Viikon 24 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 4

Itiöpesäkkeellinen kuningassaniainen (Osmunda regalis) kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Hieno saniaislaji, jolla kevään maastanousu on vahvan punaruskea ja saniaisille erikoisesti syys - lokakuun ruskassa on paljon myös oransseja ja punaisia sävyjä. Tässä on asiaa saniaisista ja niiden lisääntymisestä liittyen noihin itiöpesäkkeisiin.

Kukkivan töyhtöangervon (Aruncus dioicus) hedekukintoja kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättiperennoista näyttävimpien kukkijoiden joukkoon kuuluva. Edelliselläkin viikolla etäämpää esittelemäni kukkiessaan ja tässä lähikuva yksittäisten kukkien hyvin pienen koon havainnollistamiseksi. Kuten olen todennut, niin kukinnan jälkeen ruskean kuihtumissävyiset kukintohuiskut on syytä säilyttää hienona kontrastina lehdille eikä pidä syyllistyä tarpeettomaan siisteysfasismiin leikkaamalla ne pois.

Kukkivaa idänunikkoa (Papaver pseudo-orientale) kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Näyttävän isoja punaisia kukkia on 2 - 3 viikon ajan kesäkuussa ja sen jälkeen karvaiset lehdet ovat pääosassa. Varhainen maastanousu on myös etu; jo huhtikuun lopulta. Hedelmä on suvulle tyypillinen maljamainen kota.

Kukkimaan alkavaa jättipoimulehteä (Alchemilla mollis) kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kukkien rakenteisiin liittyvät keltaiset suojuslehdet säilyvät tällä matalahkolla perennalla erikoisen pitkään kesäkuun alusta elokuulle, mikä tavallaan tekee tästä yli 2 kk kukkivan; varsinainen kukinta on lyhyempi. Koristeelliset lehdet tulevat esille jo huhtikuun lopulta ja säilyvät vihreinä pitkälle lokakuuhun.

Kukkivaa tarhajuorua (Tradescantia Andersoniana -ryhmä) kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Melko tuntematon, mutta erittäin kaunis matalahko perenna, jonka lehtien maastanousu on voimakkaan violetin punertava toukokuun alussa. Kukkien värejä on monia lajikkeesta riippuen ja niitä ilmaantuu pitkään kesä-heinäkuussa. Koristeelliset lehdet säilyvät kukinnan jälkeen hyvinä syys - lokakuulle.

Kukkivaa vuorikaunokkia (Centaurea montana) kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Sinisten kukkijoiden joukossa herkän varovaista estetiikkaa esittävä keskikokoinen perenna etenkin runsaisiin ja muodokkaisiin lehtiinsä verrattuna. Lehdet nousevatkin nopeasti jo huhtikuun lopulta ja ovat kukinnan jälkeen tärkeä koristeominaisuus säilyen syys - lokakuulle.

Hedelmävaiheessaan etenevää tarhakylmänkukkaa (Anemone pulsatilla var. farrei) kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Aikaisemmin keväällä esittelemäni upean siniviolettina toukokuussa kukkiva kasvi, jonka tämä hedelmävaihekin on esteettinen noine pähkylöiden haivenineen kestäen pitkään kesän mittaan. Lehtien pitsimäinen kauneus on myös hyvin esillä.

Kukkivaa korallikeijunkukkaa (Heuchera sanguinea) orvokkien (Viola sp.) kanssa kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tässä on hyvä esimerkki kesäkukkien ja perennojen yhteissommitelmasta. Rakenteellinen jippo ilmenee kahdessa tasossa; orvokit asuttavat maan pintaa ja korkeammalle kasvavat korallikeijunkukkien ilmavat kukkavanat tekevät yläpuolelle punaisen pilven. Korallikeijunkukkien kukinta kestää yli 2 viikkoa.

Keijunkukkalajikkeiden uusia värikkäitä lehtiä kuvattuna torstaina 17.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa; takana (Heuchera "Palace Purple") ja edessä (Heuchera "Lime Rickey"). Talven alla viime vuonna esittelemäni pari, joiden ainavihannat lehdet ovat hyvää talviestetiikkaakin lumettomana aikana. Nyt uudet lehdet tekivät näistä maanpeiteperennoista kirkasvärisimpiä vuoden mittakaavassa. Kukinta oli myös tulossa, kuten etualan lajikkeesta nähdään.

