Showing posts with label Typha latifolia. Show all posts
Showing posts with label Typha latifolia. Show all posts

Saturday, May 21, 2011

Poutaisesta kesälämmöstä ukkostavan rankkasateisuuden kautta tuulisen viileään alkukesäepävakaisuuteen (Päivitys!)



Skandinaviaa ja Suomea on vaivannut tällä viikolla lännestä tulleiden matalapaineiden sarja, joka on pitänyt yllä vaihtelevan epävakaista ja ajoittain sateista sekä viileähköä länsivirtaustyyppiä. Lapissa on ollut ajoittain jopa koleaa ja hyvinkin sateista matalapaineiden reitin keskellä. Muualla Euroopassa länsivirtauksen viileyttä ja ajoittaisia kuurosateita oli aluksi hieman myös Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta nyttemmin ilmamassat ovat lämmenneet etenkin idässä jo helteeksikin. Helleilmamassassa on kuitenkin tullut päivittäin ukkoskuuroja. Britteinsaarilla on ollut monta päivää matalapaineisempaa ja viileämpää muuhun Eurooppaan nähden; etenkin eilisestä alkaen. Välimerellä on ollut kesälämmintä ja helteistäkin, mutta sielläkin ajoittain ukkoskuuroja. Länsi-Venäjällä sää on lämmennyt kesäiseksi laajasti lounaasta käsin ja alkuviikosta alkaen, mutta Skandinavian ja Suomen yli itään liikkuneet matalapaineet ovat aikaisemmasta ennusteesta poiketen pitäneet Jäämeren läheistä Länsi-Venäjää vielä ajoittain koleanakin muuta aluetta runsaampine sateineen.

Tänä viikonloppuna ja ensi viikon ma - ti Britteinsaaret saavat tuta erittäin voimakasta matalapainetoimintaa kahden voimakkaan osakeskuksen myötä rajuine tuulineen ja runsaine sateineen. Näiden vaikutus kattaa myös Skandinavian ja Suomenkin ensi viikon puoliväliin asti; Suomeen aluksi lämpöaaltoa tänä viikonloppuna. Muualla Euroopassa lämmin ja vain ajoittain kuurosateinen sää jatkuu; lämpimintä on itäosissa ja Välimerellä, missä iltapäivän ukkoset ovat edelleen paikoin mahdollisia helleilmamassassa. Ensi viikon alusta alkaen jonkin aikaa näyttäisi vaikuttavan korkeapaineen kiila Britteinsaarten yli kohti Itä-Eurooppaa, joka painaisi tuota ukkostavaa helleilmamassaa etelämmäksi Välimerelle; näin kuiva ja aurinkoisempi, mutta vähän viileämpi sää vallitsisi Länsi-Euroopasta Mustanmeren lähelle (Britannia sen sijaan lämpenee). Venäjällä vaikuttaa aluksi vaihtelevassa ilmanpainekentässä enimmäkseen kesäisen lämpimät ja ajoittain kuurosateisen epävakaiset säät ja hellettä voi olla lähinnä vain Mustanmeren pohjois-koillispuolella. Jäämeren lähellä on vielä lähinnä vain keväisen viileää. Ensi viikon alusta alkaisi selvempi länsi-lounaisvirtausvaihe... Ti - ke vaiheilla Britteinsaarten länsipuolella kehittyvä uusi matalapaine ja sen jälkeen vielä toinen epävakaistavatkin Länsi-Eurooppaa ja Skandinaviaa - Suomea loppuviikoksi varsin paljon, mutta samalla se mahdollistaa helleilmamassojen nousemista ajoittain pohjoisemmaksi Itä-Eurooppaan. Länsi-Venäjä saa aluksi ke - to viileää ilmamassaa lännestä käsin tämän Skandinavian - Suomen matalapainetoiminnan myötä, mutta loppuviikolla siellä alkaisi huomattavasti laajenemaan hyvin kesäinen helleaalto...

Kasvukauden eteneminen / alkaminen on ollut vielä heikkoa - olematonta Lapissa em. koleudesta johtuen ja puustot pohjoisimmissa osissa eivät ole vieläkään edes puhjenneet lehteen. Sen sijaan hyvin kapean hiirenkorva - puolilehtivyöhykkeen eteläpuolella täysilehtisyyden raja on jo lähestynyt hitaasti pohjoisemmaksi Etelä-Skandinaviassa ja jo Etelä-Suomea hipoen. Venäjällä kesäinen sää on sen sijaan edistänyt puustoja ja kasvua täysilehtisyyteen nopeasti jo laajallakin alueella Moskovan pohjois-koillispuolella, mutta Jäämeren rannalla on sielläkin paikoin vasta hiirenkorvavaihe alkamassa. Etelä-Skandinaviasta Moskovaan ulottuvan vyöhykkeen eteläpuolella onkin ollut jo pitkään täysikesäinen kasvukauden vaihe. Jatkossa tänä viikonloppuna ja osin alkuviikolla Lappiin saakka tulee sen verran lämmintä ilmamassaa, että kasvukausi saa siellä hyvää alkusysäystä, mutta sitten on taas viileämpää ja junnaavampaa kasvua. Muualla kasvu jatkuu selvässä etuajassa (Etenkin Euroopassa) vähintään normaalisti ja hellealueilla tavanomaista nopeamminkin eikä kuivuuskaan pahemmin vaivaisi hellealueilla melko yleisten ukkossateiden turvin.

