Lievää takatalvea vielä parisen päivää; ensi viikolla huippulämmintä tiistaista alkaen ja poutaista kevään edetessä äärietuajassa ja kasvukauden alkaessa ennätysaikaisin (Päivitetty 2. kerran; lämpöaalto yhä vaisumpi ja kevään eteneminen yhä selvemmin ennakoitua hitaampaa!)

Blogikirjoittaminen on ollut taas hidasta, kun olen keskittynyt usean päivän ajan tällä kertaa tutkimaan netissä erilaisia artikkeleita lukemalla ja videoita katselemalla maailman tilannetta geopolitiikan kriittisessä käännekohdassa -- tässä kuitenkin palaan toisen kerran peräkkäin sää- ja luontoasioihin.

Kuten viime kertaisessa sääpäivityksessä ennustin, niin tämän viikon maanantaina 10.3.2025 oli Etelä-Suomessa viimeinen erittäin leuto päivä ennen parhaillaan menossa olevaa takatalvista vaihetta -- vaan eipä hätää varhaisesta / lämpimästä keväästä nauttiville, sillä tämä takatalvinen vaihe kestää vain tämän viikon ajan tai enää vain pari päivää, ja sitten ensi viikolla on tekemässä paluun ajankohtaan nähden erittäin lämmin kevätsää! 

Katsotaanpa siis säävaiheita ja -ennusteita seuraavaksi tarkemmin, ja tuttuun tyyliin Etelä-Suomen olosuhteisiin keskittyen: 

Viime viikon lopussa Etelä- ja Keski-Suomeen siis ulottui lounaasta matalapaineen sola, jonka mukana ulottui vielä viimeisen kerran täpärästi manner-Euroopan laajasta lämpöaallosta lämpöä eteläisimpään Suomeen, missä vaihtelevassa pilvisyydessä päivälämpötilat olivat enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä ja öisin oli sisämaassa selkeimpinä hetkinä lievää yöpakkasta ja muutoin yölämpötilatkin olivat plusasteilla.

Sitten tuona viime maanantaina tuossa matalapaineen solassa tapahtui voimistumista yhtäältä Keski-Suomessa ja toisaalta Puolan-Baltian suunnalla, missä Keski-Suomeen tuli lännestä sadealue ja siellä kylmän ilmamassan puolella satoi runsaasti uutta lunta ja paikoin jopa yli 10 cm:n verran -- Lapissa on ollut koko ajan pakkasilmamassaa kevättalviseen tapaan myös tämän viikon mittaan.

Etelä-Suomen sää oli maanantaina vielä siis leuto ja runsaspilvinen, missä liikkui vesikuuroja päivälämpötilan noustua vielä etelärannikon tuntumassa yli +5 asteen, mutta sisämaassa oli jo viileämpää edellispäiviin nähden. Illalla kylmää ilmaa edeltäviä lumi- ja räntäkuuroja esiintyi sisämaassa paikoitellen.

Tiistaiksi tämä matalapaineen sola siirtyi ja venyi Suomen itäpuolelle, jolloin yöllä tuli koko Etelä-Suomeen pohjoinen ilmavirtaus, ja Lapin kylmempi ilmamassa valtasi alan -- samalla kylmempää ilmaa virtasi laajemmassa tarkastelussa myös Britteinsaarten kautta Länsi-Eurooppaan, mutta vielä muutamaksi päiväksi laajasti Itä-Eurooppaan ja osaan Venäjän lounaisosia jäi tuota erittäin lämmintä ilmamassaa siellä jopa osin kesäisin lämpötiloin.

Täällä Etelä-Suomessa tämä kylmä ilmamassa vaikutti sitten tiistaina ja keskiviikkona siten, että pilvisyys oli vaihtelevaa runsaasta vähäiseen, tuulet olivat heikkoja-kohtalaisia ja Lappiin muodostui heikko korkeapaine pakkasilmamassassa: etelässä yölämpötilat asettuivat selvästi pakkaselle ja ti-ke yönä minimilämpötilat olivat sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä ja yleisesti pakkasella muutenkin. Päivälämpötilat olivat ti ja ke ajoittaisesta auringonpaisteesta huolimatta nollan vaiheilla ja hitusen plussaa oli vain etelärannikolla ja lounaiskolkassa.

Keskiviikkona illalla etelästä tuli sitten myös visuaalisesti takatalven tuntua, kun Baltiasta saapui Etelä-Suomeen lumisadealue, joka antoi 2 - 5 cm uutta lunta torstain aamuun mennessä. Lämpötilat olivat lumisateen aikana nollassa tai hitusen pakkasella -- Tämä sadealue syntyi, koska uusi matalapainesysteemi syntyi Länsi- ja Keski-Eurooppaan tulleen kylmän ilmamassan ja Itä-Eurooppaan vielä jääneen lämpimän ilmamassan rajalla, ja tämä systeemi on nyt liikkunut Suomen kaakkois- ja itäpuolitse pohjoiskoilliseen.

Torstaina kuitenkin lumisateet jäivät jo vaiheittain Suomen itäpuolelle ja Etelä-Suomi on jäänyt  kylmän ilmamassan puolelle; torstaina päivällä taivaalle jäi kuitenkin laajasti matalaa pilvikantta, joten aurinko ei juuri päässyt paistamaan ja siksi maksimilämpötilat jäivät yleisesti asteen pari pakkaselle. Illalla sää alkoi selkenemään vähitellen lännestä-luoteesta käsin.

Tänään perjantaina voimakas matalapaineen osakeskus on vielä liikkunut Suomen itäpuolella pohjois-koilliseen, jonka myötä yön ja aamun aikana pohjoistuuli voimistui selvästi, mutta toisaalta sää selkeni vähitellen iltapäiväksi jopa lähes kokonaan. Illalla on tullut kuitenkin luoteesta hajanaisia lumikuuroja. Yölämpötila oli selkeimmillä alueilla -5 ja -10 asteen välillä ja Keski-Suomea lähellä olevilla alueilla jopa -10 asteen kylmemmälläkin puolella. Päivälämpötila oli sisämaassa asteen-pari pakkasella ja etelärannikolla-lounaassa nollassa tai hitusen plussalla.

Jatkossa suursäätila alkaa muuttumaan aluksi siten, että Suomen itäpuolinen matalapaine kaikkoaa ja lännestä alkaa vahvistumaan korkeapainetta manner-Eurooppaan Britteinsaarten ja Pohjanmeren kautta. Samalla tänä viikonloppuna eli la-su yksi matalapaine siirtyy Norjanmereltä Lapin yli itäkaakkoon, ja se tuo aluksi huomiseksi lauantaiksi Etelä-Suomeen voimakkaan länsituulen mukana annoksen leudompaa ilmaa; yöllä on aluksi vähäpilvistä ja taas minimilämpötila voi olla -5 ja -10 asteen välillä, mutta päivällä pilvisyyden vähän lisääntyessä lämpötila kohoaa +2 ja +5 asteen välille; lounaassa paikoin reiluun +5 asteeseen.

Tuon matalapaineen jälkeen pääsee kuitenkin vielä yksi annos kylmää ilmaa pohjoisluoteesta koko Suomeen, jolloin kylmän rintaman ylityksessä la-su välisenä yönä Etelä-Suomeen tulee vielä lisää uutta lunta parisen senttiä; osa sateista voi olla aluksi räntää ja lounaassa vettäkin. Sitten sunnuntaina sää selkenee ja on päivällä vähäpilvistä, mutta voimakkaassa ja kylmässä luoteis-pohjoistuulessa päivälämpötila jää nollan vaiheille ja hitusen plussaa voi olla vain etelärannikolla ja lounaassa.

Sitten ensi viikolla odotetaan tuon manner-Eurooppaan lännestä sijoittuvan korkeapaineen voimistuvan valtavaksi ja sen myötä matalapaineet Atlantilta käsin joutuvat pohjoiselle reitille Norjanmeren ja osin Lapin yli itään ja koilliseen; tämän myötä yhtäältä aluksi Itä-Euroopan edellinen lämpöaalto kaikkoaa, kun korkeapaineen tulon edellä pohjoisesta eli Fennoskandiasta pääsee laajasti kylmää ilmaa sinne.

Toisaalta korkeapaineen mukana ja sitten sen länsireunalla ja em. Atlantin matalapaineiden syöttämänä etelästä pääsee erittäin lämmintä ilmaa laajasti Eurooppaan mukaan lukien myös Fennoskandia ja ilmeisesti ainakin ajoittain ihan koko Lappiakin myöten! -- tämän mukainen uusi lämpöaalto kehittyy jo alkuviikolla Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla huomattavasti, ja siitä alkaa päästä sitten tiistaina Suomeenkin ensimmäinen annos lämpöä lännen kautta kiertymällä.

Aluksi maanantaina vallitsee Suomessa kuitenkin vielä kylmä luoteis-pohjoisvirtaus, missä vähäpilvisessä Etelä-Suomessa yölämpötila on -5 ja -10 asteen välillä ja päivälämpötila on nollan vaiheilla idässä ja sisämaassa sekä lännessä ja etelärannikolla 0 ja +3 asteen välillä.

Tiistaina ja keskiviikkona yksi matalapainesysteemi siirtyy Lapin yli itään, jolloin sen eteläpuolella Föhn-ilmiön terästämänä Etelä- ja Keski-Suomeen pääsee jo hyvin leutoa ilmaa lännestä ja pilvisyys on vaihtelevaa ja ajoittain on vähäpilvisen / selkeän aurinkoista; leudon ilman tuloa edeltää ma-ti yönä ja aamuna heikon lumi- ja vesisadealueen ylitys lännestä itään. 

Tiistaina yöllä idässä voi olla vielä muutamia asteita pakkasta, mutta lännessä on jo nollakeliä / hitusen plussaa. Päivälämpötila on voimakkaassa länsituulessa jopa +5 ja +10 asteen välillä siten, että lännen-lounaan lumettomalla alueella saatetaan jo päästä paikoin +10 asteen paikkeillekin. Keskiviikkona länsituuli on heikompaa ja lämpötilat ovat lähes samat kuin tiistaina; yölämpötila on nollan vaiheilla ja paikoin plussalla ja +10 asteen ylitykset saattavat olla tiistaita yleisempiä päivällä, jos aurinko paistaa hyvin.

Sitten loppuviikolla on odotettavissa lämpöaallon voimistumista edelleen! -- se tapahtunee siten, kun tuo manner-Euroopan korkeapaine voimistuu ja siirtyy vähän idemmäksi, jolloin sen länsireunalla entistä lämpimämpi etelä-lounaisvirtaus pääsee muodostumaan Länsi- ja Keski-Euroopasta Fennoskandiaan, ja samalla Itä-Eurooppakin ja suuri osa Länsi-Venäjästäkin taas lämpenee kunnolla; itse asiassa laajasti manner-Euroopassa alkavat yleistymään jopa +20 asteen ylitykset.

Täällä Etelä-Suomessa jatkuu vähäpilvisen aurinkoinen sää to-su välisen ajan, joskin ajoittaiset pilvilauttailut voivat olla silti mahdollisia välillä, ja ilmamassan lämmetessä ja kostuessa ilman utuisuus voi hiljalleen lisääntyä.

To-su välillä Etelä-Suomeen on odotettavissa ajankohtaan nähden poikkeuksellista lämpöä, kun päivälämpötilat alkavat olemaan päivä päivältä yhä enemmän ja yhä laajemmalla alueella +10 ja +15 asteen välillä; joissakin ennustemalleissa olisi mahdollisuuksia jopa ennätyksellisiin +15 asteen ylityksiinkin, koska lumeton alue alkaa kattamaan silloin jo niin laajaa aluetta Keski-Suomea myöten edesauttaen moista huippulämpöä!... 

Yölämpötilat ovat heikkotuulisissa vaiheissa nollassa tai hitusen plussalla ja hallaa / paikoin lievää yöpakkasta saattaa olla vain mantereisimmilla pienilmastopaikoilla; tuulisemmissa vaiheissa yölämpötilatkin ovat useita asteita plussalla minimissäänkin!...

Ja tosiaan näillä näkymin lämpöaallosta tulisi koko Lappiin saakka usean plusasteen lumensulatuskelejä ainakin ajoittain.

Tämä huippulämpö saattaa jatkua vielä seuraavankin viikon alussa ainakin Etelä-Suomessa, mutta toisaalta merkkejä on yhtäältä sään epävakaistumisesta lännestä alkaen, jonka myötä huippulämpö sitten kaikkoaisi vaiheittain...

Toisaalta peliin saattaa puuttua myös se, kun parhaillaan on jo tapahtunut SSW-tilanteen myötä stratosfäärin polaaripyörteen hajoaminen ja Pohjoisnavalta pois paikoiltaan siirtyminen (itse asiassa vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että polaaripyörteen kokonaan katoaminen tapahtuu tämän myötä jo lopullisesti kesäksi n. kuukauden etuajassa parin seuraavan viikon aikana), jolloin odotellaan maaliskuun lopussa sen vaikutusta troposfäärin säähän; yksi vaihtoehto vaikutuksissa olisi korkeapaineen muodostuminen Jäämerelle, joka yhtäältä työntäisi matalapaineita eteläisemmälle reitille Atlantilta Eurooppaan tai se voisi ulottaa selännettä jonnekin suuntaan etelään...

Näissä merkeissä siis odotellaan kuitenkin kaikkein tähdellisimmin ensin tuota ensi viikon huippuluokan lämpöaaltoa, ja voin tehdä vielä yhden päivityksen alle ensi viikon alussa tarkentamaan sen lämmön luonnetta ja mahdollista kestoa seuraavalle viikollekin...

Seuraavaksi luontoseurantaosioon, jossa onkin monta tarkasteltavaa asiaa Etelä-Suomessa edellisen lämpöaallon, tämän menossa olevan takatalven sekä viimein tuon ensi viikon uuden lämpöaallon tiimoilta:

Edellinen lämpöaalto tämän viikon maanantaihin mennessä ehti sulattaa lumet Etelä-Suomesta niin, että osa kaakonkulman-Kymenlaakson eteläosista, Uusimaa lähes kokonaan, Varsinais-Suomi ja Satakunta tulivat kokonaan lumettomiksi. Pirkanmaa, Kanta-Häme, osa Päijät-Hämeestä ja osa kaakkois-osan sisämaasta sulivat lähes lumettomiksi niin, että siellä lunta jäi enää vain laikuittain metsiin, varjopaikoille ja lumenkinostumapaikoille. 

Yhtenäisen lumipeitteen rajaksi muodostui noin Vaasan pohjoispuolelta Tampereen itäpuolitse Lahden tienoon kautta Lappeenrannan seudulle oleva vyöhyke, jonka koillis-itäpuolelle jäi vielä vanhaa jäistä ja kovaa lumihankea monin paikoin 10 - 30 cm:n syvyyksin, mutta sielläkin sula-aukoille sulaneena.

