Vaihtelevaa ja normitammikuista talvisäätä tälle viikolle: kohtalaiset pakkaset sekä lumi- ja vesisateet suojasäineen vuorottelevat -- ensi viikolla mahdollisesti taas erittäin leuto sääjakso (Päivitetty 1. kerran)...

Luon taas toisen peräkkäisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen, kun muutoin kirjoittamisessani pidän muiden aiheiden suhteen mietintä- ja prosessointitaukoa -- pohdin mm. sitä, että minkälaista tyyliä ja sisältöä aion ottaa yhteiskunnallis-poliittisiin kirjoituksiini tämän alkaneen vuoden 2025 aikana...

Sääasioissa on ollut tämän vuoden alusta alkaen tapetilla kylmä sää sekä täällä Euroopassa Suomi mukaan lukien että Pohjois-Amerikassa, jonne on ollut odotettavissa tälle alkaneelle viikolle 2/2025 (6. - 12.1.) jopa erityisen ankaraa kylmyyttä.

Euroopan osalta on käymässä niin, että kylmä ei edelleenkään näytä ns. "peruskylmää" kummemmalta enää, ja itse asiassa tuolla Yhdysvalloissakin pakkasaalto ei enää näytä niin poikkeukselliselta kuin miltä aikaisemmin viime viikon ennustemalleissa vielä näytti -- eilen siellä päin maailmaa oli kuitenkin Keski-Lännestä itärannikolle melkoinen lumi- ja jäämyrsky, jonka eteläreunalla muutamissa etelävaltioissa oli myös ukkosmyrskyjä tornadoriskin kera, ja nyt jatkossa tälle viikolle pakkasilmaa joka tapauksessa leviää myös etelävaltioihin useiksi päiviksi aiheuttaen monia ongelmia.

Täällä Etelä-Suomessa viime yö (su-ma) oli näillä näkymin talven tähän mennessä viimeinen niin kylmä yö, missä -10 ja -20 asteen välisiä minimilämpötiloja mitattiin monin paikoin, kuten parina yönä viime viikollakin -- idässä oli viime viikolla paikoin myös -20 astetta kylmempää, mutta nämä kaikki lukemat ovat silti vielä melko hillittyjä kylmyys"ennätyksiä", ja siten se on vielä toistaiseksi merkki leudosta talvesta...

Laajemmin täällä Euroopassa on ollut viime päivinä liikkeellä voimakas matalapaine Britteinsaarten yli kohti Etelä-Skandinaviaa, jonka sadealuetta on odoteltu tänne Etelä-Suomeen tänään maanantaina illalla, mutta nyt viimeisimpien ennusteiden mukaan sadealue lumipyrynä saapuu vähän myöhemmin ensi yönä ja leviää huomenna ti aamulla Keski-Suomea myöten; lunta sataa kuitenkin korkeintaan 5 - 10 cm ja ehkä joillakin paikoilla jopa alle 5 cm, joten pyryn voimakkuuskin on juuri ennen toteutumista heikentynyt.

Matalapaine siirtyy sitten heikentyvänä hitaasti Etelä-Suomen päälle ja sen kaakkoispuolellaan leviää hyvin leutoa ilmamassaa manner-Euroopasta myös Venäjälle (suojasäätä pitkälle Moskovastakin pohjoiseen), ja Etelä-Suomi saa siitä myös osansa suojasäänä ja vesi-räntäsateina, joka vallitsee etenkin tiistaina illalla ja osan keskiviikkoa; näillä näkymin nollaraja kivunnee noin linjalle Pori-Tampere-Mikkeli-Savonlinna, ja eteläisimmissä osissa lämpötila voi käväistä ylimmillään +1 ja +4 asteen välillä.

Ti-ke aikana tuon Etelä-Suomeen tulevan heikkenevän matalapaineen itäreunalla Suomen kaakkoiskulmalla kehittyy nopeasti toinen matalapaine, joka sitten liikkuu nopeasti koilliseen kohti Uralin pohjoisosia -- tämän mukaan Lappiin jää edelleen hyvin kylmää ilmaa, joten leuto sää ei nyt sinne ulotu, ja kireitäkin pakkasia (yhä -30 astetta kylmempääkin paikoin / ajoittain) voidaan odotella sinne pitkin koko tätä alkanutta viikkoa melkein jatkuvasti. 

Etelä-Suomeen puolestaan jää aluksi ke-to ajaksi heikentynyt matalapaineen sola, jossa on heikkotuulista ja runsaspilvistä, ja jossa voi yhä ajoittain sataa hajanaisesti tai kuurottaisesti lunta. Koska etelärannikolla näyttäisi noin nollakeli tai lievä suojasää sinnittelevän to saakka, niin siellä voi olla osa sateista yhä myös räntää / tihkua. Muualla etelässä sää pakastuu jo tuossa vaiheessa, mutta Lapin kylmyys ei vielä näytä etenevän paljoa etelämmäksi.

Perjantaina pohjoisesta pääsee kuitenkin koko Etelä-Suomeenkin taas pakkasilmaa ja lämpötilat laskevat pääosin -5 ja -10 asteen välille ja pilvipeite voi ajoittain samalla rakoilla / vähentyä ja lumisateet loppuvat -- Viikonloppuna sään sopivasti seljetessä ja heikkotuulisissa vaiheissa sisämaassa voi olla taas -10 astetta kylmempääkin.

Pe-la aikana kuitenkin on jännitettävänä Saksassa kehittyvä uusi matalapaine, jonka reitti menisi juuri tuossa vaiheessa täpärästi Suomen kaakkoispuolitse koilliseen: tässä voisi olla ulottumassa tuolloin lumipyryä pakkassäässä Etelä-Suomeen, mutta ennustemallit ovat vaihdelleet siinä, miten paljon pyryä ulottuisi tai jäisi ulottumatta tänne -- pahimmillaan olisi tulossa etelään jopa lumimyrsky kovien koillistuulten kera, mutta toisaalta yksi skenaario olisi pyryn jääminen kokonaankin Suomen kaakkoispuolelle; päivitystä tarvitaan ja tarkennan sitten pyryennustetta viimeistään pe aikana...

Sitten viikonloppuna la-su aikana joka tapauksessa muodostuu suursäätilaan jo selvää muutosta leudompaan suuntaan, kun lännestä alkaa muodostua voimakasta ja laajaa korkeapainetta manner-Eurooppaan ja sen myötä Pohjois-Atlantilla voimakas matalapainerata ottaa siksi taas pohjoisempaa reittiä Islannin tienoilta Jäämerelle ja kohti Lappia antaen myöhemmin ensi viikolla 3/2025 mahdollisuuden jopa erittäinkin leudoille länsi-lounaisvirtauksille Fennoskandiaan. 

Sen edellä kuitenkin kylmää talvista ilmaa leviää vielä talvisesta Fennoskandiasta muuallekin manner-Eurooppaan, ja tässä vaiheessa ko. viikonloppuna viimeinkin myös Välimerelle saakka itäosapainotteisesti, joten ainakin yöpakkasia voi olla odotettavissa ja paikoin lumisateitakin osassa Välimeren sisämaa-alueita -- mutta kuten todettua, niin mikään äärimmäinen kylmyys ei ole kyseessä.

Suomen osalta Lappia myöten sitten jännitetään sitä, että miten voimakkaaksi pääsisi muodostumaan tuo em. seuraava erittäin leuto sääjakso, joka voisi alkaa aikaisimmillaan jo sunnuntain aikana lännestä käsin, mutta viimeistään ensi viikon alussa -- tuossa em. perjantain päivityksessä kerron siitä jo lisää, ja paremmin viimeistään ensi viikon alkuun todennäköisesti aikomassani seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...

Seuraavassa osiossa taas tutusti luontoseuranta-asiaa, jossa tarkastellaan pääasiassa Etelä-Suomen lumipeitetilannetta ja vesistöjen jääkehitystä:

Kuten olen jo aikaisemminkin maininnut, niin käyttökelpoisia linkkejä näiden seurantaan ovat mm. nämä: Järvien jäätilanteet ja Merialueiden jäätilanteet -- kumpikin sisältö päivittyy omilla tahdeillaan, ja lumipeitetilanteita päivittäin päivittyvinä voi seurata Ilmatieteen laitoksen kartoista. Myös Vesitilanne-sivusto on oivallinen seurattava sisältö.

Omaa tarkempaa analyysiä lumipeitetilanteesta Etelä-Suomeen: Viime viikon lumisateista (sekä Uudenvuoden päivän eli keskiviikon lumipyry että myöhemmin seuraavina päivinä tulleet ajoittaiset lumikuurot) kertyi Etelä-Suomeen pääasiassa 5 - 10 cm uutta lunta, jolloin myös lumettomaksi joulukuun lopussa sulanut etelän alue (suurin osa Uuttamaata ja siitä itään etelärannikkoa, Varsinais-Suomi, ja osaksi Satakuntaa, Pirkanmaata, Kanta-Hämettä ja Päijät-Hämettä) sai kuohkean pakkaslumipeitteen, ja pohjoisempana siis vanhan jäisen ja kovan lumikerroksen (5 - 20 cm paikasta riippuen) päälle tuli tuo sama uusi lumikerros.

Nyt siis ensi yönä voidaan odottaa näiden kaikkien päälle vielä ainakin muutama sentti ja maksimissaan 5 - 10 cm uutta lunta pakkassäässä satavana kuohkeana lumena, mutta sitten em. "Pori-Tampere-Mikkeli-Savonlinna" -linjan eteläpuolella koetaan suojasää, joka ainakin parilla-kolmella sentillä tiivistää ja sulattaa lumipeitteitä ja etelärannikolla-lounaassa hieman enemmänkin.

Sitten loppuviikon pakkassää kovettaa jäätymällä suojasäisen lumipeitteen, ja jäljelle jäävien lumipeitteiden paksuus ei sitten kovin paljoa poikkeakaan tämän hetkisestä; korkeintaan sisämaassa kokonaislumipeite on sitten viikonlopuksi lopulta vain vähän aikaisempaa paksumpi ja siten 10 cm paksummat lumensyvyydet ovat yleisempiä ja roimempia siellä -- poikkeuksena saattaisi siis olla em. pe-la lumipyry, jos sellainen toteutuu... 

Sitten ensi viikolla tosiaan jännitetään sitä, että miten paljon voisi tapahtua koko Etelä-Suomen alueella lumien sulamista, koska pahimmillaan sulaminen voisi olla taas todella voimakasta ja lumettomuuskin saattaisi siksi taas uhata ainakin etelärannikolla ja lounaassa...

Vesistöjen jäätilanne on kohentunut näissä viime päivien pakkasissa, mutta jäätymistä etenkin järvissä on toisaalta hidastanut se, kun jäiden päälle tuli noista viime viikon lumisateista myös lumipeitteitä; sellaisella on eristevaikutusta kylmää vastaan, ja samasta syystä maaperän routaantuminenkin on ollut hidasta.

