, mutta hieman toisaalta voi lämmetä etenkin Britteinsaarilla.

Pohjois-Lapissa on tällä viikolla 21 saaneet viimeiset lumet kyytiä Kilpisjärven seutua lukuun ottamatta ja Etelä-Lapissa koivut ovat alkaneet kukkimaan ja tulleet hiirenkorvalle. Lähipäivinä Keski-Lappia myöten mitataan kesäisiä lämpötiloja, mutta pohjoiskolkassa on selvästi koleampaa; Kilpisjärvelläkin tosin lumet sulavat etuaikaiseen tahtiin, vaikka siellä hankien paksuus oli yli metrin vielä viime viikolla. Viikonvaihteessa Lapissa on siis hyvinkin koleaa yöpakkasineen tuon Jäämereltä tulevan korkeapaineen edellä, mutta sitten ensi viikolla siellä lämpenisi paljon joksikin aikaa...

Suomalaisen kasviestetiikan luomisen aikataulu- ja rumuusongelmat etuaikaisen kevään olosuhteissa - Vuoden 2014 esimerkkejä

Terminen kesä on alkamassa tästä viikonlopusta lähtien Etelä-Suomessa ensi viikon helteiden kera ja siksi otan tässä esille yhteenvetona puisto- ja puutarhakulttuuriin sekä kasvinviljelyyn liittyen tämän kuluneen kevään erikoispiirteitä kriittisessä katsannossa. 

Tämä maaliskuu - toukokuu -jaksohan on ollut ko. tarkastelualueella yksi säähistoriamme erikoisimmista. Eniten sitä on kasveihin liittyen leimannut viime talven äärileutoudesta saakka alkanut kevättä paljon varhaistanut vaikutus, mitä myös maalis-huhtikuussa jatkuneet normaalia leudommat säät ylläpitivät ja edistivät osittain jopa ennätyksellisesti. 

Kevään luonteeksi tulikin Etelä-Suomessa ennätyksellinen lumettomuus ja roudan ennätysvarhainen sulaminen. Niiden mahdollistamana kasvukausi alkoi normaalia paljon varhaisemmin ja aiheutti puisto- ja puutarhaviljelyyn erikoisia ja poikkeavia aikataulumuutoksia, mihin suomalainen puisto- ja puutarhakulttuuri ei ole osannut monessa kohtaa reagoida - Taaskaan! Siitä teen tässä valokuvallisen kritiikkikirjoituksen.

Ennen kuvakritiikkiä tässä on lyhyt kertaus tämän kevään sää- ja kasvukausipiirteistä >> Lumetonta oli melkein koko ajan jo helmikuun lopusta lähtien ja routa suli maaliskuussa jo melkein kokonaan. Sitten huhtikuun alusta lähtien maat ovat olleet Etelä-Suomessa sulat. Niiden mahdollistamana kasvukausi alkoi varhaisimmilla kasvilajeilla jopa jo maaliskuussa, mutta kehitys oli hidasta ja katkonaista huhtikuun puoliväliin saakka. Vain pieni takatalvi maaliskuun lopussa oli selkeä katko kevään etenemisessä, mutta huhtikuussa etenkin loppupuoliskoltaan kasvu eteni reippaammin jopa 2 - 3 viikkoa etuajassa tavanomaiseen aikatauluun nähden, kun samalla mm. Pääsiäisenä oli jo kesäisenkin lämpimiä päiviä. Vapuksi kylmeni ja toukokuun alkupuolisko oli normaalia koleampi. Se onkin tähän päivään mennessä tasoittanut kasvukauden etumatkaa pois normaaliin nähden. Kevään erityinen varhaisuus kasvien osalta kuitenkin ehti korostua juuri Pääsiäisenä ja Vapuksi.

Alla on siis kolme kuvaa tilanteista, missä normaalia paljon varhaisempaa ja leudompaa kevään etenemistä ei ole osattu huomioida ollenkaan kasviviljelyssä ja se on ollut siksi oleellinen puute kasviestetiikan luomisessa >>

Näkymää Hämeenlinnan keskustorin itäreunalla olevan kirkon pihamaalla muistomerkille ja sen kukkapenkeille kuvattuna maanantaina 5.5.2014 >> Suomessa on ollut tapana koristaa hallan ja pakkasen kestävillä kausikukilla julkisia kukkapenkkejä, ennen kuin kesäkuun alussa istutettavien hallanarkojen kausikukkien aika koittaa. Tänä keväänä 2014 tätä ns. välivaiheen kukkaistuttamista olisi voinut varhaistaa paljon normaalista mm. em. roudattomuuden ansiosta. 

Myös Hämeenlinnassa tässä kuvan paikalla olisi siksi voinut esim. jo huhtikuun puolivälissä viimeistään hoitaa asia ja luoda näin kukkailoa esim. juuri Pääsiäiseksi. Todellisuus oli kuitenkin valitettavasti se, että näitä välivaiheen kukkia ei oltu istutettu vielä edes Vapun jälkeenkään tälle paikalle; tuo kuvassa nähtävä metsävaahteran (Acer platanoides) kukinta tähdellisesti alleviivaa tätä myöhästymistä ja osoittaa kasviestetiikan puutetta rumuutena.

Nyttemmin paikalla on viimein valkoisia orvokkeja (Viola sp.) istutettuina nippa nappa Äitienpäiväksi.

Näkymää Helsingissä Eduskuntatalon edustan kukkapenkille kuvattuna keskiviikkona 30.4.2014 >> Tuollainen em. välivaiheen kukkaistuttamisen iso myöhästyminen etenkin verrattuna tämän kevään erikoiseen etuaikaisuuteen on ollut tietenkin kaikkein suurin pettymys koko Suomen merkittävimmän kukkapenkin kohdalla: Eduskuntatalon kukkapenkki oli vappuaattonakin näin erikoisruman näköinen! 

