Kasvukauden 2016 huomattavan etumatkan ilmenemisiä ja vaikutuksia luonnosta puistoihin ja puutarhoihin; touko-kesäkuun vaihteen tilanne

Palaan nyt pitkästä aikaa sulostuttamaan mielenmaisemia katraalla ajankohtaisia tämän kasvukauden kasvitilanteita! - Teen tässä ottamieni valokuvien avulla seurantahavainnollistuksen lähinnä tämän päättyvän viikon 22 eli touko-kesäkuun vaihteen tienoon kasvukauden vaiheesta Etelä-Suomessa esimerkeillä puista, pensaista, köynnöksistä ja ruohovartisista kasveista.

Tällä kertaa syynä kasviestetiikan ja kasvukauden tilanteen esilleottoihin on myös se, kun muutaman vuoden tauon jälkeen tämän kasvukauden kehityksessä ilmenee jopa ennätysvarhaista-etuaikaista etenemistahtia - Nyt tämän raportin julkaisuhetkellä etumatka tavanomaiseen kasvukauden kehitysvaiheeseen verrattuna on Etelä-Suomessa jopa n. kolme viikkoa! 

Viimeksi vastaavalla tavalla äärimmäisen varhaista / etuaikaista kasvukehitystä tapahtui Etelä-Suomessa vuoden 2011 kasvukaudella, josta tein silloin tänne blogiini valokuvallista seurantaa eri osissa otsikolla "Kasvukauden 2011 huomattavan etumatkan ilmenemisiä ja vaikutuksia luonnosta puistoihin ja puutarhoihin" > Tunnisteen kasvukausi 2011 kautta pääsette tutustumaan sen parissa sen vuoden kasvukauden ihmeellisyyksiin.

Nyt palaan samanlaisella otsikolla seuraamaan tätä vastaavalla tavalla ilmenevää hyvin varhaista kasvukauden etenemistä Etelä-Suomessa; eli todennäköisesti tästäkin tulee pitkin tätä kesää tapahtuva valokuvallinen seuranta, missä samalla esittelen valokuvillani tapaani havainnollistaa kasviestetiikkaa - Teen kuitenkin valokuva- ja tekstisommittelua ko. sarjan osiin nyt toisella tavalla kuin tuolloin vuonna 2011.

Tähän parhaillaan etenemässä olevaan kasvukauden äärivarhaisuuteen on ollut syynä ennen kaikkea päättyneen toukokuun ennätyslämpimyys - Siinä oli jopa kolme erityisen lämmintä / helteistä sääjaksoa aivan kuun alusta alkaen, ja niiden jaksojen väleissä ei ollut erityisen viileää, vaan ihan normaalilämpöistä "koleimmillaankin", ja vain lyhyen aikaa. 

Lisäksi kasvukauden varhaista etenemistä auttoi jo jonkin verran sekin ennen toukokuuta, kun talven lumet alkoivat sulaa jo helmikuussa ja maaliskuun alussa pois, ja kun huhtikuun alun lämpöaalto sulatti tammikuun ankarassa kolmen viikon pakkasjaksossa muodostuneen roudan hyvin pois. Huhtikuun lopussa kasvuunlähtö ei kuitenkaan ollut vielä merkittävästi edellä tavanomaisesta, vaan syy tämän hetken tilanteeseen oli juuri toukokuun tasainen ja jatkuva huippulämpö.

Nyt on tosin eilisestä saakka vallinnut aivan uudenlainen suursäätila, eli tavanomaista koleampaa on nyt ollut, mikä on huipentunut tänään sunnuntaina 5.6. jopa eteläisessä Suomessakin alle +15 asteen päivälämpötiloihin ja ensi yönä paikoin uhkaavaan hallanvaaraan.

Jatkossa ensi viikolla 23 voidaan vielä kärsiä kesäisemmän ti-ke vaiheen jälkeen to-pe varsin koleista säistä ja voimakkaan matalapaineen runsaista sateista ja mahdollisista jopa myrskytuulistakin, mutta ensi viikonlopusta alkaen näyttäisi kesäsää palautuvan taas pysyvämmin > Niinpä tämä viileämpi säävaihe ei vielä kovin merkittävästi kavenna tätä kasvukauden hyvin varhaista etenemisen astetta tavanomaiseen nähden. Eli todennäköisesti myöhemminkin kesällä hyvin varhaista kasvukauden etenemistahtia ilmenee, ja varsinkin uusien helleaaltojen edesauttamana aina syksyyn saakka...

Seuraavaksi alla on poimintani tämän touko-kesäkuun vaihteen tienoon kasvukauden tilanteista, missä olen ottanut kasvivalokuvia Espoossa, Helsingin Meilahden arboretumissa sekä Hämeenlinnassa. Kuviani on alla 20 kpl., missä olen jaotellut valokuvat ryhmiin seuraavasti: Ylimmän ja kahden alimman valokuvan olen valinnut edustamaan tänään sunnuntaina 5.6. vallinnutta tilannetta, ja näiden väliin koostin kolme ryhmäkokonaisuutta; ylimpänä ryhmänä esittelen myöhäisimmin lehtiään esille kasvattavia ja / tai lehdiltään erikoisia puita ja pensaita. Sitten toinen ryhmä keskellä on puiden ja pensaiden kukkimistilanteille varattua estetiikkaesittelyä. Viimeisenä eli alimpana ryhmänä esittelen niityillä ja pelloilla vallinneita kasvu- ja kukintatilanteita ko. ajankohtana.


