Saturday, August 20, 2016

Blogikirjoittamiseni tilanteesta kesällä 2016 - Yhteiskunnallispoliittinen aktivismini sekä luonto-, kasvi-, sää-, ja myrskybongausseurantani vaiheista

Blogini päivittämisessä ovat jatkuneet pitkät tauot julkaisujen välillä - Syynä on edelleen ollut pääasiassa se, että olen suunnannut yhteiskunnallispoliittisen aktivismini energiaa intensiivisesti ja jatkuvasti Facebookissa toimimiseen; niinpä mielenkiintoni on ollut valitettavasti heikkoa täällä blogissa kirjoittelemiseen.

Siksi näemmä jopa jo yli puolet blogini lukijoista on kaikonnut Bloggerin statistiikan mukaan - Pahoittelen kirjoituksiani pitkään odotelleille ja sitten jo kyllästyneille tätä tilannetta!

Olen kuitenkin katsonut tämän kesän aikana Facebook-alustan parhaimmaksi tehdä hyvin tarkkaan ja säntillisesti seurantaa maailman tämän hetken geopolitiikasta, sosiologisista ja muista ilmiöistä sekä tehdä niistä alustavia analyysejä ja pohdintoja; tämä kesä onkin ollut hyvin dramaattinen ja kauhea sekä toisaalta joitakin positiivisia alkuja paljastava, joten tuollaisella seurannalla on ollut oleellinen roolinsa! - Jossakin vaiheessa lähiaikoina tulen kyllä työstämään tästä seurannasta materiaalia tänne blogiinkin, mutta en vielä lupaa tarkkoja aikatauluja....

Tämän kirjoitukseni mukana ilmoittelen muistakin blogikirjoittelemiseni tilanteista, joita on ollut tänä kesänä aluillaan, mutta jotka ovat jääneet loppuun tekemättä osaltaan tuon em., mutta myös muiden syiden takia >>

Yhtenä kesän alussa aikomanani kirjoitusteemana oli valokuvallisen ukkosseurannan läpivieminen tämän kesän aikana - Vielä kesäkuun alussa sille näytti olevan lupaava ja innostava alku, mutta tämä seuranta on jäänyt sittemmin kokonaan tekemättä etenkin siksi, koska Etelä-Suomen niillä alueilla, joilla olen aikaani viettänyt, ei yksinkertaisesti ole ollut riittävästi eikä tarpeeksi voimakasta ukkosta > Innostus ko. kirjoitusteemaan laantui laantumistaan ja on nyt kuollut.

Itse asiassa tämä kesä 2016 on jäämässä mieleeni ehkäpä koko elämäni isoimpana pettymyksenä ukkosbongailuun! - Jopa viime kesän ennätysheikko ukkosmäärä on jäämässä kakkoseksi huonoudessa... Eikä nyt elokuun viimeisille päivillekään näytä ennusteiden valossa olevan tulossa tarpeeksi hyvää korjausta asiaan enää, vaikka eilen illalla perjantaina olikin jonkinmoista ukkosta havaintopaikallani Espoossa.

Viime kesän äärivähäisistä ukkosista sattui sentään pari-kolme parhainta episodia juuri Espooseen silloin, kun olin niitä paikalla vastaan ottamassa - Sen sijaan tänä kesänä tuon kesäkuun alun kohtuullisen hienon alkuepisodin (Kesän 2016 valokuvallinen ukkosseuranta, osa 2 - Touko-kesäkuun viikolla 22 torstain 2.6. runsaita lämpöukkosia intervalleissa pohjoisesta etelään) jälkeen en ole edes nähnyt itse salamoita, vaan ainoastaan kuullut hieman etäistä jyrinää silloin tällöin ja joitakin välkähdyksiä.

Tänä kesänä onkin käynyt kahdella tavalla huonosti ukkosbongailussani - Ensinnäkin kesän parhaimmat ukkosilmamassat tekivät heinäkuun aktiivisimman ukkosjakson aikana selkeät oharit Etelä-Suomen osalta, kun idästä ja kaakosta pyrkineet kosteat helleilmamassat ukkosineen ja Fennoskandian matalapaineiden huono sijoittuminen siinä syöttivät kovimmat ukkoset itärajalta kiertäen Kainuuseen ja Etelä-Lappiin - Itse asiassa Lapin alueella tämä kesä muodostui etenkin heinäkuun aikana jopa erityisen rajuksi ukkosiltaan, ja ukkosia oli siellä useinakin päivinä!

Etelä-Suomessa on ollut tyytyminen vain lähinnä heikkoihin - kohtalaisiin polaari-ilmamassan ukkosiin ja hellejaksoina kovimmat ukkoset ovat siis jääneet muodostumatta - Siinä puolestaan omalla kohdallani on käynyt niin, että olen missannut monia noita ukkosrippeitä mm. siten, että en ole ollut Espoossa kotonani paikalla, kun sinne on tullut noita "semi-ukkosia" pariin-kolmeen kertaan. Hämeenlinnassa olen myös viettänyt aikaani mm. erään valokuvausprojektini takia, mutta sillä seudulla on ollut jopa ennätysvähän ukkosta, eikä siis siellä ole ollut mahdollisuutta edes nähdä eikä kuulla ukkosta kunnolla.

Toinen kirjoitus-kuvateemani kesän alussa oli aikomukseni havainnollistaa ottamieni kasvivalokuvien avulla tämän kasvukauden erittäin etuaikaista kasvien kasvua (Kasvukauden 2016 huomattavan etumatkan ilmenemisiä ja vaikutuksia luonnosta puistoihin ja puutarhoihin; touko-kesäkuun vaihteen tilanne), joka oli muodostunut kesäkuun alkuun mennessä ennätyslämpimän toukokuun ansiosta.

Tuon kesäkuun alun ensimmäisen seurantaosan ja silloisen helteen jälkeen sää on kuitenkin ollut lämpötiloiltaan pääasiassa vain normaalia tai normaalia viileämpää; kesäkuussa vähän aikaa oli jopa erittäin kylmää > Niinpä kasvukauden etenemisen etumatka normaaliin verrattuna on kesän aikana kaventunut varsin maltilliseksi, ja siksi innostus tuollaiseen kasvukausiraportoimiseen on koko ajan vähentynyt.

Kasvukauden etenemispyrähdyksiä on hillinnyt sekin, kun hellettä on ollut kesäkuun alun jälkeen vain kolmena hyvin lyhyenä jaksona (tunniste: Kesän 2016 kuumin päivä), ja tämä meneillään oleva elokuu on ollut tähän mennessä jopa kokonaan helteetön, ja se on tosi harvinaista! - Toisaalta paria-kolmea koleaa päivää lukuun ottamatta erityisen viileää viime aikoina ei ole silti ollut, mutta lähinnä vain tasaisen normaalia ja runsaspilvisen epävakaista.

Tällä hetkellä kasvukauden loppuvaiheiden etumatka ajankohdan normaalitilanteeseen verrattuna onkin enää korkeintaan vain n. kahden viikon luokkaa, ja paikoin eroa normaaliin ei edes ole enää havaittavissakaan. Siksi vuoden 2011 ennätysetuaikaisen kasvukauden (tunniste: kasvukausi 2011) kaltaista prosessia koko kasvukauden tai varsinkaan kasvukauden loppuosan mitalta ei ole ollut mahdollista saada tällä kertaa.

Tässä vaiheessa kasvukauden tapahtumia ovatkin nyt olleet varsin tyypillisesti mm. >> maitohorsmien (Chamerion angustifolium) siemenvillavaiheen pitkittynyt jatkuminen jo kolmatta viikkoa, omenoiden (Malus sp.) kypsyminen (satoa tulee erittäin runsaasti! - ja se on tuon ennätyslämpimän toukokuun ansiota, kun omenapuut kukkivat silloin ennätysrunsaasti poutasäässä!) ja syyshortensioiden (Hydrangea paniculata "Grandiflora") valkoinen kukintavaihe alkamassa muuttumaan vaaleanpunaiseksi.

Toisaalta on olemassa nytkin vielä muutamia merkkejä tuosta toukokuussa muodostuneesta erikoisesta etuaikaisuudesta kasvien kehityksessä > Esim. maaseudun peltoviljelyssä ensimmäisten viljojen puinnit alkoivat jo selvästi heinäkuun puolella, kun normaalisti puintien aloittaminen tapahtuu vasta selvästi elokuun puolella.