Talven ajaksi laitetut ränsistyneet "havukoristeet" olivat pikanttina rappion ilmentymänä tällä paikalla, vaikka tässäkin olisi voinut olla jo selvästi ennen Pääsiäistä (huhtikuun puolivälissä tai jopa kuun alustakin saakka!) kukkaloistoa. Tässäkin kuvassa tuo taustan metsävaahteran kukinta sekä tuon nurmikon jo rehevä vihreä kasvu alleviivaavat tätä suurmyöhästymistä ja epäesteettisyyttä. 

Erityisen nolon tästä viiveestä tekee myös se, koska tämä on turistien eniten kansoittama paikka koko Suomessa ja he saivat tänä keväänä paikalta kuvan, että täällä ei osata laittaa mm. juuri kukkasin kevättä kauniiksi edes pääkaupungissa - Suomi on siinä puistokulttuurin ehdoton junttila, kun näin keskeinen paikka on näin heitteillä vielä Vappuna ja leutona huhtikuuna. 

Maailmalla monissa paikoissa näin keskeiset julkiset paikat laitetaan vaikka väkisin erittäin runsaaseen ja näyttävään kasviloistoon heti, kun vähänkin on talven jälkeen mahdollista - Varmaankin tämä tosiaan kuvastaa myös sitä, kuinka Eduskunta ja Suomi on rappion tilassa muutenkin.

Näkymää Hämeenlinnassa eräälle kerrostalokorttelin piha-alueelle kuvattuna maanantaina 28.4.2014 >> Tässä normaalia varhaisemman ja leudomman kevään tilanne puolestaan liittyy tavallaan "hätävarjelun liioitteluun". Nimittäin koko huhtikuu oli ollut jo roudatonta aikaa Etelä-Suomessa ja siksi mm. aroille ainavihannille pensaille ei enää siinä vaiheessa ollut tarvetta laittaa / säilyttää paahdesuojauksia - Muutenkin sen tarve oli vain maaliskuussa vähän aikaa tarpeen paahteisimmilla paikoilla. 

Tässä kuitenkin nähdään kuvanottohetkeen nähden jo monta viikkoa tarpeettomana ollutta alppiruusun (Rhododendron sp.) paahdesuojausta tuolla verkkokankaalla; jo Pääsiäisenä oli kasvukin selvästi alkanut, kuten tässä sen tuloksena havaitaan mm. vihreää nurmikkoa ja pensaiden hiirenkorvia. 

Ko. paikka on puolivarjoinen, missä osan päivästä vasemmalla oleva kerrostalo luo varjonsa jo iltapäivällä; ei siis kovin vaativa paahdepaikka varsinkin, kun nuo pensaat ovat jo karaistuneen isoja ja vanhoja eikä niitä tarvitse siksi varsinkaan leudon talven jälkeen paahdesuojata joka tapauksessakaan.

Tuo etummainen koko kevään suojaamatta ollut alppiruusupensas kertookin ko. suojauksen hyödystä tältä keväältä lehvästöjen ja silmujen vertailuna - Ei mitään hyötyä! Ei tällaisesta "hätävarjelun liioittelu" -suojaamisesta sanottavaa haittaa itse kasveille toki ole, mutta se näyttää esteettisesti huonolta vailla syytä - Se ilmenee amatöörimäisenä osaamattomuutena ja visuaalisesti typeränä hullunkurisuutena.


Lopuksi otan tässä samassa aikataulujen sotkeentumisen katsannossa ajankohtaisen esimerkin >> Nimittäin huomenna sunnuntaina on Helsingissä Roihuvuoressa jo muutaman vuoden ajan vietetty ns. Hanami eli japanilainen kukkien katselun perinne: Kyse on siis tähdellisesti kirsikan kukkien katselusta ja niiden juhlistamisesta, mitä täällä Etelä-Suomessa on osoittamassa parhaiten täällä menestyvän "japaninkirsikan" eli rusokirsikan (Prunus sargentii) kukinta.

Tällä kertaa kuitenkin nämä juhlat ovat menossa mönkään tämän kukinta-aikataulun oleellisen varhaistumisen takia kevään edettyä em. tapaan normaalia paljon edellä eikä tämä toukokuun alkupuolen koleuskaan sitä ole paljoa auttanut tämän tapahtuman osalta. Eli toisin sanoen ko. Roihuvuoren puiston pääasiallinen Hanami-kohde - rusokirsikka - on jo huomiseksi lopettanut kukintansa.

Japanissa tällaista Hanami-juhlintaa pohjustetaan millimetrin tarkoilla sää- ja kukintaseurannoilla mm. sikäläisissä tiedotusvälineissä, missä täyden kirsikkakukinnan ajoittuminen ohjaa Hanami-juhlia ja ihmiset tulevat Hanami-juhliin ja järjestävät niitä mihin aikaan tahansa kukinta on päällä; viikonpäivistä välittämättäkin. 

Täällä Suomessa puolestaan sellaista asennetta ei ole ja käytännössä luotetaan vain keskimääräisen kukinta-ajan toteutumisen aikatauluun orjallisen sitovasti vailla olosuhteiden vaihteluiden huomioimista; käytännössä siis esim. Roihuvuoressa Hanami-juhlat lukitaan jo paljon etukäteen keskimääräisen kukinta-ajan läheiseksi viikonlopuksi (Sunnuntaiksi).

Tästä havaitaan juuri se, kuinka suomalainen kulttuuri on aivan liian jäykkää ja siten epäluovaa aikatauluajattelussaan. Puisto- ja puutarhakulttuurissa varsinkin logistiikan ja aikatauluajattelun tulee olla joustavampaa ja siinä varautuminen mm. aikaistuviin aikatauluihin on yksi tärkeä seikka, koska olosuhteiden vaihtelut vuosittain ovat niin isoja ilmastossamme. Lisäksi jos se kuuluisa ilmastonmuutos on etenemässä jatkossa yhä arvoituksellisemmin, niin sitä suuremmalla syyllä. 