Edellisen ennusteen jälkeistä toteutumista Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea näistä sääkartta-arkistoista suursäätilan luonteet ja muun Euroopan säät; Wetter3 sääarkisto - Wetter3 weather archive ja Wetter3 sääarkisto 2 - Wetter3 weather archive 2) -->

La 14.5. - Korkeapaineen oltua idässä-koillisessa ja matalapaineen osakeskuksen synnyttyä Etelä-Skandinaviaan heikko okluusiorintama siirtyi hitaasti Suomen lounaiskulmalta koilliseen; siihen liittyi pilvisessä säässä heikkoa - kohtalaista kuurottaista sadetta, joka painottui päivän aikana länsiosiin. Idempänä oli poutaa ja vaihtelevaa pilvisyyttä. Itä-kaakkoistuulet heikkenivät vähitellen ja illalla etelä-kaakkoistuulet olivat jo heikkoja. Yölämpötila oli +5 asteen vaiheilla; leudointa lounaan pilvisimmillä alueilla. Päivälämpötila oli +15 asteen vaiheilla; lämpimintä sateettomilla alueilla.

Su 15.5. - Korkeapaine pysyi Venäjällä ja pieni matalapaine Etelä-Skandinaviassa. Edellispäivän okluusiorintama heikkeni Suomen päällä pois, mutta tuo lännen matalapaine toi vähitellen lounaasta uuden okluusiorintaman illaksi lounaiskolkkaan. Pilvisyys pysyi koko päivän runsaana ja siinä oli vain vähän rakoilua. Heikkoja kuuroja tuli siellä täällä, mutta tuo uusi rintama toi illalla lounaaseen lisää yhtenäisempää sadetta kapeana nauhana. Etelätuulet olivat heikkoja - ajoittain kohtalaisia. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila +11 ja +15 asteen välillä.

Ma 16.5. - Tuo Etelä-Skandinavian matalapaine sulautui osaksi laajempaa lännen matalapainetta ja sen okluusiorintama liikkui yön ja aamun aikana Suomen yli itäkoilliseen; alueella yöstä puolille päiville oli pilvistä ja ajoittain satoi heikosti - kohtalaisesti vettä etelätuulten oltua heikkoja - kohtalaisia. Iltapäivällä ja alkuillalla rintaman jälkeen länsilounaistuuli oli kohtalaista ja vaihtelevassa pilvisyydessä oli sadekuuroja siellä täällä; eniten sisämaassa. Loppuiltana kuurot vähenivät. Yölämpötila oli vajaassa +10 asteessa ja päivälämpötila +10 ja +15 asteen välillä.

Ti 17.5. - Matalapaineen painopiste oli Skandinaviassa ja Lapissa, missä yksi osakeskus muodostui ja liikkui lännestä kohti Etelä- ja Keski-Suomea rintamasysteeminsä kera; aluksi vallitsi runsaspilvinen, mutta poutainen ja kohtalainen länsi-lounaisvirtaus. Illaksi tuo rintama toi kohtalaista - paikoin rankkaa vesisadetta lounaistuulten voimistuttua ajoittain navakaksi; itäosissa ei vielä satanut. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila +12 ja +15 asteen välillä.

Ke 18.5. - Matalapaine ja sen mukana tuo em. okluusiorintama ylittivät Etelä- ja Keski-Suomen yöllä, jolloin satoi vielä hetken aikaa kohtalaisesti; lännestä kuitenkin poutaantui nopeasti ja tuulet kääntyivät länsiluoteeseen ollen kohtalaisia - puuskissa ajoittain navakoita iltaan saakka. Aamusta iltapäivään oli vaihtelevaa pilvisyyttä ja sisämaassa vain yksittäisiä heikkoja sadekuuroja. Illalla länsituulet heikkenivät ja sää selkeni lähes kokonaan, mutta lännestä lähestyvä uusi rintamasysteemi alkoi tuoda yläpilvilauttoja. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila +15 asteen vaiheilla.

To 19.5. - Pohjois-Atlantilta venyi matalapainetta kohti Lappia ja siihen liittyvä okludoituva rintamasysteemi ylitti Suomen itään päivän aikana; yöllä oli vielä lähinnä vain yläpilvilauttailua, mutta aamusta iltapäivään rintaman ylitykseen liittyi runsaassa pilvisyydessä heikkoa - kohtalaista sadetta. Illalla sää selkeni taas lähes kokonaan, mutta oli utuista kosteammassa ilmamassassa. Länsi-lounaistuulet olivat enimmäkseen kohtalaisia koko päivän; rintaman tienoilla ajoittain navakoitakin. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila +11 ja +15 asteen välillä.

Pe 20.5. - Heikkenevää matalapainejonoa oli Pohjois-Atlantilta Lapin yli itään ja Suomen eteläreunalle alkoi muodostua heikkoa korkeapainetta (Sen eteläpuolelle oli alkanut myös muodostua voimistuvaa hellettä); yöllä vallitsi heikkenevä länsivirtaus vähäpilvisessä, mutta utuisen ja usvaisen / paikoin sumuisenkin kosteassa ilmamassassa. Loppupäivänä länsituuli oli heikkoa - kohtalaista ja kuivuneessa ilmamassassa oli muutoin lähes selkeää, mutta iltapäivällä oli tyypillisiä sisämaan kumpupilviä. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila oli sisämaassa +19 asteen vaiheilla ja etelärannikolla parisen astetta alempi.

La 21.5. - Tänään Britteinsaarten länsipuolelta Norjanmerelle on vellomassa voimakasta matalapainetta, josta yksi pieni osakeskus irtoaa Lapin yli itään; tähän liittyy heikon rintamasysteemin ylitys Suomen yli, joka tuo vaihtelevaa pilvisyyttä poutasäässä Etelä-Suomeen sekä vähän lämpimämpää ilmamassaa kohtalaisissa - ajoittain navakoissa länsi-lounaistuulissa. Yölämpötila oli heikkotuulisessa ja selkeässä säässä sisämaassa paikoin jopa vajaassa +5 asteessa (Alavilla mailla paikoin hallaa), mutta muutoin reilussa +5 asteessa. Päivälämpötila voi kohota ainakin sisämaassa paikoin +20 asteen vaiheille. Illalla sää selkenee ja tuulet heikkenevät korkeapaineen voimistuessa Suomen eteläreunan lähellä.

