Vuodenkierron valokuvausprojektini kasaantuneet ongelmat vuoden 2025 alkupuolella: tilannekoostetta, ongelmakuvauksia ja haittavaikutuksistaan mm. sometoimintaani

Kirjoitustaukoa on ollut taas täällä blogissanikin jo Vappua edeltäneeltä ajalta saakka, ja kuten tässä toistaiseksi viimeiseksi jäävässä eilisessä Facebook-julkaisussani kerroin, niin sometoiminnassani tulee Facebookin osalta jatkumaan tauko ehkä hyvinkin pitkään ja ainoastaan täällä blogin puolella jatkan kirjoittamista ja julkaisutoimintaa.

Voin kertoa jossain vaiheessa myöhemmin niistä jo osin tutuista sosiaalisista ja psykologisista syistä tälle vuosi vuodelta koko ajan pahentuneelle Facebook-antipatialleni, mutta tässä kirjoituksessa kerron muista syistä, jotka ovat myös vaikuttaneet tähän viimeaikaiseen somehiljaisuuteeni. 

Tähdellisimmin ne liittyvät vuodenkierron valokuvausprojektissani tänä vuonna ja varsinkin nyt kevään mittaan ilmenneisiin osin uusiin ja toiselta osaltaan vanhoihin tuttuihin ongelmiin, mikä on aiheuttanut energiataseessani haasteita mm. ahdistuksena, ärsyyntymisenä, harmistuksena ja lamaantumisena.

Näistä ongelmista nyt kertoessani tulee samalla taas koostettua yhteen tämän projektini nykytilanteen vaihetta eri aspekteineen: tämän vaiheen (ongelma)sisällöt ovat mm. sitä, miten etenkin Espoossa ja osin myös Hämeenlinnassa valokuvausreiteilläni on ollut menossa ja on yhä lisää alkamassa erilaisia ympäristön infrastruktuuri- ja rakentamistöitä haitaksi omalle projektilleni. 

Toisaalta vanhoista tutuista ongelmista ovat ilmenneet taas myös mm. valo-olosuhteiltaan liian vaikeat ja huonot sääolosuhteet itse valokuvaamisen haitaksi etenkin parin-kolmen viime viikon aikana.

Tämä ongelmasuma on täten aiheuttanut etenkin parin-kolmen viime viikon aikana sen, että ekstramäärä energiaani on mennyt näiden kanssa vatvomiseen ja niiden ratkaisuyrityksiin, mikä on sitten heijastunut siihen, miten en ole enää jaksanut kiinnittää huomiota sometoimintaani. 

Jatkossakin on täten selvää se, että elämässäni ilmenevät mitkä tahansa ylimääräiset ongelmat muutenkin aina aiheuttavat ensimmäisenä sen, että pistän sometoimintani silloin niiden ilmetessä tauolle ja aina erityisesti Facebook joutuu siinä ensin kohteeksi.

Katsotaanpa sitten seuraavaksi tätä vuodenkierron valokuvausprojektini nykytilannetta ja siinä ilmenneitä ko. ongelmia:

Kuten jo ennestään kolmessa eri blogikirjotuksessa 1,5 viime vuoden ajalta blogitunnisteella "Kaupunkiratahanke Espoossa 2024-2028" olen kertonut ko. projektini tilanteista, niin Espoossa tätä projektini valokuvienottovaihetta erityisesti haittaa tuo Leppävaarasta länteen kulkevan rautatien massiivinen lisäraiteiden rakentamistyö kaikkine oheisprojekteineen: Espoon kaupunkirata.

Tämän vuoden aikana olen joutunut yhä pudottamaan muutaman valokuvienottopaikan pois oman projektini puitteista, koska tuon kaupunkiratahankkeen työmaiden laajenemiset ovat siihen yhä lisää pakottaneet ennakoimattomaan tapaan.