Esim. tässä Hanami-katsannossa kasvitapahtumien järjestäminen tulisi olla paljon enemmän vallitsevia olosuhteita lyhyellä varoitusajalla huomioivaa - Ratkaistaan Hanami-tapahtuman järjestämisajankohta vasta 1 - 2 viikkoa ennen kukintahuippua ja iskostetaan "yleisölle" varautumista tällaiseen luovaan aikatauluajatteluun.

Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että kaikki nämä neljä esimerkkiä kertovat siitä taas kerran, kuinka suomalaisen puisto- ja puutarhakulttuurin kasviesteettinen luomiskyky ja -asenne on vieläkin varsin puutteellista joistakin edistysaskelista huolimatta ja varsinkin "huipputasolla" tärkeimpien julkisten puistojen suhteen.

Vuoden 2014 euroviisuanalyysiä - Länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu ja yhteiskuntapolarisaatio euroviisujen ääripolitisoitumisessa

Tämän vuoden euroviisut olivat toissapäivänä ja niissä näyttäytyi aikaisempaan verrattuna ennen näkemätön politisoituminen ja väestöjen kahtiajakautuminen vakavana polarisaatiorappiona - Generaattorina tälle on ollut viime kuukausien länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu ja sen parissa läntisessä valtamediassa harjoitettu äärivaleltelu ja ääripropaganda polttopisteenään Ukrainan kriisi.

Euroviisut ovat olleet ennenkin erittäin monipuolisesti paljastava alusta tutkia länsimaiden yhteiskunnallispoliittisia olosuhteita ja asenteita. Nyt siis entistäkin enemmän ja aikaisempaa vakavammin. Tutkitaanpa siis näitä asioita tässä tarkemmin >>

Ensinnäkin tuo länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu ilmeni Venäjän viisuedustajan (Tolmachevy Sisters - "Shine") ja itse Venäjän kohdalla yleisön buuauksina; viisufinaalissa etenkin kaikkia niitä maita kohtaan buuattiin, joille Venäjä antoi pisteitä tai jotka antoivat Venäjälle pisteitä. Semifinaalissa myös itse Venäjän edustaja sai buuauksia, kun he pääsivät finaaliin.

Mistä tämä siis kertoo ja mitä on syntyneen oireen taustalla syinä?...

Olemme tänä vuonna siis joutuneet seuraamaan Ukraina-kriisin monivaiheista eskalaatiota Ukrainan itsensä poliittiseen romahtamiseen vakavin seurauksin, missä taustaosapuolina ovat voimakkaasti olleet sekä länsivallat että Venäjä. Venäjää on syytetty läntisessä valtamediassa erittäin järjestelmällisesti suorastaan kaikesta Ukraina-kriisiin liittyneestä, mutta me valveutuneet aktivistit olemme nähneet sen propagandan läpi oikeampaa todellisuutta, missä - toki ei täysin puhtaan - Venäjän sijaan läntiset valtapiirit ovat toimineet itse asiassa pääosallisina Ukrainan antihumaanisuuteen johtaneissa prosesseissa viime syksystä alkaneen eskalaatiokierteen aikana. 

En nyt selosta niitä asioita tässä läpi, vaan löydätte jo muutaman aikaisemman kirjoitukseni ko. aiheesta ja linkkikoosteitani muihin tilanteiden lähteisiin blogistani ja lisää sellaisia tulee myöhemminkin. Facebook-seinääni seuranneet ovat saaneet sitäkin enemmän ;)

Tuo geopolitiikan kokonaisuus on ollut joka tapauksessa vahva vaikuttaja länsimaisten ihmisten sosiaalisten ja yhteiskunnallisten reaktioiden viimeaikaisessa muodostumisessa ja läntinen valtamedia on manipuloinut sitä surutta ja erittäin häikäilemättömällä tavalla; tämän vaikutuksista nähtiin näissä euroviisuissa pikanttia oireilua! >> Suuri osa euroviisuyleisöstä osoitti Venäjän edustajan ja Venäjän mollaamisbuuauksella sen, että he ovat nielleet läntisen valtamedian Venäjä-vastaisen propagandakampanjan sitä kyseenalaistamatta. Miksi?...

Lisäksi on havaittava, että samaan aikaan Ukrainan viisuedustajaa (Maria Yaremchuk - Tick-Tock) sympatisoitiin ja hurrattiin euroviisuissa vastaavasti ylikorostetun paljon. Sekin kertoo siitä, kuinka läntisen valtamedian vaikutus on ollut aivopesuna hyvin suuri: Sen piilottamat viimeaikaiset sotarikokset ja väärinkäytökset länsieliitin itsensä alkuun masinoimana Ukrainan uusnatsiainesta sisältävässä nykyisessä vallankaappaushallinnossa eivät ole ko. euroviisuyleisön tiedossa - Jos olisivat olleet heidän tiedossa, niin Ukrainalle olisi buuattu kahta kauheammin! - Ja ansaitusti!

Mistä nämä sitten puolestaan kertovat ja mitä siinä voidaan todeta länsimaiden sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden / konstruktioiden suhteen?...

Eräs keskeinen sosiologinen polarisaation jakolinja on syntynyt tässä ajassamme valveutuneiden ja valveutumattomien ihmisten välille ja tämä länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelu on korostanut tätä erityisen paljon lisää tänä vuonna.

Sisällöllisesti siinä on jossain määrin läsnä valveutumattomien osalta liberaalisuus ja valveutuneiden osalta konservatiivisuus. Yksi yhteen nämä eivät tietenkään mene eivätkä ne ole tämän polarisaation ainoat sisältötekijät, mutta sitä on havaittavissa nimenomaan näissä länsi vs. Venäjä -asetelmissa normaalia enemmän - Venäjän uuskonservatismia haukutaan ja lännen liberaalisuutta ylevöitetään juuri etenkin niiden toimesta, jotka eivät ole olleet valmiita kunnolla näkemään länsimaiden omaa ylikatalaa luonnetta.