Tuo kuva on otettu Espoon Tapiolassa keskiviikkona 18.5.2011 ja siinä nähdään erään koristelammen vesikasvillisuutta. Kyseessä on uuden kasvunsa ja edellisvuoden vanhan lehtijätteensä kera leveäosmankäämi (Typha latifolia), jonka uudet lehdet ovat muihin ruohovartisiin lajeihin verrattuna melko myöhäisiä kasvuun lähtijöitä. Tällä viikolla kasvukausi on kuitenkin edennyt jo niidenkin osalta selvässä etuajassa, jota kuvaa vertailuksi mm. tuomen (Prunus padus) täysi kukinta ja nurmikoilla voikukkien (Taraxacum officinale) kukintahuipentuma.

Ennuste tuleville päiville (Päivitys vihreällä maanantaina 23.5.2011 klo. 17:10) Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea esim. näistä sääkartoista ennusteen luonnetta suursäätilan ja muun Euroopan sään suhteen; Weatheronline Expert Charts) -->

Su 22.5. - Iltapäivään saakka Suomen eteläreunalla oleva korkeapaine pitää pintansa, jolloin heikoissa lännen ja etelän välisissä tuulissa on enimmäkseen selkeää yölämpötilan ollessa +5 asteen vaiheilla (Sisämaan arimmilla alavilla mailla hallanvaaraa) ja päivälämpötilan kohotessa +20 asteen vaiheille - paikoin vähän ylikin. Illalla korkeapaine alkaa siirtyä itään lännessä vaikuttavan voimakkaan matalapaineen pakottamana; etelätuulet alkavat voimistua ja lännestä tulevan rintamasysteemin etummaista ylä-keskipilvilauttailua alkaa tulla länsiosiin.

Ma 23.5. - Hyvin voimakasta matalapainetoimintaa on Britteinsaarilta Norjanmerelle, jossa Norjanmerellä olevaan osakeskukseen liittyvä rintamasysteemi ylittää Suomen päivän aikana itään. Sen itäpuolella etelästä virtaa navakassa etelätuulessa erittäin lämmintä ilmamassaa kohti Suomea, mutta illaksi navakka länsituuli tuo viileämpää ilmamassaa tilalle. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä rintaman ylitys mahdollistaa runsaitakin rankkasateita ja kesän ensimmäiset kunnon ukkoset paikoitellen... Illalla sää selkenee osaksi rintaman jälkeen. Yölämpötila on +10 asteen vaiheilla ja ennen rintamaa idässä päivälämpötila voi kohota selvästikin yli +20 asteen. Sateen alettua lämpötila laskee nopeasti +10 ja +15 asteen välille. Ennuste on pitänyt kutinsa erittäin hyvin.

Ti 24.5. - Britteinsaarilta kohti Keski-Norjaa ja lopulta Lappia näyttää liikkuvan myrskyisän raju matalapaine, jonka rintamasysteemi ylittää Suomen itäkoilliseen iltapäivällä ja illalla; aluksi yöllä ja aamulla vallitsee vähäpilvinen, mutta kohtalaisen - navakan länsituulinen sää yölämpötilan pysyessä +5 ja +10 asteen välillä. Iltapäivällä ja illalla nopean pilvistymisen myötä tulee ajoittain vesisateita navakan - ajoittain jopa kovan puuskaisessa lounaistuulessa päivälämpötilan ollessa +15 asteen vaiheilla. Myöhään illalla tuulet kääntyvät vähän heikkenevinä länteen ja sää selkenee osaksi. Ennuste pitää edelleen melko hyvin kutinsa, mutta päivälämpötila voi kohota etenkin pouta-alueilla lähelle +20 astetta ja tuo rintamasade on vähäisempää ja hajanaista.

Ke 25.5. - Voimakkaan, mutta vähitellen heikkenevän matalapaineen painopiste jää Lappiin ja Jäämerelle; ko. alueella vallitsee kohtalainen - ajoittain navakka länsivirtaus, jossa vaihtelevassa pilvisyydessä etenkin sisämaassa ja iltapäivällä voi tulla sadekuuroja. Yölämpötila on +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila +15 asteen vaiheilla. Tuulet kääntyvät yöllä länteen ja heikkenevät enimmäkseen kohtalaisiksi. Kuurosateita tulee etenkin iltapäivällä lähinnä kuitenkin sisämaassa ja lämpötilat ovat ym. kaltaiset.

To 26.5. - Tuon Jäämerelle asettuvan ison matalapaineen eteläreunalla näyttäisi tässä vaiheessa liikkuvan pieni matalapaineen osakeskus rintamasysteeminsä kera Suomen yli itään; rintaman ylityksen kohdalla runsaampaa pilvisyyttä ja kuurottaisia sateita runsaammin kuin muutoin. Länsituulet olisivat yhä voimakkaita ja illalla luoteeseen kääntyviä tuulia. Yölämpötila olisi yhä +5 ja +10 asteen välillä, mutta päivälämpötila saattaisi jäädä etenkin sadetilanteessa vain +10 ja +15 asteen välille. Tuo osakeskus jää heikoksi ja kohtalaiset tuulet kääntyvät luoteeseen jo yöllä. Pilvisyys vaihtelee ja edelleen sadekuuroja voi tulla; kuitenkin edellispäivää vähemmän. Lisäksi korkeapaineen selänne tuleekin jo illaksi lounaasta edeltäen Britteinsaarten länsipuolella ti - ke muodostunutta uutta pienen pippurista matalapainetta; illalla tilapäisesti selkenevää ja tyyntyvää.