Routa alkoi myös sulaa lumettomaksi muodostuneilla alueilla niin, että se suli jo vaihteleville sulakohdille ja auringonpaahdepaikoilla muodostui etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa jo kokonaan roudattomia kohtia.

Vesistöjäiden osalta edellinen lämpöaalto alkoi sulattaa merkittävästi myös järvi- ja merijäitä; järvissä jäiden paksuuksista lähti jo 10 - 20 cm pois, joten lähinnä vain 10 - 30 cm jäi jäljelle osittain jo haurasta ja vetistä jäätä; tällä kertaa jäiden hauraudesta kertoi jo osaltaan se, kun jäiden päällä ei enää ollut plussakelivaiheessa peilimäistä vesikerrosta aikaisemman talvileutouden tapaan, vaan jäät olivat mattamaisempia ja loskaisempia pinnoiltaan. Virtapaikoilla joet mukaan lukien muodostui laajoja ja kokonaankin jäättömiä alueita.

Eteläisillä merialueilla rannikoiden sekä sisäsaaristojen ja sisälahtien alueilla olleet jäät alkoivat sulaa siten, että tämän viikon alkuun mennessä niistä oli jäljellä enää lähinnä ajojää- ja loskalauttoja. Monin paikoin muodostui jopa jäättömiäkin alueita. Perämerellekin muodostui laaja jäätön alue ulapallensa.

Tämä parhaillaan menossa oleva takatalvinen vaihe on vaikuttanut noihin em. elementteihin muokkaamalla niistä vähän aikaisempaa talvisempia seuraavasti; 

Uutta lunta saatiin siis lähes koko Etelä-Suomeen eiliseksi torstaiksi 2 - 5 cm, ja monin paikoin runsaimmat lumimäärät olivat etelärannikon tuntumassa ja kaakossa. Kuitenkin jo eilen torstaina kävi alkukeväinen vaihe jo sillä tavalla esille, kun runsaspilvisessäkin tilanteessa Aurinko lämmitti jopa pilvien läpikin mm. asfaltteja lievässä pakkasessa niin, että lumi suli niiden pinnoilta pois. 

Tänään perjantaina puolestaan tuo uusi lumi suli helposti pois auringonpaahdepaikoilta pois sään oltua selkeää; mm. etelärinteet ja -luiskat sulivat jo paljaiksi -- huomenna lauantaina leudommassa säässä tämä uusi lumi sulaa sitten jo muutenkin lähes kokonaan jo pois. Toisaalta tuon em. la-su välisen yön lumisade tuo vielä sen parisen senttiä uutta lunta takaisinkin monin paikoin etenkin sisämaassa.

Viime öiden yöpakkaset ovat palauttaneet routaa pari-kolme senttiä jo sulaneillekin paikoille, mutta toisaalta auringonpaahdekohdilla esim. tänään selkeässä säässä sulamistakin on taas tapahtunut.

Myös vesistöjäät ovat olleet aikaisempaa hitusen jäisempiä ja vanhat jäät aamuisin aikaisempaa kovempia; kuitenkaan virtapaikoilla ei ole muodostunut enää merkittävästi uutta jäätä pientä jäähilettä lukuun ottamatta, ja joet ovat pysyneet jo kokonaan jäistä vapaina. Samoin eteläisillä merialueilla uuden jään muodostus on ollut korkeintaan vain hyvin vähäistä sisälahdissa ja sisäsaaristoissa tyvenissä kohdissa. Toisaalta Perämerellä ulapallensa on muodostunut uusi jääkenttä, joten siellä koko alue on taas uudestaan umpijäässä.

Tuo ensi viikon huippuluokan lämpöaalto onkin sitten todella merkittävä kaiken jään, roudan ja lumen sulattaja! -- kaikki uusi ja kuohkea lumi sulaa tietenkin jo heti tiistaina kokonaan pois, ja sitten em. vanhat lumet jatkavat sulamistaan nopeasti niin, että ensi viikon sunnuntaihin mennessä kokonaan lumetonta on todennäköisesti jo tuolle em. Vaasan pohjoispuolelta Tampereen itäpuolitse Lahden tienoon kautta Lappeenrannan seudulle olevalle vyöhykkeelle saakka, ja sen koillis-itäpuolellakin sulaminen etenee niin, että vain metsiin, varjopaikoille ja lumenkinostumakohdille voi vielä jäädä pientä laikullista lunta.

Tuon em. vyöhykkeen lounais-länsipuolella lumet ovat jo joka tapauksessa niin paljon sulaneet pois, että sille alueelle ei enää tule merkittäviä sulamisvesiä, ja siten sillä alueella mm. jokivirtaamat pysyvät ensi viikon lämpöaallossa jo tasaisen normaaleina. Sen sijaan tuon em. vyöhykkeen koillis-itäpuolella sulamistulvia voi tulla ensi viikolla jonkin verran.

Huippuetuaikainen ja ajankohtaan nähden äärivoimakas lumisulaminen tarkoittaa myös sitä, että keinolumetetut hiihtoladut yms. talviliikunnan alueet uhkaavat myös sulaa hyvin ennenaikaisesti "käsiin" ensi viikolla, ja sama koskee myös Lahdessa Salpausselän talviliikunta-aluetta, missä juurikin ensi viikon lopulle ajoitetut Salpausselän kisat saattavat joutua ko. lumisulamisen takia erityisiin vaikeuksiin ja jopa peruutusuhan alle ennen näkemättömästi!...

Routa sulaa jo nyt valmiiksi vanhasta lumesta kokonaan sulaneilla alueilla kokonaan tai lähes kokonaan ensi viikon sunnuntaihin mennessä, ja tuon em. vyöhykkeen koillis-itäpuolellakin ainakin osittain kokonaan sulakohdille -- näin ollen maaperä muuttuu kasvukautta vastaanottavaiseksi erittäin hämmästyttävän etuaikaisesti hyvin laajalla alueella jo näin maaliskuun lopulla!

Myös vesistöjäiden kokonaan lähtemistä ja poissulamista alkaa tapahtumaan sekä järvissä että eteläisillä merialueilla hämmästyttävän etuaikaisesti, joskin ensi viikon sunnuntaihin mennessä aivan kaikki jäät eivät taida vielä ehtiä katoamaan kokonaan...

Mutta kokonaan jäättömäksi muodostuvilla vesistöalueilla voidaankin sitten odottaa jo myös yhtä hämmästyttävästi pintavesien lämpenemisen alkamista 0 ja +5 asteen välillä, ja varsinkin auringonpaisteen ollessa vähäpilvisissä vaiheissa jo niin hyvää teholtaan -- onhan Kevätpäiväntasauskin tulossa jo ensi viikon torstaina 20.3.

Lumettomuus, roudattomuus ja jäättömyys alkavat siten ensi viikolla mahdollistamaan myös hämmästyttävän etuaikaisesti kasvukauden alkamista, ja itse asiassa kasvukauden alkamisesta saatiin jo hieman esimakua tuossa edellisessä lämpöaallossa, koska sen aikana pähkinäpensaiden (Corylus avellana) kukinta voimistui ja leppien (Alnus sp.) kukinta saatiin alkuun monin paikoin etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Tämä takatalvinen vaihe on nyt hidastuttanut näiden kukinnan etenemistä (kukkivat norkot ovat selvinneet pääasiassa hyvin viime öiden pakkasista), mutta ensi viikon tuollainen huippuvoimakas lämpöaalto saa niiden kukinnan voimistumaan jopa jo huippuunsa ja kukinta-alue laajenee lepillä jo kaikkialle Etelä-Suomeen ja osin Keski-Suomen puolellekin.

Haapojen (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) norkkoalut eli "kissat" kasvoivat jo myös ajankohtaan nähden normaalia isommiksi tuossa edellisessä lämpöaallossa, ja nyt niiden kasvu on ollut tietenkin pysähtynyttä tässä takatalvessa -- ensi viikon huippulämmössä niiden kasvu jatkuu, ja saattaa olla sen viikon sunnuntaihin mennessä olla kuin ollakin edessä lämpimillä kasvupaikoilla niiden varsinaisen kukinnan alkuun pääsyäkin; se olisi todella erikoista ja maaliskuussa sellaista on tapahtunut elämäni aikana vain kerran aikaisemmin vuonna 2007, kun silloin oli ennätyslämmin maaliskuu! Nyt olisi siis vastaavaa tulossa toisen kerran...

Myös muutamilla muilla varhain kevääseen heräämistä tekevillä kasveilla esiintyi hieman ensikasvun oireita tuossa edellisessä lämpöaallossa; esim. tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) ja pikkuherukan eli lamoherukan (Ribes glandulosum) silmut turposivat hitusen -- ensi viikolla niiden turpoaminen jatkuu, ja lämpimillä paikoilla ainakin pikkuherukka saattaa jo puhkaista silmuistaan vihreää esille sunnuntaihin mennessä.

Puistojen ja puutarhojen nurmikot olivat lumettomilla alueilla tuon edellisen lämpöaallon aikana edelleen hitusen vihreitä, joten koko talvi huippuleutona ei pystynyt kellastuttamaan nurmikoita aivan täysin tällä kertaa -- ensi viikolla roudankin jo sulaessa kokonaan voidaan odottaa etenkin auringonpaahdepaikoilta alkaen myös hämmästyttävästi jo nurmikoiden kasvun ja vihertymisen alkamista.

Samoin maaseudulla peltoviljelyssä voidaan odotella jo rukiin ja syysvehnän oraiden kasvuun lähtöä ja uudestaan vihertymistä talven aikana kellastuneilta osiltaan.

Myös sipulikasvit alkavat heräämään yhä enemmän puistoissa ja puutarhoissa; hieman jo edellisen lämpöaallon aikana niiden kasvua näkyi, mutta ensi viikolla voidaan odottaa mm. lumikellojen (Galanthus nivalis) kukintahuipentumaa ja narsissien (Narcissus sp.) versojen esille työntymistä kunnolla. Luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukintaa alkaa näkymään yleisesti. 

Kasviviljelyyn liittyen voidaan todeta jo myös se, että roudan sulettua kokonaan alkaa jo maaperän kuivuminen myös erittäin etuaikaisesti. Samoin roudan kokonaan sulaminen lieventää myös hyvin etuaikaisesti ainavihantien kasvilajien paahdeongelmia, joten esim. alppiruusuilla (Rhododendron sp.) olosuhteet muuttuvat ajankohtaan nähden erittäin hyviksi, ja eipä niillä koko talvenakaan ole ollut kovin vaikeaa muutoinkaan.

Eli odotettavissa on maaliskuun lopulle kevään jopa ennätysmäistä etenemistä etuajassa vuoden 2007 maaliskuun tapaan, joten erittäin mielenkiintoisiksi ovat säät ja luonto-olosuhteet käymässä täällä Suomessa!

Mainittakoon vielä tähän lopuksi se, että Yhdysvalloissakin on tänään ja koko viikonlopun ajan tavanomaisesta paljon poikkeavaa, koska siellä on alkanut keski-, kaakkois- ja itäosissa kolmen päivän myrsky- ja rajuilmaepisodi, jossa on tulossa mm. derecho, voimakas tornadosarja kahdelle päivälle, jättirakeita ja muutenkin monenlaisia myrskyvaikutuksia erittäin tuhoisasti! -- tässä on kolme YouTube-kanavaa sikäläisiltä somemeteorologeilta, joista pääsette valitsemaan mm. livestriimejä näistä kolmen päivän rajuilmavaiheista: Ryan Hall, Y'all, Max Velocity - Severe Weather Center ja Reed Timmer.

Päivitys 17.3.2025 klo. 21:50:

Nyt on siis maanantai ja on aika päivittää uusimmat tiedot tämän alkaneen viikon aikana kehittyvästä lämpöaallosta, joka on ollut odotettavissa jo monta päivää -- nyt näyttää siltä, että lämpöaalto kehittyy aikaisempaa arviota hitaammin ja hieman vaisummin, missä alkuun ti-pe välillä Pohjois-Suomi jää vielä paljolti lämpöaallosta sivuun ja lähinnä vain Etelä- ja osin Keski-Suomi pääsevät nauttimaan tästä normaalia voimakkaammasta kevätlämmöstä jo huomisesta tiistaista alkaen; viikonloppuna on sitten odotettavissa lämmön voimistumista koko maassa.

Syynä tähän muutokseen on suursäätilallisesti yhtäältä se, kun ensin ti-ke aikana Lapin yli itään siirtyvä voimakas matalapaine on sen verran eteläisempi ja voimakkaampi aikaisempaan ennusteeseen nähden, jolloin sen perässä tulee vielä etenkin Pohjois-Suomeen kylmää ilmaa luoteesta.

Toisaalta tuon jälkeen to-pe hyvin lämpimän lounaisvirtauksen kehitys on heikkotuulisempaa Länsi-Euroopasta Fennoskandiaan kuin aikaisemmassa ennustearviossa näytti, ja lisäksi tuossa vaiheessa mukaan liittyy oman korkeapaineen keskuksen kehitys Etelä-Skandinaviasta Etelä-Suomeen ja Baltiaan, jolloin lämmin virtaus joutuu ikään kuin kiertelemään sen ympäri eikä pääse vaikuttamaan heti aivan suoraan Suomeen. 

Kuitenkin sitten viikonloppuna ja seuraavan viikon alussa tuo korkeapaine sijoittuu laajempana korkeapaineena Suomen itä-kaakkoispuolelle, jolloin lämpöaalto pääsee muodostumaan kunnolla Fennoskandiaan manner-Eurooppaankin laajasti kehittyvästä lämpöaallosta etelävirtauksen muodossa -- siinä vaiheessa Lappikin alkaa lämmetä kunnolla.

Tänään maanantaina ensimmäinen annos leudompaa ilmaa on alkanut virrata länsiluoteesta Etelä-Suomeen runsaamman pilvisyyden ja hajanaisten lumi-, räntä- ja tihkusateiden kera lämpötilan noustua yön -5 ja -10 asteen väliltä hitusen plussalle tai nollan vaiheille.

Huomenna tiistaina tuo em. voimakas matalapaine alkaa siirtymään Norjanmereltä kohti talvista Lappia, jonne tulee siitä lumipyryä. Etelä-Suomeen puolestaan tulee Föhn-tuulen mukana entistä leudompaa ilmaa, jolloin vaihtelevan runsaassa pilvisyydessä ja yön heikkojen räntäsateiden jälkeen lämpötila kohoaa yön nollan vaiheilta päivän +5 asteen vaiheille ja lounaassa-lännessä yli +5 asteenkin.

Ti-ke välisenä yönä Föhn-virtaus on Etelä-Suomessa voimakkaimmillaan, jolloin voimakas länsituuli pitää yölämpötilat jopa +2 ja +5 asteen välillä pilvisyyden ollessa vaihtelevaa ja vähenemään päin.