Mitä tarkoittaa se, että liberaalit voisivat olla valveutumattomia tai että valveutumattomuus sisältäisi liberalismia?... Tai vastaavasti, että valveutuminen olisi konservatiivisuutta tai konservatismi aiheuttaisi valveutumista? Vai onko sittenkään lähimainkaan näin?... Kuka on valveutunut ja kuka ei - Miksi? Pohdittavaa riittää varmasti pitkään...
  Jatketaan tällä: Seppo Oikkonen (Sepon Kuinka Karl Marx tavataan -blogi, jonka päivittämisen hän on lopettanut protestina länsimaiden surkealle keskustelu- ja muulle tilanteelle - Ilmeisesti tilanne olisi hyvin toivoton!...) on onnistuneesti kuvannut länsimaiden ajatushistoriallista nykyvaihetta siten, että aikalaisajattelussamme yksilö ja yksilön tarpeet ovat valtavasti ylikorostuneet ja siinä tietenkin kollektiivisten ja ryhmäpsykologisten yhteiskuntaominaisuuksien ja niiden ymmärtämisen kustannuksella - Kyse on siis ns. yli-individuaalista sokeudesta.

Eräs seuraus siitä on se, että länsimainen ihminen ei osaa ajatella kunnolla yhteishyvää ja kollektiivisia yhteiskuntarakenteita koskevia ja tuottavia seikkoja, kuten hyvinvointivaltion perusedellytyksiä sekä materiaalisen että henkissosiaalisen katsannon kautta. Lisäksi haittaamassa ovat siis samoissa ajatusharhoissa ryvettyneiden länsieliittitahojen taloususkonnolliset ja imperiaaliset intressit neofeodaalista yhteiskuntarappiota ja sodanlietsontaa aiheuttavina mekanismeina - Yli-individuaalisti sokea lännen eliittioligarkia on pakkomielteisen ideologinen laajentaakseen valtaansa maailmanherruudeksi ja Venäjä on sille este ja siis muka "vihollinen".

Tuo onkin vahvana osallisena tässä länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelussa, koska Venäjä on Putinin hallinnon alaisuudessa siirtynyt noudattamaan enenevässä määrin ortodoksikristillisiä ja siten konservatiivisia arvoja - Tämä on muodostanut polarisaation lännen liberalismin ja sen mukana kulkevien taloususkonto-imperiaalisten maailmanherruusintressien kanssa. Siksi nyt tämä geopolitiikan vastakkainasettelu lännen ja Venäjän välillä toimii kumpikin kumpaakin vahvistavana eskalaatiokierteenä...

Mitä on tämä lännen liberalismi? - Havaintoni mukaan kyse on mm. siitä, että tasa-arvon ja vapauden huumassaan länsi on liikaa unohtanut niiden seurana välttämättömän vastuun. Vastuu on mm. juuri sitä, että ymmärtää yhteiskunnallis-poliittisissa asioissa yhteishyvällisiä ja ryhmäpsykologisia seikkoja ja niiden hyväksi toimivia mekanismeja, rakenteita ja periaatteita. Vastuu on myös moraalin tuntemista ja käytäntöön laittamista.

Voimme siis nähdä, kuinka länsi on em. yli-individuaalissa sokeudessaan kadottanut kykyänsä tuottaa vastuullista yhteiskuntaa >> Länsimaiden monet yksilöt ylikorostavat tasa-arvon ja vapauden seikkoja niin paljon ja niin totaalisesti vain yksilöpersoonien kautta tulkiten, että emme enää kollektiiveina kunnolla tiedä, miten esim. vastuu liittyy vapauteen ja yhteishyvän luomiseen ryhmäpsykologisista ja kollektiivisista näkökulmista tarkasteltuna.

Entä mitä se Venäjän uusi konservatismi puolestaan on? - Havaintoni mukaan kyse on mm. siitä, että Putinin hallinto haluaa korostaa yhteiskunnallis-poliittisissa asioissa nimenomaan yhteishyvällisiä ja ryhmäpsykologisia seikkoja ja niiden hyväksi toimivia mekanismeja ja rakenteita valtion konservatismina - Totalitarismiako?... Yksilön oikeuksien diktatuurillista kaventamistako?...

Putinin hallinnon yksi ohjenuora tässä on tuo ortodoksikristillisyys, joka tuottaa tiettyä normimoraalista koodistoa em. yhteiskuntaperiaatteiden toteuttamiseksi - Sen ongelma voi toki olla se, että yksilön suhteen ajateltuna vapaus ja tasa-arvo olisivat uhattuna?...

Vai onko sittenkin "vain" kyse siitä, että Putinin hallinto haluaa tähdentää vastuuta länsimaita enemmän ja aivan sopivalla tavalla - Yksilöllä on yhteiskunnassa vastuu eikä vain pelkästään vapautta ja tasa-arvoa? Vain näiden kolmen avulla varmistuu yhteiskunnassa keskinäinen veljeys ja kollektiivisen hyvinvoinnin edellytykset optimaalisesti; kollektiivisen ja yksilöllisen yhteisvastuun ja jaetun vapauden vuoropuheluna - Eikö?...

Länsimaissa tuo yli-individuaalin sokeuden aiheuttama yhteiskunnallis-poliittinen ymmärtämättömyys on johtanut puolestaan siihen, että asiat ovat kutistuneet ihmisten mielissä pahentuvaan tahtiin pinnallisiksi ja syviä yhteyksiä näkemättömiksi ismi-pinnoiksi - Asioiden hyvyys tai pahuus ratkaistaan sellaisen mielen vallassa ylikorostuneesti symbolisen tunnistamisen kautta. Se ei kuitenkaan ole asioiden syvällistä ymmärtämistä, vaan siis lähinnä vain opillista päättelyä ismi-pinnoilla ja kunkin ideologian mukaiseen koodistoon suoraviivaisen kömpelösti tilanteiden ja ajatuksien sovittamista - Russofobia on juuri tällainen ilmiö hyvin korostuneesti.