Vaikka siis yritin ko. ratahanketta netistä tutkimalla varautua pudottamaan riittävän määrän valokuvienottopaikkojani pois jo ennakkoon ennen tammikuussa 2024 alkanutta ko. työmaataan; tämä viimeisin poistotilanne tuli vastaan Kilon keskustan lähellä olevilla kaupunkiratahankkeen työmaaliepeillä, ja siihen liittyy myös se, että ko. työmaansa on muuttanut valokuvienottojeni piirissä maisemia ennakoitua enemmän (mm. puustoa on kaadettu lisää, kuten eräässä paikassa poistettiin hieno isohko tammi, joka kuului keskeisesti yhteen valokuvauskohteeseeni) siten, että en ole enää kiinnostunut sellaista muutosta dokumentoimaan jatkossa.

Tällä hetkellä itse tuossa kaupunkiratahankkeessa lisäraiteiden tekoon ei ole näemmä vielä päästy, mutta uusia lisäraiteiden vaatimia siltoja, ym. lisäinfraa on jo tehty melkein / osittain valmiiksi; esim. heti Leppävaaran keskustan länsireunalla on rautatierakentamisen kanssa samaan aikaan rakenteilla myös uusi ko. rautatien tunnelialitus, jossa tehdään kokonaan uusi tieliikenneyhteys Säterinpuistontieltä Vanhalle Turuntielle rautatien alitse. 

Samalla mm. Kilon ja Keran alueille radan varrella tulee myös uusia asuinkerrostaloja, joiden rakentaminen on täydessä käynnissä, joten maisemat muuttuvat lähivuosina näillä kaikilla em. alueilla erittäin paljon.

Lisäksi lähellä Keraa on ollut menossa muutaman viime viikon aikana ilmeisesti kuitenkin tuosta kaupunkiratahankkeesta erillisenä projektina (silti osaksi samalla työmaa-alueella) uusien sähkökaapeleiden maahan kaivuun työ, joka on ollut muutamissa oman ko. projektini valokuvanottokohteissa myös haittana parin viime viikon aikana ja haitannee vielä tämän kuun loppuun saakka ainakin...

Eikä siinä vielä kaikki!: nimittäin Espoossa on alkanut viime kuussa Leppävaarasta vanhaa Turuntietä länteen päin matkatessa kohdalle tulevassa ko. Turuntien, Lähderannantien ja Karaniityntien risteyksessä valtava työmaa, jossa tapahtuu erittäin iso koko tie- ja risteysalueen uudelleen rakentaminen kallioleikkauksineen kaikkineen. 

Se alkoi runsaalla puustonkaadolla, joka toteutettiin huhtikuun alkupuolella ja siihen sisältyy kevyelle liikenteelle jopa kolmen alikulkutunnelinkin rakentaminen seuraavien lähivuosien aikana! 

Olen joutunut tuon työmaan puitteista poistamaan taas useita valokuvanottopaikkoja oman projektini piiristä, ja suunnittelemaan kuvausreittiäni siksi uudelleen poistettujen ja muutamien uusien kuvanottopaikkojen kera, ja maaliskuun lopussa oli ensimmäinen kerta sen uuden kuvausreitin läpikulkemisessa ko. risteysalueella ja lähistöllään -- onneksi kaikki sujui hyvin suunnitelmamuutoksen ja uuden aikataulutuksen mukaan vaikuttamatta kaikkialle muualle ko. kuvausreitille, ja näin sitten jatkuu reittiohjelma valokuvauksissani viikoittain uudella tavalla koko loppuvuoden sillä paikalla.

Espoon osalta on ollut myös uutena haittana projektilleni tämän kevään aikana Leppäviidanpuistossa olevan puron vedenhallintaan liittyvä työmaa (yritetään mm. vähentää ko. puron usein toistuvia tulvia), joka pakotti muuttamaan yhtä valokuvanottopaikkaani muutamilla metreillä pysyvästi toiseen paikkaan -- tämä työmaa valmistunee kuitenkin jo tämän kuun loppuun mennessä...