Pe 27.5. - Länsi-luoteistuulet heikkenisivät ja sää olisi vähäpilvisen poutaista, mutta lännestä uhkaisi uuden matalapaineen kera taas rintamasateita pian perään. Tuo Britteinsaarten länsipuolella muodostunut uusi matalapaine lähestyisi ja toisikin jo aamuyöllä lounaasta rintamasateita ja ko. sadealue viilettäisi voimakkaissa lounaistuulissa nopeasti yli iltapäivään mennessä (Taas mahdollisesti ukkosta); yölämpötilat +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila +15 asteen vaiheilla - sään osaksi poutaannuttua lähes +20 astetta.

Tuo uusi matalapaine ja sen perään toinen jäisivät vaikuttamaan länsi-luoteispuolelle vielä lauantaiksi, joka tietäisi kuurosateita ainakin iltapäivällä ja länsipainotteisesti. Sitten korkeapainetta muodostuisi Suomen kaakkoispuolelle ja matalapainetoiminnan jatkuessa uudistuvana lännessä olisi ainakin lyhytkestoinen mahdollisuus su - ma hyvin lämpimään ilma-annokseen etelästä... Lisäksi mielenkiintoisesti (ja viimein) alkaisi Itä-Eurooppaan ja Venäjälle muodostua laajaa helleaaltoa viikonlopusta alkaen, mistä jatkossa voi Suomikin saada osansa. Lisää seuraavassa varsinaisessa ennusteessani.

Kasvukausi on siis edelleen viileähköstä säästä huolimatta noin viikon edellä tavanomaisesta aikataulusta Etelä-Suomessa merkiten tuon tuomen täyden kukinnan lisäksi mm. hopeasalavan (Salix alba "Sibirica") täyttä kukintaa, jo paikoin alkanutta omenapuiden (Malus sp.) kukintaa, tammien (Quercus robur) puolilehtisyyttä ja täyttä kukintaa, puistolehmusten (Tilia X vulgaris) puolilehtisyyttä, koivujen (Betula sp.) täysilehtisyyttä vetreimpien osalta, monien kuusten (Picea sp.) kerkkävaihetta ja kukintaa sekä lehtien puhkeamiseltaan yksilöittäin hyvin vaihtelevien haapojen (Populus tremula) lehtitilannetta lähes täysilehtisistä hiirenkorvavaiheisiin. Metsävaahtera (Acer platanoides) on kehittymässä puolilehdestä täyteen lehteen lenninsiivellisten hedelmien ollessa kukinnan jälkeisessä nopeassa kasvuvaiheessa.

Jatkossa tämä viikonlopun ja osaksi alkuviikon lämmin jakso edistää kasvua sen verran, että ensi viikolla näemme jo tuomen ja hopeasalavan kukinnan päättyvän, omenapuiden täyttä kukintaa yleisesti, pihasyreenien (Syringa vulgaris) alkavaa kukintaa, balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) kukintaa, haapojen lähes kaikkien yksilöiden täysilehtisyyttä kera valkovillaisen hedelmävaiheen, lämpimimpien paikkojen alkavaa mäntyjen (Pinus sp.), lupiinien (Lupinus polyphyllus) ja koiranputkien (Anthriscus sylvestris) kukintaa, varhaisimpien heinien alkanutta kukintaa sekä myöhäisimpien lehteentulijoiden hiirenkorvavaihetta, joita näyttävät esim. kasvitieteellisistä puutarhoista ja arboretumeista löytyvät harvinaiset jumaltenpuu (Ailanthus altissima) ja maakkia (Maackia amurensis). Myöhäisimpien kasvuun lähtijöiden joukkoon voidaan lukea myös hopeakuusen (Picea pungens "Glauca) ja douglaskuusen (Pseudotsuga menziesii) kerkkääntymiset.

Noista tuo jumaltenpuu on arka ja mainitsenkin sen myötä tässä jo vihjeenä, että ensi viikolla menen tekemään Kaisaniemen kasvitieteelliseen aikaisemmin lupaamaani (Talven 2010 - 2011 ankarien pakkasten aiheuttamia pakkastuhoskenarioita aroille kasveille: Alustava arviopaketti) viime talven pakkastuhojen ilmenemisen kartoittamista, josta seuraa raporttia pian ko. käynnin perään...

Maaperä on ollut siellä täällä varsin kuivaa edelleen sateista huolimatta, koska paikoin sademäärät ovat jääneet melko vähäisiksi. Tämä on hankaloittanut paikoin maanviljelyssä viljojen oraantumista ja paikoin pelloilla nähdäänkin epätasaista vihertymistä. Toisin paikoin on puolestaan jo ajankohtaan nähden hyvin rehevän vihreää kasvua. Helpotusta kuivuuteen pitäisi tulla viimeistään maanantaina tuon runsaan ja ukkostavan sadealueen myötä. Paikoin vettä saattaa olla tulossa jopa lieväksi tulvimiseksi astikin ja ensi viikolla on tulossa lisääkin sateita ma jälkeen, joten jokienkin virtaamat ovat vähän nousussa ma alkaen.

Vesistöjen pintalämpötilat ovat laskeneet viileän sään takia järvissäkin paikoin +10 asteen tienoille aikaisemmista jopa reiluista +15 asteen lämpötiloista. Merellä ulappalämpötilat ovat olleet pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä ja sisälahdissa +10 asteen vaiheilla. Tämä viikonlopun lämpöaalto nostaa järvivesien lämpötiloja uudestaan lähemmäksi +15 astetta, mutta ensi viikolla voi olla taas parin asteen viilenemistä edessä näistä uusista huippulukemista. Merivesi kuitenkin alkaa lämmetä joka tapauksessa hitaasti ja tasaisen varmasti auringonsäteilyn tehon ollessa jo lähes kesäpäivänseisauksen veroista.