Keskiviikkona tuon em. matalapaineen jälkeen tuuli kääntyy enemmän luoteeseen ja heikkenee, jolloin vähän viileämpää ja kuivempaa ilmaa pääsee myös Etelä-Suomeen; pilvisyys on vähäistä ja leudon yön jälkeen päivän auringonpaisteessa lämpötila kohoaa toki etelässä reiluun +5 asteeseen etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa, joten ihan mukavan keväinen päivä on siitä tulossa.

Sitten to-pe aikana tuo lännestä käsin muodostuva korkeapaine siirtyy vähitellen heikkotuulisissa oloissa Etelä-Suomen päälle ja yli, jolloin yöt ovat ti-ke välistä yötä kylmempiä, mutta päivisin lämpöaalto alkaa voimistumaan vähitellen -- pilvisyys voi olla vaihtelevaa ja ajoittain runsastakin, mutta pääasiassa vähäpilvisen aurinkoista on odotettavissa, missä yölämpötilat ovat nollan vaiheilla tai hitusen pakkasella pilvisyyden mukaan, ja päivälämpötilat ovat +5 ja +10 asteen välillä siten, että pe on vähän to lämpimämpää.

Sitten la-su aikana etelävirtaus pääsee muodostumaan myös Etelä-Suomeen ja lämpöaallon voimistuminen alkaa näkymään sekä yö- että päivälämpötiloissa! -- vähäpilvisen aurinkoinen sää on pääosassa, joskin etelävirtauksen kostuminen voi lisätä ilmamassaan utua. Yöt alkavat lämpenemään plusasteille ja päivälämpötiloissa aletaan pääsemään yhä enemmän yli +10 asteen.

Näillä näkymin lämpöaallon huipennus on odotettavissa seuraavan viikon puolella maanantaina, ennen kuin etelän ja lännen väliltä olisi tulossa epävakaisempaa ja matalapaineen uhkaa; vähän viileämpi ja ajoittain sateinen (yhä plusasteista johtuen vesisateita eikä takatalven uhkaa) sää vallitsisi sitten pari-kolme päivää sen viikon puolella, mutta sitten ennustemalleissa olisi näkyvissä korkeapaineen uudestaan voimistumista Suomen itä-kaakkoispuolella, jolloin olisi mahdollista lämpöaallon palaaminen, ja jopa entistäkin voimakkaampana...

Näissä merkeissä kevät siis etenee joka tapauksessa Etelä-Suomessa huomattavan isossa etuajassa tavanomaiseen nähden mm. kasvillisuuden kevääseen heräämisen katsannossa tällä viikolla, vaikka lämpöaalto ei olekaan nyt aivan hurjimpien ennusteiden veroinen enää.

Tuota seuraavan viikon lämpöaallon uudistumista pitääkin sitten tarkastella vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, mutta todettakoon tässä vaiheessa jo se, miten se ehkä saattaa liittyä stratosfäärin polaaripyörteen jo tapahtuneeseen hajoamiseen: nimittäin jatkossa stratosfäärin tilanne muodostuu entistäkin erikoisemmaksi ajankohtaan nähden, jossa ko. polaaripyörteen tilalle muodostuu voimakas päinvastainen pyörre, jossa virtaus pyörii idästä länteen laajalla alueella.

Yksi sen vaikutus voisi siis ollakin troposfääriin se, että keskileveysasteille (kuten Eurooppaan ja Venäjälle) muodostuisi isoja blokkikorkeapaineita, ja sellaisen sijoittuminen sopivasti Itä-Eurooppaan, Venäjälle ja osin Fennoskandiaan tarkoittaisi tähän vuodenaikaan ja erityisesti Kevätpäiväntasauksen jälkeen jo tiettyä erikoissäätä Suomeen >> Erittäin lämmintä suursäätilaa ja siten poikkeuksellisen / ennätyksellisen korkeita lämpötiloja! -- ja tästähän on jo ennustemalleissa vihiä tuolle maaliskuun viimeiselle viikolle ja edelleen myös huhtikuun puolelle saakka; siksi erittäin korostuneella mielenkiinnolla odotan, miten tulee käymään!...

Tähän päivityksen lopuksi vielä koostetietoa siitä em. Yhdysvalloissa viikonloppuna tapahtuneesta rajuilma- ja tornadoepisodista Ryan Hallin medioista: Fb-julkaisunsa ja YouTube-kanavaltaan uusin ennustevideonsa.

Päivitys 21.3.2025 klo. 20:20:

Teen poikkeuksellisesti vielä yhden päivityksen tähän kohtaan, koska tämän viikonlopun lämpöaalto on edelleen sen verran selvästi vaisumpi, ja kerron tässä sille syyn ja katsotaan myös vielä viimeisimmät tiedot lämpötiloista viikonlopulle. Samalla maistiaisena kerron vielä ensi viikon eli maaliskuun viimeisen kokonaisen viikon säästä alustavia tietoja.

Tuo edellisessä päivityksessä mainittu Etelä-Skandinaviasta Etelä-Suomen ja Baltian yli itään Venäjälle siirtyvä korkeapaine on ollut nyt yhä voimakkaampi kuin aikaisemmissa ennusteissa näytti. 

Siksi tänään perjantaina sen nyt lähestyttyä lännestä Etelä-Suomeen, on sen etupuolella Lapista päässyt kylmää ilmaa ko. alueelle, ja jatkossa huomenna lauantaina ja sunnuntaina korkeapaineen edelleen voimistuessa se pitää alueellaan tuota kylmää ilmaa eikä länsipuolelta manner-Euroopan lämpöaallosta kaartuva lämpimämpi ilmamassa pääse kunnolla Suomeen tai pääsee vain vähän. Tosin kauempaa lännestä Lappiin kiertyy lounais-länsituulen muodossa paljon aikaisempaa leudompaa ilmaa, joten sinne koittaa keväistä suojasäätä etenkin päivälämpötiloissa pariksi päiväksi.

Täällä Etelä-Suomessa tuon kylmemmän tilanteen nyt varmistuttua jo tänään päivälämpötila jäi selkeästä säästä ja voimakkaasta auringonpaisteesta huolimatta vain +5 asteen vaiheille, ja lähinnä vain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa päästiin selvemmin yli +5 asteen pohjois-koillistuulen tunnuttua kylmältä. 

Tuon korkeapaineen keskus on ensi yönä ja vielä osittain huomenna lauantaina Etelä-Suomen päällä, joten tuulet tyyntyvät ja se tietää kylmää pe-la välistä yötä; minimilämpötilat ovat -5 asteen vaiheilla ja idän sisämaassa vielä osittain lumisella alueella voi olla -10 asteen tienoilla olevat kylmyydetkin mahdollisia. Sää jatkuu koko ajan selkeänä, joten huomenna Aurinko toki lämmittää ja vähitellen lännestä käsin ilmamassa on hitaasti lämpenemässä etelätuulten viritessä, joten huomenna tätä päivää hieman laajemmalla alueella länsipainotteisesti päästään +5 ja +9 asteen välille.

Sunnuntaina selkeä sää jatkuu edelleen mutta etelätuulet ovat vähitellen voimistumassa. Yölämpötilat ovat edelleen pakkasella koko alueella, mutta edeltävään yöhön nähden hieman miedommissa -2 ja -5 asteen välisissä lukemissa, ja päivälämpötila nousee yhä paremmin +5 ja +10 asteen välille; vain lounais-länsiosan lumettomalla alueella sisämaassa voi olla paikoin mahdollista ylittää +10 astetta.

Sitten maanantaina Puolasta käsin Baltiaan saapuva matalapaine alkaa vaikuttaa myös Etelä-Suomen säähän: etelävirtaus ei ehdi kunnolla lämmetä täällä ennen sen tuloa, joten siihen liittyvä Baltiasta nouseva sadealue voi sisältää vesisateen lisäksi jopa räntää / märkää lunta paikoin tai ajoittain, koska lämpötilat jäävät 0 ja +5 asteen välille runsaassa pilvisyydessä koko päiväksi, ja paikoin sateessa voidaan siis olla lähellä nollaakin -- sade ei näytä olevan kuitenkaan merkittävän runsasta, joten mahdolliset paikalliset lumipeitteet eivät liene senttiä-paria kummempia, jos niitä edes muodostuu, ja seuraavana päivänä ne joka tapauksessa sulavat nopeasti pois...

Ensi viikon ti-to välillä on sitten vuorossa Etelä-Suomeen lievästi epävakainen ja lämpimähkö vaihe, jossa tuo em. matalapaine siirtyy heikkona jonomuodostelmana Suomen yli koilliseen, missä sää on vaihtelevapilvistä, tuulet varsin heikkoja ja enimmäkseen etelän ja lännen väliltä ja kuurosateille (lähinnä vain vettä päivisin, mutta yöaikaan myös räntää) voi olla ajoittain mahdollisuuksia; yölämpötilat ovat nollan tienoilla ja päivälämpötilat +5 asteen vaiheilla ja aurinkoisimmilla hetkillä +5 ja +9 asteen välillä.

Kuten jo edellisessä päivityksessä uumoilin, niin Venäjällä voi sitten ensi viikon lopulla voimistua korkeapaine sen verran vahvasti, ja kun lännessä vaikuttaa matalapaine siinä vaiheessa, niin näiden välissä saattaa Suomeen muodostua Itä-Euroopasta hyvin lämmin etelä-kaakkoisvirtaus -- eli siinä vaiheessa olisi muodostumassa todella kunnollinen lämpöaalto maahamme...

Tarkastellaan sitä ja sen mahdollisuutta tarkemmin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, jonka julkaisen todennäköisesti ensi maanantaina -- näissä merkeissä siis tämän viikonlopun lämpö jää ennakoitua selvästi vaisummaksi, joten tässä nähdään, miten edellä kuvatulla tavalla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset sääsysteemeissä muuttavat toteutuvaa säätä, ja tällä kertaa siis kylmemmäksi.

Tämä on varmasti pettymys kunnon kevätlämpöaaltoa odottaneille, mutta toisaalta tämän lievemmän lämmön ansiosta parhaillaan menossa olevat Salpausselän kisat pystytään viemään sittenkin nipin napin läpi ilman vaaraa katastrofaalisesta lumisulamisesta jopa keinolumetettuja latuja myöten -- luonnossa toki ei nyt tapahdu niin paljoa kevään etuaikaista etenemistä kuin tuolla ylempänä ensin arvioin, mutta palataan luontohavainnoistakin paremmin asiaan vasta seuraavassa aiheen mukaisessa kirjoituksessa.

Erittäin leuto sää on päässyt käyntiin ja jatkuu kosteana ja hieman vaihtelevana: Etelä-Suomeen ensi viikolle entistäkin leudompaa ja kevään etenemistä hyvin etuaikaisena (Päivitetty; hyvin lämmin kevätsää jatkuu vielä 10.3. saakka ja sitten takatalven uhkaa!...)

Olen viettänyt taas vaihteeksi muutamia päiviä täydellistä sometaukoa (myös Facebookista), joka on minulle nykyään jo tuttuun tapaan pysyvä tapa silloin tällöin -- maailmanpolitiikan tapahtumien ollessa jatkuvasti erittäin intensiivisiä onkin hyvä välillä pysähtyä myös siksi pureskelemaan ja miettimään kaikkea tapahtunutta ja pyrkiä huolehtimaan omasta elämästäni ja myös edelleen äitini elämästä hänen omaishoitajanaan; onneksi hän sentään voi viime vuotta selvästi paremmin tällä erää.

Tässä kirjoituksessa palaan nyt kuitenkin maailman yhteiskunnallis-poliittisten tilanteiden sijaan sääennuste- ja luontoseuranta-asioihin, ja onneksi tuo sometauko ei merkittävästi vaikuttanut siinä tilanteista huonosti jälkeen jäämisen tai myöhästymisen muodossa, vaikka jo viime viikolla olisin voinut tehdä uuden julkaisun näissä aiheissa. 

Viive ja kirjoitustauko ei ole haitannut ja se jopa mahdollistui tarkoituksella, koska jo viimekertaisen ko. kirjoituksen sääennustesisällöissä viime viikolle totesin sään muuttuvan erittäin leudoksi ja pysyvän sellaisena varsin vakaasti maaliskuun puolelle, ja muutoksia ei ole tullut siihen mainittavasti tähän päiväänkään mennessä.

Leudontuminen tapahtui varsin odotetusti viime viikon lopussa ja tällä viikolla leutous vain jatkuu ja jatkuu aloittaen viikonloppuna maaliskuun ajankohtaan nähden edelleen tavanomaista paljon korkeammissa lämpötiloissa jopa koko maassa -- Etelä-Suomessa aletaan olla siksi termisen kevään puolella jo melkoisen vakaasti ja erittäin ennenaikaisesti tavanomaiseen verrattuna, ja Lapissakin talvi on jäänyt ajankohtaan nähden hyvin vaisuksi viime päivinä suojasäineen.

Viime viikolla vielä aluksi oli kuitenkin Etelä-Suomessa kuluneen talven toiseksi kylmin pakkasjakso, ja paikoin lounaisosissa mitattiin jopa koko talven kylmimmät pakkaset; lämpötilat olivat alimmillaan sisämaassa vähän -15 asteen molemmin puolin ja paikoin idän lumisimmilla alueilla -20 asteen tienoillakin. Etelärannikolla ja lounaiskolkassa kylmimmät lukemat olivat enimmäkseen -10 ja -15 asteen välillä -- eli mikään erityisen ankara pakkanen ei ollut kyseessä missään, joka on ollut edelleen omalta osaltaan erittäin leudon talven merkki kokonaisuudessaankin.

Lisäksi tuon pakkasjakson aikana saatiin myös lumisateita, ja ne olivatkin paikoin aikaisempiin ennusteisiin nähden vähän runsaampia; esim. pääkaupunkiseudulle saatiin yhtenä iltana (viime kertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen viimeisessä päivityksessä kuvailtu ko. tilannetta) mereltä tulleesta lumikuurojonosta uutta lunta muutamasta sentistä Helsingin keskustan jopa yli 10 cm:n saakka. 

Toisaalta osassa muuta Etelä-Suomea uuden lumen kertyminen jäi määrältään vain siihen "hentoon pölykerrokseen" tai pariin senttiin -- Nyttemmin nämä uudet lumet ovat jo sulaneet muutamia pieniä paikkoja (kuten juuri Helsingissä) lukuun ottamatta kokonaan pois, ja jäljellä on enää se pakkasjaksoa edeltänyt vanha lumipeitejäänne sisämaassa; muustakin lumitilanteesta kerron lisää alla luontoseurantaosiossa.