Ja onpa Espoon kaupungilla itse asiassa suunnitelmia myös tehdä Leppävaaran keskustan pohjoispuolikin täysin uusiksi, jossa sinne on ilmeisesti tulossa uusi hulppea kerrostalo- ja ostarikeskusta, ja siten mm. Läkkitori poistuu kokonaan sen tieltä! -- saas nähdä, koska sellaisen rakentaminen alkaa; näillä näkymin sellainen ei vielä tule haittaamaan omaa ko. projektiani, vaikka se jatkuisi vielä ensi vuonnakin valokuvien ottamisena ko. alueella...

Kokonaisuutena on täten jo nyt ennätysmäärä työmaita Espoossa Leppävaarasta länteen, joten täytyy siis ihmetellä, miten Espoon kaupunki on hurjistunut tällaiseen rakennusbuumiin useaksi lähivuodeksi, kun tästä eteen päin rakennustyömaat ilmeisesti vain lisääntyvät ja lisääntyvät!...

Mutta onpa myös Hämeenlinnassa ollut ja on tulossa työmaita, joista on ollut ja tulee olemaan haitaksi sielläkin menossa olevalle ko. vuodenkierron valokuvausprojektilleni tämän vuoden aikana!

Siellä tämän vuoden alussa tammikuusta tähän toukokuuhun oli Sairionrannan tienoilla olevan jätevesisysteemin uudelleen rakentamisen kohde, jonka takia sen vieressä oleville valokuvienottopaikoilleni syntyi suurta haittaa: yhdestä kuvanottokohteesta jouduin luopumaan ja muutamien muiden paikoilla jouduin erikseen toteuttamaan työmaahäiriöiden takia muuhun valokuvaamiseeni nähden erikoisaikataulutusta yrittämällä keskittää valokuvaamista niillä paikoilla viikonloppuihin, jotta työmaahaitat olivat vähimmillään -- tämä työmaa on ilmeisesti kokonaan valmis vielä tämän kuun aikana...

Valitettavasti tuosta työmaahaitasta päästyäni olen kuitenkin joutumassa ensi viikosta alkaen Hämeenlinnassa taas uuden työmaahäiriön piiriin, koska kaupungin keskustassa Eteläkadulla on alkamassa ilmeisesti jo heti ylihuomisesta maanantaista alkaen ko. kadun täysremontti kaivantoineen kaikkineen, ja se kestää marraskuulle saakka!

Minulla on ollut tuolla kadulla kaksi valokuvienottopaikkaa ko. projektiani varten jo useiden vuosien ajan, mutta nyt näyttää siltä, että tuon katutyömaan takia joudun niistäkin luopumaan; yritän vielä lähiviikkoina tutkia, josko pystyisin niitä pitämään tuosta katutyömaasta huolimatta, mutta pahalta näyttää...

Jo aikaisemminkin mainitsemani Linnan- ja Karnaalinpuiston peruskorjaus on alkamassa Hämeenlinnassa kesällä, mutta siihen liittyen tein jo viime syksyn lopuksi tarvittavat muutokset valokuvausreitilleni, eli poistin jo viime marraskuusta lähtien melkein kaikki valokuvanottopaikkani noista kohteista -- nähtäväksi jää sitten se, josko ne poistot olivat riittävät, vai joudunko vielä lisäpoistoihin ko. työmaiden alettua; uusimmat tiedot kertovat, että näissä puistoissa alkavat työt "loppukesällä", ehkä Karnaalinpuistossa aikaisemminkin...

Muita merkittäviä työmaahaittoja projektiini ei ole nyt tiedossani jatkolle, mutta kuten tuosta koko em. litaniasta voidaan päätellä, niin tänä vuonna olen joutunut erityiseen ongelmien sumaan vuodenkierron valokuvausprojektissani, ja itse asiassa koko sen n. 10 vuotisen historian aikana mitään vastaavaa haittaa näin pahasti ei ole ollut, vaikka siinä on ollut aikaisemminkin vuosien mittaan useita erilaisia työmaita -- siksi viime viikkoina olen ollut sen tiimoilta erityisen harmissani ja ahdistunut, ja se on vaikuttanut mm. yleiseen mielialaanikin negatiivisesti...