Viikon 22 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 4

Täysilehtinen koreanpoppeli (Populus koreana) vasemmalla ja puolilehtinen kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") oikealla kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tässä on parina poppeleiden ääripäät lehteentulossa, mikä ilmeni vielä tässä vaiheessa näin selvänä vihreiden sävyjen eroina. Kanadanpoppelissa oli lisäksi runsaasti hedelmävaiheeseen siirtyviä eminorkkoja.

Katsuran (Cercidiphyllum japonicum) lähes täysikokoista lehdistöä kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämän monta kertaa esittelemäni japanilaisen puun lehdistö oli nyt siinä vaiheessa, jossa voimakkaiden versojen uudet lehdet olivat edelleen punertavia. Täyskokoisten lehtien hieman sinertävänharmaaseen vivahtava kesävihreys oli jo myös havaittavissa.

Takiaistammen (Quercus macrocarpa) hiirenkorvavaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tammista myöhäisimpien lehteentulijoiden joukkoon kuuluva (Kotimainen metsätammi oli jo lähes täyslehdessä). Kevätväri on kirkkaan keltainen ja kesäsävy tummanvihreä. Keltaisten ja ruskeiden sävyjen kirjava ruska on myöhään lokakuussa. Tämän pohjoisamerikkalaisen puun habitus on jännästi käkkäräoksainen ja nukkavieru. Kaarna on paksua ja karkearakenteista.

Valkosaarnin (Fraxinus americana) puolikokoisia lehtiä kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Alemman kuvan saarnilajiin verrattuna lehdiltään melko samaan tapaan käyttäytyvä; kevätväri on voimakas keltavihreä ja ruska pääasiassa keltainen lievin oranssisin sävyin syys-lokakuussa. Hieno pohjoisamerikkalainen puu, jolla rungon kaarna on melko sileää.

.

Kiinansaarnin (Fraxinus chinensis var. rhynchophylla) puolikokoisia lehtiä kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vielä melko tuntematon puulaji Aasiasta, jolla lehdet ovat täysikoossa ko. suvun isoimpia. Puhkeamissävy on kirkas keltavireä, jota oli tässä vielä hyvin jäljellä. Ruska on syys - lokakuussa pääasiassa keltainen, mutta oransseja sävyjä voi olla seassa.

Vuorijalavan (Ulmus glabra) raakojen hedelmien vaihetta kuvattuna maanantaina 31.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tämän tutun puistopuun lehtien koko oli jo reilu puolikokoinen, missä vaiheessa niiden vihreä sävy oli muuttunut hedelmien vihreää sävyä tummemmaksi. Tällä kertaa hedelmien erittäin suuri määrä piti puiden latvuksia kuitenkin yleisilmeeltään hyvin vaaleina pitkään.

Rusotuomen (Prunus virginiana "Schubert") kukintaa kuvattuna maanantaina 31.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tällä virginiantuomen lajikkeella on ovela käytös; tähän kesäkuun alun kukintaan asti lehdet ovat normaalityypin vihreitä, mutta vähitellen kukinnan jälkeen puun lehdet muuttuvat tumman viininpunaisiksi ja heinäkuun loppuun mennessä värinmuutos on kokonaan valmis. Ruska on vain vähäinen muutos kirkkaampaan punaiseen - punaruskeaan syys - lokakuussa.

Ohionhevoskastanjan (Aesculus glabra) kukintaa kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Kermankeltainen kukinta oli tässä vaiheessa parhaimmillaan tällä pohjoisamerikkalaisella puulajilla. Seuraava näyttävä vaihe on syys-lokakuun ruska, jossa keltaisten mukana on myös paljon oransseja sävyjä.

Alppiruusulajikkeen (Rhododendron "Mikkeli") kukkanuppuvaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tässäkin näemme, että tämän pensassuvun uudet lehdet ehtivät tulla esille juuri ennen kesäkuun alun kukintaa. Tällä lajikkeella on kirkas vaaleanpunainen kukkasävy.

Revontuliatsalealajikkeen (Rhododendron "White Lights") kukkanuppuvaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tällä lajikkeella on aina yhtä sykähdyttävä vaaleanpunainen kukkanuppuvaihe juuri ennen niiden avautumista. Loka-marraskuun ruska on alkuun tumman violettien - punaruskeiden sävyinen, mutta kirkastuu punaoranssiseksi myöhemmin.

Revontuliatsalealajikkeen (Rhododendron "Rosey Lights") kukkanuppuvaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tälläkin lajikkeella kukkien nuppuvaihekin on jo supernäyttävä ja vaaleanvihreiden uusien lehtien kanssa kontrasti on tällöin hieno. Tällä lajikkeella ei ole alempaan ja ylempään atsaleaan verrattuna aivan yhtä paljon punasävyistä ruskaa; keltaiset - ruskeat enemmässä osassa.