Lisäksi jotkin marjat ovat kypsyneet varsin etuaikaisina muutamien viime viikkojen aikana - Esim. kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjasato on ollut jo heinäkuun lopussa osittain ja parin viime viikon aikana kokonaan kypsää. Niissäkin puissa on muodostunut erityisen runsas marjasato, kuten samasta syystä em. omenapuiden erittäin runsas sato! Marja-aronian (Aronia mitschurinii) marjasato on myös jo ajankohtaan nähden hyvin kypsää, kun normaalisti täyttä kypsymistä niillä voidaan odotella vasta syyskuun aikana.

Eräs ilmiö ennätyslämpimän toukokuun ansiosta on myös ollut parin viime viikon aikana havaitut etuaikaiset syysvärit yksittäisissä puissa ja pensaissa > Esim. ensimmäisen ruskavaiheen metsävaahteroissa (Acer platanoides) ja joissakin tuomissa (Prunus padus) sekä pensaista mm. viitapihlaja-angervoilla (Sorbaria sorbifolia) on paikoin esillä yllättävän selkeitä ruskan alkuja.

Tämä johtuu siitä, kun koko kesäkaudelle pysyi kuitenkin sen verran kasvun etumatkaa, jolloin pieni osa puista on alkanut "luulla" tämän viileähkön ja helteettömän elokuun aikana syksyn olevan muka jo alkamaisillaan tai jopa alkanutkin. Toisin sanoen tuollaisilla puulajeilla ja pensailla kasvu valmistui heinäkuussa niin etuajassa kokonaan, että ne ovat olleet sittemmin normaalia enemmän virittyneitä vastaan ottamaan ruskavaiheen prosessia, kun sopivan pitkään on ollut viime aikoina viileähköä.

Koivuilla (Betula sp.) on myös monin paikoin selvää kellastumista, mutta se ei olekaan vielä varsinaista ruskaa, vaan tälle ajankohdalle hyvin tyypillistä ruostesienien aiheuttamaa vioitusta - Joka vuosi Etelä-Suomen maisemissa kuluneen kesän sääolosuhteista riippumatta aina elokuussa tämä ilmiö tulee esille ennen varsinaista ruskaa. Myös monilla pajulajeilla (Salix sp.) tämä sama ilmenee selvästi.

Jatkossa sääennusteissa on näkyvissä helleilmamassan yritystä eteläkaakosta Etelä-Suomeen huomenna sunnuntaina ja ylihuomenna maanantaina - Tuolloin ko. alueella saatetaan mitata elokuun ainoita hellelukemia, ja jonkinlaista ukkostakin siinä yhteydessä etenkin ma-ti aikana voisi tulla...

Olen kuitenkin ukkosten voimakkuuden ja yleisyyden suhteen jo varsin skeptinen, mutta ehkä saatan tehdä tuosta lämpöaallosta elokuun ainoaksi jäävän osan kesän 2016 helleseurantaan...

Näissä merkeissä jätän tämän tähän, ja todennäköisesti seuraavaksi blogiini tulee joko tuo helleseuranta tai ehkä pitkästä aikaa jo vihdoin jokin yhteiskunnallispoliittinen kirjoituskin...

Päivitys tiistaina 23.8.2016 klo. 21:35: Sunnuntain ja eilisen maanantain hyvin lievä "helleaalto" siis tapahtui, mutta sen lievyyden takia en silti halunnut ottaa sitä mukaan kesän 2016 helleseurantaani - Molempina päivinä ylimmät päivälämpötilat jäivät pääasiassa +21 ja +25 asteen välille, ja vain yksittäisillä paikoilla ylitettiin hitusen +25 astetta. Samalla ma aikana Etelä-Suomea ylitti kylmä rintama lännestä itään, mutta sen runsaahkoissa sateissa ei esiintynyt ukkosta. Tänään tiistaina lämpimän polaari-ilmamassan iltapäiväkuuroissa on paikoin ukkostanut heikosti - kohtalaisesti. 

Sunnuntaina Turun ja Kokemäen seuduilla sekä eilen Lappeenrannan / kaakonkulman tienoilla oli noita pieniä hellelukemia, jolloin Lappeenrannan +26,1 astetta on jäämässä koko kuluvan elokuun korkeimmaksi lämpötilaksi koko Suomessa. Tämä on hyvinkin alhainen sellainen lukema, vaikka yksittäisiä elokuita on Suomen tunnetussa historiassa, jolloin ei ole mitattu hellettä ollenkaan.

Sääennusteissa ei nimittäin elokuun loppujaksolle ole enää odotettavissa Suomeen sellaista lämpöaaltoa, joka mahdollistaisi vielä helteet - Euroopan mittakaavassa tosin on tapahtumassa tällä viikolla 34 erittäin kuuma helleaalto laajasti manner-Eurooppaan, missä aluksi länsiosapainotteisesti maksimilämpötilat nousevat paljon yli +30 asteen ja mm. Pariisin seudulla voidaan odotella jopa +35 asteen ylitystä! Viikon loppua kohden yli +30 asteen helteiden painopiste alkaa sijoittumaan enemmän Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjän eteläosiin.

Tämä kuumuus käy viimeisimpien ennusteiden valossa lähimpänä Suomea pe-la paikkeilla tällä viikolla 34, kun länsilounaasta tuleva matalapaine yrittää etupuolellaan nostaa ko. hellettä Baltiasta käsin; matalapaineen siirtyminen säärintamineen ja sateineen nopeasti Suomen yli itäkoilliseen kuitenkin estää helteen kunnon pääsyn perille; jonkinlainen mahdollisuus on kuitenkin saada pe-la paikkeilla ukkosta eteläisimpään Suomeen ko. rintamasysteemien ylityksessä ja ainakin pe-la yöstä on tulossa erittäin lämmin, jossa yön mittaan voidaan olla lähellä +20 astetta...

Muutoin Suomi pysyy tällä viikolla 34 huomisen keskiviikon kesäisen lämpimän ja poutaisen sään jälkeen läntisten matalapaineiden reitillä, jolloin alueella jatkuu ajankohtaan nähden melko normaalilämpöinen tai vähän sitä lämpimämpi (Öisin +10 ja +15 asteen välillä ja päivisin n. +20 astetta poutahetkillä) ja ajoittain epävakainen loppukesän sää; vasta lähinnä Lapissa voidaan kokea Jäämereltä käsin syksyisempien ilmojen vaikutusta. 

Sitten ensi viikolla 35 voidaan vielä jännätä sitä, josko tuo silloin Itä-Eurooppaan ja Venäjälle siirtynyt helle vielä jaksaisi tuottaa kaakosta / etelästä käsin erityisen kesäistä lämpöä Suomeen....

Monday, July 25, 2016

Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 6

Kesä on edennyt suunnilleen jo puoliväliin tai vähän sen ylitsekin, ja vasta nyt on alkanut uusi hellejakso sitten heinäkuun aivan alun - Niinpä on taas aika kartoittaa kesän 2016 kuumimman päivän tuloa tutussa maksimilämpötilaseurannassani.

Tuon edellisen helletilanteen jälkeen heinäkuu jatkui tarkastelualueella varsin normaalilämpöisenä ja sateetkin ovat olleet varsin normaaleita lukuun ottamatta paikoin erittäin runsaita kuurosadekertymiä. Ukkosten määrä ja voimakkuus on kuitenkin jäänyt varsin vaisuksi edelleen, ja etenkin juuri etelässä parhaillaankin tässä tuoreimmassa helteessä.

Tämän kertainen helle alkoi kattaa maatamme ensin Lapissa viime viikon 29 loppupuolella, kun Skandinavian kautta Lappiin muodostui korkeapaine, ja sen mukana sinne virtasi lounaasta helleilmaa. Samaan aikaan Suomen kaakkoispuolelle parkkeerasi useaksi päiväksi matalapaine, jonka koillispuolella Venäjällä muhi hyvin kosteaa helleilmamassaa. 

Tuo idän kostea helle alkoi yrittää tulla ko. matalapaineen pohjoispuolitse eteläisempään Suomeen koillistuulella, mutta samalla se noukki Vienanmereltä lisää kosteutta, joka manifestoitui useita päiviä sitkeästi velloneena sumu- ja alapilvikerroksena juuri tarkastelualueella > Tämä esti helteen kehittymisen tarkastelualueelle toissapäivään eli lauantaihin saakka, mutta lämpö tuntui kuitenkin siinä, että yötä-päivää lämpötila pysyi +15 ja +20 asteen välillä ja pienikin pilvipeitteen rakoilu nosti päivälämpötiloja heti lähelle +25 astetta. 