Sitten oma haittansa kaiken lisäksi on ollut tosiaan viime viikkoina myös huono sää valokuvaamisen valo-olosuhteiden ongelmina: tämä on ollut tietysti jokaisena ko. projektini vuotena erityisesti juuri lämpimien vuodenaikojen ongelma huhtikuusta syyskuulle, koska tuona aikana esiintyy maisemavalokuvauksen haitaksi usein sellaisia kumpupilvi-, kumpukerrospilvi- ja kuuropilvitilanteita, joissa valokuvausta ajatellen syntyy liikaa huonoja valo-olosuhteita.

Tässä projektissani se korostuu erityisenä ongelmana, kun valokuvaaminen on siinä tarkasti aikataulutettua ja sisältää erittäin paljon kuvauskohteita tietyssä järjestyksessä -- siksi esim. ei ole mahdollisuuksia niissä huonoissa pilvitilanteissa kohde kohteelta jäädä odottelemaan Auringon pilkahduksia pilvien takaa saadakseen hyvää valoa valokuviin; on vain pakko yrittää metsästää hyviä sääolosuhteita ja suunnitella kuvauskertoja niiden pariin.

Lisäksi juuri kasvukauden aikana kasvien erilaisten kehitysvaiheiden kunnollista väridokumentaatiotakin varten olen tarkka siitä, että pilvitilanteet eivät haittaa mm. juuri kevään alkukasvun värimaailmaa maisemissa, koska huonoissa valo-olosuhteissa ne voivat muuttua valokuvissa herkästi liian himmeiksi ja harmaiksi eikä niitä voi kunnolla jatkokäsitellä valokuvaohjelmistoilla tietokoneella; tai jos voisikin, niin se voisi viedä satoja valokuvia käsittävänä työmääränä liikaa vaivaa ja aikaa...  

Viimeisten parin-kolmen viikon aikana eli jo oikeastaan Pääsiäisestä lähtien Etelä-Suomen ja siten sekä Espoon että Hämeenlinnan alueilla on ollut juurikin hyvin paljon noita em. huonoja pilvitilanteita ja myös ihan kokonaan huonoa säätä sateisina hetkinä, joiden takia olen joutunut sekä pitkittämään valokuvien ottamisten välejä jopa osittain parin viikon mittaisiksi aiotuista "viikon välein" -tavoitteista että toteuttamaan osassa kuvauskohteita ns. paloiteltuja aikataulutuksia valokuvaamiseen.

Tuo "paloitteleminen" tarkoittaa siis sitä, että yhden valokuvauslenkin kerralla yhtenä päivänä suorittamisen sijaan ko. huonot sääolosuhteet pakottavat toteuttamaan ko. kuvauslenkin kohteita eri päivinä osittaisina toteutuksina; esim. juurikin parin viime viikon aikana päätin näiden jatkuvien huonojen pilvitilanteiden takia dokumentoida valokuviin vain rusokirsikkakukintaa sisältäneet valokuvienottopaikat, joita on erityisesti Espoon kohteillani.

Jouduin siis jatkuvasti kärkkymään edes jotenkin kunnollista säätilannetta niitä valokuvauksia varten, ja sitten useassa eri "palassa" kolmena eri päivänä kävin valokuvaamassa vain rusokirsikkakukinnat kuvausreiteiltäni Espoossa ja Hämeenlinnassa, ennen kuin ne kukinnat kerkesivät loppumaan -- tällä hetkellähän rusokirsikat (Prunus sargentii) kukkivat etelässä enää vain myöhäisimmillä kasvupaikoillaan, kuten siellä monella tavalla kuuluisalla Helsingin Roihuvuoren alueella; tänäänhän siellä on ollut Hanami...

Onneksi tällä hetkellä sääennusteissa on viimein näkyvissä lähitulevaisuudelle myös kunnolla aurinkoisia päiviä, joten pääsen taas paremmin valokuvaamaan sen mukaisesti... 