Kelta-atsalean (Rhododendron lutea) kukintaa kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Juuri ennen atsalealajikkeiden pääkukintaa täyskukintaan ehtivä pensas, mutta sen kukinta menee kuitenkin suurelta osin limittäin monien muiden myöhäisempien kanssa ja esim. ylempien lajikkeiden kukkanuppuvaiheiden kanssa aivan hieno kontrastilaji. Lehdistöllä on loka-marraskuussa kirkas punaisten, oranssien ja punaruskeiden sävyjen ruska.

Pallopensaan (Cephalanthus occidentalis) hiirenkorvavaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Myöhäisimpiin lehteentulijoihin kuuluva tuntematon pohjoisamerikkalainen pensas, jolla lehtien kevätväri on kirkas punaruskea; tässä lievien talvivaurioiden jälkeen vesova tilanne. Kukinta on tiiviissä valkokukkaisissa tähkäpalloissa vasta elo-syyskuussa. Kiiltävät tummat lehdet saavat myöhään loka-marraskuussa keltaista ruskaa; yöpakkaset voivat keskeyttää ruskan lehtien paleltumiseen.

Sateenvarjomagnolian (Magnolia tripetala) hiirenkorvavaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Magnolioista hyvin myöhään lehteen tuleva iso pensas - pikkupuu. Lehdet ovat kesäkuun loppuun mennessä täysikoossa suvun isoimpiin kuuluvia; palmumainen / liljapuumainen habitus. Kermanvalkoinen kukinta on lehdellisenä kesä-heinäkuussa. Ruska on keltaisten ja ruskeiden sävyjen sekoitusta lokakuussa.

Kuningassaniaisen (Osmunda regalis) lehdistöä kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Lehtien punaruskea maastanoususävy oli jo ehtinyt haalistumaan varsin paljon, mutta tällä lajilla kirkas punaruskeiden ja oranssien sävyjen ruska on seuraava upea näytös. Tässä lehtien päissä oli jo kehittynyt itiöpesäkekimppuja puolivalmiiksi.

Kuningasliljan (Lilium regale) varhaista kukkanuppuvaihetta kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Näyttävimpiä liljoja, jolla on heinäkuussa valtavat valkoiset kukat; nuppuvaihe juuri ennen avautumista on voimakkaasti vaaleanpunainen. Varret tulevat esille punaruskeina huhti-toukokuun vaihteesta lähtien ja lehdistö saa vain haaleita keltaisia ruskasävyjä syksyllä ennen näivettymistä.

Ruusujuuren (Rhodiola rosea) kukintaa kuvattuna tiistaina 1.6.2010 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tärkeänä rohdoskasvina tunnettu Euroopan tunturien ja vuoristojen mehikasvi, jolla tämä touko-kesäkuun keltainen kukinta on voikukkien veroista estetiikkaa. Lehdistö saa syys-lokakuussa punaoranssisia-keltaisia ruskasävyjä. Varret tulevat esille hieman punaruskeina jo huhtikuun lopulla.

Viikon 21 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 2

Aaltotutkielma kuvattuna Vanajaveden rannalla sunnuntaina 30.5.2010 Hämeenlinnassa. Auringonpaiste vastakkaisessa suunnassa heikon - kohtalaisen aallokon tilanteessa aiheuttaa voimakasta aallokkoa pienipiirteisempää kimallusta ymmärrettävästi. Mukana kuvassa myös järvissä tavattavien heinälajien kasvun edistymistä esille.

Aaltotutkielma kuvattuna Vanajaveden rannalla lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Edellispäivästä vähän voimistunut tuuli toi selvempää aallokkoa ko. järvelle ja siitäpä olikin hyväksi malliksi pilvisen sään aaltotunnelmaan verrattuna ylemmän kuvan auringonpaistetilanteeseen.

Sadeveden muotoilemaa siitepölykuviointia asfaltin rakosissa kuvattuna lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Kuurosateiden aiheuttamien vesivirtojen mukana viikon lopulla liikkui edelleen myös siitepöly ja tässä jälleen yksi esimerkki sateen jälkeisestä ko. pölyn asettumisesta kuvioksi lätäkön reunalle.

.

.