Yllätykseksi tuolla Lapin korkeapaineen alueella mitattiin kuitenkin juuri toissapäivänä lauantaina koko Suomen tämän kesän tähän mennessä korkein lämpötila, kun Utsjoella saavutettiin +29,1 astetta >> iltalehden juttu.

Nyttemmin lämpötilat koko maan mittakaavassa ovat hieman tasaantuneet, kun Lapissa helle on ollut hieman miedompaa, ja kun myös Etelä-Suomessa pilvipeitteen väheneminen on mahdollistanut viimein selvästikin yli +25 asteen nousseet päivälämpötilat. Tämä johtuu siitä, kun tuo kaakon matalapaine on heikentynyt, ja koillistuuli sen myötä tyyntynyt. Niinpä Fennoskandian ylle on jäänyt hyvin heikkotuulinen ja kostean helteinen alue.

Näillä näkymin tämä helleilmamassa pitää pintansa ylihuomiseen keskiviikkoon saakka, ja huipentuu tarkastelualueen puitteissa kuumimmaksi huomenna tiistaina, josta voi tulla ainakin tarkastelualueen kesän tähän mennessä kuumin päivä, mutta mahdollisesti myös koko Suomen mittakaavassa - Se voisi tarkoittaa kesän ensimmäistä +30 asteen ylitystä....

Viileämpää ilmaa alkaa tulemaan keskiviikkona lounaasta, mutta viimeisimpien ennusteiden mukaan tavanomaista hieman lämpimämpi sää jatkuu silti ainakin viikonloppuun saakka matalapaineen epävakaisella itäreunalla, kunnes ko. läntinen matalapaine näyttäisi siirtyvän enemmän Fennoskandian ylle ajoittain runsainekin sateineen...

Seuraavaksi alla on tyypilliset tiedotteet ennen varsinaisia lämpötilalistauksia selostuksineen - Listaukset kattavat tässä julkaisuvaiheessa eilisen sunnuntain ja tämän maanantain, ja näillä näkymin teen viimeisen päivityksen ylihuomisen keskiviikon maksimilämpötiloista.

Edelliset kuluvan kesän helleseurantaosat >> Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 1 (Poikkeuksellinen toukokuun 1. ja 2. viikon lämpöaalto), Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 2, Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 3, Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 4 ja Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 5.

Poikkeuksellisesti maksimilämpötilalukemien listaamiseen käytin edellisellä seurantakerralla lähteenä tätä Ilmatieteen laitoksen sääasema-arkistojen sivustoa, mutta nyt reaaliaikaisemman listauksen koostamiseen Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustojen lämpötilakäyrät toimivat arvopoimintaan paremmin. Joka tapauksessa edelleen jatkan omiin listauksiini lukemien pyöristämistä ylimpään kokonaislukuun.

Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus pysyy käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon tässä vielä lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.


Sunnuntain 24.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +25 astetta, Salo +25 astetta, Pori +22 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +23 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +24 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Em. Suomen kaakkoispuolinen matalapaine osoitti heikkenemisen merkkejä ja samalla Lapin korkeapaineesta alkoi ulottua selännettä Suomen poikki Itämerelle - Tämä yhtäältä tyynnytti tuulet hyvin heikoiksi tarkastelualueella, ja samalla pilvipeite alkoi rakoilla ja paikoin laajemminkin aukkoilla. 

Alueelle oli jo asettunut edellispäivään mennessä varsin kosteaa helleilmamassaa, joka alkoi tämän pilvisyyden vähenemisen myötä tulla ilmi ko. vuorokauden päivälämpötiloissa; yllä olevassa listauksessa parhaiten hellelukemiin päästiin Uudenmaan ja Kymenlaakson sisämaassa sekä Päijät-Hämeessä ja paikoin kaakonkulmilla. 

Iltapäiväksi sisämaassa syntyi kumpupilvisyyttä ja niistä siellä täällä pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja, mutta niillä ei ollut merkittävää viilentävää vaikutusta. 

Vesistöt olivat pysyneet jo pidempään pintavesiltään yleisesti +20 asteen vaiheilla järvien osalta ja merien ulapillakin yleisesti yli +15 asteessa ja paikoin lähes +20 asteessa. Niinpä vesistöjen viilentävä vaikutus oli etenkin järvien äärellä jo lähes kadonnut, mutta näkyi vielä hieman meren äärellä.

Maanantain 25.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +26 astetta, Salo +26 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +28 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +26 astetta.

Tämä vuorokausi oli lähes toisinto edellisestä päivästä, missä pienen korkeapaineen keskusalue alkoi pysyä suunnilleen Itämeren ja Baltian yllä - Tuuliolosuhteet olivat hyvin tyyniä tarkastelualueella ja ilmamassan kosteus piti öitä hyvin lämpiminä eli minimilämpötilat olivat laajasti +15 asteen yläpuolella. 

Iltapäiväksi kehittyi taas jonkin verran epäsäännöllistä kumpupilvisyyttä, josta siellä täällä sisämaassa kehittyi pienialaisia sade- ja ukkoskuuroja; eniten kuurotteli Päijänteen tasan itäpuolella. Niilläkään kuuroilla ei silti ollut merkittävää viilentävää vaikutusta. 

Ilmamassa oli itse asiassa aikaisempaa sen verran lämpimämpää ja toisaalta auringonpaiste sen verran yleisempää / paikoin pitkäkestoisempaa, että edellispäivää korkeampia hellelukemia mitattiin > Kuumin alue oli nyt enemmän Kymenlaakson sisämaassa eli etenkin Kouvolan seudulla. Helteettä jäivät enää vain paikoin meren rannikon ja saariston kohteet meren viilentävän vaikutuksen takia.

Tiistain 26.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +27 astetta, Salo +26 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +27 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +24 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +28 astetta, Savonlinna +27 astetta, Joensuu +27 astetta ja Ilomantsi +27 astetta.

Korkeapaine Suomen eteläpuolella alkoi hieman heikentyä ja lännen matalapaineen edesauttamana Ruotsissa lähestyi kylmä rintama Suomea - Koko päivän ajaksi tarkastelualue jäi silti edelleen heikkotuulisen ja utuisen kostean helleilmamassan alueelle; tuulet olivat kuitenkin hieman voimakkaampia kuin edeltäneinä päivinä, jolloin etelän-lounaan puoleisina ne pitivät aikaisempaa selvemmin etelärannikkoa sisämaata viileämpänä.

Sisämaa-alueilla puolestaan mitattiin entistä yleisemmin +27 ja +28 asteen paikkeille päätynyttä hellettä; kuumin seutu siirtyi tässä etelä-lounaisvirtauksessa Päijänteen tasan itäpuolelle ja jopa enemmän Keski-Suomen puolelle, kuten Mikkelin ja Jyväskylän seuduille, kun Itämereltä tuli viileämpää ilmaa.

Tampereen ja laajemmin Pirkanmaan seudulla puolestaan n. asteen verran muita alueita viileämmäksi teki sään siellä iltapäivällä syntyneet pienialaiset ukkoskuurot. Myös Päijänteen tasan itäpuolella kuurotteli taas, mutta edellispäivää vähemmän ja hajanaisemmin. Muualla oli vain hieman iltapäivän kumpupilvisyyttä ja etelärannikolla hyvin vähäpilvistä. Etelärannikolla toisaalta voitiin ihastella Virossa olleiden ukkospilvien yläosia eteläisellä taivaanrannalla.

Järvivesien lämpeneminen jatkui tässä vaiheessa selvästi huolimatta perinteisestä Jaakon päivän keskimääräisestä vesistöjen kylmenemisen alkamisajankohdasta edeltäneenä päivänä > Nyt järvien pintavesilämpötilat kohosivat jo yleisesti +22 asteen paikkeille. Tätä edesauttoi myös hyvin lämmin yö, kun minimilämpötilat pysyivät laajasti +15 ja +20 asteen välillä.

Keskiviikon 27.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +25 astetta, Salo +25 astetta, Pori +23 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +27 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +27 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +24 astetta, Mikkeli +28 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +27 astetta, Joensuu +27 astetta ja Ilomantsi +27 astetta.