Lisäksi onneksi tuon parin-kolmen viime viikon aikainen huonopilvinen sääjakso on ollut sen verran kylmäkin, ettei sen aikana kasvukauden eteneminen päässyt ns. karkaamaan valokuvaamiskertojeni käsistä pois, ja siksi noita rusokirsikkakukintaa sisältäviä kohteita lukuun ottamatta n. kahdenkin viikon mittaan venyneet valokuvien ottovälit eivät ole olleet liiallisia kasvukauden etenemisvaiheita ajatellen

Jatkossa jo huomisesta sunnuntaista alkaen sää on lämpenemässä paljon, joten kasvukauden eteneminen taas kiihtyy, ja se saattaa sitten olla myös omansalainen ongelma tässä valokuvausprojektissa, jos luonnon kasvu- ja kukintavaiheiden dokumentoinnissa valokuviin tulee turhan kiire...

Näissä kaikissa merkeissä ilmenee täten siis se, miten huippuvaikeaa tämän koko valokuvausprojektin vieminen eteen päin voi olla, kun joudun olemaan siinä jo lähtökohtaisesti mm. sääolosuhteiden armoilla niin voimakkaasti ja ongelmallisesti -- Valitettavasti aika paljonkin kauhulla odotan sitä, miten paljon vaikeuksiin saatan tänä tulevanakin kesänä joutua niiden takia valokuvaamiskertoja suunnitellessani ja toteuttaessani, joten siinä on joka tapauksessa jo lähtökohtaisesti yksi merkittävä syyvyyhti myös siihen, etten jatkossakaan välillä pysty niiden vaikeuksien takia tekemään esim. sometuotantoa edes täällä blogissakaan...

Tietenkin minun on myös huomioitava nykyään se yhä jatkuva roolini äitini omaishoitajana, joka on ollut kuitenkin onneksi vakaasti entisellä "normaalilla" tavalla edennyttä myös tämän vuoden alkupuolella, koska äitini vointi on pysynyt suhteellisen hyvänä edelleen -- tässä kevään mittaan meidän molempien taloustilanne on ollut kuitenkin edelleen huono, mutta alkavan kesän mittaan siinä olisi tulossa viimein helpotusta, kunhan "Oma Häme" saisi viimein tehtyä hakemukseemme päätöksen kotihoitomaksujen huojentamisesta / perumisesta: ne maksut ovat muuten sairaan kalliita ja suorastaan vähävaraisten ryöstöä!...

Tämän aihepiirin tiimoilta ei nyt tule muuta tähdellistä kirjoitettavaa, joten lopetan tällä kertaa tähän, ja katsotaan josko pian tämän perään teen uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen, kun edellinen sellainen on jo kaukana Vappua edeltäneeltä ajalta...

Vuodenkierron seurannan valokuvausprojektini kuulumisia marraskuussa 2024 -- sekä Espoon että Hämeenlinnan valokuvanottolenkkieni uudistuksista valokuvaamisen sujuvoittamiseksi ja helpottamiseksi yhä tehokkaammin

Tänään tiistaina 19.11.2024 sain viimein valmiiksi vuodenkierron seurannan valokuvausprojektini uudistuksen, jota olen rakennellut pari-kolme viime viikkoa ja jota havittelin valmiiksi juuri tähän marraskuun vaiheeseen mennessä; erityisesti halusin saada sen valmiiksi nyt juuri ennen kuin huomenna keskiviikkona tulee se sääennusteissa ennakoitu lumimyrsky Etelä-Suomeen(kin).

Tämän mukaan olen siis päättäväisesti olosuhteiden (sekä oma elämä että maailmantilanne) epävarmuuksista huolimatta haluamassa toteuttaa ko. projektiin kuvasarjojen valokuvaamista vielä ainakin ensi vuoden loppuun saakka sekä Espoossa että Hämeenlinnassa. 