Putinin hallinnon edustamassa normimoraalisessa yhteiskuntajärjestyksessä on kuitenkin myös ongelmia; nimittäin normimoraali saattaa sulkeutua liiaksi ryhmäsidonnaisuuteen vaatiessaan "normiensa" lihaksi tulemista, jolloin yhteiskuntamittakaavassa sen oireena valtion rooli voi tulla liian määrääväksi suhteessa yksilöihin ja yksilöiden kehittymiseen autonomisiksi aikuisiksi - Tämä totta kai on totalitarismia. Ja tämä on vaara, mistä Putinin hallintoa on toki tarkkailtava.

Normimoraalin sijaan optimaalisempi moraalin laji on ymmärtääkseni ns. omantunnon etiikka, jossa yksilöt valveutumisen ja yhteishyvän osallisena olemisensa ymmärtävinä sosiaalisina olentoina oppivat vapaaehtoisesti paremmin vastuun olemuksen vapauden ja tasa-arvon käsitteiden lisäksi. Normimoraali voi opettaa vapautta, tasa-arvoa ja vastuuta heikommin, ahdasmielisemmin ja määräävämmin ja se on toki aina ollut uskontoihin perustuvien tai uskonnoista inspiraatiota hakevien yhteiskuntien ongelma tavalla taikka toisella - Tässä tapauksessa siis myös Putinin hallinnon ongelma.

Tämä Venäjän sisäpoliittinen oma kasvukipuilunsa ei kuitenkaan vähennä länsimaiden omia äärivakavia ongelmia, vaan edelleen meidän on tajuttava mm. se, kuinka länsimaiden ääriliberaalinen ja yli-individuaalisti sokea moraalittomuus on ollut viime vuosina luonteeltaan paljon väkivaltaisempaa ja pahuudeltaan paljon syvempää kuin Venäjän kuitenkin siihen nähden paljon vähäpätöisemmät em. normimoraalin ongelmat - Liberalismi vapauttaa pahuuden lopulta valtoimenaan. Konservatismi sopivana annosteluna pitää pahuutta kurissa ja nuhteessa, mutta toki voi itse tulla pahaksi liiallisena.

Onhan selvää, että liian tiukat säännöt tukahduttavat, mutta vapaaehtoisempi kasvutila on luovempaa. Toki liian liberaali kasvutila sallii siis myös ne "rikkaruohot" liiallisena vitsauksena. Liberaaliutta ja konservatiivisuutta pitääkin siis ajatella saman janan vastapäinä ja ymmärtää siinä niiden kesken sopivan kompromissin edustavan optimaalia - Polarisaatiota tulee ehkäistä eikä edesauttaa!

Länsieliitti hyväuskoisine, sokeine ja ymmärtämättömine asiamiehineen on siis kuitenkin aiheuttanut toimillaan sellaista tuhoa, kärsimystä ja pahuutta "operaatioalueillaan" (Kuten lähiaikoina Kreikka, Libya, Syyria ja nyt Ukraina), että sitä ei voi edes verrata samalla asteikolla minkään muun Maapallolla tällä vuosisadalla havaitun kanssa - Länsieliitin moraalittomuuden seuraukset nimittäin ampuvat asteikosta yli ja muilla on siinä vain pieniä "jämäsijoja" - Tästäkin blogista löytyy siihen todisteeksi useiden satojen linkkien verran asiaa viimeisen 6 vuoden ajalta!

Miten tämä kaikki em. selvitys sitten liittyy tähän euroviisuhavainnollistukseen, jota haluan korostaa? 

Aloitetaan tästä: Euroviisut 2014 voittanut Itävallan edustaja Conchita Wurst muodostui näissä viisuissa monien länsimaisten ihmisten mielissä vapauden, yksilön ja tasa-arvon symboliksi - Ok, aivan hyvä juttu minunkin mielestäni. 

Tiettyyn rajaan saakka! - Nimittäin juuri tuon em. valossa ajateltuna monet länsimaiset ihmiset tunnistivat vain symbolisella ismi-pinnalla tämän Conchita Wurst -asian, mutta samalla ismi-pintapäättelyllään he myös tunnistivat symbolisesti sen muka pahimmaksi vastavoimaksi Venäjän konservatiivisuuden - Kömpelön ideologisesti eli siis russofobisesti ja siten samalla liberaali vs. konservatiivi -janalla viisuyleisö osallistui polarisaation eskaloimiseen.

Tässä euroviisutilanteessa Conchita Wurstista muodostui tuon symbolisen ismi-pinnan ponnahduslaudalta tämän länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelun tuoksinaan ase; tämä dragartisti itsekin laittoi heti ilkkuvaa ja uhmakasta viestiä Putinin hallinnolle voitettuaan ja osoitti siten ihan itsekin olevansa länsimaisen yli-individuaalin sokeuden ikeessä rujo ja vääristynyt symboli vihanpidon ja sodanlietsonnan aseena.

Se on yksi pikantti esimerkki siitä, kuinka länsiviihdekin on jo ääripoliittista propagandana ja se ei ole moraalista; se on juuri vastuuttomuutta vapauden ja tasa-arvon muokkaamisena sokean, ymmärtämättömän ja yli-individuaalisti sairaan länsimielen aseeksi ja juuri nyt vääristyneesti ja russofobisesti kuviteltua "Venäjä-vihollista" vastaan - Se on nykyisen geopolitiikan häikäilemätön ja antihumaani osa vaarallisena ajatteluvirheenä. 

Läntisen valtamedian geopoliittinen propaganda on lisäksi kärjistänyt tätä täysin irrationaalisiin ja seinähulluihin sfääreihin piilottamalla länsieliitin ja asiamiestensä omat em. moraalittomuutensa etenkin tässä länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelussa polttopisteenä olevien kohteiden (Syyria, Ukraina...) suhteen.