Helteen kuumin vaihe alkoi tulla päätökseensä, kun lännestä tarkastelualuetta ylitti vuorokauden mittaan heikko kylmä rintama - Iltapäivään mennessä läntiset osat olivat jo hieman viileämmän ja kuivemman ilmamassan piirissä, ja tämä havaitaan tuosta ym. maksimilämpötilalistauksestakin. Edellispäivän kaltaista hellettä ehti kuitenkin olla vielä Päijänteen tasan itäpuolella monin paikoin.

Kylmän rintaman ylityksessä ei esiintynyt merkittäviä sateita; vain sisämaassa oli vähäisiä ja pienialaisia sadekuuroja kumpu- ja kumpukerrospilvien lomassa eikä ukkostakaan ollut lähes ollenkaan - Tällä ei siis ollut kovin suurta viilentävää vaikutusta. Ilmamassan muutoksen alkoi huomata lähinnä vain siitä etenkin länsiosissa, että ilman utuisuus ja kostea nihkeys alkoivat hieman vähentyä iltaan mennessä länsi-lounaistuulten hieman voimistuttua.

Merivesien lämpeneminen eteni edelleen, jolloin mm. Suomenlahdella alettiin päästä rannan läheisyydessä ja sisälahdissa yli +20 asteisiin pintavesiin. Niinpä meren viilentävä vaikutus alkoi entisestään vähentyä; etelärannikolla tämä vuorokausi olikin yllättäen monin paikoin tämän hellejakson kuumin, kun lisäksi pilvet pysyivät päivän mittaan sisämaan puolella lähes kokonaan eikä tuuli käynyt suoraan mereltä, kuten edellisinä päivinä.

Järvivedet pysyivät edelleen yleisesti yli +20 asteisina, ja paikoin jopa lähes +25 asteisina matalilla rannoilla / pienissä järvissä. Vesistöjen lämpimyyttä edesauttoivat edelleen tapahtuneet lämpimät yöt, jolloin minimilämpötilat pysyivät monin paikoin yli +15 asteessa, ja yksittäisillä paikoilla jopa lähellä +20 astetta.


Tähän päätän tämän seurannan - Päivitin tuon keskiviikon viimeiset tiedot vasta tänään lauantaina 30.7.2016, joten katsotaanpa nyt samalla vielä hieman tämän loppuviikon toteutunutta säätä ja ennustetta jatkolle Etelä-Suomeen >>

Tuon helteen jälkeen sää on pysynyt hyvin kesäisenä joka tapauksessa, kun läntisen matalapaineen itäreunalla heikot etelä-lounaistuulet ovat tuoneet edelleen varsin lämmintä ilmaa Suomeen - Päivälämpötilat ovat olleet poutahetkillä +21 ja +25 asteen välillä; yksittäisiä hellelukemiakin on tullut edelleen, kuten tänään lauantaina Vantaalla. Yötkin ovat pysyneet hyvin leutoina minimilämpötilojen oltua +15 asteen paikkeilla.

Kuurosateita on tullut iltapäivisin paikoin heikkojen-kohtalaisten ukkosten kera ja sateet ovat olleet paikoin hyvin rankkoja. Lisäksi to-pe välisenä yönä etelästä uhkasi hyvinkin runsasta sadetta, mutta se tilanne jäi vaisuksi eikä joissakin ennusteissa olleita jopa n. 40 mm:n sademääriä tullut lähimainkaan.

Jatkossa alkavalle elokuun ensimmäiselle viikolle ei näytä olevan tulossa kunnon helleaaltoa, vaikka lämpötilat pysyvät edelleen hyvin kesäisissä lukemissa ja yöt hyvin leutoina; eli poutahetkillä päivälämpötilat kohoavat helposti yli +20 asteen ja yölämpötilat vaihtelevat vähän +15 asteen molemmin puolin.

Huomenna sunnuntaina on jälleen odotettavissa iltapäivän sade- ja ukkoskuuroja, ja maanantaina on enimmäkseen poutaa. Sitten seuraaviksi päiviksi matalapaineet ottavat lounaasta koilliseen radan suunnilleen Lapin yli. Tässä tilanteessa Etelä-Suomessa vallitsee etelän ja lännen väliset tuulet vaihtelevan voimakkaina, missä sekä yhtenäisiä sadealueita tulee lounaasta että iltapäivisin niiden väleillä syntyy sade- ja ukkoskuuroja. 

Näillä näkymin tämä suursäätila jatkuisi koko ensi viikon 31, missä tämä matalapainerata pitää kunnon helteet selvästi Suomen etelä- ja kaakkoispuolella...

Suomalaisen viheraluekulttuurin rappiomuodot ja ongelmat - Kritiikkiä ylimitoitettua ja yksipuolistavan kaavamaista väylien varsien niittohoitoa kohtaan esimerkkinään Espoon Leppävaaran urheilupuiston länsipuolinen pelto- ja metsäalue

Nyt on ajankohtaista jälleen kerran palata kritisoimaan ja perustavaa laatua olevasti kyseenalaistamaan julkisten viheralueiden (luonnon)hoidossa havaitsemaani kevyenliikenteen ja muidenkin väylien varsien aivan liian ylimitoitettua ja suoraviivaistettua ruohovartisten kasvien niittoa, joka rumentaa ja ankeuttaa etenkin maaseutumaisten ympäristöjen juuri kasveihin oleellisesti perustuvaa estetiikkaa ja viihtyisyyttä.

Tämä vika on näemmä jokavuotinen ongelma, koska tällaista niittohoidon ylimitoitusta ja yksipuolistavaa kuutioittamista havaitaan maassamme jatkuvasti ja yleisesti. Siinä tapauskohtaisesti huomioon otettavat sekä luovat että vaalivat ratkaisut peittyvät liikaa suoraviivaisen suorittamisen alle, kuten tulen tässäkin kohteena olevassa esimerkissä osoittamaan... 

Yleisestikin tällaisessa ilmenee se, kuinka maassamme on yhä liian junttimainen asenne viheraluekulttuurissa(kin). Merkille pantavaa siinä on se, kuinka ko. asenne ei taida olla alkuperäistä suomalaista luontosuhdetta ja ympäristön kunnioittamista, vaan tietyillä tavoilla vierasperäisen kulttuurin (sekä ruotsalainen että venäläinen vaikutus viimeisen 800-1000 vuoden sisällä jonakin kierona ja alistavana asennesekoituksena) haitallista vaikutusta...

Kyllä, kulttuurin historialliset ja hegemonialliset vaikutukset ylisukupolvisesti hyvinkin kaukaa saakka ovat merkittävä yhteiskunnallisen sisällön ja rakentumisen ominaisuus!...

Näet olenhan jo aikaisemminkin spekuloinut sellaisella muutenkin, että suomalaiseen ajatteluun on tuossa historiallisessa prosessissa iskostettu yleensäkin sellainen asennevyyhti, joka ylläpitää jäykän byrokraattisia ja toiminnoissa kaavamaisen kahlitsevia ja yksipuolisia suhtautumistapoja. Ne kattavat kokemistapaamme kaventavasti ja epäluovasti, ja se ilmenee toki puisto- ja puutarhakulttuurissakin - Eikä EU:n ja muutenkin yleisen länsirappion roolia sellaisen haitan jatkamisessa tule väheksyä!

Tuollainen hegemoniallinen ja kollektiivinen historiavaikutus on oma aihepiirinsä, josta voisi jatkaa toisilla kerroilla... Tässä ko. aiheen katsannossa on kuitenkin havaittava, kuinka tiettyä perustavaa laatua olevaa ajattelun vikaa tässä suomalaisessa viheraluekulttuurissakin silti on ilmeisen historiallisestikin, ja tämä niittohoitoilmiö on sen yksi tulos edelleen. 

> Tunnisteen "niityt" parissa on aikaisempaakin kritiikkiäni sellaista kohtaan, mutta myös paljon muuta valokuvallistakin niittykasvikauneuden esittelyä yms. kasveihin ja ympäristöön liittyvää.

Tässä ensimmäisessä niittohoidon tämän vuotisen kritiikkisarjan osassa otan esimerkiksi Espoon Leppävaaran ja Karakallion välillä havaitsemani ko. haitan, ja analysoin sitä nyt alustavasti tekstimuodossa - Palaan ottamieni valokuvien avulla asiaan aikaisintaan syyskesällä havainnollisemmassa katsannossa, kunhan olen saanut kerättyä valokuva-aineistoa ko. alueiden prosesseista riittävästi loppukesänkin osalta.