Järvissä 5 - 10 cm paksut jääpeitteet ovat kuitenkin yleistyneet ja paikoin on ylitetty 10 cm jäiden paksuudessa, mutta edelleen virtapaikoilla on vain hyvin vähän jäätä ja ne jäät ovat heikkoja tai vain osittaisia. Syntynyt jää on kuitenkin muualla pääasiassa teräsjäätä, koska järvet ehtivät jäätymään lähes kauttaaltaan ennen tuota Uudenvuoden päivästä alkanutta lumisateiden jaksoa, joten siinä jäätyvän veden sekaan ei sekoittunut lumisadetta kohvajääksi -- tuo tulossa oleva ti-ke suojasääjakso voi loskaannuttaa hieman järvijäiden päällä olevia lumipeitteitä ja sitten loppuviikon pakkasissa siitä jäätyy uutta pintajääkerrosta kohvajääksi.

Merialueilla jäätyminen on ollut hitaampaa kuin järvissä ja siksi edelleen tälläkin hetkellä jäätilanne merillä on normaalitalven tilanteesta hyvin paljon jäljessä, jossa nyt nähdään täten vaikuttamassa myös edeltäneiden marras- ja joulukuiden pääasiassa erittäin leudot säät.

Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä jäätä on syntynyt vain sisälahtiin, sisäsaaristoon ja aivan rantaviivan tuntumaan, eikä ns. kiintojäätä ole vielä muodostunut, ja Suomenlahden ulapalla pintavesi on yhä laajasti +2 ja +5 asteen välillä. Tulevista lumisateista jäiden päälle tulee lumipeitteitä ja sitten em. sulamis- ja jäätymisprosessi synnyttää samaan tapaan kohvajääkerroksen jäiden päälle kuin järvissäkin.

Ensi viikolla sitten jännitetään myös sitä, että miten kaikkien järvi- ja merijäiden käy, jos varsinkin toteutuisi kaikkein leudoin versio tuosta ensi viikon leudosta sääjaksosta -- merialueilla voi olla odotettavissa jääsulamisen kera myös jäiden hajoamista ajojäiksi ja sohjoksi voimakkaissa tuulissa...

Lopuksi vielä mainintaa maaperän roudasta ja kosteudesta sekä yleisestä vesitilanteesta: Suojaavan lumipeitteen takia maaperän routaa on syntynyt viime päivinä monin paikoin vain pari-kolme senttiä ja maksimissaankin 5 - 10 cm. Ensi viikolla roudan eteneminen pysähtyy merkittävästi erittäin leudossa säässä ja voi alkaa sulamaan hitaasti alta päin käsin, ja mahdollisesti päältä päinkin, jos lumipeite muuttuu laikulliseksi ja lumettomuus taas etenee...

Maaperä on ollut viime vuoden lopun useiden runsaiden vesisateiden sekä monta kertaa tapahtuneiden lumipeitesulamisten takia märkä ja monin paikoin myös erittäin märkä, jonka takia näissä viime päivien pakkasissa on ollut havaittavissa myös mm. kallioiden ja mäkien läheisyydessä ns. hyydejäätymistä, jossa valuva vesi on muodostanut "jääpuroja" / "jääpursuamisia" ja kallioiden seinämille näyttäviä jääpylväitä ja -valumia.

Toisaalta alavilla peltoalueilla maaseudulla samasta syystä on muodostunut lumipeitteiden alle jääkenttiä notkopaikoille yms. vettä keränneille kohdille, joilla voi olla paikoin esim. syysviljojen oraille talvenkestoa haittaavaa vaikutusta.

Pohjavesien nousu on edelleen jatkunut jo keskitalvelle epätyypillisesti em. erittäin märän maaperän ansiosta, mutta pakkassäiden ja jo hieman edenneen roudan takia se on hidastunut, ja samasta syystä jokien virtaamat ovat olleet laskussa ja järvissäkin vesien nousu on kääntymässä talvelle tyypillisemmin vedenpintojen laskuun. 

Ensi viikon mahdollinen voimakas lumipeitesulaminen voisi taas kääntää virtaamia ja vedenpintoja nousuun, joten palataan siitäkin asiaan viimeistään sitten siinä ensi viikon uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...

Päivitys 7.1.2025 klo. 19:15:

Teenkin nyt tähän vaiheeseen erikoispäivityksen tämän kuluvan talven tähän mennessä kylmimmistä pakkaslukemista, kun siitä oli jo tuossa ylläkin vähän puhetta. Mielenkiintoiseksi tämän tekee juuri se, miten tämä talvi on ollut täällä etelässä edestakaisesti hetkittäin talven heikkoa tai kohtalaista yritystä ja toisinaan hyvinkin leutoja plussakelejä vahvan vallitsevasti.

Listaan alle Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakuntia, joille olen poiminut tähän mennessä kylmimmät lämpötilat Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston kohdasta "Vuorokausiarvot", jossa on aina kuukauden verran taakse päin havaintohistoriaa.

Itse paikkakuntalistaus onkin jo tuttu joillekin teille blogini lukijoille, jotka olette seuranneet tätä palstaa jo pitkälti yli 10 vuoden ajalta saakka, ehkä jotkut jopa blogin alustakin saakka (vuodesta 2005) -- nimittäin vuosina 2008-2019 tein kullekin talvelle otsikolla "Talven kylmin yö" ankarimpien pakkasten seurantaa Etelä-Suomeen, ja nyt päätin ottaa käyttöön tämän saman paikkakuntalistauksen tätä nykyistä tarkoitusta varten -- ehkä alankin käyttämään tällaista uutta seurantaa kylmien pakkasjaksojen jälkitarkasteluna jatkossakin...

Lisäksi käytän tätä alla olevaa kylmimpien lämpötilojen värikoodausta samalla tavalla tässäkin kuin noina em. vuosina tuli tehtyä: näin erottuvat kylmimmät alueet myös visuaalisesti ja käytännöllisesti hyvällä tavalla.

Värikoodaukset >> Lämpötilat -20 asteen ja -30 asteen välillä ensin mainittu mukaan lukien merkitsen vaalean sinisellä, sitten -30 ja -35 asteen väliset pakkaset ensin mainittu mukaan lukien merkitsen tummansinisellä paksufonttisella, ja viimein -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat violetilla paksufonttisella kirjasimella.

Tässä listauksessa esitetyt lämpötilat olen pyöristänyt Ilmatieteen laitoksen kymmenyksen tarkkuudella mitatuista lukemista lähimpään kokonaislukuun tuttuun tyyliin, jossa pakkaslukemien ollessa kyseessä esim. tasan puolivälilukema (kuten -10,5 astetta) pyöristyy "ylöspäin" eli leudompaan suuntaan -10 asteeksi.

Talven 2024-25 alimmat (yö)lämpötilat tähän mennessä: Maarianhamina -13 astetta, Turku -13 astetta, Salo -19 astetta, Pori -12 astetta, Hämeenlinna -16 astetta, Tampere; Härmälä -15 astetta (joulukuun 15. päivä -18 astetta), Tampere; Siilinkari -11 astetta (joulukuun 15. päivä -12 astetta), Helsinki (Kaisaniemi) -14 astetta, Vantaa -18 astetta, Hyvinkää -20 astetta, Lahti -19 astetta, Kouvola -20 astetta, Porvoo -17 astetta, Lappeenranta; Lentoasema -24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -13 astetta, Mikkeli -25 astetta, Jyväskylä -25 astetta, Savonlinna -27 astetta (joulukuun 18. päivä -27 astetta), Joensuu -24 astetta (joulukuun 18. ja 19. päivä -24 astetta) ja Ilomantsi -23 astetta (joulukuun 19. päivä -26 astetta).

Yllä olevasta listauksesta kerron ensin ajallisesti, että ko. alimmat lämpötilat sattuivat tämän tammikuun 4. - 6. päivien välillä, ja osaksi myös hieman eri päivinä paikkakunnasta riippuen, mutta kuitenkin kuvaten tätä viimeaikaista pakkasjaksoa yhtenäisesti.

Sulkuihin muutamina poikkeuksina merkitsin myös sellaiset minimilämpötilat, jotka olivat aikaisemmin joulukuussa ko. paikkakunnilla yhtä kylmiä tai jopa kylmempiä kuin tässä ko. tammikuun pakkasjaksossa -- siitä havaitaan täten, että Pirkanmaalla oli joulukuun 15. päivänä hetken jopa kylmempää kuin oli nyt tässä tammikuun pakkasjaksossa. Samoin itäkolkassa oli joulukuun 18. ja osaksi myös 19. päivinä yhtä kylmää tai kylmempää kuin oli viime päivinä.

Kuten jo yllä mainitsin, niin varsinkin kaikki nuo -20 astetta leudommat minimilämpötilat tähän mennessä ovat varsin mietoja pakkasia ilmastomme kokonaiskuvassa, kun useina talvina koko Etelä-Suomen alueella talven kylmimmät lämpötilat voivat olla helpostikin -20 ja -30 asteen välillä, ja itäkolkassa / Keski-Suomen puolella -30 astetta kylmempiäkin tämän paikkakuntalistauksen puitteissa -- varsin leutona talvi on siis tässäkin mielessä mennyt toistaiseksi.

Nyt näyttää siltä, että näitä mainittuja minimilämpötiloja kylmempiä tai edes yhtä kylmiä lukemia ei olisi tulossa pitkään aikaan, kun toistaiseksi näyttää taas leudot säät ottavan vallan sen verran pitkäkestoisesti ja voimakkaasti etenkin juuri Etelä-Suomessa -- saas nähdä, josko menisi jopa helmikuun puolelle, ennen kuin taas tulisi yhtä kylmää tai kylmempää, vai oliko jopa tässä tammikuun alussa jo koko talven kylmin hetki?...

Erittäin leuto sää vetelee viimeisiään: vuodenvaihteesta alkaa viimein pysyvä talvi! -- tulossa talven tähän mennessä ankarimpia pakkasia, mutta uusien lumipeitteiden määrä on epäselvä (Päivitetty 2. kerran; runsas lumipeitelisäys viikolla 2/2025!)

Säässä alkaa tapahtumaan radikaali muutos paljon talvisempaan suuntaan vuodenvaihteesta alkaen koko Suomessa, ja tässä vaiheessa näyttää myös siltä, että melkein koko Euroopassakin lopulta joudutaan varautumaan ankariin talvisäihin ensi vuoden alkajaisiksi! -- hyvin leuto sää vaikuttaa kuitenkin vielä huomenna sunnuntaina etenkin Etelä-Suomessa, mutta sitten alkaa täälläkin muutos kylmempään säähän pysyväluonteisesti...

Näillä näkymin pian vuodenvaihteen jälkeen olisi lopulta odotettavissa tämän talven toistaiseksi ankarimpiakin pakkasia, mutta Etelä-Suomen viime aikaisissa plussakeleissä lumettomiksi tai vähälumisiksi muuttuneille alueille on vielä epävarmaa se, kuinka paljon tämä uusi talventulo antaisi lunta -- skenaarioissa ovat vaihdelleet määrät runsaista lumipyryistä vain hyvin vähäiseen "lumipölykerrokseen"...

Joulupäivästä alkoi siis vallita koko Suomessa erittäin leuto länsi-lounaisvirtaus, jossa tosin oli eilisen ja tämän päivän alussa Etelä-Suomessa pieni kylmeneminen etenkin sisämaan heikkoihin pakkasiin, kun tuo länsi-lounaisvirtaus heikkeni sopivasti ja sai luoteesta kylmempää ilma-annosta sekaansa.