Rantakasvillisuuden kasvutilannetta kuvattuna Vanajaveden rannalla lauantaina 29.5.2010 Hämeenlinnassa. Saniaiset olivat kasvaneet jo yleisesti täyteen kokoon ja ko. viikon sateista rantakivikkojen sammalet olivat saaneet jonkin verran uutta raikasta vihreyttä kasvustoihinsa edellisviikon helteiden kuivattavan vaiheen jälkeen.

.

Rantakasvillisuuden kasvutilannetta kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Kasvukauden etumatka oli tällä viikolla edelleen sen verran edellä tavanomaisesta aikataulusta (Jopa yli viikon), että normaalisti Juhannuksen tienoolla täydessä kukassa olevat lupiinit (Lupinus polyphyllus) olivat jo tässä lämpimällä rantatörmällä työntäneet kukintovanansa pienesti esille. Myös ulpukan (Nuphar lutea) lehdet olivat jo runsaana esillä.

.

.

Moottoriveneen tekemää aallokkoa kuuropilviheijastuman rikastuttaessa värejä kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Heikosti aallokkoisessa - tyynessä järvivedessä veneliikenteen aiheuttamat aallot ovat oma hauska piirteensä, joita olen tykännyt tarkkailla niitäkin jo pikkulapsesta saakka mielenkiinnolla.

Heikon kuuropilven heijastumaa lähes tyynessä järviveden pinnassa kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Heikosti aallokkoinen - tyyni järviveden pinta on aina erinomainen pilvien heijastuspinta ja tämä kerta ei ollut poikkeus.

.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Alemmassa kuvassa mainitun Paasikiventien sillan alla kuurosateesta valui sillan ränneihin sen verran voimakkaasti vettä, että siitäpä tuli oivallinen oma loiskuva kuva-aiheensa.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Rankimman kuurovaiheen ilmentämänä veden pinnan vaihtelevat vaikutukset tulivat hyvin ilmi; eri kohtien pintajännitysten vaihtelut aiheuttavat kuvioillisen pisarointimaton. Myös veden yli johtaneen sillan suojaava sateeton vyöyke oli hauskasti esillä sateen aikana rännivaluntakohtansa kera.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Rankin sadevaihe kesti vain parisen minuuttia ja sateen ääni veden pinnalla olikin tässä vaiheessa läiskettä verrattuna alemman kuvan sirinä-ääneen; tyyni tilanne antaa erinomaisen mahdollisuuden arvioida sateen voimakkuutta järvivedessä myös äänestä.

Kuurosadesolun aiheuttaman järviveden pinnan pisarointia tutkielmana kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Kuurosateen alkaminen heikkona pisarointina ilmeni hienosti tummaa pilviheijastumaa vasten valoisampien kohtien sävyttäessä tapahtumaa lisää.

Paksun kumpukerrospilvikannen heijastumaa lähes tyynestä järviveden pinnasta kuvattuna Vanajaveden rannalla perjantaina 28.5.2010 Hämeenlinnassa. Ylempänä nähtävään kuurosadepisarointitutkielmaan verrattuna tämä sateettoman tyynen tilanteen dramaattinen sävynäytelmä oli sykähdyttävää; järven henget selvästi puhuivat :)

Sadeveden virtaaman kuvioksi ajamaa hienoa hiekkaa kevyenliikenteen väylän asfalttipinnalla kuvattuna perjantaina 28.2010 Hämeenlinnassa. Viikon loppupuolella sateiden luonteen muuttuminen enemmän rankkojen sadekuurojen suuntaan mahdollisti monilla kaltevilla pinnoilla melko voimakkaita virtaamiskuvioesityksiä.

Tutkielma siitepölystä koristevesialtaan veden pinnalla kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tämän altaan reunoilla kukkineet vuorimännyt (Pinus mugo) olivat eniten vastuussa tästä siitepölykerroksesta. Kuvassa on myös hennon aallokon jännästi rikkomaa lipputankojen ja niiden lippujen heijastumia.

Tutkielma siitepölystä ojakanavan veden pinnalla kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Viikon sateet olivat sen verran heikkoja ja vähäisiä to mennessä, että ko. ojan virtaama ei noussut siitepölyjä poishuuhtovaksi tulvavirtaamaksi. Ko. viikolla näitä näkyvimpiä siitepölymassoja oli tuottamassa nyt jo myös monet männyt (Pinus sp.) kuusten (Picea sp.) ja pihtojen (Abies sp.) kukinnan jo alkaessa hiipumaan.