Tuo sään leudontuminen viime viikonloppuna ja vielä tämän viikon alussa oli sillä tavalla kahtiajakoinen itä-länsisuunnassa muutaman päivän ajan, kun Suomesta Venäjälle poissiirtynyt pakkasilmamassa jäi vellomaan lähelle ko. itäpuolelle niin, että siitä jäi ulottumaan kaakkois- ja itäosiin ajoittain heikkoa pakkasta samalla länsiosien ja Lapin saatua jatkuvaa suojasäätä ja plussakeliä lounaistuulella ja sillä vyöhykkeellä esiintyi myös ajoittain vesi- ja räntäsateita tihkusateiden ja sumujen-utujen kera; paikoin myös sillä alueella nähtiin silti ajoittain auringonpaistettakin.

Tämä johtui siitä, kun suursäätilan elementit jäivät noiksi päiväksi lähes ennalleen, missä Pohjois-Atlantilla pyöri sijoillaan erittäin voimakas ja laaja matalapaine syöttäen leutoa ilmaa lännestä ja lounaasta Fennoskandiaan. Samalla Venäjältä Välimeren itäosiin jäi sijoilleen korkeapaineen selänne, joka piti tuota pakkasilmamassaa sijoillaan laajasti Venäjältä Itä-Eurooppaan ulottuneella vyöhykkeellä, ja jopa Mustanmeren ja paikoin Välimeren itäosan alueilla saatiin siitä talven ankarimpia säitä yöpakkasineen ja runsaine lumipyryineen.

Nyttemmin tämä asetelma on alkanut muuttumaan siten, että tuo itäinen korkeapaine ja pakkasilma on alkanut antamaan periksi ja sää leudontumaan vähitellen myös tuolla alueella, ja etenkin Uralilla hyvinkin leudoksi sikäläisiin normaalioloihin nähden. 

Samalla Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta on kuitenkin pysynyt voimakkaana, mutta Fennoskandian alueelle länsi-lounaisvirtaus on heikkenemässä nyt tilapäisesti pariksi-kolmeksi lähipäiväksi, joka tietää etenkin Lapissa heikkojen-kohtalaisten pakkasten palaamista hetkeksi ja etelässäkin pilvipeitteen rakoillessa heikkoja yöpakkasia voi esiintyä.

Etelä-Suomea on ylittänyt etelä-pohjoissuuntainen sadealue eilisillasta alkaen, joka on viimein siirtämässä myös itäkolkasta paremmin Venäjälle syrjään kylmempää ilmaa; sateet ovat olleet lännessä lähes yksinomaan vettä, mutta idässä vielä myös luntakin. Lännessä sää on tällä julkaisuhetkellä poutaantunut em. sadealueen liikkuessa jo kaukana Päijänteen tasan itäpuolella itään, mutta matalaa sumupilveä ja paikoin sumuja on edelleen. Lämpötilat olivat idässä yöllä vielä hieman pakkasella, mutta tänään päivä- ja iltalämpötilat ovat olleet koko alueella +1 ja +4 asteen välillä.

Jatkossa tuon heikenneen länsi-lounaisvirtauksen takia huomenna torstaina ja perjantaina sää jatkuu Etelä-Suomessa aluksi runsaspilvisen kosteana, kun kostea ja leuto ilmamassa jää hyvin heikoissa tuulissa sijoilleen; mainittavia sateita paikoin heikkoja vesikuuroja / tihkua lukuun ottamatta ei silti esiinny tuon em. sadealueen kaikottua, mutta tyynissä tuulissa ja kosteassa ilmassa voi syntyä ja pysyä etenkin öisin sumuja. Perjantaina sää alkaa vähitellen kuivumaan lännestä alkaen, jolloin sumut hälvenevät ja pilvipeite alkaa rakoilemaan. Lämpötilat ovat koko alueella to-pe aikana tasaisesti yötä-päivää 0 ja +4 asteen välillä; leudointa on lännen ja etelän lumettomilla alueilla.

Sitten lauantaina on vuorossa viikon kuivin päivä, jolloin heikoissa länsituulissa Etelä-Suomessa voi pilvisyys olla ajoittain melko vähäistäkin ja ainakin vaihtelevaa. Tämän takia pe-la välisenä yönä voi olla heikkoa yöpakkasta etenkin sisämaassa, mutta päivälämpötila kohoaa kuitenkin +2 ja +5 asteen välille ja auringonpaisteen sattuessa ilma voi tuntua hyvin keväiseltä heikoissa tuulissa.

Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta näyttää kuitenkin voimistuvan jo sunnuntaiksi niin paljon lisää tai uudestaan, että se alkaa vaikuttamaan länsi-lounaisvirtauksen voimistumisena Suomessa jo sunnuntaina; Etelä-Suomessa voimistuvien tuulten mukana voi pilvisyys runsastua, mutta näillä näkymin sadetta saadaan vetenä ja lumena lähinnä vain Pohjois-Suomessa lännestä alkaen. La-su yölämpötila voi olla vielä etelässä hitusen pakkasella, mutta päivälämpötila on taas +2 ja +5 asteen välillä; länsiosissa saattaa olla jopa yli +5 asteen lukemia, kun voimistuva länsi-lounaisvirtaus tuo lisää hyvin leutoa ilmaa.

Näillä näkymin ensi viikolla on vuorossa entistäkin leudompaa ilmaa etenkin Etelä-Suomeen, kun suursäätilassa tapahtuu seuraavaa: Pohjois-Atlantin voimakas matalapainetehdas tuottaa matalapaineita jonona Lapin yli itään ja samalla manner-Eurooppaan voimistuu vähitellen korkeapainetta; näiden välissä voimistuu erittäin leuto länsi-lounaisvirtaus Britteinsaarten yli Fennoskandian etenkin eteläosiin ja Venäjälle.

Näin ollen myös koko Euroopassa sää lämpenee ensi viikolla merkittävästi ja mm. manner-Eurooppaan Ranskasta aina Ukrainaan saakka tulee kasvukauden aloittava lämpöaalto, jossa päästään viikon loppuun mennessä päivälämpötiloissa jo +15 ja +20 asteen välille, ja paikoin saattaa siellä +20 astettakin ylittyä vuoden ensimmäisen kerran erittäin etuaikaisesti sikäläisittäinkin...

Täällä Suomessa eteläosat saavat osansa tuosta erittäin leudosta länsi-lounaisvirtauksesta ajoittain runsaspilvisten vaiheiden ja toisinaan auringonpaisteenkin kera jopa siten, että ensimmäisen kerran ma-ti aikana lämpötilat asettuvat yleisesti koko ajan plussalle niin, että öisin lämpötilat ovat 0 ja +5 asteen välillä ja päivälämpötilat +5 ja +10 asteen välillä...

Sitten ke-to olisi luoteesta pyrkimässä tilapäisesti matalapaineen perässä hieman kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta jo viikon lopussa lounaasta pyrkinee taas hyvin leutoa ilmamassaa pohjoisessa viilettävän matalapaineen kera ja hurjimmissa ennustemalleissa joko erityisen lämmin ilmapulssi ja / tai Föhn-tilanteen voimistuminen siinä voisi nostaa etelässä lämpötilat vuoden ensimmäistä kertaa jopa yli +10 asteen!...

Näillä näkymin ensi viikon merkittävimmät sateet liikkuvat lähinnä Pohjois-Suomen yli itään noiden em. matalapaineiden kera, mutta etelässäkin hetkittäiset vesisateet ja tuossa ke-to kylmemmän vaiheen aikana räntä-lumisateetkin voivat olla mahdollisia -- Lapissa on vaihtelevampaa, missä vuorottelevat suojasäät ja heikot-kohtalaiset pakkaset sekä ajoittain runsaatkin vesi- ja lumisateet; sielläkin normaalia leudommista oloista ja ajoittaisista suojasäistä huolimatta osassa Lappia lumipeite voi siis kasvaa lisää paikoin paljonkin...

Tarkastellaan tuota ensi viikon eriskummallista säätä lisää päivityksessä, jolloin tarkentuu ja varmistuu tuon jopa äärilämpimän sään luonne ja aikataulullinen sijoittuminen, tai jos se peruuntuukin vielä jossain määrin tai jos lämpimän väliin tulee tuota kylmää selvemmin; teen päivityksen viimeistään ensi sunnuntaina...

Seuraavaksi otetaan luontoseuranta-asiaa tarkasteluun, ja siinä kiinnostaa etenkin Etelä-Suomen lumipeitetilanne, joka näissä jo muutaman päivän jatkuneissa erittäin leudoissa säissä on ajankohtaan nähden jo nytkin taas äärivähäistä lumettomuuden kattaessa etenkin lännessä ja eteläisimmissä osissa laajoja alueita.

Lumipeitetilanteeksi on siis palautunut nyt se vaihe, joka oli ennen tuota viimeisintä pakkasjaksoa, missä aikaisempi erittäin leuto sääjakso oli sulattanut lumet kokonaankin pois suuresta osasta Uuttamaata sekä yleisesti Varsinais-Suomesta ja lähes koko Satakunnasta. Yhtenäisemmän vanhan lumipeitteen raja oli siinä noin Vaasan tienoilta Tampereen ja Hämeenlinnan kautta Lahden eteläpuolitse Haminan seudulle ja näin ollen Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja osassa Päijät-Hämettä lumipeite oli laajoilla sulalaikuilla; siitä koillispuolella olevalla yhtenäisellä lumipeitealueella hankien paksuudet olivat n. 10 ja 30 cm:n välillä.

Tuollainen tilanne on siis nyt lähtökohta jatkon lumisulamiselle, joka etenee vääjäämättä päivittäin koko loppuviikon ajan ja myös ensi viikon alussakin ilman uusia lumisateita: näin ollen ensi viikon alkuun mennessä voidaan odottaa kokonaan lumettoman alueen työntyvän jo selvemmin myös Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueille sekä idempänä etelärannikon itäosista myös Kymenlaakson-kaakonkulman sisämaahan päin.

Samalla myös tuon koillispuolisen yhtenäisen lumipeitealueen piirissä peltoaukeat tulevat laajasti sulalaikuille ja muutenkin lähinnä vain enää metsiin ja lumenkinostumapaikoille jää selvemmin lumipeitejäänteitä sielläkin.

Jos ensi viikolla jotain uutta lunta saattaisi tuossa em. ke-to tilapäisessä kylmenemisessä tulla, niin se sulaa hyvin nopeasti sitten pois taas ko. viikon lopun uudessa "lämpöaallossa"...

Tuossa viimeisimmässä pakkasjaksossa muodostui Etelä-Suomessa sekä routaa että vesistöjäitä tämän kuluneen talven suurimmat määrät, kun lumipeite jäi pakkasjakson aikana sen verran vähäiseksi muutamia poikkeuksia (kuten se Helsingin em. runsaahko uusi lumipeite) lukuun ottamatta. 

Roudan paksuudeksi muodostui vähälumisimmilla kohdilla vähintään 5 - 10 cm, ja paikoin yli 10 cm. Runsaslumisimmilla paikoilla roudan muodostus jäi vain pariin-kolmeen senttiin. Tämä jo muutaman päivän jatkunut plussakeli etenkin lännessä on alkanut sulattamaan routaa heti tuon uuden lumipeitteen kadottua, ja siksi länsirannikon tuntumassa roudattomia alueita on jo alkanut syntymään.

Roudan sulaminen jatkuu ensi viikolle saakka ja tuon ensi pe-su ajan kahdet heikot yöpakkaset hidastavat sitä prosessia vain vähän; näin ollen etenkin ensimmäisenä lumettomaksi muuttuneilla alueilla alkaa muodostumaan vähitellen yhä enemmän roudattomia alueita / kohtia maaperässä, ja auringonpaahteiset paikat ovat tietenkin ensimmäisenä kokonaan roudattomia.

Vesistöjäiden suhteen Etelä-Suomen järvet saivat jääkansiinsa paksuutta sen verran lisää tuosta viimeisimmästä pakkasjaksosta, että jääkansien paksuudet saavuttivat maksimissaan yleisesti 25 ja 40 cm:n välisiä paksuuksia, ja itäosan sisämaan runsaslumisimmalla alueella paikoin noin puolen metrinkin paksuuksia. Myös virtapaikoille saatiin uusia jääkansia aikaisemmin sulana pysyneillä alueilla ja samalla moniin jokiinkin muodostui monin paikoin yhtenäisiä jääkansia.

Jäät olivat myös varsin puhtaita pinnoiltaan, koska uutta lunta satoi vain sen verran vähän laajoilla alueilla em. runsaslumisia tilanteita lukuun ottamatta; siksi havaitsinkin esim. Hämeenlinnan ympäristön järvialueilla ainakin rantajäillä paljon jalankulkijoita, kun jäät ennen tätä uutta leutoa säätä olivat vielä kestäviä.

Nyttemmin järvijäätkin ovat taas alkaneet sulaa ja ne ovat pinnoiltaan taas runsasvetisen peilimäisiä, ja etenkin virtapaikoilla ja joissa jääkannet ovat alkaneet katoamaan pois; joissa on ollut myös uutta vesivirtaamien nousua lumisulamisen ja viimeaikaisten vesisateiden takia, mutta ilmeisesti vain lievää tulvimista on tulossa jatkon sulamisen ollessa sen verran jo rajallista lumen loppuessa ns. kesken -- maaperä pysyy kuitenkin hyvin märkänä, kun roudan sulaminen kokonaan ottaa vielä aikaa.

Merijäätilanteissa on jatkunut iso kontrasti pohjoisten ja eteläisten merialueiden kesken; Perämeri jäätyi kokonaan umpeen viimeistään tuossa viimeisimmässä pakkasjaksossa, mutta Selkämeren ja Suomenlahden ulapoilla säilyivät koko ajan laajat sula-alueet edelleen, ja esim. Suomenlahden länsiosissa ulapan pintavesilämpötilat ovat pysyneet yhä +1 ja +3 asteen välillä.

Laajimmillaan tuon pakkasjakson viime vaiheissa viime viikon lopulla jääkentän laajuus kattoi Suomenlahden itäosan ulappaa jo n. puoliksi, ja muuallakin rannikolla uutta jäätä muodostui melko leveänä vyöhykkeenä; ns. kiintojää jäi kuitenkin edelleen muodostumatta lähes kaikkialla rannikolla. 

Kuitenkin viime päivien sulamisen lisäksi myös tuulet ovat taas hajottaneet ja siirtäneet merijäitä tiiviimmin rannikolle, joten ulapoiden sula-alueet ovat taas erittäin epätavallisen laajoja eteläisillä merialueilla, vaikka merijäiden ns. keskimääräinen laajin vaihe olisi vasta tulossa maaliskuun alussa ja Suomenlahdenkin pitäisi olla silloin normaalisti kauttaaltaan jäässä; nyt siitä poiketaan rajusti -- niinpä myös Perämerellä on jo syntynyt ulapalleen laajaa sulaa aluetta.