Samalla ilmamassaan jäi runsaasti kosteutta, joka tiivistyi sakeiksikin sumuiksi tuulen tyynnyttyä sopivasti, ja sisämaan pakkassäässä tämä tuotti viime yön aikana puustoihin kuuraa.

Islannista Jäämerelle suuntautuneen matalapainejonon viimeinen voimakas matalapaine siirtyy parhaillaan kohti Fennoskandian pohjoisosia, joten sen myötä erittäin leuto lounaisvirtaus on alkanut voimistumaan uudestaan tänään ja huomenna sunnuntaina se on etenkin siis Etelä- ja myös Keski-Suomessa voimakkaimmillaan ja leudoimmillaan, jolloin lämpötilat nousevat tästä illasta alkaen etelässä taas jopa +5 asteen vaiheille ja etelärannikolla-lounaassa hieman sen ylikin runsaspilvisessä, utuisessa ja tihkusateisessa säässä -- aikaisemmin tällä viikollahan mitattiin etelässä jopa n. +7 asteen lämpötiloja.

Muutos kylmempään suuntaan alkaa sitten seuraavasti: tuo Fennoskandian pohjoisosia lähestyvä voimakas ja laaja matalapaine jää pyörimään Lapin ja Jäämeren ylle siten muutamaksi päiväksi, että se alkaa kierrättämään koko Suomeen luoteesta kylmempää ilmaa ja tätä edeltää pienen matalapaineen osakeskuksen ja kylmän rintaman ylitys su-ma välisenä yönä Etelä-Suomen yli itään.

Siinä yhteydessä runsaampi sadealue viilettää myös lännestä itään Etelä-Suomen ylitse, jossa sade alkaa vetenä yleisesti, mutta takareunallaan on mahdollista ennen sateiden loppumista, että viimeiset sateet tulevat etenkin sisämaassa lumena; siitä voisi siis ainakin tulla ensimmäinen vähäinen kerros uutta lunta...

Tuota sadetta seuraava maanantai on sitten voimakkaassa länsiluoteistuulessa enimmäkseen poutainen ja osaksi jopa hyvin vähäpilvinen, joten pitkästä aikaa Aurinkoakin voidaan nähdä etelässä; lämpötilat jäävät tässä vaiheessa jo pikkupakkaselle koko Etelä-Suomessa (viimeistään illalla myös etelärannikolla) kuivan ja kylmemmän ilmamassan näin vallattua alueen.

Sitten seuraa erityisen jännittävä ja mielenkiintoinen muutaman päivän jakso, jossa sää kylmenee vaiheittain lisää, mutta näille päiville nuo em. eri skenaariot ovat vaihdelleet paljonkin tulevien uusien lumipeitteiden suhteen Etelä-Suomeen:

Nimittäin tuon Fennoskandian pohjoisosiin ja Jäämerelle pyörimään jäävän ns. keskusmatalan etelä-lounaispuolelle jää lännestä itään pienien ja pippuristen matalapaineiden sarja, jonka reitti erottaa pohjoispuolelleen tämän uudestaan talven eteläänkin tuovan kylmän ilmamassan eteläpuolisesta leudommasta ilmamassasta, ja tässä vaiheessa tämä matalapainesarja näyttää sisältävän kolme nopealiikkeistä matalapainetta, joiden reitit viistävät täpärästi eteläisintä Suomea -- näiden reittien ulottuvuus Etelä-Suomeen ratkaisee sitten sen, miten paljon uutta lunta tulisi Etelä-Suomeen tai tuleeko lähes ollenkaan / vain vähän...

Ensimmäinen matalapaine viilettää ma-ti välisenä yönä Baltian yli itään, ja tämän reitti menee sen verran eteläistä rataa, että tämän sadealue ei ulotu etelärannikollekaan; täten tuo yö on koko Etelä-Suomessa pikkupakkassäässä poutainen, ja poutasää jatkuu tuon tiistain eli uudenvuodenaaton loppuun saakka, joten Uutta Vuotta 2025 otetaan Etelä-Suomessa vastaan edelleen poutaisessa ja vähäpilvisessä pikkupakkassäässä luoteistuulten tyyntyessä illaksi tilapäisesti. Tuulten tyyntyminen voi tarkoittaa samalla sisämaassa pakkasen kiristymistä lämpötilan laskiessa -5 ja -10 asteen välille vähäpilvisillä alueilla. 

Toinen matalapaine on sitten paljon mielenkiintoisempi ja sen reitti kulkisi lännestä itään selvästi enemmän Etelä-Suomeen ulottuen; tässä vaiheessa näyttää siltä, että Skotlannin suunnasta se tulee nopeasti jo Uudenvuoden yönä kärkkymään Etelä-Suomeen, ja se etenisi sitten Uudenvuoden päivänä eli keskiviikkona 1.1.2025 etelää viistäen itään; näillä näkymin ainakin etelärannikolle voisi siitä ulottua pikkupakkassäässä hieman lumisadetta, mutta matalan ronskimpi ulottuminen pohjoisemmaksi toisi paljon runsaampaa lumipyryä voimakkaissa itätuulissa myös enemmän sisämaan puolellekin saakka -- tämän reitin tarkennus vaatii myöhemmin päivitystä alla...

Kolmas voimakas matalapaine tässä sarjassa on samalla jo muhimassa Uudenvuoden päivänä Britteinsaarilla, ja siellä siitä näyttäisi muodostuvan sikäläisittäin vakava talvimyrsky, joka toisi Skotlantiin pahan lumimyrskyn! -- tänne Etelä-Suomeen tuota kolmatta matalapainetta voitaisiin odotella kärkkymään ja "viistämään" sitten to-pe vaiheilla, mutta tässä vaiheessa sen reitti kulkisi selvemmin Etelä-Suomen eteläpuolelta Baltian yli itään, joten siitä ei lumisadetta ulottuisi ollenkaan tänne.

Sen sijaan tuossa vaiheessa kylmä ilmamassa voimistaisi jo selvemmin otettaan koko Suomessa, jolloin vaihtelevapilvisessä poutasäässä lämpötilat voivat laskea Etelä-Suomen sisämaassa jo yleisesti -5 ja -10 asteen välille, ja vähäpilvisinä öinä voisi olla myös mahdollista jo paljonkin -10 astetta kylmemmät lukemat (paikoin ehkä jopa -20 asteen paikkeille saakka!...); etelärannikollakin voisi samassa tilanteessa olla jo mahdollisuuksia -10 asteen tienoille -- talven kylmimmät hetket tähän mennessä voivat siis olla edessä... 

Lapissa alkaisivat samalla jo paukkumaan pakkaset lämpötilojen laskiessa taas monin paikoin -30 asteen kylmemmällekin puolelle, kun tuo Lapin-Jäämeren em. "keskusmatala" alkanee jo tuossa vaiheessa heikkenemään ja hajoamaan sen verran sopivasti; toisaalta tämä matalapaine saattaisi tuottaa myös sellaisia osakeskuksia esim. Norjanmeren suunnasta, joista joku voisi osua luoteesta Etelä-Suomeenkin tämän Uudenvuoden tuovan viikon lopussa (la-su), ja silloin olisi täälläkin taas mahdollisuus uusiin lumisateisiin -- päivityksessä / useammassa siitäkin tarkennusta ja uutta asiaa aikanaan tämän kirjoituksen lopussa...

Koko Euroopan osalta vaikuttaa tässä vaiheessa siltä, että tuon kolmannen ja Skotlantiin lumimyrskyn tuovan matalapaineen jälkeen hyvin talvista ja kylmää ilmaa alkaisi päästä laajasti lähes koko Eurooppaankin, kun samalla Britteinsaarten länsi-luoteispuolelle voimistuisi korkeapaine! 

Tällöin pohjoisesta ja koillisesta eli juuri yhtäältä Fennoskandiasta käsin ja toisaalta Islannista Britteinsaarten kautta manner-Eurooppaan avautuisi pitkäkestoinen kylmän ilman purkaus, jossa talvi-ilma laajenisi jopa Välimeren maita myöten ja jäisi vaikuttamaan monen päivän ajaksi, eli jopa tammikuun toisellekin viikolle saakka ulottuen!...

Tällaista laajaa ja mahdollisesti pitkäkestoista Euroopan kylmenemistä näyttäisi tukevan myös stratosfäärin tilanne, jossa polaaripyörre näyttäisi siirtyvän Pohjoisnavan tienoilta juuri näinä aikoina kohti Fennoskandiaa ja merkkejä SSW-tilanteestakin (Sudden Stratospheric Warming) on ollut ennustemalleissa näkyvissä -- polaaripyörteen kulkeutuminen näin kohti Eurooppaa olisi vahva osasyy kylmän leviämiseen etelämmäksi tällä mantereella... 

Tämänlainen skenaario koko Euroopan kylmentymisestä ankariin talviolosuhteisiin tarkoittaisi myös Suomenkin osalta sitten sitä, että talvinen sää todella jäisi tällä kertaa jo pysyvästi myös Etelä-Suomeen eikä viime kuukausilta tuttuja tavanomaista paljon leudompia ilmavirtauksia enää tulisi pitkään aikaan tänne(kään).

Ainakin vuoden 2025 pari ensimmäistä viikkoa näyttäisivät nyt erittäin talvisilta -- nähtäväksi sitten jää, josko talven ote pitäisi tästä uudesta kylmenemisestä lähtien vahvasti aina kevääseen saakka, vai pystyisikö sitä ennen kerran tai pari vielä muodostumaan jokin hyvin leuto länsi-lounaisvirtausjakso myöhemmin tammi- ja / tai helmikuussa...

Seuraavana tuttu loppuosio luontotarkastelua Etelä-Suomeen, jossa keskeisessä osassa ovat tietenkin lumipeite-, routa- ja jäätilanteet:

Huominen erittäin leuto sää jaksaa vielä sulattaa Etelä-Suomen viimeisiä lumipeitteitä sen verran, että sen myötä lumeton alue kattaa lopulta suunnilleen alueen, jonka piiriin kuuluvat suurin osa Satakunnasta, koko Varsinais-Suomi (tietysti koko lounaissaaristokin), Pirkanmaasta lounaisosat, Kanta-Hämeestä länsiosia, Uusimaa lähes kokonaan pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuun ottamatta sekä siitä itään etelärannikkoa noin Kotkan tienoille saakka (Haminassa onkin jo lumisempaa).

Lumipeite on laikulliseksi sulanutta myös tuosta vähän koilliseen olevalla vyöhykkeellä, kuten koko Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sekä osassa Päijät-Hämettä, mutta enemmän Keski-Suomen puolella ja Kaakkois-Suomen sisämaassa on pysynyt ja pysyy yhtenäinen lumipeite 10-25 cm:n vahvuisina hankina, ja tuo vanha hanki on siellä sitten pakkasten tullessa jäistä, kovaa ja tiivistä.