Sunday, March 28, 2010

Viikon 12 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 2



Tasakattoisen ostoskeskuksen katolta aurattua lunta ja jäätä pohjoisseinustalla kuvattuna sunnuntaina 28.3.2010 Espoon Tapiolassa. Talven runsaista lumimääristä syntyi myös tälle kohdalle niin valtavat aurauskasat, että sulamista riittänee paljon vielä toukokuunkin puolelle kohdan varjoisuuden takia ja siitä koituu tällä kertaa paljon kosteushyötyä noille isoille haavoille (Populus tremula).




Lumesta vapautunutta ojakanavaa kohtalaisesti nousseen sulamisvesitulvan kera kuvattuna sunnuntaina 28.3.2010 Espoon Tapiolassa. Tämä ojakanava säilyi talven kovimmissakin pakkasissa osittain sulana hangen peitettyä sen alleen suojaten. Nyt tulviminen oli osaltaan lohkomassa ja syövyttämässä hankia reunojen sivuiltakin. Sulamisvesihuippu oli alkamassa tällaisissa pienissä vesistöissä, mutta suuremmissa joissa sen aika on myöhemmin.




Loskaista hiekkapintaista kevyenliikenteen väylästöä kuvattuna sunnuntaina 28.3.2010 Espoon Tapiolassa. Asfaltoimattomat liikenneväylät pitivät lunta, jäätä ja loskaa pisimpään, koska alla ollut paksu ja kylmä routa pääsi vaikuttamaan suorempaan pintaan ja auringonsäteilyn vaikutus oli heikompaa vaaleamman pintamateriaalin takia. Niinpä ko. viikonlopun sateiset ja yötäpäivää jatkuneet suojakelit tekivät näille paikoille olosuhteiden hankaluushuipentuman. Erilaisilta maapinnoilta tulleet sulamisvedet värjäytyivät erilailla.




Vielä lumen peittämää venelaituria Vanajaveden rannassa kuvattuna lauantaina 27.3.2010 Hämeenlinnassa. Järvijäiden päälle noussut sulamisvesiloska lumihangen seassa näkyi tässäkin kohdalla. Pian tämän viikonlopun jälkeen laiturin puurakenteet tulivat esille lumesta puumateriaalin lämmetessä helposti auringonsäteilyssä melko pilvisessäkin tilanteessa.




Hoitoleikattuja puistolehmuksia (Tilia X vulgaris) Paasikiventiellä kuvattuna lauantaina 27.3.2010 Hämeenlinnassa. Kevään ensimmäisiin puistotöihin on perinteisesti kuulunut puiden hoitoleikkaukset. Tämä puulaji on siitä hankala, että se tarvitsee ajoittain paljon leikkaamista etenkin katupuuna ollessaan pysyäkseen ns. muodossa. Leikkaamiset tehdään tyypillisesti vähän ennen kasvukauden alkamista maalis-huhtikuussa. Itsekin olen tehnyt 1990 -luvulla vastaavaa isoille puistolehmuksille Helsingin Malmin hautausmaalla työskenneltyäni.
.



Moottoritien vieresen ojan sulana virtaavaa vettä kuvattuna lauantaina 27.3.2010 Hämeenlinnassa. Ojat olivat virranneet jo parisen viikkoa enimmäkseen vapaina jäistä ja lumesta, koska vesi tuli niihin välittömästi roudan alta koko talven ajan. Tässä vaiheessa sulamisvesiä oli alkanut tulla maan pintaosista (Lähinnä aluksi asfaltoiduilta pinnoilta) ja tulviminen alkoi. Roudan sulamisesta vettä ei vielä tullut ojiin paljoa.
.



Sulamisvesien valuntaa kaltevalla kevyenliikenteen väylän pinnalla kuvattuna perjantaina 26.3.2010 Espoon Otaniemessä. Kuivilla kohdilla myös juuri alkaneen vesisateen pisarajälkiä. Säiden alettua lämpenemään alla olevassa kuvassa nähtävä lätäkköongelma alkoi vähenemään sulamisvesien murtaessa reittejä lumivallien läpi ja asfalttipinnat vapautuivat ainakin aurinkoisilla paikoilla kokonaan jäästä ja loskasta. Sulamisvedet olivat kuitenkin lisääntymässä alkavien vesisateidenkin takia.




Sulamistulvaa kevyenliikenteen väylällä kuvattuna keskiviikkona 24.3.2010 Espoon Tapiolassa. Asfalttipinnoilla olleet loskajäät ja lumet sulivat jo tehokkaasti auringonpaisteessa kylmästä säästä huolimatta, mutta sulamisvesille ei ollut vielä sulanut tyhjentäviä virtaamiskanjoneita esim. lumivallien alta sivuun, jolloin lätäköt jäivät vielä vellomaan paikoin ja ne jäätyivät yhä uudelleen yöpakkasissa.
.



Aurauslumivallia kevyenliikenteen väylän vieressä kuvattuna keskiviikkona 24.3.2010 Espoon Tapiolassa. Ko. väylien viereisiä aurauskasoja aurattiin yhä enemmän sivuun kevätsulamista helpottamaan su - ma lumisateen jälkeen, jolloin paikoin syntyi mahtavan korkeita kokkareisia valleja. Aurinkoisten säiden aiheuttama säteilysulaminen alkoi taas näkyä vallien sivuilla; tummat kohdat paljastuivat.
.



Pienen koristelammen lumikuorrutetilannetta kuvattuna maanantaina 22.3.2010 Espoon Tapiolassa. Edellisillan-yön lumisateesta tullut lähes 10 sentin lumikuorrute näkyi leveäosmankäämien (Typha latifolia) jäänteiden päällä vielä hetken ennen sulamistaan auringonpaisteessa. Yöpakkaset eivät enää saaneet kokonaan jäähän virtaavaa vettä.