Siksi vain valtamediaa seuraavilta ja uskovilta jää havaitsematta tässä esittelemäni kokonaiskuva. Arviointivirheet tilanneanalyysiksi esim. juuri Ukraina-kriisin syistä ja tapahtumista muodostuvat siksi kauhistuttavan hurjiksi suurella osalla länsimaista väestöä. 

Kyse on siis ääritekopyhyydestäkin, kun otamme huomioon tuon Ukraina-kriisin paljastaman länsieliittimasinoinnin tässä länsi vs. Venäjä -kokonaisuudessa, kun läntisen valtamedian suulla samaan aikaan syytteitä kohdistetaan yksinomaan vain Venäjää kohtaan - Tämä jo sinälläänkin on sekä äärivalehtelevan propagandan merkki että pahuutta sairaasti projisoivan valtaliittoklikin ja valtamedian oire >> On mahdotonta, että kaikki kentällä tapahtuvat asiat monimutkaisessa geopoliittisessa systeemissä olisivat vain "vastapuolen" aiheuttamia.

Eli toisin sanoen läntinen valtamedia länsieliitin intressien hyväksi lausuu käsikirjoitettua sotasuunnitelmaa vailla yhteyttä todellisuuteen ja kompastuu siinä äärisuureen irrationaalisuuteen ja kaaoksen aiheuttamiseen sodan uhkaa lisäten!...

Siksi oli hyvin kurjaa katsoa kaiken tämän em. oireena, kuinka euroviisuyleisö yhtäältä niin vahvasti tuomitsi Venäjän ja sen sijaan sympatisoi Ukrainaa ymmärtämättä asioiden piilotettuja syväyhteyksellisiä osia ja uskomalla vain opillista ismi-pintapäättelyä edustavaa valtamedian tietoa ja suoranaista ääripropagandaa. Samalla ko. euroviisuyleisö otti hyvin tekopyhästi idolikseen muka vapauden ja tasa-arvon symbolin, jonka huumassa he sitten taantuivatkin moraalittomasti viha-aseen liputtajiksi ajatusharhojensa ja polarisaatiorappionsa ikeessä.

Miten siis valveutumattomuus ja valveutuneisuus ilmenevät tässä? - Voidaan havaita, että valveutumattomuus liittyy länsimaissa syvästi juuri yli-individuaalin sokeuden ylläpitämiin yhteiskunnallis-poliittisen ymmärtämisen puutteisiin ja vääristymiin etenkin ryhmäpsykologisella ja kollektiivisella tasolla. Ajattelu siis taantuu ismi-pinnoiksi ja hyvyyden / pahuuden tunnistaminen siten kömpelöityy ja totalitarisoituu. 

Siinä ismi-pintojen alla "salassa" tapahtuvaa (Kuten länsieliitin juonittelu- ja masinointitoimia) ei osata nähdä - pahimmillaan jopa osoitettaessakaan. Samalla ismi-pintojen alaiset yhteydet - vuorovaikutukset asioiden ja elementtien kesken kokonaisuuksien ymmärtämiseksi on hämärän peitossa, kun mieli askartelee ylikorostuneesti symbolisen ja opillisen pinta-aineiston kanssa metafyysisen ja koherentin ymmärtämisen kustannuksella.

Valveutumattomuus aiheuttaa siten irrationaalista vihaleireihin polarisoitumista yhteiskunta- ja geopolitiikkakriisien yhteydessä ja kriisien eskaloituessa se korostuu helposti lisää - Tätä on länsimaiden yli-individuaalisti sokea aikalaisajattelun sarka pahimmillaan ja se aiheuttaa siis viholliskuvan kapeutumista karikatyyreiksi ja palikkamaisiksi symboleiksi >> Putinin muka "tunnistaminen" demonina.

Lisäksi omat pelot / vihat projisoidaan samalla herkästi sijaiskohteisiin omien vikojen ja oman viallisen maailmankuvan suojelemiseksi tiedostamattakin eli symbolisella ismi-pinnalla tunnistettuun "viholliseen" on niin helppoa leimata syntipukkikarikatyyrin kaikki saasta. Asioiden tunnistaminen hyvinä / pahoina muodostuu siinä vähä-älyiseksi umpimielisyydeksi, jota läntinen valtamedia eskaloi parhaillaan havaittavalla tavalla vaarallisesti. 

Russofobien viimeaikainen reaktiovyyhti paljastaa juuri eräänlaisen alalajin tällaisesta valveutumattomuudesta - Mielen sokean pisteen, joka hallitsee ajattelun surkastumista siinä kohdassa. Olen joutunut pettymään siksi viime kuukausina moniin sellaisiin ihmisiin, jotka muutoin ovat hyvinkin fiksusti ajattelevia, mutta russofobeina taantuvat ajattelemaan korostetun tyhmästi tuossa em. rappiomoodissa - Pahimpien heidän kanssaan ei havaintoni mukaan voi edes keskustella mistään Venäjään liittyvästä eikä heitä voi siksi ottaa yhtään tosissaan.

Tässä nykyisessä geopoliittisessa kriisitilanteessa sellainen on siksi erittäin vaarallista valveutumattomuutta! Länsieliitin intressien toteuttajiksi tämänlaisista ihmisistä usein leivotaankin juuri niitä mainitsemiani "asiamiehiä", koska heitä voidaan reaktiivisesti käsitellä - manipuloida ko. sokeiden pisteidensä kautta toimimaan halutulla tavalla ilman, että he itse huomaavat siinä ns. mitään "kummallista" >> Nyt läntisessä valtamediassa on selkeä ja tarkoituksella manipuloitu tilaus russofobisille asiamiehille länsieliitin taloususkonnollis-imperiaalisten intressien hyväksi Venäjää vastaan. Euroviisuissa Conchita Wurstista tuli viihteen puolen vastaava "asiamies".