Tämä valokuva-aineistoni kertyminen tätä kritisointia varten tapahtuu bonuksen omaisesti viime vuonna aloittamassani ns. timelapse-valokuvaamisessa, jonka on ollut tarkoitus esittää tietyillä Espoon ja Hämeenlinnan kohteilla tuoreella ja visuaalisella tavalla luonto- ja vuodenaikaseurantaa koko vuodenkierrossa > Nyt tämä projekti osaltaan paljastaa myös näitä ympäristöhoidon puutteita ja virheitä hyvin havainnollisesti - palaan muutenkin joskus myöhemmin tähän valokuvausprojektiini sinänsäkin...

Seuraavaksi ko. kritiikkini sisällöstä otan tässä esille Espoon kaupungille laittamani moitteen heidän palautepalvelussa koskien havaitsemaani ylihoitohaittaa ko. väylänvarsiniitossa. Lainaan sen seuraavaksi kokonaan, josta voitte katsoa oman käsitykseni aiheesta. Sen perään referoin vapaamuotoisesti heiltä tänään lähetetyn vastauksensa muutamia pointteja, ja jatkokommentoin niitä tässä tuoreeltaan.


Palautteeni ympäristönhoitovirheestä Espoon kaupungille (Tässä palautteeni näkyy tiedostopuumuodossa) >>

"Havaitsin torstaina 21.7.2016 Leppävaaran urheilupuiston länsipuolisella pelto- ja metsäalueella, kuinka maaseutumaisten kevyen liikenteen väylien varsilla oli tehty viime viikolla (viikko 29) mielestäni aivan liian ronskia ja yliampuvaa niittoa, joka selkeästi pilaa tällaiseen maaseutumaiseen ympäristöön kuuluvan ruohovartisen kasvillisuuden tarjoaman estetiikan.

Viime vuoden kesällä havaitsin helläkätisempää niittoa samalla alueella, mutta nyt jostain syystä tapahtui tämä ruma överiniitto. Siksi kuluvalle kesälle maaseutumaisen kasvillisuuden estetiikka on pilalla pitkän ajan kohteeseen epäsopivan "nurmikon tavoittelun" takia - Paikoin niiton lopputulos lähestyykin ennemmin ilkivaltaa kuin on ympäristön hoitoa.

Maaseutumaisissa ympäristöissähän on nimenomaan hyvin tärkeä osa viihtyisyyttä ja paikan henkeä juuri se, että ruohovartisiakin kasveja on väylien varsilla eri vaiheissaan ja rehevyydessään mahdollisimman paljon ulottuvilla koko kasvukauden, ja näkymäalueavaamista liikkumista helpottamaan olisi siksi pidettävä niin minimissään kuin suinkin.

Siksi tällaisessa kohteessa ei pidä soveltaa urbaanien alueiden "puhtaaksi nuolevia" puistohoitoasenteita vain sen takia, että jotkin näkymäaluedirektiivit täyttyvät - Tällä tavoin liiallisena se on jopa aluetta käyttävien ihmisten aliarvioimista ja pitämistä kömpelöinä idiootteina viihtyisyyden menettämisen kustannuksella.

Huomasin myös, että samalla niiton yhteyteen oli päätetty soveltaa murskaimilla reunavesakkojen niittoa, joka lisäsi rumaa ja epäsiistiä niittojälkeä entisestään, ja olikin ilmeisesti laajemman / ronskimman niiton yksi tekosyy - Vesakon niiton olisi voinut tehdä kasvukauden ulkopuolella ja silloin huolellisemmin pistekohtaisesti, jolloin ruohovartisen kasvillisuuden estetiikkaa olisi voitu säilyttää näin keskellä kasvukautta paljon enemmän.

Rajasin oheiselle kartalle alueen, jossa tätä niittoöveriä havaitsin, vaikka sama ylihoitamisen haitta näyttäisi olevan laajempikin ongelma Espoossa - Tämä Leppävaaran ja Karakallion välinen alue on kuitenkin itseni erittäin hyvin tuntema, koska liikun siellä paljon ja teen alueella luontoseurantaa tekemällä timelapse-tyyppistä valokuvaamista.

Aiheen pariin minulla on asiantuntemusta mm. puutarhurina ja maisema-arkkitehtuurin diplomityövaiheessa olevana opiskelijana.".


Espoon kaupungin vastauksen pointteja ja ko. toimenpiteensä puolustusnäkökulmia referoituna olivat >>

-- Myönsivät, että murskaimilla tehty niitto on "varsin rouheaa".

-- Jättibalsamia ja jättitatarta on torjuttava, ja siksi oli tarpeen levennetty niitto.

-- On niitettävä kesäkaudella, etteivät heinät ja muu kasvillisuus taivu väylille esteeksi.

-- Polusto on alkanut kasvamaan umpeen myös puuvartisen kasvillisuuden osalta, eli vesakoitumaan > on niitettävä levennetysti.

-- Urheilupuiston ja peltojen osalta hoito kuuluu yhtäältä liikuntaviraston ja toisaalta peltoa viljelevän piiriin, jossa hoito tapahtuu "heidän" taholta heidän kriteereillä, ja myös EU:n vaatimusten mukaisesti.


Omia jatkokommenttejani tuohon referoituun vastaukseen kohta kohdalta >>

1. Tuon jättibalsamin ja jättitattaren torjunnan kattaminen koskemaan yksiulotteisesti koko levennettyä niittohoitoa koko alueelle on juuri tyypillinen esimerkki suomalaiseen puisto- ja puutarhakulttuuriin iskostetusta em. putkiaivoajattelusta, jossa ko. hoitotoimenpide kyllä saadaan suoraviivaisen helpoksi, mutta se aiheuttaa ympäristöestetiikkaan ankeuttavaa kuutioitumista ja ylimitoitettua "hoito"jälkeä. 

> Ennen niittoa tilanne oli se, että jättibalsamia ja -tatarta oli väylien varsilla vain pistemäisesti ja alueittain (ko. tatarta jopa vain yhdellä paikalla moitteessa osoittamallani alueella), jolloin niiden torjuntakin olisi pitänyt tehdä pistemäisesti-alueittain luovan valikoimisen asenteena. Tattaren torjunta vaikuttaa jopa tarpeettomaltakin sen kasvupaikalla.

2. Kesäkaudella on toki hyvä niittää väylien varsia juuri tuosta syystä, ettei kasvillisuus taivu väylille esteeksi - Nyt tässä havaitsin kuitenkin niiton ulottuneen väyliltä monin paikoin jopa 2 - 5 metrin päähän väyläreunoista, joka on selkeää liioittelua, kun mikään ruohovartinenkaan kasvillisuus ei todellakaan taivu tuollaisen niiton uloimmasta päästä tai edes keskiosista saakka väylälle; ennen niittoa ei edes ollut juuri missään kohtaa moista taipumista havaittavissakaan haitaksi saakka eikä monessa kohtaa vähään aikaan tulossakaan. 

> Tässä on siis yksi esimerkki tavallaan hätävarjelun liioittelusta, joka ennemmin pilaa maisemaa kuin hoitaa sitä; vähintään puolet hillitympi niitto olisi aivan hyvin riittänyt tässä katsannossa, ja paikoin niitto ei olisi ollut tarpeenkaan. 

3. Ne puuvartisen kasvillisuuden vesakot, joita paikoin näkyi ko. väylien varsilla kasvaneena, eivät olleet nekään vielä suuri uhka esteeksi. Ko. vesakkokasvustot olivat ennen niittoa myös enemmänkin pistemäisiä ja harvakseltaan esiintyviä. 

> Siksi nekin olisi voitu torjua pistemäisesti valikoiden, ja tässä tapauksessa kesäkauden ulkopuolella eikä perustaa vesakon torjunnan varjolla ko. niittolevennystä em. tapaan ankean kuutioittavaan ja ylimitoitettuun tapaan kaikkialle väylien reunoille - Monin paikoin ei edes ollut mitään vesakkoa torjuttavaksi ko. levennetyn niiton alueella, joten vesakontorjunnan liittäminen niiton osaksi oli kohteessa siksikin turhaa tässä vaiheessa vuotta.

> Lisäksi näiden kahden erilaisen hoitotavoitteen (yhtäältä ruohovartisen kasvillisuuden niitto ja toisaalta puuvartisen kasvillisuuden vesakonraivaus) samanaikaisuudesta on sanottava, etteivät ne sovi yhdessä tehtäviksi, koska niiden yhteistulos ei siis ole sama asia kuin kaksinkertainen maiseman parannus yhdellä kertaa - Tuloksena on pikemminkin siis paradoksaalisesti maiseman huononnus.