Sunday, March 21, 2010

Talvikauden 2009 - 2010 jää- ja lumitilanteita - Osa 20



Pihakujan jäähän kovertunut vesirailo märän lumisateen alettua kuvattuna sunnuntaina 21.3.2010 Espoon Tapiolassa. Lännestä saapunut sadealue toi illan mittaan nollakelilunta jopa lähes 10 cm, mutta tässä sitä oli kertynyt vasta nimellinen millin kuorrute juuri ennen illan pimentymistä; sulamisvesiuurre korostui märkänä hienosti.




Sinisorsapariskunta avautuneessa vesikanavassa kuvattuna sunnuntaina 21.3.2010 Espoon Tapiolassa. Kolmanneksi alimmassa kuvassa näkyvä sama ojakanava oli avautunut pe lähtien jatkuneessa suojasäässä, mutta sulaminen oli alle +5 asteen lämpötiloissa ja koko ajan pilvisessä säässä vesisateistakin huolimatta vielä sen verran hidasta, että kunnon sulamistulvia ei ojaan noussut.




Suojasäätilanteita kuvattuna lauantaina 20.3.2010 Hämeenlinnassa. Toisaalla (Alempaan kuvaan verrattuna) järven jäälle noussut sulamisvesi jäi hangen alle siten, että märkä tummuus kuulsi alta esille osittain paljastaen lumen pinnalle edellisviikon ja tämän viikon sulamisesta syntyneet kuviot. Moottorikelkkailun vanhoja jälkiä oli tässäkin; alemmassa kuvassa paljon enemmänkin.




Suojasäätilanteita kuvattuna lauantaina 20.3.2010 Hämeenlinnassa. Järven (Vanajavesi) siltojen kohdilla suojasään sulamisvesivaikutus oli selvintä; ko. kohdilla tuulitunnelivaikutuksen takia lumen vähyys sekä virtaava vesi edesauttoivat sulan veden ilmaantumista. Kuvassa siltatunneli on vasemmalla. Järvijäiden paksuus oli edelleen pääasiassa 25 - 50 cm, mutta virtapaikoilla jo paljon ohuempi; jokien siltakohdilla paikoin jopa sula-aukkoja.




Suojasäätilanteita kuvattuna lauantaina 20.3.2010 Hämeenlinnassa. Aurattua lumivallia ja järven (Vanajavesi) jäälle noussutta sulamisvettä; jääkansi oli tuossa rannassa notkolla järven vedenpinnan alennuttua erittäin paljon talven aikana ja notkoon tullut sulamisvesi nousi jopa kohdan hangen päälle aiheuttaen likaisen ruskean vesivanan.




Suojasäätilanteita kuvattuna lauantaina 20.3.2010 Hämeenlinnassa. Toissaillan uusi lumi oli sulanut tähän mennessä hauskan kuviollisesti vanhan aurauslumikasasysteemin päältä suojasään edettyä parin asteen plussakelissä lähes keskeytyksettä; yöllä lievää pakkasta nollakelissä.




Suojasäätilanteita uuden lumen kera kuvattuna perjantaina 19.3.2010 Espoon Tapiolassa. Edellisillan uusi lumikuorrute levittyi koristeellisesti aurattujen lumikasojen auringonpaisteessa pitsimäisesti sulaneitten sivujen päälle, kun alta jäi näkymään tummia likaisia kohtia.




Suojasäätilanteita uuden lumen kera kuvattuna perjantaina 19.3.2010 Espoon Tapiolassa. Edellisenä iltana sään lauhtumisen yhteydessä satanut n. 5 sentin uusi lumi kostui ojakanavassa heti suojasään alettua niin, että sinisorsan räpylänjäljet painautuivat loskaan näkyvästi. Ojakanava on sama kuin alemmassa kuvassa.




Lumi- ja jäätilanteita vesikanavissa kuvattuna torstaina 18.3.2010 Espoon Tapiolassa. Alkuviikon yöpakkaset (Ti-ke yönä jopa reilut -15 astetta) jäädyttivät virtaavia ojakanavien vesiä uudestaan avautuneen vanhan lumihangen välissä. Uuden jään pinnalle oli tullut alkuviikon vähäistä lumikuurolunta.




Lumi- ja jäätilanteita vesikanavissa kuvattuna torstaina 18.3.2010 Espoon Tapiolassa. Pienen tekolammen leveäosmankäämin (Typha latifolia) edelliskesän jäänteet olivat jo varsin murskaantuneita talven aikaisten jäätilanteiden vaikutuksen ja lahoamisen takia. Lammen virtaava vesi oli alkuviikon yöpakkasten takia edelleen ajoittain ohuesti jäätynyt.




Lumitilanteita kadulla kuvattuna keskiviikkona 17.3.2010 Espoon Tapiolassa. Aurattujen lumikasojen hiekkainen ja tieliikennepölyinen likaisuus edesauttoivat keväisen auringon paisteen kohdilla sulamista. Se oli tyypillisen uurteista ja pitsimäistä pakkasen takia; sananmukaisesti auringonsäteilyn ja pakkasen mittelön jälkiä.




Lumitilanteita kadulla kuvattuna keskiviikkona 17.3.2010 Espoon Tapiolassa. Vaikka päivälläkin oli pakkasta parisen astetta, niin tässäkin auringon keväinen voima näkyi jo asfaltin pinnan sulamisena. Jääpinnat pysyivät vielä sulamatta tuon ohuen uuden lumen kera, jota tuli alkuviikolla heikoista lumikuuroista.




Lumihangen tilanteita tavanomaista kylmemmässä pakkassäässä kuvattuna maanantaina 15.3.2010 Espoon Tapiolassa. Toiseksi ylimmässä kuvassa nähtävä sama ojakanava oli tässä vaiheessa vielä lähes ummessa, mutta lumen alla virtasi vesi, joka jäätyi vain ajoittain talven kovimmissa pakkasissa tällä voimakkaasti virtaavalla kohdalla.