Tutkielma siitepölystä ojakanavan veden pinnalla kuvattuna torstaina 27.5.2010 Espoon Tapiolassa. Tässä veden pinnasta heijastui ojan reunan saniaiskasvustoa ja vapaasti virtaavalla kasvijätteettömällä kohdalla (Verrattuna ylemmän kuvan heinän korsiin kasaavana esteenä) veden hidas virtaama sai aikaan siitepölystä säännöllisen kuviokelluntalaikuston.

.

Parin kolmen päivän ajan varisseita hopeasalavan (Salix alba "Sibirica") hedenorkkoja kuvattuna keskiviikkona 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Kasvukauden etumatka tavanomaiseen aikatauluun nähden paljastui edelleen tästä varisemistilanteesta, vaikka ko. viikon koleuden kasvua jähmettänyt vaikutus oli kaventamassa etumatkaa; normaalisti ko. variseminen on kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Orava (Sciurus vulgaris) kuvattuna tiistaina 25.5.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Kovin helposti tämä nisäkäs ei ole valokuvaan otettavissa erittäin vikkeläliikkeisenä. Tällä kertaa sattui hyvä tilannekuvamahdollisuus puiston penkillä istuessani (Varjo ko. penkistä); sekunti tämän kuvan oton jälkeen orava oli jo läheisessä puussa.

Alempaan kuvaan verrattuna samoja koivujen (Betula sp.) hedenorkkojen jäänteitä sadevesivalumien järjestelemänä asfalttipinnalla auringon valon siivilöidyttyä ko. koivujen lehvästön läpi. Kuvattuna tiistaina 26.5.2010 Espoon Tapiolassa. Vaakatasoisella pinnalla ko. norkkojäänteet eivät asettuneet sateissa niin säännöllisesti kuvioon kuin alemman kuvan tilanteessa.

.

Sateen aiheuttaman valumaveden järjestelemiä koivujen (Betula sp.) hedenorkkojäänteiden kasoja kuvattuna maanantaina 24.5.2010 Espoon Tapiolassa. Edellisviikolla koivujen kukinnan päättyminen oli nopeimmillaan ja edellisillan sateet sitten viimeistelivät ko. hauskan kuvioinnin loivasti kaltevalla pinnalla.

Viikon 43 tunnelmakuvat vuonna 2009

Kesäkamelian (Stewartia pseudocamellia) ruskan huipennusta kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Aikaisemmin tässä kuussa esittelemäni pensas, joka on nyt ruskansa huipussa säästyttyään täpärästi suojaisella paikalla edellisen viikon yöpakkasten aiheuttamilta vaurioilta. Pakkasvauriot toisivat ruskeiden sävyjen kimaran. Suositeltava laji kokeiluun mm. tuon hienon ja myöhäisen ruskan takia.




Ruskan alkuvaiheessa oleva kuningassaniainen (Osmunda regalis) kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Saniaiset ovat koristekasveina erinomaisia ja tässä siitä hyvä esimerkki: Etuina mm. lehtimuodot ja saniaisille harvinaiset punertavatkin ruskasävyt keltaisten ja ruskeiden lisäksi. Lehdet tulevat touko - kesäkuussa ruskeina kierretötteröinä maasta. Tämä laji viihtyy varjossa, kuten esim. pohjoisseinustalla.

Pakkasvaurioruskassa oleva saksanpihlajalajike (Sorbus aria "Chrysophylla") kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tällä lajikkeella on sen verran myöhään tuleva varsinainen keltainen ruska ja arat lehdet, että tämä näyttävän tumma sävy ilmenee pian yöpakkasten jälkeen. Erityisen valkovillaiset lehtitötteröt toukokuun puhkeamisessa. Lehdet kesälläkin alta hyvin valkovillaisia ja selvästi päältäkin. Valkoinen kukinta kesäkuun alussa ja punaiset marjat kypsyvät syyskuussa.

.

Lievää pakkasvaurioruskaa tehnyt peikonpähkinä (Corylus avellana "Contorta") kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Euroopanpähkinäpensaan lajike, jolla kaikki osat ovat kiehtovasti käppyräisiä. Lajike on keskikokoinen - isohko pensas. Yöpakkaset vioittavat lehtiä kauniin ruskeilla sävyillä ja varsinainen keltainen ruska ei usein ehdi tulla edes etelärannikolla. Tässä kuvassa kesävihreyttäkin oli säilynyt vielä.

.