Merijäidenkin yhä keväisempi väheneminen jatkuu myös koko ajan ensi viikolle saakka. Näin ollen maaliskuun alkaessa vesistöjäät ovat ajankohtaan nähden erittäin etukeväisiä sulamisen asteiltaan -- tämän hetken paksuimmatkin jäät alkavat siksi haurastumaan vähitellen sekä järvissä että merellä, vaikka toisaalta kunnollinen kevätauringonpaisteen tuottama jään haurastuminen tapahtuu etelässä paremmin vasta maaliskuun loppupuolelle tultaessa.

Maan pinta on siis taas laajasti paljastunut esille, ja täten voidaan taas nähdä mm. ruohovartisen kasvillisuuden tilannetta: kuten edellisellä kerralla uumoilin vähälumisen pakkasjakson takia, niin ainakin aikaisempaa selvästi näkyvämpää lehtinuutumista ja -kuolemista on tapahtunut aikaisemmin talvella vielä melko vihreinä pysyneillä lajeilla, kuten apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin tapauksissa nähdään -- mutta eipä kokonaan kuollutta tilannetta olekaan muodostunut, joten ovatpa suomalaiset luonnonkasvit kyllä "kovaa sakkia". 

Maaseudun peltoviljelyssä syysviljojen (ruis ja syysvehnä) orailla on havaittavissa myös aikaisempaa enemmän kellastumista tuon vähälumisen pakkasjakson takia, mutta niiden toipuminen tapahtuu varmasti ihan hyvin myöhemmin keväällä kasvukauden alettua.

Puistojen ja puutarhojen nurmikoilla on myös ruskeasävyisyys lisääntynyt entisestään, mutta niidenkin kohdalla voidaan sitten keväämmällä odotella ihan hyvän uuden kasvun ilmaantumista, ja jos kevät nyt nähtävään tapaan olisi alkamassa ja etenemässä todella näin huippuvarhaisena, niin nurmikoiden ensivihertymisetkin olisivat sitten myös erittäin etuaikaisia jatkossa...

Varhaisen kevään merkkinähän jo ennen tuota helmikuun pakkasjaksoa vallinneessa edellisessä erittäin leudossa sääjaksossa saatiin lounaiskolkassa ja paikoin Uudellamaalla alkuun pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinta; tuossa viime viikolla päättyneessä pakkasjaksossa oli odotettavissa kukinnan alkuun herkistyneille hedenorkoillensa ainakin vähän pakkasvaurioita, ja esim. Espoossa olen havainnut sellaisten norkkojen parissa hieman niiden kuivumista.

Suurimmaksi osaksi yllättävän hyvää pakkasselviytymistä niiden parissa toisaalta on ollut myös, joten jatkon leudossa säässä pähkinäpensaan kukinta pääsee jatkamaan parempaan kukintaan etenemistä vähitellen ihan hyvään tapaan, ja viimeisenä vielä nukkuneet norkotkin alkavat vetreytymään.

Samalla ensimmäiset lepät (Alnus sp.) alkavat lämpimillä kasvupaikoilla saavuttamaan kukinnan alkua viimeistään ensi viikolla, mutta yleinen ja runsas kukintavaihe antaa vielä odottaa itseään...

Myös haavan (Populus tremula) norkkoalut ja pajujen (Salix sp.) vastaavat "kissat" jatkavat taas pakkastauon jälkeen kasvuaan hitaasti, mutta niillä varsinaisen kukinnan alkuun on vieläkin melko paljon matkaa.

Talvi on siis näillä näkymin jäämässä Etelä-Suomessa jo taakse erittäin ennenaikaisesti, kun sääennustemalleissa ei ole näkyvissä pitkälle maaliskuulle saakka mitään kunnon kylmenemistä edes takatalveksi.

Stratosfäärin polaaripyörteen tilanteessa on ollut toisaalta näkyvissä ennustemerkkejä siitä, että lähiviikkoina pyörre olisi siirtymässä napa-alueelta kohti Länsi-Eurooppaa ja sitten Siperian suunnasta kehittyisi jonkinlainen SSW-tilanne (äkillinen stratosfäärin lämpeneminen); eli tämä kokonaisuus muuttaisi jossakin kohtaa maaliskuun lopulla myös troposfäärin virtauskenttää pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta sääennustemalleissa siitä ei ole vielä kunnollista tietoa, miten se vaikuttaisi... Joka tapauksessa kevään edetessä stratosfäärin polaaripyörre muutenkin aina hajoaa ja lopulta katoaa kesäksi kokonaan pois, ja joka kevät tietenkin eri tavalla.

Tässä vielä lopuksi linkkitietoa: vesistöjäiden tilanteita olen seurannut näistä linkeistä; järvijäät ja merijäät. Stratosfäärin polaaripyörteen ennusteet saa kätevästi tulkittua tästä Meteociel-linkistä.

Päivitys 5.3.2025 klo. 23:55:

Sääennustepäivitys on taas viivästynyt muutamalla päivällä aikaisemmin aiotusta viime sunnuntaista, ja tällä kertaa syynä oli se, kun keskityin postailemaan intensiivisesti Facebook-seinälleni radikaalisti etenevien maailmanpolitiikan vaiheita ja kommentoin siinä niitä; siksi oli vaikeaa keskittyä tähän sääkirjoitukseen -- nyt kuitenkin viimein teen päivityksen tämän maaliskuun ensimmäisen kokonaisen viikon loppuosan säästä ja siinä on ennakkotietoja myös ensi viikon säästä, ja tuttuun tyyliin siis Etelä-Suomeen painottuen.

Viime viikon sääennusteeseen nähden tälle viikolle on tullut sen verran muutosta, että lännestä Fennoskandiaan vyörynyt matalapainejono sateineen on ottanut viikon alussa hieman eteläisemmän reitin, joten myös Etelä-Suomi on saanut joka päivä sateita ma-ke aikana. 

Tämä eteläisempi matalapainereitti on tarkoittanut myös sitä, että Lapissa on ollut selvästi talvista säätä pakkasineen (kuitenkin ihan tavanomaista ajankohdan kevättalvea), mutta etelään on työntynyt lännestä hyvin leutoa ilmaa annoksittain, jolloin esim. Ahvenanmaalla päästiin toissa päivänä maanantaina vuoden ensimmäisen kerran +10 asteen yli. Muuallakin etelässä on ollut paikoin yli +5 asteen lukemia päivisin etenkin lumettomalla alueella -- ilmamassat ovat siis olleet tasaisesti etelän leutoon ja pohjoisen talveen jakautuneita eikä em. kaltaista kylmää jaksoa ole ollut etelässä tässä viikon puolivälissä.  

Tuon matalapainejonon sateet ovat jännästi sattuneet etenkin yön ja aamun aikoihin Etelä-Suomessa ma-ke, jolloin juuri ennen sateita öisin on käväisty ainakin sisämaassa lievästi pakkasella; tämä on puolestaan tarkoittanut sitä, että sisämaassa nuo yön-aamun sateet ovat olleet osaksi märkää lunta ja räntää, mistä joka aamuksi ma-ke tuli tilapäisiä lumipeitteitä maahan. Ne kuitenkin sulivat päivien plusasteissa joka kerta pois.

Huomenna torstaina taas uusi matalapaine liikkuu sen verran pohjoisempaa reittiä Pohjois-Suomen yli itään, että sen mukana tulee Etelä-Suomeen jo yöllä tähän mennessä kevän lämpimin ilma-annos manner-Euroopan lämpöaallosta, joten jo yöllä lämpötila pysyy etenkin lumettomalla alueella jopa +5 asteen vaiheilla ja päivällä on mahdollisuus myös mantereella rikkoa +10 asteen raja maksimilämpötiloissa -- sää on enimmäkseen pilvipoutaista vain vähäisen vesisaderiskin kera, ja Aurinkokin pilkahtelee.

Sitten perjantaina tuon torstaisen matalapaineen perään yrittää to-pe yöksi hieman viileämpää ilmaa luoteesta, jolloin sisämaassa yölämpötila voi käväistä nollassa tai on vain parisen astetta plussalla. Päivällä kuitenkin taas uusi matalapaine lännessä nostaa edellään Etelä-Suomeen lounaasta uudestaan hyvin lämmintä ilmaa, joten päivälämpötila voi olla taas ainakin +5 ja +10 asteen välillä -- sää on edelleen pilvipoutaista vähäisen vesisaderiskin kera.

Sitten tuokin matalapaine viilettää Pohjois-Suomen yli itään, jolloin sen jälkipuolella yrittää taas luoteesta annos viileämpää, mutta la-su ajaksi ja vielä ensi viikon alussa maanantaina suursäätilan asetelma alkaa muuttumaan; päämatalapaine jää pyörimään kauaksi läntisimpään Eurooppaan ja siitä ulottuu heikkoa solaa Fennoskandian keskiosiin, jolloin manner-Euroopassa tällä viikolla laajasti kehittyneestä lämpöaallosta jää vielä tuoksi la-ma ajaksi ulottumaan täpärästi lämpöä Etelä-Suomeen.

Pilvisyys pysyy la-ma vaihtelevan runsaana lievän vesisaderiskin kera, mutta Aurinkoakin nähdään välillä; lämpötilat voivat edelleen pysyä hyvin korkeina eli öisin nollassa tai parisen astetta plussalla ja päivisin +5 ja +10 asteen välillä, mutta lähempänä Keski-Suomea olevalla vyöhykkeellä voi olla selvästi kylmempää, joten lämpö olisi etenkin vain kaikkein eteläisimmän Suomen asiaa tuossa vaiheessa.

Sitten ensi viikolla maanantain jälkeen on ollut ennustemalleissa merkkejä selvästä sään kylmenemisestä koko Suomessa, kun tuosta matalapaineen solasta muodostuisi voimakkaampi matalapaine ja se siirtyisi Suomen itäpuolelle, jolloin pohjoisesta pääsisi purkautumaan kylmää ilmaa ja siten jopa takatalven riskiä koko Etelä-Suomeenkin!...

Tämä skenaario on vielä kuitenkin epäselvä ja hieman epävarma, joten palaan asiaan sitten seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa.

Mutta ennen tuota mahdollista takatalvea voimme Etelä-Suomessa nauttia ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämpimästä kevätsäästä, joka jouduttaa sisämaassakin viimeisten lumijäänteiden sulamista, ja ensimmäisenä lumettomaksi muuttuneilla Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla on jo hämmästyttävästi useampi päivä peräkkäin maanantaihin saakka jopa kasvukauden alkua yrittävää yli +5 asteen vuorokausikeskilämpötilaa; se tulee ilmenemään maanantaihin mennessä varmasti jollain tavalla luonnossa, josta kerron sitten havaintojani siinä seuraavassa ko. aiheen mukaisessa kirjoituksessa...  

Alustusta tämän hetken kuumimpiin geopolitiikan tilanteisiin ja Donald Trumpin hallinnon toimiin: vaihtoehtomedia- ja aktivistisisältöjä esittelyssä jatkoanalyysiä varten

Viime viikolla aloitin Facebook-seinälläni pitkän tauon jälkeen runsaan julkaisuaktiviteetin, ja siinä on ollut pääosassa tämän hetken vakavimmat ja merkittävimmät käänteet yhteiskunnallis-poliittisissa aiheissa, kuten yhtäältä Donald Trumpin tammikuussa aloittaneen Yhdysvaltain hallinnon luonteen ja tekojen tutkiminen sekä toisaalta osaltaan siihen liittyen maailman geopolitiikan kuumien ja historiallisten tämän hetken käänteiden kommentoiminen etenkin Ukrainan sotaan liittyen.

Olen nyt pohtimassa sitä, kuinka siirrän tätä syntynyttä materiaalia tänne blogiini Fb-seinältäni; teenkö sisällöstä yhden erittäin pitkän vai muutaman lyhyemmän kirjoituksen -- joka tapauksessa todennäköisesti siirron yhteydessä täydennän sisältöjä myös uusilla esille tulevilla asioilla tilanteiden edetessä ja muuttuessa ilmeisen radikaalisti ja nopeasti lähiviikkoina, ja muutenkin jalostan tekstejäni samalla vielä lisää...

Tämän kirjoituksen teen nyt tuolle siirrolle alustukseksi, jossa otan esille ensin Saara Huhtasaarelta ja Jussi Särkelältä tältä päivältä kaksi Fb-julkaisua, joita myös jo ehdin omalla Fb-seinälläni kommentoimaan; nämä postaukset kommenttieni kera asettavat maailman nykytilanteen hyvin esille, ja korostavat hyvin myös omia kantojani näihin geopolitiikan ja maailmantilanteen käänteisiin tällä hetkellä. Ne ovat myös esimakua täällä blogissa noille viime viikon muille somejulkaisuilleni.

Lisäksi koostan tämän kirjoituksen loppuun laajan ja monipuolisen tietopaketin juurikin näihin em. teemoihin eritysesti liittyen, missä otan esille somesta muutamien aktiivisten politiikan vaikuttajien, vaihtoehtoajattelun asiantuntijoiden, kansalaisjournalistien ja muuten vain hyvien kommentoijien sisältöjä -- mukana on mm. YouTube-kanavia.

Seuraavaksi otan esille nuo Saara Huhtasaaren ja Jussi Särkelän Fb-julkaisut kommenttieni kera kokonaisine lainauksineen:

Saara Huhtasaaren Fb-julkaisu: "Euroopan paniikkitilan taustalla Ukrainan suhteen piilee myös syvällisiä psykologisia mekanismeja, jotka estävät rationaalista päätöksentekoa. Ihmisen kyvyttömyys myöntää virheitään luo esteitä, jotka ovat kalliita sekä inhimillisesti että poliittisesti. Muutama vuosi on toitotettu mantraa Ukrainan voitosta, vaikka todellisuudessa tämä voitto on ollut tavoittamattomissa. Nyt päättäjät pelkäävät menettävänsä kasvonsa ja heidän on pakko ylläpitää julkista kuvaa, joka tukee aikaisempia lausuntoja ja lupauksia. 

Tämä psykologinen defenssi saa heidät kiinnittymään tiukemmin aseelliseen tukeen, vaikka rauha on saavutettavissa rauhanneuvottelujen kautta. He ovat lukkiutuneet omaan narratiiviinsa, jossa voitto on ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Tämän vuoksi he ovat valmiita lähettämään lisää aseita, vaikka se vain syventää kriisiä entisestään. Tällainen toiminta paljastaa inhimillisen heikkouden: pelko ja ylpeys johtavat järjettömiin ja tuhoisiin päätöksiin. Euroopan johtajat vaikuttavat nyt kuin lapsilta, jotka eivät uskalla kohdata totuutta. Tämä on paitsi vaarallista, myös tragedia, koska se estää todellisten ratkaisujen löytämisen ja tuo mukanaan yhä vakavampia seurauksia.".