4. EU:n rooli luonnonhoidonkin kriteeriyttämisessä on tunnetusti merkittävä tapa ajatua ajattelemaan haitallisen putkiaivoisesti. EU-direktiivit toki kattavat kaikenlaisia yhteiskunnan toimintoja ja muovaavat siinä monia asioita haitalliseen normimuotoon sekä siksi vääristävät myös luonnonhoidon toimenpiteitä, jossa terve maalaisjärki ja luova prosessointi katoaa ja aiheuttaa em. tapaan ylimitoitettua ja ylikaavamaista hoitojälkeä. 

> Tässäkin on siis selvä todiste niin monen muun aiheen lisäksi siitä, kuinka EU:n rooli toteutuu haitallisena totalitarismina! 

Samalla tässä kohteessa on paradoksaalisesti havaittavissa myös se, kuinka näiden jopa kolmen erilaisen toimijan (kaupunki, liikunta, viljelijä) kesken hoitoon jaettu ympäristö kärsii helposti hoitotoimenpiteiden myötä epäharmonisesta hoitotuloksesta, kun hoitokriteerejä tulkitaan kolmella eri tavalla, ja siitä voi helposti tulla tällaisten hoitovirheiden katsannossa kolmea erilaista epäesteettisyyttä ko. alueelle.

Toki on mahdollista, että erilaiset hoitotoimet myös rikastuttavat ympäristöä sopivasti syntetisoituna keskenään, mutta kuvatunlainen ylimitoittavuus ja suoraviivaistava yksipuolisuus ympäristön hoidossa eivät kuitenkaan ole yleensä ja automaattisesti sopivia kaikkialla tehtäviksi, kuten etenkään tällaisella ko. alueella.

-- Kaikki nuo neljä jatkoväitekokonaisuutta pystyn todistamaan paikkansa pitäviksi tuon tekemäni timelapse-valokuvaamiseni puitteissa aivan hyvin, ja palaan siis asiaan myöhemmin kuvien kera...


Sitten mainitsen vielä sen, että vastaavaa väylien vierien yms. paikkojen niittohoitokritiikkiä on tarve tehdä ilmeisesti myös Hämeenlinnan osalta, ja siinä tuollainen Espoota vastaava timelapse-projektini osa on myös edennyt viime vuodesta alkaen mm. tällaista kritiikkiäni hyödyttäen. Palaan tähänkin asiaan myöhemmin omassa kritiikkiosassaan...


-- Aivan lopuksi otan esille jotain positiivista viheraluekulttuuristamme, ettei tästä kirjoituksesta tule aivan kokonaan ankean negatiivinen > On nimittäin Suomessakin paikkoja, joihin ei ulotu tuollainen viheraluekulttuurin yksipuolisen junttimainen kehittymättömyys. 

Kyseessä on Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen luoma puisto- ja viheraluekulttuuri kaupunkinsa piiriin. Se jopa lähestyy paikoin parhaimpia kansainvälisiä puistokulttuurin asenteita, joka on Suomessa kuitenkin tuiki harvinaista. 

Itse en ole valitettavasti vielä käynyt paikan päällä katsomassa Kotkan puistoja ja viheralueita, mutta varsin lupaava asenne tämä kuitenkin on ollut parina-kolmena viime vuosikymmenenä esim. tämän alle linkatun jutun kuvaamaan tapaan.

>> Kaupungin vihatuin mies taikoi rumista satamista satumaan – sai aikaan kansanvaelluksen.

Sunday, July 17, 2016

Populaarimusiikin nykytila sosiaalisen manipulaation alustana länsieliitin maailmanhallinnon ja uusyhtenäiskulttuurin rakentamisessa - Havaintoaineistona Drake:n "One Dance" -kappaleen ennätyssuosio striimauskikkailuineen

Juhannuksen jälkeen yhteiskunnallispoliittisessa länsimaiden prosessissa on tapahtunut yhä kiihtyvää kaaostumista ja pahentunutta rappioluisua monella tavalla ja monessa tapahtumassa länsieliitin pakkomielteiden, väestöjen alistamisen ja yleisen ajattelun hajoamisen myötä - Olen kartoittanut ja koostanut talteen näitä tilanteita herkeämättä Facebookin puolella, mutta nyt alan koostamaan niiden pohjalta kirjoituksia ja pohdintoja tänne blogin puolelle!

Aloitan ensin ns. helpoimmasta tai näennäisesti "vaarattomasta" päästä, eli länsimaiden musiikkiteollisuuden ja populaarikulttuurin sisällön viime aikaisista ilmiöistä, jotka osaltaan kuvaavat länsimaiden nykytilaa hyvinkin pikantisti ja havainnollisellakin tavalla suoraan.

Tämän vuoden keväästä saakka länsimaiden populaarimusiikin piirissä kaikkein huikein ilmiö on nyt ollut se, kuinka kanadalaisen räppäri Draken biisi "One Dance" on ollut johtavien populaarimusiikkimaiden listaykkösenä ennätyksellisesti viikkokausia, ja nimen omaan ns. striimauksen ansiosta, ...tai takia.

Ko. kohuttu biisi >> One Dance - Drake Ft Kyla & Wizkid (Official Video).

Yhdysvalloissa "One Dance" -kappaleella 10 peräkkäistä listaykkösviikkoa on jo melkein tulossa, mutta huikein hittilistasuosio ko. kappaleella on ollut Britannian singlelistalla, missä se on ollut listaykkönen putkeen jo 14 viikkoa; se on siellä jo tasoissa kaikkien aikojen toiseksi pisimmän listaykkösen kanssa, joka oli vuonna 1994 Wet Wet Wet -yhtyeen kappaleella "Love Is All Around". 

Drake-ilmiön puitteissa kaikkien aikojen pisin listaykkösputki Britanniassa on sekin pian vaarassa, mikä on toistaiseksi vielä vuodelta 1991 Bryan Adamsin kappaleella "Everything I Do (I Do It For You)" 16 listaykkösviikollaan. 

Mainittakoon vielä, että 90-luvulla 10 viikkoa listaykkösenä Britanniassa saavutti Whitney Houston kappaleella "I Will Always Love You" vuodenvaihteessa 1992-93. Lisäksi vähän alle 10 viikon listaykkösputkia Britanniassa oli 90-luvulla seuraavilla kappaleilla > Celine Dion: "My Heart Will Go On" alkuvuonna 1998 ja Meatloaf: "I'd Do Anything For Love (But I Won't Do That)" vuonna 1993. 

Kaikilla näillä Wet Wet Wet:n biisiä lukuun ottamatta oli myös Yhdysvalloissa vastaavanlaiset listaykkösputket.

Lisäksi kaikille näille 90-luvun listaennätyskappaleille on hämmästyttävän tasaisesti yhteistä se, että ne ovat ns. voimaballadeja, joissa aiheena on täydellisesti antautuva ja ylimaallisen voimakas rakkauden ja kiintymyksen kokemus - Tämä on merkittävä huomio ja verranto nykyhetkeen tässä analyysissä, kuten alla tulee ilmi... 

Seuraavaksi alle listaan linkkeinä aiheeseen kuuluvia sisältöjä, ennen kuin alempana jatkan aiheen ruotimista:

Ensin tässä kirjoitukseni päälähteeksi ja -alustukseksi mielenkiintoinen ja ovelasti kriittinen The Guardianin juttu tästä viime aikojen uskomattomasta populaarimusiikin ilmiöstä eli Draken "One Dance" -kappaleen parhaillaan etenevästä listaennätystehtailusta >> The One Dance phenomenon: why Drake could be No 1 for eternity.

Sitten ajankohtaista hittilistatietoa Britanniasta:

>> Official Singles Chart Top 100 | Official Charts Company

>> One Dance logs 14th week at Number 1, edges closer to chart record

>> Official Albums Chart Top 100 | Official Charts Company.


Striimaus on otettu nykyään myös Britannian singlelistan koostamisen yhdeksi komponentiksi, vaikka aikaisemmin ko. lista on ollut pelkästään levymyynnin tietoihin perustuva. Yhdysvalloissa puolestaan sikäläinen Billboardin Hot 100 -lista on levymyynnin lisäksi pitänyt biisien suosion koostamiskomponenttina aina myös radiosoittotietoja, ja nykyään sielläkin siis myös striimausta - Ja nykyäänhän "levymyynti" on joka tapauksessa tarkoittanut yhä enemmän digitaalista kopiomyyntiä netissä.