Lumettomalla alueella on nyt voinut taas tarkkailla ruohovartisen kasvillisuuden tilannetta, kun maa on kokonaan paljas, ja seuraavanlaisia huomioita olen tehnyt viime päivinä; yhä löytyy vihreinäkin pysyneitä kasvustoja, kuten apiloiden (Trifolium sp.), siankärsämöiden (Achillea millefolium), joidenkin voikukkien (Taraxacum officinale) ja yksittäisten heinälajien lehtiä, jossa viime mainittujen takia osa puistojen ja puutarhojen nurmikoista on pysynyt yhä osittain selvästi vihreinäkin.

Kallioilla ja metsissä sekä myöskin osittain nurmikoilla loistavat vihreinä monet sammalet ja kallioilla myös niittysuolaheinien (Rumex acetosa) lehtiruusukkeet ainakin osaksi.

Toisaalta aikaisemmin vallinneen / vallinneiden lumipeitteiden takia sekä jo aikaisemmin syksyllä kuihtuneet että vielä osaksi vihreinäkin pysyneet ruohovartisen kasvien varret ja heinikoiden kasvustot ovat lyttääntyneet lumen painon takia maata pitkin littaniksi myös etelärannikkoa myöten, joka auttaakin kevääseen mennessä sitten niiden maatumista ja ensi vuoden kasvukaudelle kasvien ravinnoksi muuttumista -- poikkeuksina ovat ns. talventörröttäjät, joista hanakimmin pystykasvuisina kuihtuneina varsina ovat pysyneet mm. pujot (Artemisia vulgaris).

Jatkossa sitten tosiaan jännitetään uusien lumipeitteiden runsauden määrää! -- jos lunta saadaan vain hyvin vähän, niin tulevissa pakkasissa routaa alkaa muodostumaan etenkin tuolla nyt lumettomalla alueella nopeaan tahtiin ja nopeasti syvemmäksi päästen... Jos puolestaan lunta saadaan esim. tuosta Uudenvuoden päivän tilanteesta runsaasti ko. lumettomalle(kin) alueelle, niin roudan muodostuminen jäisi sen myötä sitten vähäiseksi...

Tulevat pakkaset saavat tietenkin taas muodostamaan vesitöissä uutta jäätä -- tällä hetkellä merialueilla ainoastaan Merenkurkun saaristossa ja Perämeren pohjoisosissa on kunnolla jäätä, mutta Selkämeri, lounaiset merialueet ja Suomenlahti ovat käytännössä kokonaan jäättömiä, ja niiden piirissä vain siellä täällä sisälahdissa saattaa löytyä viime aikojen plussakeleiltä yhä selvinneitä ensimmäisten jääkansien jäänteitä.

Tulevat pakkaset jäädyttävät sitten merialueilla ensin juuri sisälahtia, aivan rantaviivan tuntumaa ja sisäsaaristoja. Samalla Suomenlahden ulapalla yhä pysynyt n. +5 asteinen pintavesi alkanee viimeinkin selvästi kylmenemään.

Järvissä on ollut Etelä-Suomessa myös läpi tämän hyvin leudon jakson jääkansia varsinkin seisovavetisissä järvissä ja järvien osissa, mutta pintaosiltaan loskaisina ja vetisinä sekä alle 5 cm paksuina joka tapauksessa. Virtaavavetiset järvien osat ja isojen järvien ulapat ovat joko yhä pysyneet tai muuttuneet uudestaan laajasti suliksi. 

Tulevat pakkaset jäädyttävät järviä uudestaan varsinkin siinä tilanteessa, jossa uutta lunta saadaan vain hyvin vähän; silloin ns. teräsjään muodostuminen pääsee vauhtiin. Runsaslumisessa sadetilanteessa ns. kohvajäätä (jään ja lumen sekoitusta) syntyy teräsjäätä enemmän ja jäiden päälle myös kertyy runsaasti lumipeitteitä, joka puolestaan hidastaa sitten jäätymistä alla -- nähtäväksi sitten jää kumpi skenaario ottaa vallan vuoden 2025 ensimmäisen viikon-kahden aikana sekä merellä että järvillä...

Vesistöissä on ollut viime aikojen lumisulamisten ja vesisateiden takia taas korkeita vedenpintoja; ojissa, puroissa ja joissa on ollut tavanomaista suurempia virtaamia, mutta pahoilta tulvatilanteilta on onneksi vältytty. Järvissäkin vedenpinnat ovat olleet taas hieman nousussa, joten niissä vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkeita -- jatkon pakkasten takia vesitilanteet alkavat pikkuhiljaa normalisoitumaan tyypillisen talvisiksi, ja joetkin alkavat saamaan jääpeitteitä.

Pohjavedet jatkavat kuitenkin nousuaan edelleen pidempään, kunnes routa on muodostunut riittävän paksuksi ja / tai on ollut pakkasta ainakin parisen viikkoa -- nythän maa on ollut taas kokonaan sula laajalla alueella Etelä-Suomessa ja osin sisämaassakin laikullisesti sulaa myös lumipeitettä vielä sisältävällä alueellakin, joten roudan muodostuminen alkaa ensi viikolla käytännössä nollasta, ja sitten nähdään roudan muodostumisen tapa ja nopeus sekä sen vaikutus mm. viljelykasvistoon, kun selviää uusien lumipeitteiden määrät...   

Lopuksi: luonnon lumitilanteista riippumatta tuleva pakkasjakso on kuitenkin viimein sen verran roima ja pitkäkestoinen Etelä-Suomessakin, että sen myötä pääsevät täällä liikuntapaikoilla keinolumen tykittäjät ensimmäistä kertaa kunnolla hommiin, ja siten laskettelurinteiden ja muualla hiihtolatujen keinolumetus onnistuu kunnolla tammikuun alkajaisiksi.

Päivitys 31.12.2024 klo. 23:10: 

Juuri ennen vuoden vaihtumista päivitän tähän nyt vain lyhyesti tuon ko. huomisen Uudenvuoden päivän (keskiviikko) lumipyryn tilanteen viimeisimmän ennustemallin mukaan, ja se kertoo Etelä-Suomeen seuraavaa:

Lumisadealue tulee siis aikaisemminkin ennustettuun tapaan tulevana Uudenvuoden yönä lounaiskolkkaan lännestä ja se siirtyy huomisen aamun ja alkuiltapäivän aikana Etelä-Suomen yli itään; runsaimman lumisateen (kohtalaista ja antaen korkeintaan reilut 5 cm uutta lunta) vyöhyke ulottuu pohjoisimmillaan noin tasalle Pori-Tampere-Mikkeli. Sitä pohjoisempana noin Vaasan-Jyväskylän tasalle ulottuu vain heikkoa lumisadetta.

Lämpötilat ovat sadealueen ylityksen aikana enimmäkseen -1 ja -5 asteen välillä, mutta nyt näyttää myös siltä, että etelärannikolle ulottuu alkuiltapäivästä tuon sadealueen mukana suojasäätä täpärästi niin, että Turun tasalla pysytään pakkasella, mutta pääkaupunkiseudulla päästään muutamaksi tunniksi jopa +2 asteen paikkeille ja lumisateet muuttuvat siksi ajaksi vesisateiksi.

Näin ollen ko. etelärannikon vyöhykkeellä tapahtuu lumipeitelisäyksen kera myös jonkin verran sulamista, mutta näillä näkymin sulaminen jää sen verran lyhytaikaiseksi, että maahan jää ohut uusi lumipeite sen jälkeenkin. Toisaalta ko. edeltävässä lumisadetilanteessa muodostuvat puustolumet ehtivät sulaa melkein tai täysinkin kokonaan sillä kerralla.

Illalla sää jo pakastuu etelärannikollakin uudestaan, mutta sateet ovat sitten ohi, ja näillä näkymin koko kuluvan viikon loppuosan ajaksi kehittyy tilanne, jossa pakkaset jatkuvat koko Etelä-Suomen alueella heikkoina-kohtalaisina (pääosin -5 ja -10 asteen välillä; meren äärellä ajoittain lauhempaa ja sisämaassa paikoin / ajoittain kylmempääkin), mutta lumisateet jäävät vain heikoiksi ja hajanaisiksi pakkaslumisateiksi muutoin suureksi osaksi pilvipoutaisessa säässä -- ehkä ensi viikon puolella tulisi runsaampia lumisateita, mutta palaan päivittämään tämän Uudenvuoden 1. viikon lopulla vielä tähän alle toistamiseen uusimpia sääennustetietoja siitäkin...

Muutoin tämän myötä toivotan Hyvää Uutta Vuotta 2025, kun en tee muutakaan blogikirjoitusta enää tämän vuoden puolella, vaan palaan joka tapauksessa asiaan vasta vähän myöhemmin!...

Päivitys 2.1.2025 klo. 21:55: 

Vuosi 2025 on saatu käyntiin ja teen nyt vielä yhden sääennustepäivityksen tähän kirjoitukseen; sitten seuraavat sää- ja luontoasiat teen vasta kokonaan uuteen kirjoitukseen todennäköisesti aikaisintaan ensi viikon alussa...

Täällä Etelä-Suomessakin on siis päästy pakkassään makuun, ja viime yönä (ke-to välinen) päästiin etelärannikonkin tuntumassa jo -10 asteen vaiheille ja sisämaassa -10 ja -15 asteen välille minimilämpötiloissa, kun sää selkeni heikkotuulisissa oloissa sen verran hyvin hetkeksi monin paikoin.

Tänään torstaina yön jälkeen pilvisyys on ollut jälleen runsaampaa luoteisvirtauksessa ja hajanaisesti on esiintynyt heikkoja-kohtalaisia lumikuuroja lämpötilan lauhduttua -5 asteen vaiheille -- tämänlainen tilanne jatkuu sunnuntaihin saakka suunnilleen samana, kun Fennoskandian päällä vallitsee hajanainen, heikkotuulinen ja kylmä matalapaine pienine osakeskuksineen, missä Etelä-Suomessa vaihtelevat runsaspilvisemmät ja lumikuuroja sisältävät pikkupakkasvaiheet selkeämpien ja ankarampia pakkasia sisältävien säiden kera.

Kylmimmillään minimilämpötilat voivat heikkotuulisissa oloissa laskea sään seljetessä tämän viikonlopun öinä sisämaassa -15 asteen vaiheille ja etenkin idässä jopa -20 astettakin voidaan saavuttaa, ja etelärannikollakin voi olla mahdollisuuksia -10 astetta kylmempiin lukemiin. Toisaalta koko alueella nuo pilvisemmät säävaiheet aina lauhduttavat lämpötiloja -5 asteen vaiheille tai toisin sanoen pikkupakkaselle.

Lappi, Kainuu ja osa Keski-Suomestakin on sitten toinen asia, millä alueella tämä hajanainen ja kylmä matalapaine on avannut hyvin heikkotuulisen tilanteen loppuviikoksi, jossa pakkanen on päässyt jo kiristymään selvästi, ja viikonlopun aikana se kiristyy edelleen mm. Lapissa laajasti -30 ja -40 asteen välille!

Euroopassa kylmää ilmaa on jo myös päässyt etenemään Britteinsaarten kautta melko laajasti manner-Eurooppaan em. ennustetta mukaillen, mutta poikkeuksina edellä mainittuun nähden eilen Uudenvuoden päivänä Skotlantiin ei toteutunutkaan pahaa lumimyrskyä, ja jatkossa tämä kylmä ilmamassa ei pääse em. verrattuna etenemään Välimerelle saakka manner-Euroopassa.