Kukintatilanne-esimerkki poimittuna yleisistä koristekasveista sunnuntaina 5.6.2016 Hämeenlinnassa >>

Juhannusruusujen (Rosa pimpinellifolia "Plena") jo hieman ohittumaan alkanutta kukintahuipentumaa kuvattuna Hämeenlinnassa Paasikiventien sillan lähellä sunnuntaina 5.6.2016 - Kukkiensa terälehtiä oli jo siis alkanut varisemaan, mutta huippurunsasta kukkamerta riittää vielä muutaman päivän. Muita samaan aikaan kukkivia koristepensaita ovat olleet tässä vaiheessa mm. koivuangervo (Spiraea betulifolia), monet pihasyreeniä myöhäisemmät syreenilajit (Syringa sp.), ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet") ja kultasade (Laburnum alpinum).


Puiden ja pensaiden lehtien kasvun-kehityksen vaiheita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Helsingin Meilahden arboretumista >>

Punapähkinäpensaan (Corylus avellana "Fuscorubra") vielä voimakaspunaisina säilyneitä täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Värikäslehtisillä lehtipuu- ja -pensaslajikkeilla lehtiensä lajikeväreillä on taipumusta haalistua vaihtelevasti pois kesän mittaan, mutta tässäkään tapauksessa erittäin etuaikainen kasvutilanne ei ollut ehtinyt vielä vaikuttaa väreihin merkittävästi. Taustalla on havaittavissa kolme pylväshaapaa (Populus tremula "Erecta") jo täysikesäisissä lehvissään.

Otatammen (Quercus palustris) lähes täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Myöhäisimmin lehtensä puhkaisevien puiden joukossa olevana tämäkin laji oli jo ehtinyt poikkeuksellisesti lähes täysilehteen kesäkuun aluksi, mutta keskeneräisyyttä lehvästössään ilmensi vielä vaalea vihreys; vastaavia muita olivat tuossa vaiheessa esim. lehtosaarni (Fraxinus excelsior), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense) ja maakkia (Maackia amurensis).

Mustajalopähkinän (Juglans nigra) puolikokoisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Jättiläislehtiset ja myöhään kasvussaan etenevät ulkomaiset puulajit olivat myös jo poikkeuksellisen lehteviä ajankohtaan nähden, kuten juuri kaikki jalopähkinälajit; samalla muita vastaavia olivat talvenarat jumaltenpuu (Ailanthus altissima) ja trumpettipuut (Catalpa sp.).

Valkopyökin (Carpinus betulus) täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Suurin osa sekä luonnonvaraisista että viljellyistä lehtipuulajeista oli jo saavuttanut täysikesäisen lehvästön, kuten tämä Keski- ja Länsi-Euroopan tyypillinen lehtopuulaji; vain vähän lehtien tummumista oli sillä enää jäljellä syvän kesäasun saavuttamiseksi. Viime talven erikoisuus ennätysleutoudesta tammikuun ankaraan pakkaseen ei näytä vaikuttaneen haitallisesti tälle lajille.

Kultakuusen (Picea abies f. aurea) lähes täysikasvuisiksi pidentyneitä uusia oksia neulasineen kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Havupuidenkin parissa erityisen etuaikainen kasvuvaihe näkyi mm. kuusten vuosikasvainten pituuskasvussa; tällä lajikkeella neulastensa keltainen lajikevärikin oli jo alkanut haalistumaan, vaikka normaalisti se olisi parhaimmillaan vasta kesäkuun alkupuolen aikana.

Japaninjalopähkinän (Juglans ailanthifolia) yli puolikokoisia lehtiä ja keskellä emikukintoterttunsa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Jalopähkinöistä isolehtisimmäksi oli ehtinyt jo tämä Kaukoidän laji, ja kukintansa loppuminen oli jo myös käsillä hedenorkkojensa varisemisena. Kuitenkin emikukkiensa punaiset luotit olivat vielä hyvin esillä, vaikka hedelmäraakileiden pullistumistakin oli jo havaittavissa. Tässä vastavaloon erottuivat hyvin myös nuo nuorten lehtiensä pääruotien nuoruuskarvat valkoisina.


Puiden, pensaiden ja köynnösten kukintatilanteita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Helsingin Meilahden arboretumista, Espoosta ja Hämeenlinnasta >>

Tarhapimpinellaruusun (Rosa pimpinellifolia -ryhmä "Glory of Edzell") täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Juhannusruusu (tuo ylimmässä kuvassa oleva pensasaidanne) on tämän lajikeryhmän yksi edustaja, ja tässä niistä on upean pinkkikukkainen lajike yhtä varhaisessa kukassa. Lajikkeen soisi yleistyvän paljon viheralueiden koristeena, ja mm. juuri juhannusruusun kanssa se loisi tosi hienon kukintaparin.

Alppikärhön (Clematis alpina) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Tässä kasvukauden vaiheessa ei itse asiassa ole juuri muita kauniisti kukkivia köynnöslajeja, kun köynnöskuusamakin (Lonicera periclymenum) on jo enemmänkin kukintansa lopettanut; myöhemmin kesällä tulevat kärhöistä kukkaan monet näyttävä- ja isokukkaiset puutarhalajikkeet.