Olen aikaisemminkin uudistellut tätä projektia joinakin aikaisempinakin vuosina juuri marraskuun ko. vaiheeseen mennessä, ja tarkoitus tällaisella aikatauluttamisella juuri tähän loppusyksyyn on ollut se, että uudistuneet valokuvauksen lenkit tulevat käyttöön kokonaisuudessaan valmiina ennen talven tuloa, jolloin esim. uusina kuvauslenkkeihin sijoitettavat kuvanottokohteet alkavat keräämään kuvasarjaa koko talven lumitilanteiden puitteissa alusta asti, ja jolloin samalla edeltänyt ruska on jo ohi.

Täten talvi ei siis tule edustetuksi kuvasarjoissa väärin kesken kaiken esim. vuoden alusta alkaen, jolloin edeltäneenä marras-joulukuuna on ehtinyt olemaan jo monia lumitilanteita. Lisäksi ruskan jälkeinen aika on tavallaan myös "puhtaalta pöydältä" uusien kuvasarjojen aloittamista, jolloin kasvillisuus on jo pysähtyneenä levossa eli se on alkanut olemaan visuaalisesti muuttumatonta.

Tässä tämän vuoden marraskuun vaiheen uudistussisällössä pätee siis edelleen tuo sama aikataulutusmetodi uudistukseen ja varmasti olen tästä aikaisemminkin maininnut, mutta tällä kertaa siihen kuuluu myös seuraavanlaista sisältö- ja kohdeuudistamista:

Ensinnäkin halusin saada aikaan kevennettyä valokuvien ottamista kullekin valokuvauslenkille niin Espoossa kuin Hämeenlinnassakin, jossa yhtäältä poistin nimen omaan juuri talvikauden lumitilanteiden puitteissa liian hankaliksi osoittautuneita kuvaottopaikkoja; tämä tarkoittaa siis sitä, että mm. lumenauraamisesta syntyneiden lumivallien ja muutenkin paksujen lumihankien takia niillä poistettavilla paikoilla on ollut liian vaikeaa hakeutua tarkkaan kuvanottopaikkaan ja -asentoon (kuvanottoasemointiin), koska kuvasarjojen on siis tarkoitus osua jokaisessa kohteessa mahdollisimman tarkkaan kuvarajauksiltaan yms. parametreiltaan joka kuvauskerta vuodenkierron aikana päällekkäin tai sisäkkäin mm. sujuvalta näyttäviä timelapse-videoita varten.

Toisekseen halusin tehostaa ja sujuvoittaa itse valokuvauslenkkejä reiteiltään, jossa on myös tavoitteena saada ne helpommiksi kiertää läpi joka kuvauskerta; tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen käytössä olevan kolmen lenkin osalta (Espoossa kaksi kahtena päivänä ja Hämeenlinnassa yksi yhtenä päivänä 1-2 viikon välein ja tarvittaessa tiheämminkin tehtäviksi) sain sain tehostamisen jälkeen tiivistettyä niihin ajankäyttöä ja kullakin lenkillä on nyt entistäkin nopeammin tehtävä lenkkireititys ja kohdevalikoima.

Tällainen tehostaminen on myös mahdollistanut nyt sen ja myös noiden em. liian hankalina poistettavien kohteiden kauttakin, että saatoin myös lisätä vielä sekä Espoossa että Hämeenlinnassa uusia kuvanottokohteita, joita olin katsellut puutteena jo 1-2 viime vuoden ajan sisällytettäviin kohteisiin, mutta joita en vielä aikaisemmin saanut mahdutettua mukaan.

Nimittäin mukaan mahduttamisen ongelma kohdevalikoimassa kuvauslenkeille on juuri siinäkin, että samalla tavalla ja samassa kuvanottojärjestyksessä ja -aikataulussa tehtävät kuvauslenkit on saatava mahtumaan vuoden pimeimpänäkin aikana joulukuussa riittävän paljon valoa sisältävään päivänvaloaikaan, eli käytännössä siis normaaliajassa (talviajassa) n. klo. 9:00 ja 15:00 välille.