Kaikkein parasta valveutuneisuutta on mielestäni tässä tilanteessa sellainen, että ajattelu- ja toimintakapasiteettimme alkaisivat toimimaan meidän länsimaisten ihmisten mielissä ko. länsi vs. Venäjä -vastakkainasettelun polarisaatiota hillitsevällä ja jopa lakkauttavallakin tavalla - Se vaatii kuitenkin juuri sitä, että alamme ymmärtämään yli-individuaalin sokeutemme meille asettamat em. ansat ja puutteet, jotka ovat liian helppoa manipulaatiokenttää meitä yhteiskunnallispoliittisesti hallitsemaan pyrkiville länsieliitti-intresseille, kuten olen jo monta kertaa aikaisemminkin tuonut esille. 

Vaarallisin voima siinä mielessä ei siis ole Venäjä, vaan nimenomaan tähdellisesti omassa kulttuurissamme kytevä länsieliitin muodostama "varjohallinto" sitä varten valjastettuine asiamies- ja valtamediatoimijoineen! - Olemme tavallaan itse nyt omia vihollisiamme, mutta meidän on pystyttävä nyt havaitsemaan ja käsittelemään se kohtalo pois päiviltä emmekä saa alkaa projisoimaan sen suurta ongelmataakkaa sijaiskohdevihollisiksi ja vääriksi syntipukeiksi!...

Meidän on parannuttava itse ja itse palattava toteuttamaan länsimaisten arvojen parhaita piirteitä hyvinvointivaltioperiaatteiden toteuttamisena!...

Emme tarvitse siinä Venäjänkään mallia, vaan oman kulttuurimme perustoja ja periaatteita!...

Onko tämä länsi vs. Venäjä -polarisaatio jo saavuttanut liian leveän eskalaation, jotta voisimme em. tapaan parantua? Vai onko peruuttamaton raja vielä ylittämättä?!...

Meidän on tajuttava, että aniharvoin ääripäissä ja ääripolarisaatiossa on mitään hedelmällistä tai optimaalia! >> Ääripolarisaatio johtaa usein väkivaltaan ja tuhoon - Sotiin! Vastuu tällä hetkellä ko. ääripolarisaation poistamiseksi on erityisesti länsivalloilla, mutta toki puhteelle on kaikkien osallistuttava!

Meidän länsi-ihmisten on siksi katsottava itseämme peiliin tiukassa oppimiskatsannossa, koska olemme itse edesauttaneet puutteissamme, ymmärtämättömyydessämme, moraalittomuudessamme ja sokeudessamme liikaa mm. tätä polarisaatiorappiota länsi vs. Venäjä -eskalaation ollessa siitä vakavin esimerkki sitten Toisen maailmansodan!

Onko länsimaisista ihmisistä valveutumaan tässäkin ja monissa muissa kulttuurimme omissa rappioprosessikatsannoissa niin, että sivilisaatiomme turvaamiseksi saati edelleen kehittämiseksi riittävä kriittinen massa kollektiivista ymmärrystä voidaan saavuttaa?!...

Joissakin asioissa on ollut toki jo lupaavasti valveutumisen merkkejä, mutta etenkin täällä Suomessa Venäjään liittyvät ongelmat ovat vielä liian suuria näinä ajattelumme puutteina, jotta uskoisin ihan äkkiä siinä mitään lupaavaa tapahtuvan... Vai?! - Onko yli-individuaali sokeutemme liian mahdoton este ylitettäväksi tässäkin; aikalaisajattelumme lopullinen ansa?...


Lopuksi vielä lyhyitä huomioita itse tämän kerran euroviisuannista >>

The Vigilant Citizen -blogista on voinut lukea jo useiden vuosien ajan länsimaiden viihdeteollisuuden ongelmista osana länsieliitin manipulaatioalustaa; siellä on havainnollistettu mm. sitä, kuinka populaarikulttuurissamme musiikin, elokuvien, tv-ohjelmien ja muotiteollisuuden yhteydessä erilaisilla symboliikkakeinoilla promotoidaan länsieliittiä edesauttavia asioita - mm. ns. "Yksi silmä symboli" eli Horuksen silmä on esillä ehdollistamaan mm. sitä, että olemme poliisivaltion kiristymisessä valmiit alistumaan isoveljen tarkkailtavaksi - Viihteessä se toimii siis ehdollistajana ja asian "cooliksi" tekemisenä >> Tästä näissä viisuissa selkein esimerkki oli Romanian edustajan esitys (Paula Seling & Ovi - "Miracle") - Katsokaapa erityisesti esityksen puolivälin paikkeilla.

Romania menestyi näissä viisuissa yllättävän huonosti, vaikka kappaleensa oli kyllä varsin vetävä ja hiotulla tavalla trendikäs eli olisi voinut vedota paljon ihmisiin - Olisiko syynä tässä osaltaan sittenkin tuo liiankin päivänselvä "Illuminati-symboliikka", minkä monet ihmiset jo riittävän valveutuneina tunnistivat esityksessä ns. hämäräksi peliksi ja hylkäsivät siksi kappaleen... Hmmm. :)

Suosituimmista kappaleista voidaan todeta mm. seuraavaa >> Voittaja Itävalta (Conchita Wurst - Rise Like a Phoenix) otti esittäjäkseen siis huomiotaherättävän näköisen dragartistin, jonka laulu oli mahtipontinen ja melodramaattinen balladi ja siinä toki laadukas ja hieno ollen ikään kuin menneisyyden euroviisuballadeista camp-henkisesti terästetty versio. Nämä seikat vaikuttivat osaltaan suosioon.

Laulun sanoma kertoo hyljeksityn ja kaltoin kohdellun "erilaisen ihmisen" noususta "tuhkasta loistoon ja voittoon". Hyvä sanoma siis todellakin, mutta on hyvin ikävää, että tämä on nyt otettu poliittiseksi pelinappulaksi tähän länsi vs. Venäjä -vastakkainasetteluun jatkamaan ja entisestään kärjistämään lopultakin varsin turhaa polarisaatiota! Se paljastaa siis länsimaiden tekopyhyyden ja ajattelun taantuman piirteitä pikantisti. Laulun voitto oli siinä mielessä itsestään selvän odotettua - Siinä siis valmiiksi pedattua ja manipuloitua draamaa.