Unkarinsyreenin (Syringa josikaea) noin puoliksi avautunutta kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Nämä pihasyreeniä myöhäisemmät syreenikukkijat eivät juuri koskaan aloita kukintaansa toukokuun puolella; edes tuolloin vuonna 2011 ei niin ehtinyt käymään, kun silloin sen kasvukauden ennätysetuaikaisuus oli enemmänkin kasvukauden loppupuoliskon asiaa. Niinpä tämä kukinta ilmensi hyvin tämän kertaista kasvukehityksen äärietuaikaisuutta; tällä hetkellä pensaan kukinta on huipussaan.

Marjaomenapuun (Malus baccata) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Tässä vaiheessa kaikki muut omenapuulajit ja -lajikkeet olivat jo lakanneet kukkimasta, mutta viimeisenä niistä kukkiva tämä laji pystyi vielä viivyttämään kukkiaan kesäkuun puolelle saakka näissä erikoisolosuhteissa; esim. tarhaomenapuissa (Malus domestica) oli samalla jo menossa selvä raakilevaihe. Nyt ko. puun kukinta on jo melkein ohi ja muissa omenapuissa raakileet ovat jo n. sormenpään kokoisia.

Kevätkotakuusaman (Weigela praecox) jo hieman hiipumaan alkanutta kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Normaalisti kesäkuun alkupuolelle olisi tarjolla monia hyvin näyttävästi kukkivia pensaslajeja, mutta näissä erikoisolosuhteissa niistä onkin muotoutunut tällä kertaa selvemmin toukokuun loppupuolen näytöslajeja.

Atsalealajikkeen - nimikyltissä ei tarkkaa nimeä - (Rhododendron cv.) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Myös alppiruusujen ja atsaleojen suvussa pääkukinta tapahtuisi vasta kesäkuun mittaan sen kuun lopullekin saakka, mutta tällä kertaa moni suvun laji oli ollut jo toukokuun puolella runsaassa kukassa, ja niinpä kesäkuun "sesonkinsa" on jäämässä äärietuaikaisuuden takia hyvin vajaaksi, tai siis se jäi enemmänkin toukokuulle.

Pihasyreenin (Syringa vulgaris) täyttä kukintaa kuvattuna Espoon Leppäsillassa maanantaina 30.5.2016 - Suomen yleisimpiin koristepensaisiin kuuluvan pihasyreenin kukinta on normaalisti myös kesäkuun merkkipaaluja alkupuolella kuuta, mutta tällä kertaa sen paras kukinta oli jo kokonaan toukokuun puolella; tänään sunnuntaina sen kukinta on jo vähintään puoliksi päättynyt ja joka tapauksessa paljon haalistunut.

Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) täyttä kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Sibeliuksenpuistossa sunnuntaina 29.5.2016 - Tämä erittäin näyttävä puu on aina merkkitapaus kukkiessaan; normaalisti siis kesäkuun puolella tämäkin, mutta jo tätä kuvaa otettaessa sen kukkia oli jo alkanut varistumaan maahan; maassa olikin jo selvää kukkamattoa, vaikka tertut näyttivät vielä hyvin täyteläisiltä. Tällä hetkellä puun kukinta on jo kokonaan ohi.


Niittykukinnan ja -kasvun vaiheita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Hämeenlinnasta ja Espoosta >>

Täydessä kukassa ollutta ukonpalkoa (Bunias orientalis) kuvattuna Hämeenlinnassa Citymarketin länsipuolisen moottoritieliittymän varrelta kohti Goodman-tavarataloa sunnuntaina 5.6.2016 - Urbaaneilla / rakennetuilla alueilla oli jo alkanut kerran-pari kesässä niitettävien niittyjen niitto myös etuajassa, kuten kuvassa taustalla moottoritiealueen viherkaistoista nähdään. Tuo keltaisena kukkiva tulokaslaji olisi hieno koristekasvi myös viljeltynä, mutta sen koristearvoa ei kunnolla ymmärretä edes näissä itsestään kylväytyneissä muodoissaan! Lajin kukinta olisi normaalioloissa Juhannuksen tienoon merkkipaaluja.

Koristeena viljeltyä kukkaniittyä hyvin runsaassa kukassa kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustassa Albergan kartanon vieressä lauantaina 4.6.2016 - Koristeeksi viljellyt niityt ovat sentään paikoin yleistyneet uusissa kaupunkitiloissa, ja tässä on siitä yksi parhaimmista esimerkeistä! > Kuvan kukkijat ovat: Vaaleanpunaisena puna-ailakki (Silene dioica), valkoisena päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja keltaisena niittyleinikki (Ranunculus acris). Normaalisti tämä kukinta olisi näin näyttävää vasta siis Juhannuksen tienoilla.

Edustalla täydessä kukassa ollutta koiranputkea (Anthriscus sylvestris) tiheikkönä ja taustalla jo isolla oraalla ollutta ohraviljelmää kuvattuna Espoon Leppävaaran stadionin länsipuolisella peltoaukealla lauantaina 4.6.2016 - Koiranputki on yleisistä luonnonvaraisista kasveista yksi tyypillisimmistä Juhannuksen tienoon kukkijoista, mutta tällä kertaa se on ollut jo selvästi toukokuun puolelta saakka kukassa. Peltoviljelyssä viljojen oraantumisen etuaikaisuus on vaihdellut riippuen kylvöajankohdasta; ensimmäisenä kylvetyt ovat jo yli 10 cm korkeita kasvustoja. Lisäksi syysviljat (syksyllä kylvetyt ja oraantuneet) ovat olleet tällä viikolla eniten etuaikaisina jopa jo kukintatähkällä, kuten ruis!