Tähän uudiskohdevalikoimaan tavallaan liittyy myös se, miten joitakin ennestään mukana olleita kohteita halusin alkaa valokuvaamaan eri vuorokauden aikana uudistuksessa, ja nämä muutokset tein myös: tähän liittyen valokuvasin välivaiheet niihin kohteisiin täyspilvisissä tilanteissa, jolloin kohteiden vuorokaudenajan muutoskohta ei tule jyrkästi esille, vaan tavallaan saumattomana illuusiona.

Muutoksia kuvanottopaikkoihin tein myös siksi, koska halusin seuraavalle vuodelle päästä eroon niistä paikoista, joissa olisin liian paljon tekemisissä mm. Hämeenlinnassa olevien "puistokemistien" eli siis juopottelijoiden ja narkomaanien kanssa -- heidän oleskelujoukkonsa ovat vuosi-vuodelta lisääntyneet kesäaikoina maastossa ja kaupunkitiloissa, ja joissakin yksittäisissä paikoissa he ovat olleet häiriöksi valokuvanottojeni tiellä; tämän sosiaalisen aspektin halusin siis nyt pois ensi vuodelle.

Lisäksi tähän kuvauslenkkien uudistukseen ovat pakottaneet sekä Espoossa että Hämeenlinnassa ko. kaupunkien ja muiden tahojen tekemät ja aloittamat / ensi vuonna alkamassa olevat infrastruktuuri- ja puistotyömaat isoine rakennushankkeineen:

Espoossahan on ollut menossa tämän vuoden alusta alkaen Leppävaarasta länteen kulkevan rautatien iso uudistushanke eli Kaupunkiratahanke, jonka takia jouduin jo viime vuoden marraskuussa ennakoimaan sitä näiden kuvauslenkkieni mukauttamisella siihen -- päätin mukauttaa ja siten sujuvoittaa tämän kertaisessa kuvauslenkkiuudistuksessa sitä vielä lisää tästä marraskuusta alkaen, ja koko ensi vuodelle.

Hämeenlinnassa puolestaan on alkamassa ensi vuoden kesällä / ehkä jo keväästä alkaen Hämeen linnan yhteydessä olevan Linnanpuiston ja sen vieressä Tampereentien länsipuolella olevan toisen viheralueen isot uudistus- / remonttityömaat, jotka kestävät valmistua sitten kevääseen 2026 saakka.

Tämän takia päätin ennakoida sitä muuttamalla kuvauslenkkiäni mukautumalla siihen jo tästä marraskuusta alkaen, koska melkeinpä kaikki ko. puistossa tähän saakka mukana olleet valokuvanottopaikkani tulevat kuitenkin poistumaan ko. työmaan takia kesken kaiken ensi vuonna; en siis päättänyt jatkaa enää niiden kuvien ottamista tätä nykykohtaa pidemmälle.

Näin ollen tämä Hämeenlinnan keskeisimpiin turistikohteisiin kuuluva ko. puisto jää nyt käytännössä pois tästä projektistani ilmeisesti lopullisesti, jos varsinkin teen näitä kuvauslenkkejä enää vain ensi vuoden loppuun saakka...

Sain kerättyä kuitenkin jopa n. 10 vuoden mittaiset kuvasarjat pisimpään mukana olleissa kohteissa siinä puistossa, ja niissä kuvasarjoissa on sitten jatkossa muistoina mm. ko. puiston näyttävät ja isot hopeasalavat (Salix alba "Sibirica"), jotka vanhoina ja jo osittain vaarallisenkin huonokuntoisina kaadetaan kokonaan pois tuossa puistouudistuksessa jo ensi vuonna.

Tämä viimeisin kuvauslenkkiuudistus oli tarkoitus tehdä myös niin, että sain jokaisen niiden parissa olevan kuvanottopaikan viimeisimmät (ja uusissa kohteissa myös ensimmäiset) valokuvat otettua viime viikosta alkaen siis tässä marraskuussa jatkuneissa lumettomissa olosuhteissa, ja tänään Espoossa sain tehtyä viimeiset valokuvaukset siihen onnistuneesti uuden kuvausreitin mukaisesti -- näin ollen siis jatkossa "puhtaalta pöydältä" uusien kuvauslenkkien parissa tehtävät kuvasarjat muodostuvat kokonaisuudessaan tuon huomenna keskiviikkona alkavan lumipyryn tuottamien lumitilanteiden mukaisesti yhtenäisenä jatkumona.