Välimeren alue pääsee kylmästä tilanteesta pois sen takia, kun parhaillaan Azoreilla on muhimassa sellainen matalapaine, joka siirtyy voimistuvana tämän viikonlopun aikana Britteinsaarille ja sen kaakkoispuolella alkaa uudestaan työntymään Afrikasta Välimeren kautta manner-Eurooppaan hyvin leutoa ilmamassaa -- tämä vaikuttaa ensi viikolla myös Etelä-Suomen säähän leudontavasti.

Nimittäin jo ensi maanantaina tuo matalapaine siirtyy voimakkaana Etelä-Skandinaviaan runsaiden sateidensa kera, jolloin Etelä-Suomessa tuo maanantai alkaa vielä poutaisessa ja heikkotuulisessa pakkassäässä (yöllä sään seljetessä edelleen mahdollisuuksia -10 astetta kylmempiin lukemiin), mutta illalla tuo sadealue valtaa Etelä-Suomen runsaana lumipyrynä etelän ja idän välisten tuulten voimistuessa.

Sitten tämä matalapaine siirtyy ensi viikolla ti-to aikana hitaasti Etelä-Skandinaviasta Etelä- ja Keski-Suomen päälle ja alkaa vaiheittain heikkenemään -- tässä tilanteessa ensin etenkin Etelä-Suomeen pääsee niin leutoa ilmaa tuon runsaan lumipyryn perään, että suojasää on mahdollinen ainakin ti-ke ajaksi. Toisaalta Lappiin jää edelleen vaikuttamaan ankaraa pakkasta sisältävää kylmää ilmamassaa, ja siinä välissä Keski-Suomessa esiintyy lumisateita.

Tässä vaiheessa tuo ma-ti lumipyry vaikuttaa niin runsaalta, että siitä voi olla tulossa Etelä-Suomeen ensi ti mennessä jopa 10-20 cm:n lumipeitelisäys, joten tuo suojasää ei sitten ehdi kunnolla lumipeitettä sulattamaan -- nimittäin sitten ensi viikon lopulla näyttäisi pakkassää taas palaavan Etelä-Suomeenkin, kun tuon matalapaineen heikkenemisen ja itään siirtymisen perään pohjoisesta pääsisi taas tuo kylmä ilmamassa paitsi koko Suomeen, niin myös ainakin osaan manner-Eurooppaakin, ja sielläkin ovat silloin monin paikoin lumisateet mahdollisia...

Jätän tarkemmat ennustearviot tuosta ensi viikon lopun uudesta kylmenemisestä vielä tekemättä tässä, ja palaan niiden(kin) osalta asiaan seuraavassa kokonaan uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, jonka siis julkaisen jossain vaiheessa ensi viikon alkupuolella...

Viimeiseksi laitan tähän linkiksi tänään Fb-seinälläni julkaisemani tämän postauksen, jossa otin esille ensi viikkoa koskien sen, miten ennustemalleissa on näkyvissä Yhdysvaltoihin ehkä jopa historiallisen / ennätyksellisen ankara pakkasaalto, jota myös seuraan sen toteutumiseen saakka, koska tuossa voisi olla tulossa sinne päin maailmaa vakavia yhteiskuntavaikutuksia mm. pahoina sähkökatkoina laajoille alueille!...

Joulun 2024 tunnelmia - Osa 2

Tässä on toinen ja viimeinen osa meneillään olevan Joulun tunnelmakuvia, jossa siis tuttuun tapaan olen ottanut kaikki valokuvat tänään jouluaattona noin klo. 12:30 ja 13:15 välillä Hämeenlinnan keskustan alueella. Kyseessä ovat siis päivänvalotilanteet lähellä puoltapäivää, ja kuvissa nähdään siksi hyvin ko. ajankohdan lumi- ja säätilannetta.

Ensimmäiset 6 valokuvaa ylhäältä lukien päätin laittaa viime Joulun vastaaviin kuviin nähden tismalleen samoiksi ja samassa järjestyksessä, ja kukin näistä kuvista on siis otettu myös täsmälleen samoista paikoista samoilla kuvarajauksilla kuin viime vuonnakin -- täten tämä muistuttaa ja on yksi havainnollistus siitä jo vuosia meneillään olleesta vuodenkierron valokuvausprojektistani.

Näin ollen näistä kuvista voidaan nähdä helposti vertailuna sää- ja lumitilanteiden eroja viime ja tämän Joulun välillä, ja aikaisempinakin vuosina minulla on ollut näitä samoja kuvanottopaikkoja esillä, joten vertailuja voidaan tehdä pidemmällekin historiaan jouluaattojen osalta.

Loput 7 alimmaista valokuvaa ovat puolestaan sekä täysin uusia näkymiä että sellaisia näkymiä, joita on esiintynyt harvakseltaan joskus aikaisempina vuosina tämän joulusarjan kuvissani; näissä kuvissa otin esittelyyn myös hieman toiminnallisuutta, historiaa, meneillään olevia ja tulevia remonttitilanteita sekä lopuksi Hämeenlinnan keskustan toria ja sen piirissä jo edellisessä tunnelmakuvaosassa mainitsemaani uutta taideteospaasia.

Tämän Joulun ajan säätilanteet ovat siis edellisvuosiin nähden paljon leudommat, mutta siitä huolimatta tällä Hämeenlinnan alueella lumipeitetilanne on itse asiassa aikalailla samanlainen kuin esim. viime Joulunakin -- huolimatta siis siitäkin, vaikka esim. viime vuoden joulukuu oli tätä joulukuuta erittäin paljon kylmempi.

Etelärannikolla ja lounaassahan on jo laajasti lumetonta viime aikojen runsaiden plussakelien takia, mutta tällä sisämaan alueella tämän hetken lumisuutta on tosiaan auttanut se, kun etenkin vyöhykkeelle Pirkanmaa--Kanta-Häme--Päijät-Häme--kaakonkulma tuli joulukuun 13. - 15. päivinä runsaasti lunta jopa n. 40 cm syvyisiksi hangiksi.

Nyttemmin tämä sisämaan lumimäärä on suunnilleen puolittunut sulamisen takia, joten esim. täällä Hämeenlinnassa lumipeitteen syvyys on tänä jouluaattona noin 20 cm -- Tämän aamun virallisissa lumipeitemittauksissa Etelä- ja osin Keski-Suomessa lunta on seuraavasti: esim. Hämeenlinnan Lepaan asemalla oli lunta 20 cm, Helsingin Kaisaniemessä 0 cm, Espoon Tapiolassa 5 cm, Espoon Nuuksiossa 11 cm, Turun Artukaisissa 0 cm, Maarianhaminassa (Jomala) 0 cm ja Jyväskylän lentoasemalla 33 cm. 

Viime vuoden tämän vastaavan tunnelmaosan alustuksessa kävin myös läpi nuo samat paikat lumensyvyyksineen, joten sieltä pääsette vertaamaan näiden kahden Joulun välisiä lumipeite-eroja -- Muuten: tämän päivän joulurauhan julistuksessa juuri tuolla Turussa näkyi television kuvissa hyvin se, miten täysin lumetonta Turun seudulla on nyt, ja videoiduissa ilmakuvissa siinä näkyi samalla se, miten ko. kaupungin nurmikoista monet hehkuivat yhä kirkkaan vihreinäkin; tuolla lounaassa leutous onkin ollut syksyn ja alkutalven mittaan maamme korostuneinta, kun muutenkin tämä loppuvuosi on ollut yleisesti ja pääosin äärileutoa aikaa.

Itse säätila on siis tänä Jouluna Etelä-Suomessa hyvin leuto, ja tänään aattona sää on ollut hyvin heikkotuulinen / ajoittain jopa tyyni, ja lämpötila on ollut nollassa tai hyvin vähän plussalla; esim. täällä Hämeenlinnassa lämpötila on ollut tämän koko päivän hyvin tasaisesti 0 ja +1 asteen välillä.

Ja kuten tuosta edellisestä tämän Joulun tunnelmakuvasarjasta voidaan nähdä, niin sumut ovat olleet eilen ja osin vielä tänäänkin yleisiä Etelä-Suomessa: tämä on johtunut siitä, kun eilen Etelä-Suomen päälle jäi heikkenemään edellään etelälounaasta leutoa ja kosteaa ilmaa tuonut matalapaine, jolloin sen tuulten tyynnyttyä sijoilleen jäi yhä tuo kostea ja leuto ilmamassa ja etenkin lumipeitteiden edesauttaessa tyyni tilanne triggeröi kosteutta helposti tiivistymään sumuiksi.

Kuten olen jo tuonut ilmi sääennustekirjoituksessani, niin huomenna Joulupäivänä ja itse asiassa jo tästä aaton illasta alkaen leutous voimistuu entisestään, kun etelään vahvistuvan korkeapaineen ja Islannista Jäämerelle voimistuvan matalapaineradan välistä lounaisvirtaus voimistuu koko Suomeen: näin ollen huomenna on odotettavissa jo useita plusasteita Etelä-Suomeen ja lumipeitteiden sulaminen kiihtyy yleisesti ja lumeton alue alkaa laajenemaan etelärannikolta ja lounaasta käsin...

Tähän alustuksen lopuksi vielä toivotan Hyvää Joulua!

Joulun 2024 tunnelmakuvia: osa 2 >>

Näkymää Hämeen linnalle pääkirjaston viereiseltä Vanajaveden rannalta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: järven jäätilanne on loskainen ja vetinen vielä jääpeitettä sisältäviltä osiltaan ja tuolla virtaavan veden alueella on jo laaja täysin sula vyöhyke -- viime vuoden saman ajankohdan tilanteessa oli paljon enemmän jäätä ja lunta jään päällä.

Näkymää Vanajavedelle Paasikiventien eteläpuoliselta ranta-alueelta läheltä uimahallia ja kuvattuna tiistaina 24.12.2024: lumipeitetilanne on tässä varsin samanlainen kuin viime vuoden kerrallakin, joskin viime vuonna lumipeitteen rakenne oli enemmän pakkaslunta eikä tämän kerran tiivistynyttä suojalunta. Järven hyvin ohut jääkansi (1-5 cm) oli kauttaaltaan pintaosiltaan loskavetinen.

Rantanäkymää Paasikiventien eteläreunalla kevyenliikenteen väylän varrelta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: sulaminen oli edistynyt joillakin kevyen liikenteen väylillä jo niin paljon, että kuvan tapaan asfalttipinta ja siinä olevat liukkaudentorjunnan sepelit olivat jo nyt paljaana esillä.

Näkymää Ystävyydenpuiston vieressä olevan Viipurintien sillan kupeesta koilliseen Vanajaveden kapeikon yli Hämeenlinnan keskustan itäreunalla kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tämä kapean salmen kohta on aina sekä ensimmäisenä että viimeisenä sula erilaisissa säätilanteissa, ja tällä kertaa se oli jo melkein rannasta rantaan sula, ja vain kerran tai kaksi tämän joulukuun aikana ohutta jäätä ehti peittää koko salmea hetken aikaa kylmimmissä tilanteissa; Hämeenlinnassa on ollut alkutalvella vasta neljänä vuorokautena n. -10 asteen lämpötiloja alimmillaan, joten pakkaset ovat olleet toistaiseksi kovin vähäisiä siinäkin mielessä.