Lähes täydessä kukassa olleita koiranputkia (Anthriscus sylvestris) ja edellisvuoden pujojen (Artemisia vulgaris) jäänteitä kuvattuna ko. päivän ukkossateiden jälkeisessä iltausvassa Espoon Leppävaaran stadionin länsipuolisella peltoaukealla torstaina 2.6.2016 - Tässä koiranputken kukinta tuoksui ihanasti tyynessä ja kosteassa illassa! Tämän vuoden Juhannukseksi koiranputkikukinnan sijaan voidaankin sitten odotella jo tyypillisiä heinäkuun kukkijoita, kuten maitohorsman (Chamerion angustifolium), mesiangervon (Filipendula ulmaria) ja puistolehmuksen (Tilia X vulgaris) kukintaa....


Kukinta- ja hedelmätilanne-esimerkit poimittuna luonnon- ja koristekasveista sunnuntaina 5.6.2016 Hämeenlinnassa >>

Jo osaksi hiipunutta lupiinien (Lupinus polyphyllus) kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Vanajaveden rantatörmällä ja Paasikiventien vieressä sunnuntaina 5.6.2016 - Lupiinit ovat myös normaalisti tyypillisiä Juhannuksen tienoon kukkijoita, mutta tämän esimerkin mukaan niiden kukinta on lämpimillä paikoilla jopa jo lakkaamaan päin tällä hetkellä; suurin osa niistä on kuitenkin kukinnan huipussa alkavalla viikolla 23.

Vuorijalavien (Ulmus glabra) massoittain varisseita siemeniä kadulla kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa sunnuntaina 5.6.2016 - Tämän päättyvän viikon 22 eriskummallisimpia kasvi-ilmiöitä on ollut tämän puulajin siemennys; siemenensä kypsyivät kokonaan alkuviikon helteessä nopeasti kerralla, joten niitä pääsi tuulen mukaan sakeana pyrynä ja siten ne ovat kinostuneet myös kuin pyryn jälkeen. Tällä hetkellä ko. puissa on enää vajaat 5% jäljellä koko siemensadosta.

Etelä-Suomen säätä havainnollistavia valokuviani Espoosta ja Hämeenlinnasta marras- ja joulukuun viikoilta 47 - 50 / 2015 - Poikkeavaa-ennätyksellistä leutoutta ja ensilumi sisämaassa

Marras- ja joulukuun säät ovat olleet Etelä-Suomessa hyvin poikkeuksellisia, kun lähes jatkuvat länsi- ja lounaisvirtaukset ovat ylläpitäneet normaalia paljon korkeampia lämpötiloja ajankohtaan nähden, ja mukaan lukien sekä marras- että joulukuun tunnetun säähistorian uudet lämpöennätykset > Nyt koostan esille viimeisten n. kolmen viikon ajalta valokuvaussatoani näistä säistä.

Alle listaan 25 kpl. ottamiani valokuvia sekä Hämeenlinnasta että Espoosta, ja niissä esiintyy karkeasti luokiteltuna kolme keskeistä säätilannetyyppiä ilmiöineen > Kronologisessa järjestyksessä sanottuna ensimmäisenä palaan näyttämään Etelä-Suomen sisämaassa etenkin Häme-Pirkanmaa- tienoilla sattuneen runsaan ja puustoissa runsaskuorrutteisen ensilumitilanteen, joka syntyi marraskuussa päivien 21. ja 23. välillä - Se oli tavallaan erikoinen ja hetkellinen poikkeus sitä ennen ja sen jälkeen tälle viikolle 50 saakka jatkuneiden erittäin leutojen ja lumettomien säiden keskellä. 

Hämeenlinnassa tätä märkää ja tarttuvaa lunta satoi "vain" 5 - 10 cm 23.11. mennessä, mutta osassa Pirkanmaata ja Keski-Suomea sitä satoi jopa paikoin lähes 50 cm aiheuttaen vakavia puustotuhoja ja laajoja sähkökatkoja siellä. Nekin lumet sulivat siis jo 25. - 29.11. välisenä aikana nopeasti pois. Sen sijaan etelärannikolla mm. pääkaupunkiseutu jäi koko tämän sisämaan ensilumiepisodin aikana lähes lumettomaksi tai siellä satoi vain nimellinen valkea huuru kahdeksi päiväksi. 

Toisena pikanttina säätapahtumana laitan kaksi tunnelmakuvaa ennätyslämpimästä Itsenäisyyspäivästä eli 6.12. vallinneista olosuhteista. Tässä on ko. ennätyslämmöstä lämpötilaseurantani > Joulukuun ennätyslämpimyys viikolla 49/2015 - Maksimilämpötilaseurantaa 5. - 7.12.2015. 

Loput kuvat havainnollistavat Itsenäisyyspäivän jälkeenkin vallinneiden erittäin leutojen säiden aiheuttamia ilmiöitä joulukuun erikoisuuksina. Tässä valokuvaosiossa onkin mukana mm. ajankohtaan nähden hämmästyttävää kasvien vihreyttä ja kasvua.