On kuitenkin ollut parin viime vuoden aikana havaittavissa, että nimenomaan striimauksella eli suoratoistolla netissä on mahdollisuudet luoda biisien suosiota ylös buustaavia keinotekoisen manipuloinnin olosuhteita, koska striimaus mahdollistaa toistokerroilla kikkailua >> Lainaus tuosta em. The Guardianin jutusta: "How has the Canadian artist installed himself so firmly at the top? Sales of downloads count for more than streams, but the market is eroding – and buying a series of intangible files for your hard drive rather than subscribing to millions of intangible files online will soon be seen as a bonkers blip in the music industry. Instead, it’s instructive to look at Spotify’s chart for a glimpse at the future – it tends to be centred on a relatively small number of tracks that hang around for weeks on end. The inclusion of One Dance on 1.3m Spotify playlists, which listeners return to again and again, gives it an energy source that powers it up the charts and keeps it there.".

Britannian singlelistalla ko. Draken kappale on siis ollut nyt ykkösenä jo 14 viikkoa eikä loppua ehkä näy, vaikka sen "levymyynti" on ollut paljon vaatimattomampaa jo useita viikkoja (pelkkä kopiomyynti olisi oikeuttanut ko. biisin jo pitkään listaykköstä paljon alhaisempiin listasijoituksiin) - Tämä on alkanut aiheuttamaan paljon kritiikkiä hittilistakytköksellistä striimausta kohtaan etenkin juuri Britanniassa. 

Tämän tilanteen väitetään jo vakavasti vääristävän artistien ja biisien suosion jakautumista ja uhkaavan monien artistien näkyvyysmahdollisuuksia entistä pahemmin, sekä toisaalta valjastavan suurimman suosion vain muutamille artisteille erittäin yksipuolisesti. Ja juuri striimauksen avulla tämänlainen keinotekoinen buustaaminen hittilistoille voi olla joidenkin artistien taustalla jopa tietoisena manipulointina levy-yhtiöiden piiristä suoraankin tai vähintään kiertoteitse markkinointiin ja kulutukseen vaikuttavien kikkailujen kautta!....

Viime vuoden lopussahan ensimmäisenä merkittävänä oireena tällaisesta oli Justin Bieberin ennen näkemätön listaylivoima jopa kolmen biisin voimalla, jolloin mm. Britannian singlelistalla hänellä oli kaikki 3 kärkisijaa yhtäaikaa hallussa viikkojen ajan.

Itse olen havainnut lisäksi etenkin tämän vuoden aikana sen, kuinka esim. juuri aikaisemmin vauhdikkaana, monenkirjavana ja nopeasti kappaleiltaan vaihtuvana tunnetun Brittien singlelistan luonne on muuttunut mitä ilmeisimmin striimauksen takia nyt hyvin jähmeäksi, yksiulotteiseksi ja hitaaksi, eli siis hyvin tylsäksi ja kaavamaiseksi. 

Samalla musiikillinen sisältö hittilistoilla on muuttunut hyvin yksipuoliseksi, kun nimenomaan singlelistoilla lähes kaikki musiikki on nykyään vain genreissä EDM, R'n'B ja Hip Hop sekä niiden hyvin teollisen kaavamaisina ja keskinkertaisina pop-sekoituksina. Jopa Suomessakin tämä havaitaan selkeästi parhaillaan mm. JVG:n ja vastaavien artistien hittilistaylivoimana.

Samalla Draken biisin lisäksi monet muutkin kappaleet ovat alkaneet pysymään viikkokausia listoilla jopa suunnilleen samoilla sijoilla ja uusia biisejä tulee listoille ennätyksellisen vähän kerrallaan ja lähinnä hitaasti ylös kiipimällä - Aikaisemmin tämä jähmeys oli jossain määrin tyypillistä jo vuosikymmenten ajan Billboardin Hot 100 -listalla, mutta nykyään mitä ilmeisimmin striimauksen ja hittimusiikin yksipuolistuneen sisällön myötä aikaisempaa paljon pahemmin myös juuri Britannian singlelistalla. 

-- Britannian hittilistaa pidettiin aikaisemmin usein maailman mielenkiintoisimpana ja vaikutusvaltaisimpana musiikilliselta sisällöltään, mutta nyt nämä tässä ruoditut viat uhkaavat tuhota senkin maineen täydellisesti, ja tehdä siitäkin jopa tragikoomisen naurettavasti rappioilmiöiden tyyssijan - Varsinkin siis jos nähdään juuri "One Dance" -kappaleelle jatkossa vaikkapa 35 listaykkösviikkoa....

Onko siis syy tällaisessa popmusiikin ennen näkemättömässä jähmettymisessä ja kuutioitumisessa sittenkään vain uusissa hittilistojen koostamistavoissa uusien digitaalisten musiikinkuluttamistapojen tuottamana...?

Nimittäin tuossa em. The Guardianin linkatussa jutussa perustellaan tätä Drake-ilmiötä myös sillä, kuinka Drake on esimerkki musiikinkuluttamisessa tapahtuneen individualisoitumisen paradoksaalisesta lopputuloksesta > Kaikki haluavat olla samalla tavalla "individuaaleja"; eli siinä muutamat kappaleet saavat jakamattoman huomion ylivoimaisesti ylitse muiden, jota striimaus entisestään korostaa hyvin kaavamaisesti kollektiivisen suosion sekä generaattorina että indikaattorina. Samalla monien muidenkin kappaleiden suosion kehitys jämähtää hitaaseen liikkeeseen, koska striimaus edesauttaa ko. kollektiivisen käyttäytymisen kautta ohjattua konformismia ja totunnaista pysähtyneisyyttä.

Ben Beaumont-Thomas antaakin tuossa The Guardianin jutun analyysissään tämän takia Draken ja vastaavien ylihypetettyjen biisien tykkääjille uuden joukkotermin "mono-tribe".

Tämä onkin osuvaa kuvaamaan länsirappion nykyvaihetta, jossa Seppo Oikkosen kuvaama yli-individuaali sokeus yhtäältä poistaa ihmisten ymmärryksen ryhmäilmiöille, mutta ne ryhmäilmiöt silti vaikuttavat yksilöihin ja voivat tilanteessa ottaa valtaansa jopa aikaisempaa voimakkaammin ja vangitsevammin, kuten "miedoimmillaan" tykkäämään hyvin yksipuolisesti, kaavamaisesti ja pinnallisesti kaikesta sellaisesta populaarimusiikista, mistä "kaikki muutkin" tykkäävät > tiettyjen biisien suosion ylikorostuminen ja monen muun jämähtäminen pysyvään suosioon hittilistoilla.

Individuaalisuus onkin kääntynyt sosiaalisessa konstruktiossa päälaelleen, koska ihminen on pohjimmiltaan erittäin sosiaalinen ja yhteisöllinen olento, mutta yli ja kieroon kasvanut individuaalisuus on musiikkiteollisuuden kollektiivisten manipulaatioiden käyttötavaraa entistä voimakkaammin ja hallittavammin, kun ihmisen sosiaalisuudesta kumpuavat ryhmäilmiöt on tunnistettu länsieliitin taloususkonnollisten intressien käyttövoimaksi entistä tehokkaammin ja katalammin myös osana populaarikulttuurin tuottamista > "mono-tribe" -ilmiö. 

Aikaisemminhan oli puhuttu popmusiikin pirstoutumisesta moniin eri genreihin etenkin 1980-luvulta alkaen mm. juuri individualisoitumisen ansiosta, mutta itse asiassa tämä "Drake-ilmiö" individualisoitumisen yli- ja kieroon kasvamisessa alkaa nykyään tuottamaan valtavirtaan paradoksaalisesti uudenlaista yhdenmukaistavaa konformismia, jossa samalla tavalla hedonistinen ja musiikista nauttimisen yhdenmukaistavat muodot alkavat kattaa väestöjä samalla tavalla uusyhtenäiskulttuurina > Länsieliitin "globalisaatio" eli maailmanhallitustavoite on juuri uudenlaista ylikansallista pakottamista yhtenäiskulttuuriin > Eliitin keskushallintopakkomielteet pakottavat yhdenmukaistavaan diktatuuriin, joka on ko. maailmanvaltiashirmuille globaalin kontrollin edellytys.