Näkymää Sibeliuksenpuistossa kohti Sibeliuksen patsasta ja Lyseo-rakennusta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: kahteen edellisvuoden Jouluun verrattuna tällä kertaa leutojen plussakelien takia puustolunta ei ole ollenkaan; toissa Joulunahan puustoissa oli jopa erityisen näyttävää lumikuorrutetta, ja viime Joulunakin kohtalaisesti.

Näkymää Ystävyydenpuistossa Hämeenlinnan keskustan itäreunalla Vanajaveden äärellä kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tästä tilannekuvasta voidaan taas nähdä vertailuun hyvin tuon lumipeitteen syvyyttä; esim. kahden edellisen Joulun tapauksiin nähden nuo puistorakenteet ovat aika samalla tavalla lumen peittämiä nytkin.

Näkymää Ystävyydenpuistossa eteläisen suihkulähteen vierellä Hämeenlinnan keskustan itäreunalla Vanajaveden äärellä kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tämän alueen 13. - 15. päivinä saama runsas lumipeite ja sittemmin myös runsaat plussakelit ovat mahdollistaneet kulta-aikaa lumiukoille; taustalla on Verkatehtaan alueen taidemuseo ja vasemmalla Viipurintien vieren terveysasema.

Näkymää uimahallin takana Vanajaveden äären uimarannalla kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tämä ranta uudistettiin ja remontoitiin uuteen uskoon muutama vuosi sitten, ja näiden pukukoppien seiniin laitettiin ko. paikan historiasta kertovia vanhoja valokuvaprinttejä -- näin talvisessa suojakelin lumitilanteessa aika hauskasti yhteen sointuvaa harmautta.

Näkymää Verkatehtaalle Paasikiventien sillan alta koilliseen kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tuolla Verkatehtaan päärakennuksella alkoi loppusyksyllä remontti, jonka takia tuolla nähdään rakennustelineiden pystytystä, ja ilmeisesti kohta tuo rakennuksen osa peittyy pressun alle piiloon... Ja tässäkin nähdään myös sitä, miten viimeaikaisissa leudoissa säissä vähäiset jääpeitteet ovat sulaneet jo pois virtaavavetisiltä järven osilta joko osaksi tai kokonaan.

Näkymää uimahallin lähellä Vanajaveden äären uimarannan länsireunalta ko. järven ulapalle etelään kuvattuna tiistaina 24.12.2024: edellisen aatonaaton päivän sakeat sumut olivat hälvenneet osaksi täksi aattopäiväksi, mutta kuvanottotilanteessa sumua leijui matalalla siten, että se peitti vielä korkeimpien puustojen latvuksia ja isompia mäkiä piiloon sisälleen, kuten tässä havaitaan tuolta keskeltä kuvaa.

Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen eteläpuolelta hopeasalavineen (Salix alba "Sibirica") Linnanpuistosta tiistaina 24.12.2024: tässä on samaa näkymäkuvaa, jonka esittelin myös edellisillan tunnelmakuvasarjassa sumuisen ja pimeän tilanteen ollessa päällä; tämä on sitten se kuva, jossa nuo vanhat hopeasalavat esiintyvät blogissani viimeistä kertaa, kun ensi vuonna puiston remontin yhteydessä ne poistetaan -- katsotaan josko ensi vuonna ennen ko. remontin alkua tekisinkin vielä valokuvallisen blogipostauksen tästä puistosta, jolloin näitä hopeasalavia olisi vielä tulossa kuviini esille... 

Hämeenlinnan keskustan toria ja joulukuusta kuvattuna tiistaina 24.12.2024: tässä ovat siis joulukuusen kanssa yhdessä vasemmalla jo monilta aikaisemmiltakin Jouluilta tuttu jättilyhty joulukuvaelmansa kera, mutta uutena elementtinä oikealla myös se taideteospaasi >> alla siitä lisää asiaa viimeisessä kuvassa -- muutoin kuvassa nähdään hyvin myös se, miten paljon liukkauden torjuntaan on jouduttu viime aikoina käyttämään tällä seudulla sepeliä, kun kelit ovat olleet vesi-loska-jäisiä.

Hämeenlinnan keskustan torilla oleva uusi taideteospaasi kuvattuna tiistaina 24.12.2024: Tämä taideteospaasi on Anssi Taulu -nimisen taiteilijan tekemä ja paikalla on tietokylttejä, joissa kerrotaan ko. teoksesta seuraavaa ja teoksen nimi on Toivomuskaivo: "Toivomuskaivo muistuttaa meitä puhtaan veden merkityksestä. Taiteilijan mukaan ilmastokriisi on vesikriisi ja tulevaisuutemme keskeisin kysymys liittyy puhtaan veden tasapuoliseen saantiin ja riittävyyteen".

Tämä taideteos onkin täten hyvin pikantti ajankuva tältä hetkeltä, joka on siksi hyvä liittää tähänkin mukaan näin kuvasarjan lopuksi, ja vaikka siis te lukijani jo tiedättekin sen, miten minä kyseenalaistan tuon "ilmastokriisin" nimen omaan hiilidioksidin ja siten "ihmisten syyllisyyden" mukaiselta osaltaan, ja miten olen tehnyt sitä jo kauan (ainakin vuodesta 2008 alkaen).

Ilmasto muuttuu aina, ja viime aikoina sen on voitu havaita tietenkin lämpenevän, joten se osa "ilmastonmuutoksesta" on ollut totta, mutta syyt ovat kuitenkin toiset sille kuin mitä länsieliitti "ilmastoalarmisteineen" on väittänyt valheellisesti ja petoksellisesti hiilidioksidipakkomielteensä kera!...

Joulun 2024 tunnelmia - Osa 1

Taas on vuoro meneillään olevan Joulun 2024 tunnelmakuville ja sen mukaiselle joulutervehdykselleni kahdessa blogijulkaisuosassa -- tässä tulee tuttuun tapaan ensimmäinen osa, jossa ottamani valokuvat esittelevät Hämeenlinnassa pimeällä otettuja jouluvaloaiheisia näkymiä.

Edelleen tuttuun tapaan otin valokuvat eilen aatonaattona 23.12.2024 n. klo. 18:45 ja 19:45 välillä, jolloin sää oli tällä kertaa hyvin sumuinen, lievästi tihkusateinen ja lämpötilan oltua n. +1 astetta; itse asiassa en nyt muista olisiko koskaan ollut aikaisempien Joulujen valokuvaustilanteissa yhtä sakeaa sumua päällä kuin tapahtui tällä kerralla...

Sää- ja lumitilanteista tämän Joulun osalta kerron sitten seuraavassa toisessa osassa (Joulun 2024 tunnelmia - Osa 2) lisää.

Tämän vuoden jouluvalojen suhteen on tapahtunut pari selvää muutosta aikaisempiin Hämeenlinnan julkisiin jouluvalosommitelmiin nähden: ensinnäkin uutena jouluvalopuuna on otettu käyttöön Sibeliuksen syntymäkodin takapihalla oleva iso (metsä)tammi (Quercus robur), ja muutenkin ko. piha on otettu korostuneesti käyttöön uutena "joulukohteena" -- alla siitä lisää.

Toisena selvänä jouluvalomuutoksena on Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran kulmauksessa olevan ikivanhan metsävaahteran (Acer platanoides) oma vanhuuden rappio ja sen mukainen jouluvalojensa taannuttaminen pois -- alla siitäkin lisää.

Muutoin Hämeenlinnan julkinen jouluvalaistus jatkaa viime vuoden mukaista tyyliä hyvin tarkasti, jossa Hämeen linnallakin on taas kohdevalaisimilla toteutettua linnan juhlavalaistusta hyvin samaan tapaan kuin viime vuonnakin -- tällä kertaa tuo em. sumutilanne tarjosi kuitenkin aivan uudenlaisen tunnelmasäväyksen etenkin juuri tuolla linnan alueella!

Tässä alustuksessa ei tämän enempää, ja tunnelmakuvia tulee päivänvalotilanteiden kera seuraavassa osassa lisää, jossa on myös tuttuun tyyliin ottamiani valokuvia tämän jouluaaton ajalta. 

Joulun 2024 tunnelmakuvia: osa 1 >>

Näkymää Sibeliuksen syntymäkodin takapihalle Hallituskadun varrelta jouluvalaistulle (metsä)tammelle (Quercus robur) kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tämä puu on nykyään tärkein ja näyttävin jouluvalopuu Hämeenlinnassa, ja tuolla takapihalla puun vierellä on pystytetty pieni "joulukuusimetsä", jonka puihin ihmiset ovat saaneet vapaasti laittaa omia joulukoristeitaan.

Näkymää Saaristenkadun, kävelykatu "Reskan" ja Turuntien eteläisen haaran kulmauksessa olevalle ikivanhalle metsävaahteralle (Acer platanoides) kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tämä puuvanhus on tosiaan jo elämänsä loppumetreillä, kun sen kuollutta oksistoa on harvennettu ja jouluvaloja on pystytty laittamaan enää vain noin vähän sen latvukseen -- saas nähdä onko tämä puun viimeinen Joulu...

Hämeenlinnan kävelykatu "Reskaa" kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tässä on kauempaa näkymää tuolle em. "väistyvälle joulupuulle", ja samalla tässä nähdään tuon väylän lumiloskaisuudesta se, miten tämä kävelykadun osa on tälle talvelle poistettu kokonaan katulämmityksen piiristä; vielä viime talvena pientä keskiosaa väylästä pidettiin lämmitettynä ja siten sulana.

Hämeenlinnan kävelykatu "Reskaa" kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tämä koko kävelykatu on ollut puheenaiheena rappionsa osalta kuluneena vuonna, koska em. katulämmityksen poistamisen lisäksi tuo kuvassa näkyvä vanha tavaratalorakennus on ollut viime vuodesta lähtien tyhjillään odottamassa joskus tulevaisuudessa toteutettavaa purkamista; tässä vaiheessa rakennuksen seinillä on sekä "virallisia" että epävirallisia graffiteja. Nuo ripustetut lumipalloaiheiset jouluvalot ovat olleet noita samoja jo vuosikausien ajan.

Hämeenlinnan keskustan toria ja joulukuusta kuvattuna maanantaina 23.12.2024: tässä näkyykin tämän Joulun ajan tyypillinen sää- ja kelitilanne hyvin; aikaisempi runsas lumitilanne on sulamisten ja jäätymisten vuorottelussa muodostanut tyypillistä jääkenttää torin pintaan, ja ko. illan kosteassa suojakelissä loimusivat siitä heijastukset. Muutoin torin joulutilanne on täysin edellisvuoden mukainen, mutta uutena objektina kuvassa oikealla nähdään uusi taideteospaasi, josta kerron toisessa tunnelmakuvaosassa lisää...

Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen koillispuolelta Vanajaveden rannalta maanantaina 23.12.2024: tällä kerralla sumutilanne osallistui etenkin linnan juhlavalaistukseen poikkeuksellisella tavalla, kun valokiilat tulivat näkyviin sumussa näinkin näyttävästi.

Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen kaakkoispuolelta Vanajaveden rannalta maanantaina 23.12.2024: toisesta suunnasta nähtynä sumutilanne oli myös hyvin näyttävä valaistuksen korostamana; sumu oli itse asiassa niin sakeaa, että esim. järven (Vanajavesi) toiselle rannalle linnaa ja juhlavalojaan ei edes voinut nähdä sumun läpi, joten tämä juhlavalaistus oli parhaimmillaan ko. tilanteessa alle 200-300 metriä olevalla läheisyydellään.

Hämeenlinnan linnaa kuvattuna sen eteläpuolelta hopeasalavineen (Salix alba "Sibirica") Linnanpuistosta maanantaina 23.12.2024: tämä kuva on näkymältään aivan sama kuin viime vuoden vastaavassa tunnelmakuvatilanteessa, mutta tässä näkyy siihen erona tuon sumun vaikutus näkymää sumentavana haittana; tässä jo yli 300 metriä olevalta etäisyydeltä nähtynä linna ja juhlavalaistuksensa erottui enää häilyvästi -- Muistutan vielä lopuksi siitä, että ensi vuonna 2025 tämä koko Linnanpuisto menee remonttiin, ja sen kera nuo vanhat hopeasalavat kaadetaan pois, joten tässä ne esiintyvät toiseksi viimeistä kertaa...

Aatonaaton tilannevuodatus ja vuosiyhteenveto omasta elämästäni -- vuosi 2024 oli elämäni todennäköisesti huonoin ja vaikein: sosiaaliset ongelmat ja ahdistukset, lähiomaisten sairaudet ja kuolemat sekä arkeni ja taloustilanteeni huonous kasaantuivat yhä pahemmiksi

Vuosi lähenee loppuaan ja olen saanut edelleen vain vähän aikaiseksi yhteiskunnallis-poliittisten kirjoitusten suhteen tänne blogiinkin.

Nyt vielä juuri ennen jouluaattoa päätin kuitenkin tehdä ensimmäisen osan vuosiyhteenvetoa, ja tässä ensimmäisessä osassa keskityn tilittämään omia tuntemuksiani ja kokemuksiani tämän kuluneen vuoden ajalta omassa elämässäni, jossa kuluneesta vuodesta muodostui varmaankin elämäni huonoin ja vaikein, ja sen aiheuttaman epävarmuuden ja huonojen fiilisten saattelemana joudun odottamaan tulevastakin vuodesta 2025 hyvin vähän "hyvää" -- no, ei kuitenkaan totaalisesti pahaa...

Tämä kulunut vuosi on ollut niin vaikea ja huono monella tavalla itselleni(kin), että someaktiivisuuteni on ollut suurelta osin siksi hyvin vähäistä eikä tämä loppuvuosikaan ole tuonut siihen kovin paljoa parannusta, vaikka aikomus oli olla kesän jälkeen aktiivisempi -- tässä vuodatuksessa avaan siis jälleen tämän vaikeus- ja ongelmavyyhdin luonnetta ja sisältöä, ja kenties ennen näkemättömän avoimestikin: siinä yksi seikka lienee kirjoittamalla itselleni terapian tapainen tilitys.

Toisessa vuoden 2024 yhteenveto-osassa (julkaisu todennäköisesti ns. välipäivinä tai juuri ennen vuodenvaihdetta) keskityn sitten selvemmin politiikan, yhteiskunnan ja niiden parissa myös psyykkis-henkis-sosiaalisiin aspekteihin...

Tämä vuosi alkoi elämässäni heti isolla kriisillä, koska äitini terveys oli heikentynyt pahasti edeltäneen eli viime vuoden joulukuun ajoilta lähtien pahan flunssan jälkitilanteena, ja minun piti alkaa järjestämään hänelle sopivaa hoitoa ja apua heti tammikuun aikana -- tämä vei jo heti vuoden alkuun minulta voimia ja haluja olla somessa aktiivinen, kun olin niin huolissanikin hänestä; pahimmillaan viime tammikuussa äitini ei enää juurikaan halunnut nousta sängystään ylös eikä ruokahalua ollut lähes ollenkaan.

Onneksi sain asiat järjestymään viimeistään tuolloin ja äitini on ollut sittemmin viime talvesta saakka koko ajan "Oma Hämeen" kotihoidon ja terveystarkkailun piirissä, ja jossa minun roolikseni tuli käytännössä maaliskuun alusta alkaen ns. virallinen omaishoitaja hänelle.

Sittemmin viime talvena myös hänen lääkityksiin tehtyjen muutosten myötä hänen vointinsa ja pirteystasonsa on siksikin onneksi kohentunut pikkuhiljaa, ja tällä erää hän on pysynyt suhteellisen kohtalaisessa kunnossa vakaasti syksyn ja tämän alkutalven mittaan.

Mutta! -- kaiken pohjalla hänellä on ollut jo muutamia vuosia etenemässä muistisairaus, joka oli siis myös yksi osasyy hänen viime talven aikaiseen terveyskriisiin. Nyttemmin tutkimusten perusteella on selvinnyt hänen diagnoosiksi Alzheimerin tauti.

Niinpä onkin jatkossa selvää se, että hänen tästä viimeaikaisesta kohtalaisesta kunnostaan huolimatta on odotettavissa (lähi)tulevaisuudessa joka tapauksessa hänen kuntonsa asteittaista heikentymistä uudelleen ja edelleen Alzheimerin taudin edetessä -- etenemisen nopeus ja vakavuus on tietenkin vielä mysteeri...

Itselleni hänen omaishoitajanaan tämä tarkoittaa jossakin vaiheessa yhä uusia haasteita, vaikeuksia ja muutoksia käytännön arjessa, mutta toistaiseksi arvioin alkavan vuoden 2025 menevän hänen kanssaan vielä melko samalla tavalla kuin tämän vuoden loppupuoli on nyt viime kuukausina mennyt...

Roolini äitini omaishoitajana on kuitenkin mietityttävä ja huolestuttava asiakokonaisuus itselleni monella tavalla, joten tämänkin vuoden aikana olen jo joutunut miettimään ja tunnustelemaan oman elämäni tulevaisuutta hyvin hankalasti, koska tämä omaishoitajana oleminen on kuitenkin sen verran sitovaa ja henkisestikin raskasta, jolloin oman elämäni hallinta ja muuttaminen on tietyllä tavalla hyvin rajoitettua.

Tietysti olisin voinut laittaa äitini hoivakotiin jo viime keväänä suurimmaksi osaksi ajasta, ja saada siten omaan elämääni hallintaa takaisin, mutta en hennonut sitä tehdä, ja onhan tässä omaishoitajan roolissani myös oma ns. kultareunuksensa: toimintaani auttaa tuo "Oma Häme" -hyvinvointialueen kotihoitosysteemi, jolloin saan tehtyä omaakin elämääni edes osaksi ainakin sen vuodenkierron valokuvausprojektini suhteen.

Tämä äitini tilanne ja siihen sidottu oma elämäni on itselleni silti yhä vaikeampi asia tulevaisuudessa hänen muistisairautensa edetessä vääjäämättä, koska joudun sitten joskus lopulta miettimään ja ratkaisemaan senkin, että olisiko jossain vaiheessa pakko valita myös tuo äitini hoivakotiin sijoittaminen, vaikkei hän ehdottomasti sitä tällä hetkellä halua...  

Koska omassa elämässäni on ollut vaikeuksia ja haasteita muutenkin jo monta vuotta, niin siinäkin piilee lisäongelmia itselleni tämän omaishoitajana olemisen päälle ja edelleen tulevaisuuteen -- en mm. ole onnistunut luomaan itselleni ns. "virallista uraa" (arki on jatkuvaa epävarmuutta ja köyhyyttä), en ole onnistunut luomaan itselleni parisuhdetta (sosiaalinen elämäni on kapeaa ja erakoitunutta) ja muutenkin on ollut vaikeaa, koska myös taloustilanne on ollut esim. juuri tänä vuonna hyvin heikko ja vaikea sekä itselläni että äidilläni.

Taloustilanteen vaikeuksien kasaantumisessa on ollut isona osasyynä itse asiassa se, että tuo "Oma Häme" -hyvinvointialueen kotihoidon järjestäminen on erittäin kallista, vaikka olen suurimman osan aikaa itse omaishoitajana paikalla äitini luona: esim. keskimäärin n. 2-3 päivänä viikossa järjestetty "Oma Häme" -hyvinvointialueen kotihoito maksaa kuukausittain jopa n. 300 euroa ja välillä selvästi enemmänkin riippuen heidän määrittelemistään "oma vastuu" -vuorokausista jne. -- taloustilanteemme ei sitä enää kestä, ja olemmekin anomassa maksujen kohtuullistamista...

Tämäkin kertoo juuri sen, miten tässä yhteiskunnassa terveydenhuoltojärjestelmänkin muutokset ovat alkaneet olemaan vähävaraisille iso ongelma globalismin intressien tultua voimaan yhä enemmän!...

Omassa elämässäni olevat sosiaaliset vaikeudet ja sisällöt ovat siis edelleen mm. juuri tässä omaishoitajan roolissani sellaisessa tilassa, ettei niihin pysty osaltaan sen takia tekemään kunnollisia käytännön muutoksia / parannuksia, koska joudun olemaan sidottuna tähän nykytilanteeseeni...

Tämä toki ahdistaa ja mietityttää minua välillä paljonkin, ja mielessäni kummittelevatkin usein sellaiset tulevaisuuden visiot, missä joutuisin olemaan koko loppuelämäni yksin, ja esim. äitini nykytilannetta siihen heijastamalla mietin, josko ehkä itsekin joskus vanhana joutuisin vaikkapa juuri Alzheimerin taudin kouriin, ja lopulta joutuisin kitumaan kuoliaaksi yksin kotikolossani ilman mitään apua, ja kun ehkä yhteiskunta voisi olla jo siinä vaiheessa parinkymmenen vuoden kuluttua hajonnut ääridystopiaksi tämän nykymenon perusteella -- olen jo sitä(kin) ennalta kuvitellessani miettinyt, josko siinä vaiheessa viimein joutuisin jopa vakavasti miettimään itsemurhaa...

Eikä tuo äitini tilanne ole ollut ainoa sukulaisuusasioissa tänä vuonna sattunut ikävä asia: nimittäin jo neljän viime vuoden aikana oli ollut selvää se, että äitini sisko oli keuhkosyöpää sairastavana elämässä elämänsä viimeisiä aikoja, ja viimein viime lokakuussa hänen voimansa loppuivat ja hän menehtyi -- hänen siunaustilaisuutensa oli marraskuun lopussa.

Tämäkin menetys on tietenkin vaikuttanut myös minuun, koska olihan hän sen verran merkittävä ihminen elämässäni (mietin, josko tekisin jonkinlaista muistokirjoitusta hänestä vielä joskus...) -- valitettavasti koronahysteria osaltaan ja hänen keuhkosyöpätilanteensa aiheuttivat hänen viimeisiksi vuosikseen sen, että etäännyimme käytännössä emmekä juuri tavanneet enää, ja samaan tilanteeseen myös päätyen parin-kolmen viime vuoden aikana aloin myös olemaan jo kiinni äitini hoitamisessa, eli myös jo ennen tuota äitini viime talven kriisin eskaloitumista. 