Alla olevat kuvat olen järjestellyt osittain kronologisesti ylhäältä lukien uusimmasta vanhimpaan, mutta em. teemakokonaisuuksien kesken olen myös tehnyt taiteellista sommittelua epäkronologisesti sekä jakanut kuvia myös osateemoittain ryhmiin.

Koko kuvakavalkadin loppuun teen sääennustetta, joka ulottuu jouluviikolle!


Etelä-Suomen säätä havainnollistavia valokuviani Espoosta ja Hämeenlinnasta marras- ja joulukuun viikoilta 47 - 50 / 2015 >>


Joulukuun alkupuolella jatkuneen erityisleutouden aiheuttamia ilmiöitä:

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vihreää nurmikkoa ja Hämeen linna tihkusateessa Hämeenlinnassa 13.12.2015; alempaan kuvaan verrattuna tässä on sama näkymä, mutta kontrastiksi tässä tilanteessa kuusi päivää myöhemmin oli täysipilvinen tihkusadesää. Lämpötila oli tosin melkein nollassa eli tässä vaiheessa oli alkamassa lievästi talvinen pikkupakkasvaihe edeltäneen erittäin leudon sääjakson perään. Lunta ei kuitenkaan tällä paikalla vielä satanut, vaikka paikoin räntäistä lunta oli satanut ko. vuorokauden yöstä alkaen hieman siellä täällä ympäri Etelä-Suomea.

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vihreää nurmikkoa, Hämeen linna ja joulukuinen matala auringonvalo Hämeenlinnassa 7.12.2015; kuvanottoaika oli alkuiltapäivällä klo. 13:08, mikä havainnollistaa ajankohdan jo melkein talvipäivänseisaukseen edennyttä valotilannetta, vaikka kuvassa muutoin vallitsi kuin "syyskeväinen" leutous. Samalla kuva havainnollistaa myös sitä, kuinka sää oli joulukuun leutoudessa hetkittäin myös selkeää / vähäpilvistä, mutta pakkasta ei siitä huolimatta juuri esiintynyt niinä hetkinä. Nuo reunoilla näkyvät hopeasalavat (Salix alba "Sibirica") varistivat sentään lehtensä jo marraskuun lopulla kokonaan, vaikka nurmikko jatkoi kuvassa kasvukauttaan jopa näin sisämaassa.

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vehreää peltoa Espoon Leppävaaran luoteispuolella 8.12.2015; maaseudun pelloilla on myös ollut tämän joulukuun aikana poikkeuksellista vihreyttä myös syysviljojen normaalistikin esiintyvien oravaiheiden ohella, kuten tässä kuvassa rehupellolla heinäkasvien ilmentämänä. Monilla pelloilla myös ns. rikkakasveja on ollut yhä kasvussa! Tämä sama näkymä esiintyi myös viime lokakuussa julkaisemassani niittyteemakuvakirjoituksessani > Verratkaapa. Tässä tilanteessa oli myös noita kauniita hahtuvapilviä saapumassa olleen lämpimän rintaman edellä aaltomaisina rakenteina tuuliväänteen takia.

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Laaja lammikko voimakkaan länsi-lounaistuulen aiheuttamine aaltoineen pellolla Espoon Leppäsillassa 10.12.2015; tämä erittäin leuto joulukuun sää on samalla tarkoittanut myös lounaasta ja lännestä tulleita runsaita vesisateita, jonka takia maaseutujen pelloilla alavilla paikoilla on muodostunut jopa tämänlaista tulvimista. Länsi- ja lounaistuulien voimakkuus edesauttoi osaltaan lämpötilojen korkeana pysymistä; myös Itsenäisyyspäivän jälkeen tälläkin alueella oli taas pariin otteeseen lähes +10 asteen lukemia!

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vehreää väylän niittyreunaa Espoon Leppävaaran luoteispuolella 8.12.2015; liikenneväylien reunoilla kuluneen vuoden kasvukauden aikana nähtiin tyypillisesti monenlaista niittyjen ja nurmien leikkuuta, josta johtuen osalla niitetyistä pinnoista tämä erittäin leuto loppusyksy on yhtäältä pitkittänyt viime kesän aikana uudistunutta leikkuun jälkeistä vihreyttä. Toisaalta jopa näin marras- ja joulukuussa on muodostunut yhä jopa tuoretta "talvivihreyttä"! - Tällä liikenneväylän reunalla vaikuttaa olleen kyse molemmista vihreyksistä, kun mainittavia pakkasiakaan ei edelleenkään ollut tainnuttamassa vanhaa vihreyttä liikaa.

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vuolaan vesivirran jättämiä jälkiä väylällä Espoossa mormonitemppelin vieressä 8.12.2015; näissä leudoissa virtauksissa kuvaa edeltäneen Itsenäisyyspäivän ennätyslämpö huipensi myös vesisateita hyvin rankoiksi. Niinpä tälläkin alueella sattui lähes ukkosmaisen rankkaa kuurosadetta, joka käy hyvin ilmi tämän kuvaajaa kohti laskevan rinteen liikenneväylällä voimakkaan lajittuneesti vesivirrassa levinneistä muta- ja hiekkapinnoista.