Kakkoseksi tullut Alankomaiden laulu (The Common Linnets - Calm After The Storm) oli muista radikaalisti poikkeavaa kaunista country- / folkpoppia, jonka sanoitus kertoo sydänsuruista ja rakastetun kaipuusta - Ilmeisesti se oli melkoisen suurelle osalle viisuyleisöä hyvällä tavalla samaistumisen ja toisaalta söpö piristyksen kohde ja siksi hieno seikka moniin muihin lauluihin verrattuna.

Kolmanneksi selviytyi Ruotsi, jonka esitys (Sanna Nielsen - Undo) oli tyypilliseen maan tapaan äärihiottua balladituotantoa ja siten jossain määrin kovapintaisen kylmää, vaikka laulun aihe olikin inhimillistä sydänsuruvalittelua - Kuitenkin laulun muutoin hyvä laatu ja tyypillisen euroviisumaisesti melodramaattinen tyylikkyys takasi ilmeisen menestymisen.

Neljänneksi tulleen Armenian esitys (Aram MP3 - Not Alone) oli puolestaan erikoinen sekoitus kahta tyyliä; kappaleen alussa oli vähäeleistä pianoballadia, mikä muuttui nostatuksen kautta viimeisten trendien mukaiseksi dancemusiikki-revittelyksi (dubstep) ja hetkeksi lopussa päättyy takaisin pianoballadiksi - Ilmeisesti rohkeus erilaisuuteen sillä tavalla oli monien mielestä miellyttävää ja kappaleen lyriikoissa tähdennetty lohdullinen sanoma yksin maailmantuskassa kulkeville oli huomiota herättävää lääkettä. Positiivinen esitys siis tämäkin ja menestyksensä on hieno asia.

Viidenneksi tuli Unkari (András Kállay-Saunders - Running); sen edustajan esitys oli Armenian biisin kanssa yllättävän paljon samaa sukua - Kappaleen säkeistöt olivat rauhallisia, mutta tuskaisan intensiivisiä lyriikoiden surullista tarinaa kertoen. Kertosäkeet puolestaan loihtivat esille viimeisten dancemusiikki-trendien mukaista irrottelua ja paahtoa - Ilmeisesti ensimmäistä kertaa viisujen historiassa Armenian tapaan drum and bass- / dubstep -tyylistä poljentoa.

Lopuksi viisujen tulostaulukosta voidaan katsella monia mielenkiintoisia asioita >> Kuten mm. sitä, että geopolitiikan tämän hetken pukarit Venäjä ja Ukraina sijoittuivat peräkanaa; Ukraina sijalle 6. ja Venäjä sijalle 7. 

Lisäksi voidaan havaita, että Ukraina antoi parhaat pisteensä Armenialle, Itävallalle ja Ruotsille. Venäjä antoi parhaat pisteensä myös Armenialle, mutta poikkeavasti myös Valko-Venäjälle ja Azerbaidžanille.

Ukraina antoi Venäjälle 4 pistettä, mutta Venäjä antoi Ukrainalle jopa 7 pistettä. Ukraina sai parhaat pisteensä (10) Azerbaidžanilta, Italialta ja Moldovalta. Venäjä sai parhaat pisteensä (12) Azerbaidžanilta ja Valko-Venäjältä - Ukrainan saamille näille pisteille hurrattiin pontevasti ja Venäjän saamille näille pisteille buuattiin rajusti.

Voittaja Itävalta sai täydet 12 pistettä seuraavilta mailta: Belgialta, Suomelta, Kreikalta, Irlannilta, Israelilta, Italialta, Portugalilta, Slovenialta, Espanjalta, Ruotsilta, Sveitsiltä, Alankomailta ja Iso-Britannialta - Esityksen suosio on siis erittäin keskittynyttä Länsi-Eurooppaan, Fennoskandiaan ja Välimerelle.

Toisaalta voittaja Itävalta ei saanut ollenkaan pisteitä tai sai vain yhden tai kaksi pistettä seuraavilta mailta: Armenialta, Azerbaidžanilta, Valko-Venäjältä, Montenegrolta, Puolalta ja San Marinolta - Esitys on siis erityisen hyljeksitty Itä-Euroopassa ja Neuvostoliittoon kuuluneissa valtioissa.

Mitä tämäkin kertoo?... Jääkööt se teidän ja meidän omissa oloissa jatkopohdittavaksi ;)

Tässä vielä linkkeinä erityiseen tarkasteluuni poimimani kaksi näiden viisujen kappaletta - Iso-Britannian edustaja (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Molly - Children Of The Universe (Euroviisut 2014)), joka selvisi finaalissa vain sijalle 17 ja Suomen edustaja (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Softengine - Something Better (Euroviisut 2014)), joka tuli sijalle 11.

Näistä tuo Mollyn kappale oli tyyliltään varsin paljon sukua Lorde-nimisen Uuden Seelannin "neo- Kate Bushin" tuotannolle, mikä on ollut maailmalla viime syksystä alkaen suuressa suosiossa. Ilmeisesti Mollyn kappale oli Lorden musiikkiin nähden vähän pliisu ja osaltaan siksi suosiota vähentävä seikka. Lisäksi se ilmeisesti muistutti liikaa viime vuoden voittajakappaletta (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Emmelie De Forest - Only Teardrops (Euroviisut 2013)).

Suomen Softengine-bändi muistuttaa puolestaan monia viimeisten 10 vuoden aikana suosiossa olleita Iso-Britannian bändejä, kuten Coldplay ja Muse. Softengine saikin parhaat pisteensä (6 ja 7) juuri Iso-Britannialta sekä myös Norjalta ja Ruotsilta, joissa maissa brittipop ja -rock on aina ollut erityisessä suosiossa.