Lumihangen tilanteita tavanomaista kylmemmässä pakkassäässä kuvattuna maanantaina 15.3.2010 Espoon Tapiolassa. Jäniksen jäljet sävyttivät jäistä ja kovaa lumihankea puustovarjojen kera. Kuvan keskellä on ylemmässäkin kuvassa nähtävä ojakanavan vekki.




Lumihangen tilanteita tavanomaista kylmemmässä pakkassäässä kuvattuna maanantaina 15.3.2010 Espoon Tapiolassa. Aurinkoisina hetkinä päivän valo-varjoleikit näkyivät edelleen upeina lumihankea vasten, kuten tässä nuoresta makedonianmännystä (Pinus peuce) tulleena.

Sunday, February 07, 2010

Talvikauden 2009 - 2010 jää- ja lumitilanteita - Osa 15



Alkuviikon runsaiden lumisateiden alle peittyneitä vanhoja aurauskinoksia kuvattuna lauantaina 6.2.2010 Hämeenlinnassa Vanajaveden rannassa. Tuosta aurauskasasta pystyi arvioimaan viikon aikana ko. päivään asti sataneen lumen määrän olleen alueella reilu 10 senttiä. Oikealla rantakivikko oli jo lähes kadonnut lumihankeen.




Lumihankeen lähes peittyneitä rantakasvien talventörröttäjäjäänteitä kuvattuna lauantaina 6.2.2010 Hämeenlinnassa Vanajaveden rannassa. Esim. kuvan tapaan mesiangervojen (Filipendula ulmaria) jäänteet ulottuivat vielä lähes 50 senttiä paksun hangen yläpuolelle. Järvijään ja rantaviivan rajakohta oli kuitenkin jo epäselvä hangen takia.




Järvijään hangella moottorikelkkailu-uriin railoista tullutta sulaa vettä kuvattuna lauantaina 6.2.2010 Hämeenlinnassa Vanajaveden rannassa. Varsin leutona alkuviikon jälkeen pysynyt sää (Pakkasta -1 ja -5 asteen välillä) mahdollisti mm. tällaisillä rasitus- ja virtakohdilla jäiden päälle railovesien pääsyn ja lumihankien kastumisen loskaiseksi.




Kevyenliikenteen väylän viereistä lumipenkkaa kuvattuna järvelle päin lauantaina 6.2.2010 Hämeenlinnassa Vanajaveden rannassa. Runsaslumiseen etelärannikkoon (hanget yli 50 cm) verrattuna myös tällä alueella ma-ti aikana satoi sen verran paljon lunta, että 50 cm alkoi olla lähellä hankien paksuudessa ja lumivallit olivat yli polvien korkuisia.




Puiden varjoja eri etäisyyksiltä lumihangessa laskevan auringon valossa kuvattuna keskiviikkona 3.2.2010 Espoon Tapiolassa. Hetkeksi kokonaan seljenneessä iltapäivätilanteessa mm. koivujen varjojen valo-varjokontrasti oli voimakkaampaa kuin alempana olevassa saman paikan vähän pilvisemmässä kuvatilanteessa.
.
.


Katualueen lumitilannetta laskevan auringon valossa kuvattuna keskiviikkona 3.2.2010 Espoon Tapiolassa. Kun lumipyrystä oli kulunut jo pari päivää, niin kadun sisäosissa lumen likaistuminen oli jo värjännyt lumivallin ruskeaksi, mutta ulkoreunoilla oli vielä puhtaampaa valkoista. Lumivallit olivat jo niin suuret, että ne peittivät alleen kokonaan kadunreunan ruusuangervopensaat (Spiraea japonica "Froebelii").
.
.


Tuoreen lumen alta pilkistävää keijuangervoa (Spiraea japonica "Little Princess") kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Oranssisen sävyn pilvistyneessä iltapäivähämärässä toi vieressä oleva liikehuoneiston keinovalaistus takaa päin.
.



Lennossa maata koskettaneen linnun jälkiä tuoreessa lumipeitteessä kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Jännä kuva jäljistä, jossa jokin lintu (Ehkä varis tai pulu) oli viistänyt pari metriä maata lentäen ja iskenyt sitten tässä kohdassa siivillään itsensä takaisin ylös.
.



Laskevan auringon valoa ja vastasataneeseen hankeen lykittyä hiihtolatua kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Innokkaat ulkoilijat halusivat ennen hiihtoreittien lanausta kyntää suksilla umpihankeakin, vaikka edellisyön lumikertymä oli taas reilusti yli 10 senttiä.
.



Puiden (Mm. koivuja) varjoja vastasataneen hangen pinnalla kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Ylempänä olevaan viistovarjokuvaan verrattuna tässä valo-varjokontrasti oli himmeä auringon oltua sen verran harso-verhopilvien peittämä.
.



Edellisyönä sataneen tuoreen lumen pintaa paksulla hangella kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Melko lähellä olevista lehtipuista syntyi hentoja ja sumeita varjoja. Varjot olivat jo lähes puolet lyhyempiä kuin talvipäivänseisauksen aikana samalla kellonlyömällä; 12:34 keskipäivällä.
.



Edellisen yön lumisateen peittämiä jälkiä nurmikon lumihangella kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Viimeiset lumisateet ko. pyrystä tulivat sen verran heikoissa tuulissa, että lumen kulkeutumattomuus ehkäisi jälkiä peittymästä kokonaan.
.



Jäätynyt kanavaoja vahvasti lumeen peittyneenä kuvattuna tiistaina 2.2.2010 Espoon Tapiolassa. Vaikka roudan eteneminen 25 - 40 sentin väliltä syvemmälle on ollut pysähtynyttä, niin alempaan kuvaan verrattuna hitaammin virtaavat ojakanavat ovat pysyneet jäässä ja lumi on päässyt kertymään tiiviisti päälle.
.
.