--- Oma Fb-kommenttini siihen: "Juuri näin! -- kun on tiennyt koko geopoliittisen historiankin tämän oikeasti "itä vs. länsi" -konfliktin taustalla ja tietyt salaliittofaktat sen lisäksi, niin tämä eurooppalaisten "johtajien" ja valtamedian psykologinen ja agendallinen pakkomielle tulee karmeana esille omalta osaltaan. Näissä merkeissä EU ja sen piirissä olevat monet valtiot ovat nyt reagoineet nimenomaan oman heikon-sairaan sisältönsä ja sotapsykoosinsa selkeästi paljastamalla; saas nähdä minkälainen lisärappioprosessi tässä ajattelutaantuman keskuksessa eli Euroopassa alkaa sen faktan peittely-yrityksenä!?...".

Jussi Särkelän Fb-julkaisu: "PÄIVÄN TÖKKÄYS 3056. Miten ihmeessä maassa voi olla sellainen ihminen Tasavallan Presidentin tehtävässä, joka ei tunne edes maamme lähihistoriaa ja häpäisee meidät maailmalla puhumalla historiastamme vääristyneesti. Münchenin ”turvallisuuskonferenssissa” Stubb kertoi, että Suomi menetti toisen maailmansodan seurauksena osan alueestaan ja itsemääräämisoikeudestaan. Noin vain. Ilman syytä. Suomi taisteli toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan rinnalla. Suomi oli itseasiassa Natsi-Saksan miehittämä maa, vaikkakin miehitys oli muodollisesti hyväksytty täällä. Täällä oli 200 000 saksalaista sotilasta. Maailman ja myös meidän onneksemme liittoutuneet Neuvostoliiton johdolla murskasi fasistiarmeijat. Sotaan syyllisenä niin Saksa kuin Suomi ja muut Saksan liittolaiset joutuivat maksamaan sotakorvauksia syyllisyydestään. Suomi myös menetti osan alueestaan Neuvostoliiton puolustusturvallisuuden vuoksi. Menetetty alue oli pieni osa siitä, minkä Venäjä luovutti Suomelle, kun Suomesta tuli Venäjän ruhtinaskunta. Suomi sai itsenäisyytensä sen ansiosta, että hävisi sodan. Jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan, olisi Suomesta tullut pelkkä vasalli. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi on ollut riippumattomin kuin milloinkaan sitä ennen ja sen jälkeen. Täällä ei ollut yhtään ainoaa ulkomaista sotilasta. Vastaavassa tilanteessa oli vain harva Euroopan valtio, Ruotsi, Ranska, Espanja, Portugali… siinä ne taitavat olla.".

--- Oma Fb-kommenttini siihen: "Jussi Särkelältä myös oleellinen kannanotto! -- on tosiaan erittäin iso vahinko, kuinka maamme johdossa on henkilö / henkilöitä, jotka globalisti-imperialismin ikeessä ovat valmiita valehtelemaan Ukrainan tilanteen ja tarkoituksen lisäksi myös oman maamme historiasta vääntääkseen nykyisen geopolitiikan juuri sillä tavalla Venäjä-vastaiseksi, että se palvelee mm. juuri tavallisten ukrainalaisten sijaan länsieliitin nykyistäkin fasistista-globalistista piiriä, ja josta nimen omaan olemme nyt viime viikkoina nähneet Trumpin hallinnolta irtiottoja!...".

Lopuksi em. aiheisiin ja muuhunkin ajankohtaiseen politiikkaan soveltuvia somesisältöjä, kuten YouTube-kanavia yksinkertaisena listana:

Promethean Action -sivusto. 

Infowars-sivusto.

David Icken media.

YouTube-kanava Schiller Institute.

YouTube-kanava Liberal Hivemind.

YouTube-kanava Sebastian Sas. 

YouTube-kanava MattMorseTV. 

YouTube-kanava The Jimmy Dore Show. 

YouTube-kanava Jesús Enrique Rosas.

--- Mm. nämä ovat olleet viime viikkoina osa yhteiskunnallis-poliittista seurantaani ajankohtaisista asioista ja analyysisisältöä mm. tuon Trumpin hallinnon toimien luonteesta paremmin perille pääsemiseksi; ja oleellista tässä on ollut juuri se, että tämänlaisten sisältöjen kera olen tutkinut asioita ilman valtamedian / virallisen globalisti-imperialistisen vallan aivopesuvaikutusta -- kannattaa siis teidänkin ottaa mm. näitä seurantaan, kun nyt tapahtumat mm. juuri Trumpin hallinnon ja Ukrainan sodan tiimoilta ovat historiallisissa ja osin jopa ennen näkemättömissä muutosvaiheissa!...

Nuo neljä ensimmäisenä mainittua vaihtoehtomediaahan ovat toki olleet seurannassani jo vuodesta 2008 saakka, joista ensimmäinen ja neljäs ovat nykyään kahtiajakautuneen LaRouche-liikkeen kaksi eri leiriä...

Muitakin vastaavia ja erilaisiakin sisältöjä olen samalla taktiikalla tutkinut ja seurannut näiden nykyisten maailmanmelskeiden tiimoilta viime vuoden puolelta saakka ainakin, kuten Facebookissa kaverieni julkaisuja yms. sometoimintaa, mutta otan tarvittaessa niitä muitakin esille lisää vasta sitten siinä Fb-julkaisujeni em. blogiini siirron yhteydessä...

Pääasiassa poutaa edelleen, mutta alkuviikon leudohkon sään perään kuluvan talven toinen ankarahko pakkasjakso; etelän lumeton tilanne jatkuu yhä ja vesistöjäät & routa paksuuntuvat paljon (Päivitetty; erittäin leuto sää palaa ensi viikon lopussa!...)

Jatkankin tässä suoraan uudella sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksella, vaikka minun piti ensin vielä päivittää toistamiseen tätä edellistä ko. kirjoitusta: koska Etelä-Suomen ja laajemmin koko maankin säässä ja luonnossa on ollut ja tulee vielä olemaan koko tällä alkaneella viikollakin melko stabiilia tilannetta, niin olikin sopivampaa tehdä tämä uusi kirjoitus -- ainoa merkittävämpi muutos säässä on viikon loppupuolella selvä kylmeneminen!

Erittäin vahva korkeapaine on siis ollut jatkuvasti pääosassa koko Fennoskandian säässä eilen päättyneen viime viikon loppupuoliskolta saakka, kun ensin sen viikon alkupuoliskolla koettiin Etelä-Suomessa vähän vaihtelevampaa säätä:

Viikon alussa ma-ti oli ensin korkeapaineen selänteessä helmikuun tähän mennessä reippaimmat pakkaset etenkin etelän lumisimmalla alueella (siellä -15 ja -20 asteen välillä), mutta sitten vaiheittain lännestä pyrki hyvin leutoa länsivirtausta alueelle, jossa yhteydessä ti-ke saatiin sentti-pari uutta lunta lännestä tulleesta sadealueesta, mutta ke-to aikana leuto virtaus pääsi vaikuttamaan kosteana ja ajoittain tihku-vesisateisena etenkin alueen länsiosiin lämpötilojen kohottua +1 ja +4 asteen välille, jolloin uusi lumi suli kokonaan tai sisämaassa melkein kokonaan pois -- idässä (Päijänteen tasan itäpuolella) kuitenkin lievän pakkassään jatkuttua uusi lumi säilyi maassa lähes ennallaan.

Sitten to-pe etelä-pohjoissuuntaisessa matalapaineen solassa tuulet tyyntyivät, jolloin leuto ja kostea ilmamassa jäi sijoilleen ja synnytti sakeaakin sumua laajoilla alueilla. Sitten pe-su aikana korkeapaineen voimistuttua ja asetuttua keskukseltaan Suomen kaakkoiskulmalle ilmamassa kuivui virinneissä etelä-kaakkoistuulissa vain hitaasti, jolloin sumut hälvenivät vähitellen, mutta runsasta alapilvisyyttä jäi edelleen ajoittain runsaasti koko viikon lopuksi; auringonpaistettakin silti nähtiin välillä etenkin länsiosissa.

Lämpötilat myös laskivat etenkin lännessä vähän tuossa viikonlopun vaiheessa, jolloin runsaassa pilvisyydessä päädyttiin pääasiassa 0 ja -5 asteen välille melko tasaisesti ympäri vuorokausien; vähäpilvisinä hetkinä yhtäältä länsirannikolla ja lounaassa päivälämpötilat kävivät hitusen plussalla ja toisaalta sisämaassa ja etenkin ko. lumisella alueella (alla tarkempi selostus lumisen alueen sijainnista) yölämpötilat kävivät -5 ja -10 asteen välillä.

Lapissa tuo viikonlopun korkeapainetilanne aiheutti hyvin voimakkaan länsivirtauksen vyörymistä sen alueen yli Atlantilta Uralille, jolloin pe-la siellä koettiin Föhn-tuulen takia jopa yli +5 asteen lämpötiloja pohjoisosissaan, sitten la-su kylmeni tuulten heikennyttyä taas vähän pakkaselle, mutta tänään maanantaina länsivirtauksen taas alettua voimistumaan siellä on jälleen tulossa huomiseksi tiistaiksi useita plusasteita hetkeksi.

Tuo korkeapaine alkoi sunnuntaina kehittyä keskukseltaan Suomen lounais-länsireunalle ja tänään maanantaina ko. keskus on sijainnut Etelä-Skandinaviassa; Etelä-Suomeen on sen ansiosta pyrkinyt lännestä-luoteesta vähän kuivempaa ilmaa, jolloin etenkin lännessä ja etelärannikon tuntumassa aikaisemmat ala- ja sumupilvet hälvenivät iltapäiväksi pois. Silloin auringonpaisteessa noin nolla- / lievässä plussakelissä ilma tuntui jopa hitusen keväiseltä etenkin etelän lumettomalla alueella (alla tarkempi selostus lumettoman alueen sijainnista). 

Hyvin heikot tuulet / ajoittain täysinkin tyyni ilma, on toisaalta mahdollistanut osassa sisämaata sumupilvien jäämistä (paikoin muodostunut myös sumua) sijoilleen edelleen, ja siellä ympärivuorokautinen heikko pakkanen on jatkunut tänäänkin -- huomattakoon silti, että tuollainenkin lämpötila on ollut edelleen tavanomaista leudompaa ajankohtaan nähden.

Korkeapaine jatkaa suunnilleen sijoillaan vielä huomenna tiistaina, mutta alkaa jo vähän hivuttautumaan Etelä-Suomen ja Baltian yli itäkaakkoon; tuulet pysyvät heikkoina, joten jännittäväksi tilanteeksi tulee se, että pysyykö vai jopa laajeneeko tuo sisämaan sumupilvinen alue; ensi yönä selkeimmillä paikoilla voidaan taas käväistä etenkin sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä, mutta muutoin yöpakkanen on heikkoa. Päivälämpötila on nollan vaiheilla; vähäpilvisillä alueilla tämän maanantain tapaan voi olla lievästi plussaa n. asteen-parin verran etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa. Runsaspilvinen tilanne pitää päivälämpötilan lievästi pakkasella.

Jatkossa odotetaan seuraavaa muutosta, joka tuo aikaisempaa selvästi ankarampaa talvisäätä, mutta edelleen korkeapainevoittoisesti ilman mainittavia lumisateita tai korkeintaan lumisateet jäävät ja kertyvät maahan vain erittäin vähäiseksi pintahuuruksi:

Ke-to tuo entinen korkeapaine siirtyy ja taantuu kaakkoon, mutta heti sen tilalle työntyy Grönlannista vahvaa selännettä Norjanmeren kautta Pohjanmerelle / Britteinsaarille ja Fennoskandiaan länsipainotteisesti, joka jää vallitsemaan koko loppuviikoksi. Samalla matalapaine siirtyy Jäämerellä itään ja jää Lapin itä-koillispuolelle, jolloin sen ja ko. uuden korkeapaineen selänteen välistä aina Pohjoisnavalta saakka pääsee purkautumaan kylmää ilmaa koko Fennoskandiaan ja loppuviikolla siitä edelleen laajasti manner-Eurooppaan. 

Manner-Euroopassahan on ollut viime päivinäkin etenkin idässä kohtalaisen kylmää jo valmiiksi, mutta tuo uusi kylmä ankaroittaa talvisäätä etenkin länsiosissa, jolloin läntisintä Eurooppaa ja Britteinsaaria myöten on tulossa mm. reippaita yöpakkasia -- Atlantin voimakkaat matalapaineen pysyvät siis jatkossa aloillaan.

Täällä Suomessa kylmyys on toki huomattavinta, mutta Jäämeren ollessa ajankohtaan nähden normaalia selvästi vähäjäisempi siellä(kin) ajoittain vallinneiden erittäin leutojen talvisäiden takia, niin pahin kylmyys miedontuu tuosta kylmänpurkauksesta pois ja lähinnä vain Uralille ohjautuu ja / tai muodostuu ankarimmat pakkaset. Osaksi samasta syystä johtuen tuo kylmä ilmamassa on myös kosteaa, jolloin Suomeen ohjautuu myös ajoittain runsaita pilvilauttoja.

Etelä-Suomessa vielä ylihuominen keskiviikko on ma-ti tapaan vaihtelevan runsaspilvinen / osittain aurinkoinen ja lämpötiloiltaan samanlainen leudohko päivä, mutta sitten tuo kylmän purkaus tapahtuu ke-to välisenä yönä, jolloin pohjoisesta etelään kulkevan kylmän rintaman yhteydessä saattaa olla koko viikon ainoa mahdollisuus heikkoihin lumisateisiin.

Sitten torstain päivästä aina sunnuntain loppuun saakka näyttää vallitsevan suunnilleen samana pohjoisvirtaus läntisen korkeapaineen selänteen itäreunalla vaihtelevapilvisenä (ajoittain runsasta pilvilauttailua ja siinä yhteydessä voi esiintyä hyvin heikkoja lumisateita), missä vielä ke-to yön lievän pakkasen jälkeen yölämpötiloiksi vakiintuvat minimit -10 asteen vaiheilta -15 asteen tienoillekin, ja sisämaan lumisella alueella ajoittain -15 ja -20 asteen välisetkin lukemat mahdollistuvat, jos on vähäpilvistä. Päivälämpötilat jäävät -5 ja -10 asteen välille yleisesti, joten aurinkoisillakin hetkillä keväästä ei olekaan enää tuntumaa silloinkaan.

Muutosta tuohon pohjoisvirtaukseen saattaa aiheuttaa viikonloppuna se, kun Baltian eteläosien yli itään ja siitä kiertyen Suomen itäpuolelle Venäjälle siirtyy matalapaine; nyt tiedossa olevien ennustemallien mukaan siitä ei ulotu Etelä-Suomeen lumisateita, mutta sen takia virtaus voi hetkeksi voimistua ja kääntyä koillistuuleksi, jolloin pakkasen purevuus voi olla silloin merkittävää.