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vihreää ja kasvavaa nurmikkoa Ystävyydenpuistossa Hämeenlinnassa 7.12.2015; monilla nurmikoilla heinien korret olivat säilyneet jopa näin sisämaassa hyvin vihreinä, ja tuon kuvan nurmikossa nähtävät könttämäiset vihertupsut kertovat siitä, kuinka ne olivat olleet kuvan ottohetkeen saakka parhaiten kasvussa säilyneitä kohtia. Useat yli +5 asteen lämpötilat joka viikko marras- ja joulukuussa tähän saakka ovatkin tavallaan merkinneet kasvukauden ainakin osittaista tai laikuttaista jatkumista edelleen!

Poikkeuksellisen leudon joulukuun alkupuolen tunnelmia - Vehreää kangasmetsää Espoon Karakalliossa 8.12.2015; kuvassa näyttää jopa kesäisen vihreältä, mutta se on osittain harhaa eikä siten niin kummallista tähän aikaan vuodesta. Nimittäin tuo kenttäkerroksen vihreys johtuu lehdettömistä mustikan (Vaccinium myrtillus) varvuista, mitkä ovat tyypillisesti vihreitä parin vuoden vanhoilta osiltaan. Osaltaan vihreyttä loivat pinnalla myös sammalet. Tosin voi olla, että nämä äärileudot olosuhteet ovat jonkin verran pitäneet sekä näiden varpujen että noiden havupuiden neulasten vihreyttä ajankohtaan nähden normaalia hitusen raikkaampina.


Ennätyslämpimän Itsenäisyyspäivän kaksi erityispiirrettä:

Ennätyslämpimän Itsenäisyyspäivän runsassateista iltanäkymää Hämeenlinnassa 6.12.2015; ko. päivän illalla oli siis kylmän rintaman yhteydessä lähes ukkosen rankkaa kuurottaista sadetta ympäri Etelä-Suomea. Tässä kuvanottovaiheessa sade oli jo hieman tasaantumassa heikommaksi, mutta illan pimeydessä tämä hyvin vetinen tunnelma oli enemmän lokakuun kuin joulukuun tyyppistä.

Ennätyslämmin Itsenäisyyspäivä Hämeenlinnassa 6.12.2015 - Tuulista ja tihkusateista Vanajavettä lounaaseen kuvattuna; tämän erikoislämmön toinen pikantti piirre oli voimakas länsi-lounaistuuli, joka tosin tällä sisämaan alueella oli enimmäkseen "vain" navakkapuuskaista, kun tässä säätilanteessa myrskypuuskiin yltäneet tuulet rajautuvat vain etelärannikon tuntumaan. Täysin sula ja vahva-aallokkoinen sisämaan järvi toi silti tässäkin mieleen enemmän loka- kuin joulukuun.


Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteen jääminen lähes olemattomaksi pääkaupunkiseudulla:

"Ensilumi"tilannetta Espoon Leppäsillassa 23.11.2015 - Vain äärimmäisen vähäluminen kostea niitty; kun alla nähtävät määrät lunta saatiin 21. - 23.11. Hämeenlinnassa, niin samaan aikaan tällä alueella sateet jäivät yhtäältä muutenkin vähiin, joten siten toisaalta lumena saadutkaan sateet eivät olleet kummoisia, kun viimein oli riittävän kylmää kiinteille sateille. Kuvan ottoa seuranneena päivänä eli 24.11. alkoi jo seuraava erikoisleuto sääjakso, jolloin tuo lumihuuru ja vielä yöllä muodostunut pakkaskuura sulivat jo muutamassa tunnissa pois. Tätä kirjoitettaessa eli 13.12. pääkaupunkiseudulla on paikoin satanut tuota määrää enemmän lunta, joka on vasta siis alueen toinen lumitilanne alkavassa talvessa. Ensilumeksi määriteltävä yksi sentti tai enemmän lumipeitettä ei ole silti toteutunut tällä paikalla vieläkään, ja lumiaurat ovat pysyneet varikoilla edelleen.


Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > lumikuorrutteiset maisemat vielä sulina pysyneiden vesialueiden äärellä:

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 23.11.2015 - Lumista rantakaislikkoa, kauniita hahtuvapilviä sekä sulaa ja tyyntä Vanajaveden pintaa; tämä lumisade-episodi sattui sen verran lähellä nollaa pysyneissä lämpötiloissa, ettei sisämaan järviinkään ehtinyt tulla kuvanottohetkeen mennessä jäätä. Sen sijaan em. runsaimman lumisateen alueella Pirkanmaa-Keski-Suomi -alueella lumesta tuli kuulemma joihinkin järviin sohjoa. Lisäksi seuranneena yönä toisaalta syntyi hetkeksi jääriitettä järviin pakkasten huipennuttua -5 asteen kylmemmällekin puolelle juuri ennen uutta hyvin leutoa säätä.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 23.11.2015 - Heikkotuulista Vanajavettä ja sinisorsalaivue; täysin sulilla järvivesillä myös linnuilla on ollut erikoisen helpot olosuhteet, kun jäät eivät ole olleet estämässä liikkumista mitenkään edes tähän kirjoituksen julkaisupäivään (13.12.) mennessä. Tässä kuvan taustametsässä on havaittavissa alla oleviin kuviin nähden lumikuorrute-eroja, koska muita lumikuvia paria päivää myöhemmin olleessa tässä tilanteessa hieman jo pakastunut ja tuulisempi sää oli varisuttanut osasta lehtipuita lumikuorrutteita pois.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen Varikonniemen metsä Lukiokadun itäpäästä nähtynä; edelliseen kuvaan nähden tässä havaitaan tämän ensilumiepisodin puitteissa runsaimmilleen kuorruttuneet lehtipuut, kun satanut lumi oli riittävän märkää ja tuuli ei ollut sateen aikana liian voimakasta eikä vielä voimistunut liiaksi kuvanottohetkelläkään.


Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Ensilumi ja liikennesää:

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen puistolehmuskujanne (Tilia X vulgaris); tämän ensilumiepisodin nollakeliluonnetta kuvaa hyvin tämä kevyenliikenteen väylä, missä ilman suolaustakin aurauksen jälkeen asfaltin pinta pysyi vetisenä.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumisia seppelvarpuja (Stephanandra incisa) vasemmalla; tämä auraamatonkin väylä osoitti nollakelistä märkyyttään askelten painaumien loskaisuutena. Tämä loskamärkyys korostui myös siksi, kun edeltäneen marraskuun aikainen poikkeuksellinen leutous ja näin sisämaassakin lähes olemattomat pakkaset olivat pitäneet maan roudattomana ja "lämpimänä", joka edisti lumen sulamista jopa alta päin.


Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Erityisen lumikuorrutteiset lehtipuut puistoissa ja luonnonmetsissä:

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 22.11.2015 - Lumista metsää Varikonniemellä; metsien sisäosa-aukioilla märän lumisateen tekemät lumikuorrutteet kaikissa puissa olivat tyypillisesti runsaimmillaan, kun tällaisilla paikoilla tuulet pääsevät vaikuttamaan sateeseen ja oksilta varistamiseen kaikkein vähiten.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumista puustoa Sibeliuspuistossa; kaupunkirakenteessa samaa tuulensuojaa edellisen kuvan tapaan voivat edesauttaa myös sopivan korkeat kerrostalot joka tai lähes joka puolella tarkasteltavaa puistoa, kuten oli ilmeisesti jossain määrin kyse tämän puiston tilanteessa etenkin alaoksistossa.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumisia puistolehmuksia (Tilia X vulgaris) Hämeenlinnan lyseon edessä Lukiokadulla; katupuut ovat monesti tuulitunnelin tapaisissa olosuhteissa, missä tuulilla on tapana olla usein muita alueita voimakkaampia ja / tai pyörteisempiä. Kuitenkin vallinneessa länsi-luoteistuulessa tämä itään laskeva rinne ko. kohdalla antoi suojaa lumille kertyä näin hienosti tuohon puustoon.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Lumiset sateenvarjojalavat (Ulmus glabra "Camperdownii") keskustorilla; erikoismuotoiset viljelylajikkeet puilla ja pensailla tulivat lumikuorrutteissaan tietenkin erittäin korostuneesti ja graafisesti esille kasvutavoiltaan, kuten tässäkin tapauksessa.


Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Koristepuiden ja -pensaiden lumikuorrutteet ja viimeiset syksynmerkit eli ruska- ja hedelmäjäänteet:

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen koristeomenapuu (Malus cv.) Hämeenlinnan kirkon edustalla; vaikka tilanteessa oli satanut ensilumi, niin silti syksyäkin oli edelleen havaittavissa mm. tämän puun punaisen hedelmäsadon muodossa. Toisaalta hyvin leuto edeltänyt marraskuu oli jo mädännyttänyt noita omenia varsin pitkälle.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen kanadantuija-aidanne (Thuja occidentalis) pääkirjaston seinustalla; monet havukasvit ovat erinomaisia lumikuorrute-estetiikan kannalta, vaikkei olisi edes märkää lumisadetta kyseessä. Niinpä otin taas tämän saman jo ennenkin samassa lumikuorrutekatsannossa blogissani esiintyneen tuijakasvuston esittelyyn.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen orapihlaja-aita (Crataegus grayana) ja Hämeenlinnan lyseon seinää taustalla; tiiviskasvuiset pensasaidat ovat erinomaisia lumipeitteen kerääjiä myös, mikä kävi hyvin ilmi tämän säännöllisesti leikkaushoidetun pensasaidan kohdalla > Siinäpä yksi hyvä syy pitää yllä hyvää pensasaidan hoitoa vuodesta toiseen. Toisaalta kääntöpuolena voi sitten olla joinakin talvina se, että tällaisten aitojen päälle voi todella runsaslumisina aikoina kertyä jopa aitaa vahingoittavaa tykkylumitaakkaa.

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen kurtturuusu (Rosa rugosa); syksyn merkit olivat viipyneet normaalia pidempään edeltäneen marraskuun oltua hyvin leuto. Niinpä tällaiset normaalistikin myöhään lehtensä varistavat pensaat olivat jättäneet viimeisiä ruskalehtiään tämän ensilumiepisodin sekaan jopa ilman pakkasvaurioita pakkasten pysyttyä edelleen sisämaassakin hyvin harvinaisina ja heikkoina. Muita vastaavia osittain lehteviä pensaita tässä vaiheessa olivat yhä myös mm. jotkut jasmikkeet (Philadelphus sp.), myöhäiset pensasangervot (Spiraea sp.), punapajut (Salix purpurea), myöhäiset kanukat (Cornus sp.) ja villaheisi (Viburnum lantana). Näistä ainoastaan punapajuilla on vielä tätä julkaistaessakin (13.12.) säilynyt hieman lehtiä oksilla.