Lisäksi on ollut tavallaan traagista nähdä tämän koko tilanteen luonne äitini kautta myös siten, kun hän ei ollut muistanut enää ko. edesmennyttä siskoaan kunnolla pariin viime vuoteen, eikä hän siksi tajua enää kunnolla, että siskonsa tuolla tavalla kuoli -- eikä äitini tietenkään enää päässyt käytännössäkään osallistumaan tuohon siunaustilaisuuteenkaan.

Itselleni tämäkin moinen tilanne on ollut tänä vuonna aihe surun lisäksi myös elämän rajallisuuden ja kohtuuttomuuden kohtaamiseen myös itsessäni, joka on aiheuttanut minulle osaltaan edelleen jopa koko elämää kohtaan pettymyksen, masennuksen ja riittämättömyyden tunteita -- siksi tämäkin on vaikuttanut someaktiivisuuteeni heikentävästi...

Nykytilanteessani on joka tapauksessa oman elämäni suhteen suurimman osan aikaa myös mahdotonta kuvitella sellaistakin tilannetta, jossa esim. pystyisin löytämään kunnollisen parisuhteen, tai edes "osa-aikasuhdetta" vaillinaiseen ja epämääräiseen tyytymisenä -- miten voi melkein koko aikuiselämänsä yksin ilman parisuhdetta eläneenä enää löytää mitään sopivaa / kunnollista, kun nyky-yhteiskunnassa samalla lähes koko deittailukulttuurikin on niin raadollistunutta, narsististunutta, pinnallistunutta, yhä monimutkaisemmin vaativaa, ja kun oma tilanne vaatii mitä ilmeisimmin erikoisratkaisuja, jos suhde mielisi olla sopiva omaltakin kannaltani katsottuna?? ... Täysin hullua ja toivotonta! 

Joka tapauksessa INJF-persoonatyyppinä olen erittäin vaikea ja vaativa ihminen sosio-pyykkisestikin, ja koska omansalainen traumahistoria on myös minullakin, niin mm. osa minun persoonasta on siksi vääristynyt ja jäänyt kehityksessä jotenkin epämääräisesti parikymppisen ikäisen tasolle eikä pääse sieltä pois -- ilmeisesti tällä persoonatyypillä tietyt sosiaaliset-psyyken ongelmat voivat olla erityispikantteja, vaikka ne muutoin olisivat ns. mietojakin...

Samalla toisaalta jotkut muut osat persoonastani ovat kehittyneet päin vastoin etukenossa hyvää kohti muuhun kokonaisuuteen nähden, ja siinä tavallaan em. nähden kompensaatiopyrkimyksenä, ja siitä on tavallaan muodostunut mm. yhteiskunnan odotuksiin ja vaatimuksiin nähden epäkeskoinen ja sovittamaton kokonaispersoonallisuus itselleni, joka on sekasikiöisesti kunnianhimois-negatiivis-hedelmällis-rikkonaisesti vuoroin lannistuva ja toimintadraivivauhdikas...

Kuten olette nähneet mm. täällä somessa (blogissani), niin tuollaisesta osaltaan merkkinä olen yhtäältä erittäin pessimistinen ja suorasukaisen kriittinen, mutta toisaalta tietyissä asioissa myös positiivisella tavalla erittäin perehtynyt ja niiden parissa ajattelussani erittäin pitkälle kehittynyt.

Tästä päästäänkin osaltaan yhteiskunnallispoliittisiin aiheisiin liittyen sellaiseen aspektiin tämän kuluneen vuoden elämässäni, jossa juurikin somen aktivismissa jouduin tänä kuluvana vuonna kohtaamaan merkittäviä sosiaalisiakin ongelmia aloitettuani yhä suorasukaisemman kritiikkini etenkin kemikaalivanauskomuksia ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksia vastaan, mitä havaitsin ns. kanssa-aktivistien parissa.

Itse aiheeseen nyt sen kummemmin pureutumatta sellaisesta roolistani sukeutui kontolleni aikaisempaa enemmän sosiaalisia ongelmia, kun olen ollut sen takia somessa aikaisempaa hyljeksitympi ja samalla siksi tapahtui sekä itseni että muiden tahoilta tämän vuoden aikana ennätysmäärä Fb-kavereistani poistamisia.

Tämänlainen dilemma on ollut myös laajemmin kollektiivisella tasolla paljon mietityttävä asia, kun ko. kritiikkini pointti on osaltaan kohdistunut moisessa tilanteessa siihen, miten kemikaalivana- ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksissa pesii haitallista älyllistä laiskuutta, suhteellisuuden tajuttomuutta sekä jopa tavallaan "lekkeripeliksi" laittamista ja ihan suoranaista valehtelua haitaksi julkiseen keskusteluun ja yhteisöjen maailmankatsomuksiin...

Tämä koskee tietysti jopa pikantimminkin ns. "litteä maa" -kulttia, vaikka osaksi eri ihmiset ovat niiden uskomusten vallassa em. uskomuksiin verrattuna, ja vaikka tämä aihepiiri on ollut itselleni vähemmän tärkeä kritisoitava (vaikka siis selvempääkin kritiikkiä sitä kohtaan pitää tehdä).

Tällainenkin kollektiivisen sosiaalisen kentän ja omien roolieni muodostama dilemmavyyhti ja vastakkainasettelujakin siksi luonut tilanne on ollut joka tapauksessa tänä kuluneena vuonna entistäkin korostuneempi asia, ja siksi sekin on luonut itselleni yhä lisää harmeja, pettymyksiä ja vaikeuksia; jopa siksi myös vaikeuksia nähdä parempaa tulevaisuutta osaltaan...

Olen joutunut pettymään mm. tuonkin takia siihen, miten sosiaalisen elämäni parantamisen sijaan onkin tapahtunut sen taantumista -- koska aikoinaan 5-15 vuotta sitten odotin juurikin tältä ns. "uudelta aktivismilta" myös sosiaaliseen elämääni lisää parempaa sisältöä, niin tämä kulunut vuosi on tuntunut siinä mielessä jopa dramaattiselta epäonnistumiselta.

Itse asiassa tässä katsannossa ja koko aktivistikauteni puitteissa olen joutunut pettymään sosiaalisesti jopa kahteen kertaan eri vaiheissa, kun ensin 10-15 vuotta sitten jouduin menettämään monia sellaisia sosiaalisia yhteyksiä (tai taantumaan niistä rakenteista poispäin), joiden piirien sisältöä voidaan nykyään kuvailla termillä "woke".

Kyllä, minulla oli ennen aktivistikauteni alkua (ennen vuotta 2008) kaveripiirissäni paljon ns. "woke"-piiriläisiä (mm. ilmastoalarmismiin, monikulttuurisuuteen yms. "valevasemmistolaiseen" sisältöön uskovia), mutta ns. heräämiseni ja aktivismini sen parissa tuotti minulle heihin nähden pian toisenlaista maailmankuvaa, jolloin juopa oli vääjäämättä muodostuva heistä monien ja minun väliini viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Valitettavasti nyt viimeisten 5 vuoden aikana ja siis erityisesti tänä kuluneena vuonna eskaloituneena samanlainen sosiaalinen juopa on ollut muodostumassa tämän "uuden aktivismin" (sisältäen kaikenlaista salaliittoteorioista globalismin ja "valevasemmistolaisuuden" kyseenalaistamiseen yms.) itsensä parissa minun ja noiden kemikaalivanauskomuksia ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksia vaalivien väleille.

Tämä tilanne on ollut siis jo toistamiseen muodostumassa oleva sosiaalinen dilemma itselleni, joka osaltaan siksi tuntuu jopa pahemmaltakin pettymykseltä kuin tuo ensin mainittu paha vaihe -- ja pahemmalta se tuntuu myös siksi, kun odotin tältä uuden aktivismin piiriltä älyllisesti paljon jo yli 10 vuotta sitten ja koska luulin löytäneeni siinä viimeinkin vertaistani sosiaalista seuraa eli ns. "omaa laumaa", ja elämääni paljon kaivattua muutosta parempaan siksikin.

Mutta tällä hetkellä en tiedä, miten tähän nykydilemmaan(kaan) suhtautuisin lopulta ja miten sen saisi loppumaan / muuttumaan paremmaksi: yhtäältä olen halukas olemaan vielä optimistinen mm. somessa tätä ns. nykypiiriäni kohtaan, mutta toisaalta olen näiden kaikkien muidenkin asioiden takia niin väsynyt enkä jaksaisi kiinnittää enää huomiota tähänkään piiriin, saati siinä oleviin ko. ja muihin ongelmiin...

Ja miten edes suhteuttaa hedelmällisesti tuota tilannetta siihen, miten en tietenkään tingi itselläni sellaisista saavuttamistani perehtyneisyyden asteista, joissa pätee tietty varmuus ja vankka suhteellisuuden taju?? -- koska haluan edelleen kehittyä älyllisesti joka tapauksessa, niin se tulee olemaan ikuinen juopa minun ja sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät jaa riittävän samanlaista totuuteen pyrkimisen asennetta ja kykyä kuin on itselläni...

Esim. edellä mainittuihin muihin sosiaalisiin seikkoihin myös liittyen minun on mahdotonta kuvitella itseäni parisuhteeseen sellaisen naisen kanssa, joka on juuri vahvasti kemikaalivanauskomuksia ja laajemmin sään- ja ilmastonmuokkaususkomuksia vaaliva -- enhän voi olla edes henkisessä yhteydessä kunnolla sellaisen ihmisen kanssa, joka pitää itselleni erittäin tärkeää älyllistä ja tiedollista sisältöä hänen kontollaan "valheena" tai "vääränä tietoisuutena"... 

Oma ongelmakokonaisuutensa on ollut tietenkin koko yhteiskunnallispoliittinen tilanne, joka on tämän vuoden aikana eskaloitunut monella tavalla entistäkin pahemmaksi koko maailmassa -- toki toisaalta osaksi on ollut nähtävissä myös positiivisia ja lupaavia muutoksia myös, josta osaltaan on ollut merkkinä Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa viime kuussa, vaikka mitään varmaa siitäkään ei voida sanoa tällä hetkelläkään vielä...

Mutta nuo yhteiskunnallispoliittiset asiat vuosiyhteenvetona ajattelin siis ottaa käsittelyyn omassa toisessa kirjoituksessa myöhemmin, joten taidankin nyt päättää tämän vuodatukseni tähän, ja alan valmistautumaan Joulun aikaan rauhoittumalla sekä tekemällä seuraavaksi tänne blogiini (julkaisut tuttuun tapaan kahtena osana aaton aikana) tämän Joulun kertaiset valokuvalliset joulu(valo)tervehdykseni: siinä vuosittaisessa blogisarjassa onkin vuorossa jo 19. kerta! -- Sitä sarjaa on ollut aina ilo tehdä; ehkä siitä on iloa sekä itselleni että teille muillekin tässä ankeassa kokonaistilanteessa myös tällä kertaa...