Lumitilanteista puheenollen tämän kuvauslenkkiuudistuksen yhteydessä tarkistin ja tapauskohtaisesti joko korjasin tai uusien kuvanottopaikkojen ollessa kyseessä myös lisäsin kuvanottopaikoilla oleviin kuvanottoasemointeihini vedenkestävällä tussilla kuvanottokorkeuden merkinnät -- siis mm. liikennemerkkitankoihin, valaisinpylväisiin, siltarakenteisiin jne.

Tätä talvikauden lumitilanteita varten olevaa metodiahan olen käyttänyt kuvauslenkeilläni apuna jo useamman vuoden ajan, jossa tarkoitus on siis varmistaa talvikauden paksujen lumihankien ja lumenaurausvallien tilanteisiin jokaisella kuvanottopaikalla aina oikeat kuvanottoasemoinnit myös korkeussuunnassa, jotta mm. ne timelapse-videot pysyvät ns. koossa kuvasarjoiltaan yhtenäisesti läpi talvenkin vaikeiden lumitilanteiden.

Tussausapu tarkoittaa käytännössä siis sitä, että laitan aina joka kuvauskerta käteni jonkin tietyn kohdan (yleensä olkavarteni puoliväli joko oikeasta tai vasemmasta kädestäni kuvauspaikasta riippuen, mutta myös esim. ranteeni ulkosyrjä tai kyynärpääni tietystä kädestä) samalla tavalla ko. tussimerkkiä vasten, jolloin kuvanottokorkeuskin valikoituu aina samaksi, vaikka olisi metrin verran lunta ko. kohdalla.

Ilokseni olen saanut todeta pitkin koko tätä vuotta tänne loppusyksyyn saakka, että viime vuoden marraskuussa tätä samaa merkkausta varten käyttämäni "Textmark 750"-merkkinen musta tussi on ollut erinomaisen kestävää lähes kaikilla pinnoilla, joihin olen sitä laittanut; parhaimmalla tavalla lähes koko ajan ennallaan musta tussaus on pysynyt kaikilla puupinnoilla, kuten puisissa valaisinpylväissä ja luonnon puiden rungoilla. 

Eniten olen havainnut ko. tussin poiskulumista sellaisissa metallisissa liikennemerkkitangoissa, joissa tussaus on ollut eniten suoraan paistavaa auringonvaloa vasten, eli ko. tankojen eteläpuoliskoissa aurinkoisilla paikoilla -- eli lähinnä vain tällaisissa liikennemerkkiä kuvanottoasemointinani käyttämissäni paikoissa jouduin lisäämään tussausta niihin nyt uudestaan.

Kuten tästä edellä olevasta kuvauksesta voitte päätellä myös, niin suhtaudun edelleen hyvin vakavasti ja ahkerasti tähän projektiini, ja vaikka esim. maailmantilanne on ollut pahenevasti taas uhkaava viime päivinä, kun länsieliitti yrittää saada Vladimir Putinia provosoitumaan käyttämään ydinasetta -- kuten olen todennut, niin näille maailman sotahulluille psykopaateille yksi sopivimmista vasta-asenteista on se, että jatkaa omaa elämäänsä niin normaalisti kuin kykenee, ja omille tavoilleen sopivimmin ahkerasti edelleen huolimatta kaikesta pelkopropagandasta ja uhkatehtailusta!...

Näin ollen aion olla tavallaan mm. tämän vuodenkierron valokuvausprojektini puitteissa pahimmassakin skenaariossa juuri se "Titanicin kannella viulua viihteeksi soittanut silinterihattuinen muusikko viimeiseen uppoamiseen saakka" kuin mikään ei voisi vaikuttaa terminaalisesti ja keskeyttää elämää! -- se manifestoi omalta osaltaan äärirakkautta myös jopa ydinarmageddonia vastaan...