Ruskan huipussa oleva amerikanpyökki (Fagus grandifolia) kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Luonnon ruskahuipentuman jälkipuoliskon väriläikkäpuu Pohjois-Amerikasta; ruskan keltainen sävy muuttuu kirjavasti punaruskeiden ja ruskeiden sävyiksi. Osa lehdistä jää alkutalveen asti puuhun. Toukokuun puoliväliltä heleän vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen pitkistä silmuista. Hedelmä on pienen kehdon sisällä oleva pähkinä. Suositeltava puu kaikkeen viheraluekäyttöön ollen kestävämpi kuin euroopanpyökki (F. sylvatica).

.

Hurmevaahteran (Acer platanoides "Faassen's Black") ruskaa kuvattuna perjantaina 23.10.2009 Espoon Tapiolassa. Metsävaahteran lajike, jolla tumman kesäsävyn sekaan tulevat punaiset - ruskeat ruskavärit muodostavat metsävaahteraa myöhäisemmän jalon ruskan. Toukokuussa keltainen kukinta ja puhjenneiden lehtien voimakkaan viininpunainen kevätväri muodostavat erinomaisen näyttävän kontrastin keskenään ja kaukaa katsottuna jännän yhtenäissävyn.

.

Kesäasuinen lännenplataani (Platanus occidentalis) ruskassa olevaa tokionsorvarinpensasta (Euonymus hamiltonianus var. sieboldianus) vasten kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ensin mainittu on arka pohjois-amerikkalainen puu, jolla näyttää olevan hyvä tulevaisuus uutena viljelytuttavuutena; etuna mm. koristeelliset lehdet ja kirjavan harmaa runko vanhemmiten. Jälkimmäinen on erinomainen punaisten ruskasävyjen pieni puu, jolla pienet ja punaiset kotahedelmät ovat ruskan jälkeen koristeellisia.

.

Kurilienlehtikuuset (Larix gmelinii var. japonica) ruskan huipussa kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Lehtikuuset ovat tunnetusti luonnon ruskan huipentuman jälkipuoliskolla ja sen jälkeen parhaassa ruskassa. Se alkaa keltaisella vaiheella ja muuttuu vaaleanruskeaksi ennen neulasten massavarisemista. Erivaiheisuuden estetiikka on hienoa tässä prosessissa eri lehtikuusilajeja sisältävissä ryhmissä.

.

Kesäasuinen tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna) kuvattuna sunnuntaina 25.10.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Eräs kesävihreyttä vielä tarjonnut laji, jollaisia voi hyödyntää eräänlaisina katseenvangitsijoina ruskaisten lajien keskellä / seassa. Noin pari viikkoa myöhässä oleva ruska mahdollistaa tänä vuonna näinkin myöhäisen kesävärishown.

.

Pakkasvaurioruskassa oleva japaninsiipipähkinä (Pterocarya rhoifolia) kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Pakkasvaurioruska voi olla näinkin dramaattisen mustanruskeaa ja se kehittyi muutaman päivän kuluessa edellisen viikon yöpakkasista. Normaalisti tuolla puulajilla tulisi keltainen varsinainen ruska, mikä siis jäi nyt tulematta ja kehittyi edellisinä parina syksyinä. Taustalta siintää läpi lehtikuusten (Larix sp.) keltainen ruska.

.

.

Näkymä kolmivaiheiseen ruskaan kuvattuna lauantaina 24.10.2009 Helsingin Meilahden arboretumissa. Taustalla ruskassa oleva tammi (Quercus robur) ja alaston tuomi (Prunus padus) näyttävät luontaisen puuston tilanteen ja etualan vienokirsikka (Prunus maximowiczii) on esimerkki viljeltyjen lajien parissa vielä ilmenneestä viimeisestä kesävihreydestä. Vienokirsikka kukkii lehtien puhjettua touko - kesäkuussa valkoisin kukin. Ruska ei yleensä ehdi tulla ennen lehdet tuhoavaa pakkasta; ruskeita sävyjä ennen varisemista.

.

Puistonäkymää ruskahuipun jälkipuoliskolla kuvattuna torstaina 22.10.2009 Espoon Tapiolassa. Edellisen ja osin tämän viikon aikana alueen koivut saavuttivat runsaimman ruskan ja puiden variseminen tyhjäksi kiihtyi huippuunsa. Edellisen viikon yöpakkaset saivat aikaan koivullakin keltaisen sävyn värittymistä ruskeaan suuntaan, mikä on ruskan loppuvaiheissa tyypillistä. Nurmikoiden kasvu on ollut jo pari viikkoa lähes kokonaan pysähtynyt.