Näillä näkymin tällainen pitkästä aikaa kunnolla talvinen ilmamassa vaikuttaisi vielä ensi viikon alussa ainakin, mutta jännitettävänä on sitten lopulta sen viikon lopulla se, että pystyykö Atlantin matalapainetoiminta voimistumaan idemmäksi, ja kenties tuottamaan lännestä / lounaasta taas leudompaa säätä Suomeen; sen mukana voi toisaalta tulla pitkästä aikaa myös runsaampia sateita, joista osa voi olla luntakin; ehkä siinä yhteydessä tulisi viimein kunnolla uutta lunta etelän lumettomillekin alueille -- mahdollinen päivitys tämän viikon loppupuolella sitäkin skenaariota tarkastellen tai sitten ensi viikon alussa kokonaan uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus...

Luontoseurantaosiossa on tarkastelussa Etelä-Suomeen vähälumisuuden ja lumettomuuden tilannetta, mutta etenkin tuon em. uuden kylmenemisen jatkossa aiheuttamaa roudan ja vesistöjäiden selvää ja runsasta paksuuntumista:

Etelä-Suomen lumeton alue kattaa siis edelleen viime viikonkin tapaan etenkin Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Satakuntaa, ja vähälumisen sulalaikkuista on myös Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, osassa Päijät-Hämettä ja etelärannikon itäosissakin; tältä koko alueelta etenkin länsiosa- ja etelärannikkopainotteisesti sulivat viime viikon alussa tulleet sentin-parin uudet lumet oikeastaan kokonaan pois em. tapaan, joten maa on yhä ajankohtaan nähden erikoisen lumeton mm. pääkaupunkiseudulla.

Suunnilleen linjan Vaasa-Tampere-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola-Hamina koillispuolelle on siis jäänyt etelän lumisin alue, jossa vallitsee vanhan jäisen ja tiiviin lumen turvin edelleen varsin yhtenäisesti 10-25 cm paksut lumihanget, ja niiden päälle itäpainotteisesti on siis jäänyt em. tapaan ne viime viikon alun sentin-parin uudet lumetkin.

Tähän lumipeitetilanteeseen ei siis ole tulossa merkittävää muutosta koko tällä alkaneella viikolla; ainoastaan tuo em. ke-to kylmän rintaman mahdollinen heikko lumisade saattaa hitusen valkaista maata tuolla lumettomalla alueella, ja sitten ehkä viikon lopun aikana mahdolliset paikalliset heikot lumisateet samoin em. tapaan pohjoisvirtauksen pilvilauttojen tuomina.

Toisaalta pakkasten kiristyessä maisemien "valkaisijana" saattaa ottaa aikaisempaa selvempää roolia to-su aikana kuura, jos on öisin sopivan heikkotuulista ja kosteaa; sopivissa tilanteissa sekä maahan että myös puustoon voi syntyä näyttävääkin kuuraa, mutta päivisin auringonpaiste alkaa olla jo sen verran voimakasta, että myös pakkassäässä selkeinä hetkinä se saa kuuran varisemaan puista pois.

Tulossa oleva ankarampi talvivaihe pakkasineen vaikuttaa juurikin lumettomuuden ja vähälumisuuden takia erityisen voimakkaasti roudan ja vesistöjäiden kehityksiin: niiden paksuuskasvu kiihtyy selvästi etenkin etelän lumettomimmilla alueilla!

Tällä hetkellä routaa on Etelä-Suomessa parista sentistä 5 ja 10 cm:n välille, mutta tuossa viikon lopun ankarammassa pakkassäässä routa alkaa paksuuntumaan melko nopeasti jo 10 ja 20 cm:n välilläkin monin paikoin.

Vesistöjäihin on tällä hetkellä muodostunut järvien suhteen kahtiajakoa em. lumettoman ja lumisimman alueen kesken; lumisimmalla alueella näet edeltäneiden loskakelien takia sen alueen järvijäiden päälle ko. loskasta on muodostunut uutta jäätä niin paljon, että järvijäiden paksuus on kasvanut siellä monin paikoin jopa 30 ja 45 cm:n välille. 

Sen sijaan lumettomalla-vähälumisella alueella ko. "loskasta jääksi" -muodostusta ei ole ollut ja kun jääsulamistakin tapahtui tammikuun lopulla sen verran paljon, niin tällä hetkellä tällä alueella järvijäiden paksuudet ovat pääasiassa "vain" 10-30 cm:n välillä hyvin vaihtelevasti. Lisäksi tuolla vähäjäisimmällä alueella järvien virtapaikoissa on edelleen myös sulalaikkuja tai uutta jäätä ei ole kunnolla vielä syntynyt niillä kohdilla.

Tuo ankarampi pakkasvaihe kiihdyttää sitten toki järvijäidenkin kehitystä niin, että ensinnäkin virtapaikoille syntyy uutta jääkantta ja jäiden paksuuskasvu alkaa lisäämään em. paksuuksiin 5-10 cm uutta jäätä sunnuntaihin mennessä; täten em. lumisimman alueen järvijäissä voidaan saavuttaa jo paikoin yli puolen metrin jääpaksuuksia!

Koska järvijäiden päällä on hyvin vähän uutta lunta tai ei ole lähes ollenkaan ja kun jatkossakin tämä jääpintojen luonne pysyy pitkään, niin järvialueilla syntyykin erittäin poikkeuksellinen tilanne: erikoisen puhtaat jääpinnat ja paksuuntuvat jäät mahdollistavat jäiden päällä liikkumista erityisesti ja monilla tavoilla, kun mm. retkiluistelu mahdollistuu laaja-alaisesti!...   

Merijäät ovat yhä pysyneet hyvin vähäisinä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä, missä vain sisäsaaristossa ja sisälahdissa on ollut vähäistä vanhaa jäätä tai vain lievää uuden jään muodostusta -- tuo ankarampi pakkasvaihe saa viimein talven tähän mennessä reippaimman jäänmuodostuksen käyntiin näillä merialueilla, joten mm. Suomenlahdella voidaan odottaa rannikkoalueilla tämän talven tähän mennessä laajinta jääkenttää sunnuntaihin mennessä...

Perämeri onkin muihin merialueisiin nähden paljon jäisempi ja on jo menossa umpijäähän; sen alueen kauttaaltaan täysin jäätyminen sen kuin vain vahvistuu tällä viikolla.

Jokien virtaamat ovat olleet jo selvästi laskussa ja voimistuvan pakkassään takia virtaamien lasku jatkuu yhä, jolloin myös jokien jääkansimuodostus helpottuu ja tämän talven ensimmäiset kunnon jääkannet voivat syntyä moniin jokiin etelässäkin.

Edeltäneen talven leutous, vesisateet, usein kokonaankin sulaneet lumet ja maan ajoittainen roudattomuus ovat pitäneet maaperää hyvin märkänä suuressa osassa Etelä-Suomea, ja siksi pohjavesivarantojen täydentymistä on jatkunut poikkeuksellisesti näinkin myöhään talveen saakka -- tulossa oleva ankarampi pakkasjakso routaannuttaa maata viimein sen verran paljon, että pohjavesivarantojen täydentyminen alkaa tulla loppuunsa. Samasta syystä johtuen myös järvivesien pinnat alkavat talvelle tyypillisemmin laskea.

Koska maa on laajasti lumeton ja routaa muodostuu tulevassa ankarammassa pakkassäässä helposti, niin tämä seikka aiheuttaa aroille kasveille ja monille eläimillekin tämän talven tähän mennessä haasteellisimmat olosuhteet!

Eläimiltä voivat ehtyä juomavedet jäätymisen ja roudan muodostuksen takia ja jotkut eläimet eivät pääse pakkasilta suojaan lumettoman maan ja roudan takia; mm. kaivautuminen jäätyneeseen maahan suojaan on vaikeaa / mahdotonta.

Puistoissa ja puutarhoissa viljeltäville aroille ulkomaisille kasveille voi koitua nopeasti etenevästä roudasta juuristoihinsa myös mekaanisia vaurioita sen lisäksi, että pakkaset pääsevät kurittamaan aivan maan pintaakin, kun on lumetonta.

Toisaalta tammikuun erittäin leudoissa oloissa lounaassa ja osassa etelärannikkoa kukinnan alkuun kehittyneet jotkut pähkinäpensaat (Corylus avellana) ovat nyt hedenorkoiltaan aikaisempaa pakkasenarempia; eniten kukintaan kehittyneet norkot voivat paleltua, jolloin näillä pähkinäpensailla saattaa uhata kukinnan jääminen jatkossa hyvin vähäiseksi varsinaisen keväänkin tultua, tai kukinta tuhoutuu kokonaankin pahimmillaan... 

Toisaalta toinen osa pähkinäpensaista ei ole ehtinyt aloittaa kukintaa, jolloin niiden norkot kestävät vielä paljon paremmin pakkasia ja niiden hyvä kukinta mahdollistuu varsinaisena keväänä paljon todennäköisemmin.

Joka tapauksessa kaikki hitusen kevääseen edeltäneessä erittäin leudossa säässä heränneet "kasvuvaiheet" joillakin kasveilla pysähtyvät nyt kokonaan ko. pakkasjakson tullessa ja niiden kehitys jatkuu sitten vasta aikanaan viimeistään varsinaisen kevään tullessa; näin esim. leppienkin (Alnus sp.) hedenorkoilla, jotka ehtivät tähän mennessä paikoin notkeutumaan vain hitusen kohti kukinnan alkua... 

Maan pinnan ruohovartisen kasvillisuuden vielä koko talven tähän mennessä osaksi vihreinä pysyneet kasvustot kohtaavat viimein lumettomalla alueella loppunsa näissä tulevissa ankarammissa pakkasissa; mm. apiloiden (Trifolium sp.), voikukkien (Taraxacum officinale), niittysuolaheinän (Rumex acetosa) ja monien heinälajienkin lehdet paleltuvat ja näin ollen mm. puistojen ja puutarhojen nurmikoilla ruskean eri sävyt tulevat yleisesti pääosaan -- toki nämäkin aloittavat juurakoistaan, rönsyistään ja maasilmuistaan sitten varsinaisena keväänä ihan hyvin taas uuden kasvunsa.

Maaseudun peltoviljelyssä syysviljat (ruis ja syysvehnä) oraineen ovat myös onneksi jalostettu kestämään myös lumettoman vaiheen koviakin pakkasia, joten niiden kasvustot säilyvät edelleen varsinaiseen kevääseenkin saakka ihan kohtuullisesti vihreinä, ja joka tapauksessa paleltumien jälkeenkin uutta hyvää kasvua tulee niilläkin maasta esille varsinaisena keväänä.

Em. normaalia hieman korostuneemmista uhkakuvista huolimatta tulossa olevat pakkaset ovat silti ajankohtaan nähden melko normaaleja tai vain vähän normaalia kylmempiä, joten esim. puutarhaviljelyssä ei ole tulossa lopulta silti mitään kauheaa katastrofia; monet melkoisenkin arat kasvit voivat kestää yllättävän paljonkin ankaria oloja...

Ja esim. Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa tavattavan kaltaisille eteläisille puu- ja pensaslajeille tämäkään pakkasjakso ei ole vielä kovin vakava tilanne siksikään, koska viime kesän ja vielä syksynkin aikana ne kasvit saivat ennätyslämmöstä erityisen hyvän talveen valmistautumisen vaiheen, ja siksi ne ovat yhä normaalia talvenkestävämmässä moodissa. 

Toisaalta puutarhoissa on jo nyt hyvä muistaa sekin, että ainavihannat kasvit alkavat tulemaan myös jo vaaravyöhykkeeseen paksuuntuvan roudan takia, kun mm. alppiruusut (Rhododendron cv.) kärsivät kevättalven auringonpaahteesta paksun roudan aikana; näitä pensaita voikin jo nyt alkaa paahdesuojaamaan varsinkin, jos ko. pensaat on istutettu vasta 1-2 vuotta sitten ja jos ne sijaitsevat melko auringonpaisteisilla paikoilla.

Näissä merkeissä otetaan siis vastaan tällä viikolla tämän talven toista ankarahkoa pakkasjaksoa, mutta erikoisesti ilman tai lähes ilman lunta laajoilla alueilla -- nyt ei muuta tällä kertaa.

Päivitys 14.2.2025 klo. 16:30:

Nyt on kuluvaa viikkoa mennyt jo tähän perjantaihin saakka, ja sään kehitys on noudattanut hyvin tuota em. ennustetta; pienenä poikkeuksena oli ma-ti aikana se, kun silloisesta sumupilvestä leudohkossa vaiheessa ennen tätä uutta pakkasjaksoa satoi heikosti lunta, josta paikoin (kuten pääkaupunkiseudulla) saatiin lumettomalle alueelle maahan lievää valkeaa "pölypinnoitetta".

Selvempi lumisadetilanne oli sitten odotetusti ke-to vaihteen iltana ja yönä, jolloin tämän pakkasjakson tuoneesta kylmästä rintamasta saatiin etenkin Uudellemaalle "jopa" parin sentin uutta lumikerrosta. Kuitenkin seuranneen torstain päivän auringonpaisteessa nähtiin myös jo se hieman kevättalviseen tapaan, kuinka tuollainen lumipeite suli pakkassäässäkin auringonpaisteisilta maakohdilta osittain pois, kuten etelärinteiltä ja -luiskilta sekä monilta asfalttipinnoilta.

Nyttemmin Etelä-Suomen säätä on siis hallinnut kylmä pohjoisvirtaus eikä siihen ole em. ennusteeseen nähden tulossa merkittäviä muutoksia pääosiltaan tänä viikonloppuna ja ensi viikon alussa; pilvisyys vaihtelee lähes selkeästä pilviseen pohjoisesta etelään vellovien pilvilauttojen myötä ja seassa saattaa olla paikoin heikkoja pakkaslumisateita. 

Sellainen poikkeama kuitenkin on, että em. Baltian eteläosien kautta Venäjälle siirtyvä matalapaine on menossa ennakoitua eteläisempää reittiä ja heikompana, jolloin tuulet eivät voimistukaan tänä viikonloppuna, vaan heikkotuulisuus on vallitsevaa melkein koko ajan.

Näillä näkymin kylmimmät yölämpötilat koetaan la-su välisenä yönä, jolloin etelän sisämaassa ainakin -10 ja -15 asteen väliset minimilämpötilat mahdollistuvat, ja paikoin lumisimmalla alueella -15 astetta kylmemmätkin lukemat. Myös etelärannikon tuntumassa päästään -10 asteen vaiheille; näillä näkymin siis tämän talven puitteissa tästä tulee etelässä toiseksi kylmin vaihe, ja kylminhän oli se tammikuun alun pakkasjakso.