Paksun lumihangen alta pilkistävää sulavesistä kanavaojaa kuvattuna maanantaina 1.2.2010 Espoon Tapiolassa. Virtaavimmat kapeat ojat ovat peittyneet lumeen lähes kokonaan, mutta alle on jäänyt lumionkaloita sulan veden ansiosta; vaarallisia kohtia liikkua. Oikealla leveäosmankäämin (Typha latifolia) jäänteitä.

Sunday, January 10, 2010

Talvikauden 2009 - 2010 jää- ja lumitilanteita - Osa 11



Teräsverkkoaitaan edellisyön ja aamun sumusta muodostunutta kuuraa kuvattuna sunnuntaina 10.1.2010 Hämeenlinnassa. Sumutilanne oli yllättävän voimakas ja sen takia kuuraa syntyi lähes koko Etelä-Suomen alueella ennen näkemättömän paljon vain alle 12 tunnissa jopa n. -20 asteen pakkasen alettua lauhtua korkeapaineen lähes tyynellä alueella. Kuura syntyi rakenteiden tuulen puolelle eli kuvassa heikko tuulenvire tuli sumutilanteessa vasemmalta.




Osittain peittyneitä jalanjälkiä loivan rinteen lumihangessa kuvattuna perjantaina 8.1.2010 Hämeenlinnassa. Nämä jalanjäljet olivat sen verran tuoreita, että ne alkoivat peittyä vasta edellispäivän pakkaslumisateessa, joka toi tälle alueelle parisen senttiä uutta lunta; koko hangen paksuus edelleen 20 - 40 senttiä. Hangen pinnalla nähdään ko. tuoreen lumen lieviä tuulenajokuvioita, jotka rinteen takia lähes pintaa nuolemalla viistonnut valo toi esille.




Järvilaiturin vieressä olevia lumidyynikuvioita tuulen muovaamina kuvattuna perjantaina 8.1.2010 Hämeenlinnassa. Etualalla on laiturin reuna, joka oli jo lähes huomaamaton yli 25 senttisessä hangessa. Takavasemmalta edellisen päivän pakkaslumisateessa itä-kaakkoistuulen mukana pöllynnyt lumi alkoi muodostaa tuota dyyniä yhä isommaksi.




Nurmikon lumihangessa lähes peittyneitä jalanjälkiä tuoreen lumen kimallellessa ja koivupuuston luodessa varjoja kuvattuna perjantaina 8.1.2010 Hämeenlinnassa. Nuo melkein näkymättömät jäljet olivat saaneet jo edellisenkin viikon ajalta lumisateita päällensä. Edellisen päivän pakkaslumisade viimeisteli peittoa lisää ja loi varjoille sametintasaisen pinnan.




Moottorikelkkailijoiden jättämiä jälkiä järvijään lumessa kuvattuna perjantaina 8.1.2010 Hämeenlinnassa. Jo edellisellä viikolla runsaasta moottorikelkkailusta oli jälkiä tällä Vanajavedenkin jäällä ja tässä niitä oli matalan auringon valon luomien varjojen koristamina. Yli 20 sentin teräsjää on jo turvallista ko. liikkumiseen.




Jalankulkijoiden ja hiihtäjien jättämiä jälkiä Vanajaveden jään lumessa kuvattuna perjantaina 8.1.2010 Hämeenlinnassa. Viimeisen kahden viikon aikana ihmiset olivat viimein yleisesti uskaltautuneet jään päällä liikkumiseen, kun jäiden paksuus oli jo lähes joka paikassa 20 - 30 senttiä ja monin paikoin ylikin. Lunta oli tosin jään päällä 20 - 40 senttiä hankaloittamassa uusien väylien "avaamista".




Rantakasvillisuuden jäänteitä ja jalanjälkiä järvijään lumessa kuvattuna perjantaina 8.1.2010 Hämeenlinnassa. Talventörröttäjänä tässä Vanajaveden rannassa on mesiangervo (Filipendula ulmaria). Aurinkoisina päivinä matalan talvivalon ansiosta näiden ruohovartisten lajien jäänteiden varjot ovat näyttäviä puhtaalla hangella.




Koristealtaassa olevia lumisia leveäosmankäämin (Typha latifolia) jäänteitä kuvattuna keskiviikkona 6.1.2010 Espoon Tapiolassa. Koristealtaan lievästi virtaava vesi oli ollut vähän ennen Joulua edeltävältä ajalta jäässä ja päälle oli kertynyt siten 15 - 30 senttiä lunta joka oli tässä vaiheessa n. puolet alueen 30 - 50 sentin lumipeitteestä.




Jäätynyt ja lumeen peittynyt vesikanava kuvattuna keskiviikkona 6.1.2010 Espoon Tapiolassa. Joulukuun lopulla tämä virta oli vielä sula pakkasista huolimatta, mutta edellisviikon kovatkin pakkaset (Ko. viikolla tällä paikalla reilut -20 astetta alimmillaan) jäädyttivät virran roudan syvennyttyä samalla jo selvästi yli 20 sentin. Edellisviikolta saakka lumisateet toivat sitten jään päälle lumipeitteenkin.




Liikenneväylän lumitilannetta Paasikivenkadulla kuvattuna maanantaina 4.1.2010 Hämeenlinnassa. Raskaan liikenteen väylillä lumeen oli sekoittunut jo paljon hiekka- ja asfalttipölyä pakkaskelien jatkuttua jo monta päivää yhtämittaa joulukuun lopulta. Ko. kadulta auratussa lumivallissa se oli selkeästi nähtävissä, kun kunnollisia uusia lumisateita ei ollut peittänyt likaisuutta; tyypillinen ajankohdan esteettinen ongelma etenkin kaupungeissa.