Marraskuun viikonvaihteen 47/48 ensilumitilanteita sisämaassa (Hämeenlinnassa) > Eri kasvityyppien erilaisista lumikuorrutetilanteista:

Ensilumitilanteita Hämeenlinnassa 21.11.2015 - Luminen sinikuusama (Lonicera caerulea) ja Kullervo-veistos pääkirjaston edessä; tässä kuvassa on havainnollisesti ainakin kolmea eri tyyppiä lumikuorrutteita > Etualan sinikuusama keräsi parhaiten lunta päälleen, mutta tuon kirjaston seinällä nähtävä villiviini (Parthenocissus sp.) pysyi lähes lumettomana, koska siihen nähden rakennuksen takaa puhaltanut tuuli sadatti lunta ko. köynnöksen yli ohitseen. Taustalla nähdään, kuinka hopeakuusten (Picea pungens "Glauca") oksilla lumitaakka ei ollut vielä kovin kummoisen näköinen. Se kertoo yhtäältä siitä, kuinka sataneen lumen määrä jäikin vielä kohtuulliseksi tällä alueella, ja toisaalta myös siitä, kuinka tuollaiset havupuut ovat luonnostaan rakentuneet kannattelemaan paljon isompiakin lumitaakkoja oksillaan.

Tuosta veistoksesta on muuten mielenkiintoinen artikkeli Eliitin Esoteeriset Symbolit -blogissa >> Kullervo. Ko. blogiahan mainostin alkusyksyllä, ja tulen vielä palaamaan siihen yhteiskunnallispoliittisessa kirjoittelussani...


Lopuksi sääennustetta Etelä-Suomeen tälle viikonvaihteelle, ensi viikolle 51 ja alustavasti seuraavalle jouluviikolle 52 / 2015 >> Tänään sunnuntaina on siis alkanut lievästi talvisemman sään vaihe ja se jatkuu ensi viikon alussa pikkupakkas- ja / tai rannikon nollakeleinä luoteispainotteisessa virtauksessa, jossa heikkoja lumisateita voi ajoittain tulla, mutta välillä on myös selkeämpiä säähetkiä - Tämä vaihe ei kuitenkaan tuo merkittäviä lumipeitteitä; samalla maa ja järvet ehtivät jäätyä vain nimeksi. Korkeapaineen selänne näyttää siirtyvän Suomen yli itään tod. näk. ke-to yönä, jolloin lämpötila voi laskea sisämaassa hetkeksi -5 asteen vaiheille ainakin itäosissa, jolloin jäätyminen voi olla selvempää.

Tämä uusi lievästi talvinen vaihe on kuitenkin vain väliaikainen poikkeus, sillä jo to-pe Pohjois-Atlantin erittäin raju ja laaja matalapainetuotanto alkaa ottaa taas vallan tuoden ensimmäisen annoksen jopa yli +5 asteista harmaata säätä, mitä edeltää to-pe voimakas sadealue; sade voi tosin tulla etenkin sisämaan itäosissa aluksi lumipyrynä, mutta vesisade valtaa alan pian. Sitten la-su tulee vielä yksi kylmempi annos luoteesta matalapaineen jälkipuolella ja sunnuntaina korkeapaineen selänne siirtyy lännestä yli, jolloin tarkastelualueella voi olla hetken heikkoa pakkasta, mutta uusia lumisateita ei näillä näkymin juurikaan tule. 

Tuokin pieni kylmeneminen jäisi siis vain pieneksi maistiaiseksi, kun jouluviikon heti alusta näyttäisi tulevan jopa äärimmäisen leutoa ilmaa taas voimakkaiden länsi-lounaistuulien kera koko Suomeen, ja näillä näkymin se leuto jakso voisi kestää jopa Joulunpyhien ylitse. Leutous voisi joidenkin ennustemallien mukaan äityä taas ajoittain jopa ennätykselliseksi eli Joulun pyhien aikana jopa +10 asteen lukemia voitaisiin saavuttaa!... 

Tilanne jouluviikolla on kuitenkin mielenkiintoinen toisaalta siksi, koska edeltävällä viikolla eli ensi viikolla 51 Uralille - Länsi-Venäjälle muodostuu ankaran pakkasen alue, joka näyttäisi jossain määrin pistävän vielä jouluviikon alussa ns. hanttiin Suomen itäpuolella tuolle länsi-lounaisvirtauksen vyörylle. Kuitenkin Joulun aikoihin länsivirtaus näyttäisi pääsevän voitolle jopa Venäjän puolella...

Valkoista joulua toivoville tämä leuto vyöry olisi kuitenkin hyvin huono uutinen, kun alkavalla viikolla 51 muodostuvat mahdolliset vähät lumipeitteet joka tapauksessa sulavat heti kättelyssä jo ensi pe-la ja järvissäkin tulevat jäät poistuvat samalla parissa päivässä. Jouluviikolla joissakin ennustemalleissa jopa Lappia myöten tulee siellä olevia lumia sulattavia suojakelejä (Joskin sinne tulee em. matalapainetoiminnasta ensi viikollakin myös lisää lunta) >> Ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa voisi todennäköisesti olla vaara lumettomalle Joululle jopa ennätyslaajalla alueella...