Ensi viikon alussa ma-ke aikana jää vielä vallitsemaan pohjois-luoteisvirtausta koko Suomeen, kun matalapaine Venäjällä eli Suomen itäpuolella pysyy sen ajan suunnilleen sijoillaan; ilmamassa on kuitenkin hitusen lauhtumassa jo silloin, jolloin pakkasjakson kylmin terä alkaa olla ohi siinä vaiheessa -- Lapissa voidaan kokea ankariakin pakkasia -20 ja -35 asteen välillä vielä silloinkin, mutta tämän talven kylmimpiä lukemia tuskin enää siinä vaiheessakaan saavutetaan.

Sitten jo keskiviikon aikana alkaa näkyä radikaali muutos erittäin leutoon sääjaksoon pitkäaikaisesti; suursäätilallisesti se lähtee käyntiin siitä, kun tuo itäpuolinen matalapaine siirtyy heikkenevänä pohjoiseen ja samalla Suomen kaakkoispuolelle alkaa muodostua vahvaa korkeapainetta. Sen myötä Pohjois-Atlantin voimakas matalapainetoiminta alkaa tuottamaan matalapaineita pohjoiselle reitille Norjanmeren kautta Jäämerelle, joka puolestaan alkaa tuottamaan erittäin leutoja ilmamassoja länsi-lounaisvirtauksen myötä koko Fennoskandiaan.

Näillä näkymin tuollainen sääasetelma näyttäisi sitten pysyvän pitkään samanlaisena, joka tarkoittaisi Etelä- ja myös jo Keski-Suomessakin plussakelien yleistymistä taas selvään pääosaan, ja sellaiset leudot säät näyttäisivät sekä kestävän suorastaan yhtä mittaa maaliskuun puolelle saakka että voimistuvan maaliskuulle mennessä yhä lisää ajoittain.

Näillä näkymin Etelä-Suomeen ei ole tulossa kuitenkaan merkittävää määrää sateita tuossa leudossa vaiheessa, joten jos ainakin alkuun osa sateista olisi lunta, niin uusia kunnon lumipeitteitä ei juuri synny silloinkaan, ja sitten myöhemmin plussakelien voimistuessa sateet ovat pääosin vettä ja muutenkin sitten kaikki vanhatkin lumijäänteet etelän sisämaasta ja Keski-Suomestakin alkavat hyvin etukeväisesti sulaa...

Tämä tarkoittaisi ainakin Etelä-Suomessa jo selvää mahdollisuutta ihan varsinaisen kevään alkamiselle termisenkin määritelmän mukaan jopa noin kuukauden etuajassa (normaalisti terminen kevät alkaa etelässä maaliskuun lopulla), ja samalla Lapissakin talviset säät ovat normaalia paljon vaisumpia enää, ja suojasäitä on silloin ajoittain sielläkin.

Palataan tarkastelemaan tuota ensi viikon lopusta alkavaa erittäin leutoa sääjaksoa tarkemmin seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, sekä sellaisen jo ilmeisesti hyvin keväisiä seurauksia luonnossa...

Jatkan vielä tässä päivityksen lopuksi säätarkastelua globaalisti, koska mm. em. uuteen Euroopan leutoon sääjaksoon näyttäisi vaikuttavan selvästi stratosfäärin polaaripyörteen tilanne: siinähän on ollut nyt hieman kahtiajakautumista, missä osapyörrettä on ollut siirtymässä Pohjois-Amerikan ylle. 

Jatkossa tämä polaaripyörre on kuitenkin palaamassa taas tiiviisti kasaan Pohjoisnavan ylle voimakkaana, joka siis mahdollistaa taas tuota erittäin leutoa länsi-lounaisvirtausta Eurooppaan, ja sen myötä myös manner-Euroopassa näyttää maaliskuulle mennessä alkavan sikäläisittäin hyvin varhaista kevättä; esim. Saksan tasalla tämä voi tarkoittaa jo maaliskuun aluksi luonnon heräämistä kasvukauden ensivaiheisiin varhaisten kukkijoiden ja ensimmäisten lehteen puhkeavien puu- ja pensaslajien myötä -- nimittäin näyttäisi tuolla silloin päivälämpötilat kohoavan jo useammaksi päiväksi peräkkäin jopa +15 ja +20 asteen välille...

Tässä analyysissä on myös uusimpia polaaripyörteen vaiheita esiteltynä: Polar vortex-tied cold snap to grip the U.S. next week.

Siitä nähdään osaltaan se, miten vielä nyt alkuun ensi viikolla tuon polaaripyörteen Pohjois-Amerikkaan työntyminen aiheuttaa siellä vielä uutta ja paikoin tämän talven rajuinta kylmänpurkausta Yhdysvalloissa, ja etelävaltioita myöten on tulossa taas reippaita yöpakkasia; mutta näyttää siltä, ettei enää etelävaltioissa koeta ainakaan sellaista ankaraa talvihetkeä kuin tapahtui tammikuussa jopa ennätyspaksun lumipeitteen kera.

Sitten näyttäisi tuon kylmän purkauksen jälkeen alkavan myös Pohjois-Amerikassa ja ainakin Yhdysvalloissa keväiset säävaiheet myös tavanomaista etuaikaisempina / voimakkaampina normaalia lämpimämpien säiden palatessa laajasti, koska polaaripyörre palaa tiiviiksi Pohjoisnavalle ja siten arktisia ilmamassoja sisällään aloillaan pitäväksi.

Näillä näkymin polaaripyörre pysyy sitten napa-alueella pitkään tiiviinä ja siksikin talvelta loppuvat jo mahdollisuudet ankarien arktisten ilmamassojen invaasioille etelään kevään alkaessa muutenkin tulla voimaan -- takatalvet sitten myöhemmin keväällä ovat asia erikseen, jos / kun niitä on tulossa...

Tässä on lopuksi kahden tunnetun YouTube-säätieteilijän uusimmat sääennusteet Yhdysvaltoihin; niistä nähdään se, miten rajuja säänvaihteluita siellä on ollut ja on nyt tulossa lähiaikoina sisältäen myös tuon em. kylmänpurkauksen >> The Worst Winter Weather Of The Year Is Coming… ja This Storm System Will Be Built Different... 

Näin ollen voidaan jo vetää globaalisti yhteen tämän kuluvan talven loppuvaiheissa sitä, miten pohjoisen pallonpuoliskon talven ylivoimaisesti ankarimmat talvisäät kylmyyden suhteen on koettu juuri Yhdysvalloissa, mutta Eurooppa on päässyt hyvin vähällä kylmyydellä tällä kertaa toki Lappia lukuun ottamatta, ja ankarat talvisäät ovatkin olleet täällä pikemminkin muutamia erityisen rajuja myrskyjä (Kuten Britannian Éowyn-myrsky) -- ja Siperiassahan on aina talvella äärikylmää, joten siellä ei ole ollut tavallaan "erityisen kylmää" normaaliin nähden.

Päivitys 17.2.2025 klo. 14:25:

Teenkin nyt vielä päivityksen tähän kirjoitukseen ylimääräisten kolmen sääasian takia: ensinnäkin eilinen yö-aamu oli yllättävänkin kylmä, joten on syytä ottaa se tarkasteluun tämän talven kylmimmän yön suhteen. Toisekseen eilen illalla etelärannikolla esiintyi paikoin yllättävän sakeaa lumikuurottelua, joten senkin otan esille tarkemmin. Kolmanneksi listaan joitakin videoita Yhdysvaltain itä-kaakkoisosissa viime päivinä tapahtuneen rajun ja tuhoisan tulvan tiimoilta.

Ensimmäisenä siis eilisen minimilämpötilat yöllä ja aamulla; kylmästä tulikin niin kylmää, että se haastoi ja paikoin ylittikin tammikuun alun kylmyyden Etelä-Suomessa. Alle olen tehnyt tuttujen paikkakuntien kera listauksen tästä kylmyydestä, ja siitä havaitaan seuraavaa: suurimmalla osalla paikkakuntia eilinen kylmyys jäi enemmän tai vähemmän täpärästi tämän talven toiseksi kylmimmäksi, mutta paikoin lounaassa oli talven kylmintä. Tähän lounaan kylmyyteen saattoi osaltaan vaikuttaa se, kuinka eteläiset ja lounaiset merialueet ovat olleet viime päivinä tammikuun alun tilanteeseen nähden kylmempiä ja jäisempiä, joten siksi esim. Turussa oli eilen talven kylmin hetki.

Sitten itse listaukset alla, ja lämpötilat on poimittu tuttuun tapaan Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivulta:

Värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen tummansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat violetilla paksufonttisella kirjasimella.  

Tässä listauksessa esitetyt lämpötilat olen pyöristänyt Ilmatieteen laitoksen kymmenyksen tarkkuudella mitatuista lukemista lähimpään kokonaislukuun tuttuun tyyliin, jossa pakkaslukemien ollessa kyseessä esim. tasan puolivälilukema (kuten -10,5 astetta) pyöristyy "ylöspäin" eli leudompaan suuntaan -10 asteeksi.

Talven 2024-25 alimmat (yö)lämpötilat -- minimilämpötilat 16.2.2025: Maarianhamina -9 astetta, Turku -15 astetta, Salo -17 astetta, Pori -12 astetta, Hämeenlinna -17 astetta, Tampere; Härmälä -17 astetta, Tampere; Siilinkari -14 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -13 astetta, Vantaa -16 astetta, Hyvinkää -18 astetta, Lahti -17 astetta, Kouvola -17 astetta, Porvoo -15 astetta, Lappeenranta; Lentoasema -16 astetta (helmikuun 17. päivä -18 astetta), Lappeenranta; Konnunsuo -19 astetta (helmikuun 17. päivä - 22 astetta), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -13 astetta, Mikkeli -20 astetta, Jyväskylä -23 astetta, Savonlinna -19 astetta, Joensuu -20 astetta ja Ilomantsi -22 astetta (helmikuun 17. päivä -23 astetta).

Vertailuksi seuraavana poimin lainauksena tästä sää- ja luontokirjoitukseni päivityksestä sen viime kuun alun kylmimpien lämpötilojen listauksen, josta voitte nähdä erot noiden paikkakuntien kohdilla sen aikaisen (tammikuun 4. - 6. välinen aika) ja tämän 16.2. olleen kylmän tilanteen väleillä: lounaan paikoin talven kylmimmät lukemat tulevat esille eiliseltä, ja idässä puolestaan nähdään, kuinka paikoin myös tänä 17.2. aamuna on ollut eilistä kylmempää tässä talven vaiheessa.  

Talven 2024-25 alimmat (yö)lämpötilat tähän (4. - 6.1.2025) mennessä: Maarianhamina -13 astetta, Turku -13 astetta, Salo -19 astetta, Pori -12 astetta, Hämeenlinna -16 astetta, Tampere; Härmälä -15 astetta (joulukuun 15. päivä -18 astetta), Tampere; Siilinkari -11 astetta (joulukuun 15. päivä -12 astetta), Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -18 astetta, Hyvinkää -20 astetta, Lahti -19 astetta, Kouvola -20 astetta, Porvoo -17 astetta, Lappeenranta; Lentoasema -24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -13 astetta, Mikkeli -25 astetta, Jyväskylä -25 astetta, Savonlinna -27 astetta (joulukuun 18. päivä -27 astetta), Joensuu -24 astetta (joulukuun 18. ja 19. päivä -24 astetta) ja Ilomantsi -23 astetta (joulukuun 19. päivä -26 astetta).

Seuraavaksi tarkasteluun siis etelärannikon eilisillan lumipyrytilanne: sen aiheutti osaltaan se, kun pohjoisvirtauksessa maan länsiosia pitkin etelään siirtyi hyvin pieni matalapaineen osakeskus, jonka myötä illalla tuulet kääntyivät sen itäreunalla illalla sen verran sopivasti puhaltamaan hetkeksi Suomenlahdelta etelärannikolle, jolloin vielä sulalta meren ulapalta pääsi tähän liittyneisiin lumisateisiin sekaan lisää kosteutta ja siten sankkaa lumikuurojonoa työntyi mm. pääkaupunkiseudulle.

Listaankin juuri pääkaupunkiseudun lumipeitetilanteet mitattuna tältä 17.2.2025 aamulta ja poimittuna Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivulta, jossa näkyy eilisillan lumipeitelisäyksien tuottama nykyinen lumipeitepaksuus, kun ennen ko. lisäystä pääkaupunkiseudulla oli edellispäiviltä uutta lunta maassa pääosin vain 2-5 cm.

Lumipeite 17.2.2025: Helsinki Kaisaniemi 14 cm, Helsinki Kumpula 12 cm, Espoo Tapiola 8 cm, Espoo Nuuksio 8 cm ja Vantaan lentoasema 7 cm.

Tästä nähdään, että selvästi runsaimmat lumisateet osuivat Helsingin keskustan alueelle, joten nuo reilusti yli 10 cm:n lumipeitepaksuudet ovat siellä nyt koko tämän talven mitassa jopa toiseksi syvimmät, kun vertaillaan tilannetta Helsingin Kaisaniemen tämän kuukausitilaston tietoihin viime kuulta; vain tammikuun 11. - 13. päivinä mitattiin Kaisaniemessä tätä nykyistä paksumpaa lumipeitettä ja syvimmillään 20 cm:n verran -- muutoinhan Kaisaniemessä on ollut suurin osa ajasta hyvin vähälumista ja useina päivinä myös täysin lumetonta tänä talvena.

Kolmanneksi vielä siitä Yhdysvaltain tulvatilanteesta: tuolla päin maailmaa on ollut liikkeellä viime viikkoina Tyyneltä valtamereltä itään ja koko maan läpi useita voimakkaita matalapaine- ja "ilmakehällisen joen" tilanteita, jotka ovat ensinnäkin muuttaneet Kaliforniassa tilanteen aikaisemmasta viime kuun tuhoisasta maastopalokuivuudesta sielläkin tulvia aiheuttaneeksi märkyydeksi, joten siellä on siirrytty ääripäästä toiseen.

Merkittävin tulvatilanne on syntynyt kuitenkin Yhdysvaltain itäosissa Kentuckyn osavaltioon ja sen lähiympäristöön, kun viime päivinä sille alueelle on osunut erittäin runsaasti rankka- ja ukkossateita. Alla oleva videosikermä näyttää minkälaista sellainen tilanne on ollut!

Tulvatilanteen perään on myös tulossa erittäin ankara kylmänpurkaus ja paikoin tämän talven ankarimmat pakkaset sen takia tämän alkaneen viikon aikana koko tuolle tulva-alueelle ja muutenkin Yhdysvaltain keski- ja itäosiin yleisesti, joten säävaihtelut jatkuvat tuolla erittäin rankkoina!

Tässä siis lopuksi videolistausta ko. ankarasta tulvatilanteesta: 8 dead in Kentucky flooding after state of emergency declared, Child Among 3 Killed After Catastrophic, Historic Flooding Slams Kentucky, Deadly Winter Storms Overwhelm Creeks, Knock Out Power Across Kentucky | WSJ News ja At least 9 people dead after dangerous weather sweeps across the U.S..