Siksi tästä uuden vuosisadan neo-populaarimusiikista on tulossa lännen "uuden uljaan ja orwellilaisen" maailman tavallaan virallista ja ainoaa tunnustettavaa musiikkiviihdettä > uusyhtenäiskulttuurin hegemoniallinen nautintomuoto, jossa samoilla kaavoilla teollisesti ja näyttävästi tuotettu hahmoton, luonteeton, paikallistumaton, keskinkertainen, passivoiva ja hedonistisen harhauttava ja turruttava musiikki- ja artistituotanto valloittaa tietoisuutta yhä totaalisemmin ja suunnitelmallisemmin - Vain kokonaan valtavirran ulkopuolella piilossa ja suojassa tapahtuu enää musiikin kehittymistä...

Jotkut jo uumoilevatkin puolitosissaan, että tänä vuonna ei enää tule uusia listaykkösiä, vaan Drake on koko loppuvuoden NWO:n virallinen ja tunnustuksellinen listaykkönen virallisessa viihteessä... Tai sitten uudet listaykköset ovat vuoroillaan useita viikkoja ykkösenä kaavamaisen säännöllisesti, kuten ehkä Britanniassa esim. parhaillaan seuraavana tyrkyllä oleva The Chainsmokers feat. Daya:n "Don't let Me Down" -kappale (video).

Kuten tuonkin kappaleen musiikkivideosta havaitaan, niin siinäkin seuraisi "suurimpaan" suosioon toinen toistaan yhtä teollinen ja kaavamainen "uuden uljaan" ja orwellilaisen yhtenäiskulttuurin virallisen viihteen uusi keskinkertainen tuote ja vaarallinen mielenhallintatavara.

Populaarimusiikki on muodostumassa melkolailla samanlaiseksi irrationaaliseksi mielen- ja vallanhallintadystopiaksi kuin mitä rahatalouskikkailulla on rooli lännen taloususkonnossa > Netti ja IT-arkkitehtuuri osaltaan mahdollistavat reaalitodellisuudesta autonomisiksi totalitarismeiksi erkaantuvia sosiaalisen kontrollin mekanismeja niiden käsissä, jotka haluavat narsistisinta mahdollista maailmanvaltaa esim. juuri rahatalous ja populaarikulttuuri manipulointityökaluinaan.

Tuo samainen The Guardianin juttu paljastaakin myös sen, kuinka suunnitelmallista tämä neo-popmusiikin tuotteistaminen yhtäältä väestönhallintatavoitteissa ja toisaalta taloususkonnollisissa rahatalouspakkomielteissä voi olla >> Lainaus: "...it’s catchy, and sits at the heart of a listening-activity Venn diagram: it works for jogging, for driving, and at any point on a night out, from pre-drinking to straight-up smashed.".

Tämän neo-popmusiikin tekeminen on siis jopa jo elämän tilanteita kaikella tavalla ohjaava ja hyväksi käyttävä manipulointiprosessi > Niinpä esim. juuri "One Dance" -biisi on tarkkaan suunniteltu sopimaan väestön tarpeiden tavarallistettuihin muotoihin ja sosiaalisesti manipuloidun ajattelun yhteyteen virallisen viihteen tunnustuksellisena merkkinä.

Näin hurja kuvailu siksi, koska länsirappion eteneminen yleiseen totalitarismiin ilmenee juuri myös tällaisena "mono tribe"- ja formaattikaavamaisuutena > Yhteiskunnallispoliittinen prosessi yhtäältä painostavaan kaaostumiseen ja toisaalta sen korjausliikkeenä (ongelma>reaktio>ratkaisu) olevaan totalitarismiin kuvastuu myös musiikissa, kuten tämän "One Dance" -kappaleen ylivoimaisena suosion muotona > Linkatun The Guadianin jutun kuvaus sen paljastaa myös vertailuna 20 vuotta sitten vallinneeseen eli jo menneeseen reaalitodellisuuden yhteishyvään:

Lainaus: "The record-breaking power ballad No 1s of the 90s were their own kind of luxury; a boom-times indulgence of undistracted love. The world of One Dance – tense, interconnected, hedonistic – reflects a more fraught moment in time.".

Tässä havaitaan, kuinka nuo 90-luvun voimaballadit tavallaan olivat kyllä todellisuuspakoa ja hedonististakin nautintoa, mutta aivan toisenlaisessa ympäristössä kuin mitä nykyaikamme on > Silloin tuollainen viihde todellisuuspakona saattoi vielä olla ns. turvallista terapiaa ja irtiottoa pahan maailman oireilta ja sisällöiltä huolimatta siitä, kuinka populaarimusiikissa on toki aina ollut vaikuttamismahdollisuus myös katalaankin manipulointiin.

Nykyään sen sijaan länsimaailman oirehtiminen ja ohjautuminen länsieliitin pakkomielteiden puristuksessa on jo niin katalan ja pahan puristavaa rappioluisun edettyä, että neo-populaarimusiikin yhtäältä vaarallisen manipuloitu tavarallistuminen ja toisaalta sen keskinkertainen turruttavuus ja sokaisevuus eivät enää ole niinkään turvallisen terapoivaa eskapismia, vaan korostuneesti haitallista mielenkontrollia ja katalan agendallista vaikuttamista.

Huomattavaa on myös se, kuinka popkappaleissa rakkaus ja kiintymys on aiheena jo "kulunut", ja tilalla on lähinnä vain hetkellistä nautintoa ja narsistisia tarpeita kuvaavia aiheita! > Enää ei voi näissä olosuhteissa tulla ollenkaan 90-luvun kaltaisia rakkaudesta kertovia voimaballadeja.

Sanailuni tätä aihetta auki pohtiessani voi tuntua teistä uskomattomalta, mutta tämä kaikki kuvaa joka tapauksessa populaarimusiikin ennen näkemättömiä muutoksia, jotka parhaillaan ovat voimistumassa huippuunsa osana länsimaiden dekadenssia vajoamista taloususkonnon, valtamediaunien ja sosiaalisen ohjelmoinnin määräämään totaaliseen yhtenäiskulttuuri-illuusioon ja viihteen suunnitelmalliseen harhautukseen muokatakseen ihmiset epäpoliittisiksi hedonisteiksi ja tavaroiksi eliitin maailmantotalitarismin ja keskushallinnon intressejä varten. 

Kaikki tosi-tv- ja kykykilpailuformaatit ja tv-formaatit yleensäkin (Idols-, X-Factor- ja The Voice-kisat jne.) ovat jo pohjustaneet tätä tavallaan viimeiset jopa n. 15 vuotta erittäin järjestelmällisenä "puhtaaksiviljelynä", jossa osanottajat monin osin ja puolin ovat olleet "vain" NWO-agendaa hyväuskoisina hölmöinä toteuttaneita pelinappuloita.

Mutta vielä on jotain kirjavuutta ja monimuotoisuutta jäljellä musiikin myyntilistoillakin > nimittäin enää vain albumilistoilla nähdään vielä kärkikahinoissakin välillä poikkeuksia em. sääntöön tai ns. irtiottoja ko. hegemoniasta, eli mm. sellaistakin entisaikojen vanhaa musiikkityyliä kuin rock, mistä Britannian tuoreimman albumilistan ykkösenä oleva Biffy Clyro -yhtyeen uusi albumi "Ellipsis" on esimerkki edes poikkeuksen verran. 

Tämä johtuu mm. siitä, kun albumilistat eivät ole "vielä" niin helposti ohjailtavissa ja manipuloitavissa mm. striimauskikoilla ja musiikkiteollisen markkinoinnin tuotteistamis-aivopesutaktiikoilla, kuten yhden biisin yksikköjä suosituimmuusjärjestykseen koostavilla singlelistoilla tapahtuu jo hyvin voimakkaasti - Luonnollisesti yhteen kappaleeseen voidaan kohdistaa totaalisemmin mielikuva- ja ajatteluhallintaa sekä markkinointikikkailua kuin monta kappaletta sisältävien albumien monimuotoisuuteen.

Internet kokonaisuudessaan on silti jatkossakin musiikin aarreaittana ennen näkemättömän suuri ja monimuotoinen, josta voi löytää tuon pintajulkisuuden ulkopuolista materiaalia äärettömästikin, missä ilmenee uusia ja mielenkiintoisia sekä em. valtavirtamanipuloinnin kahleista vapaita kehitys- ja taidepotentiaaleja varsin paljon > Esim. Janne Nummelan tekemä musiikki on tästä yksi hyvä esimerkki.  

Ja yhteiskunnan varjoissa elää monimuotoistuva aktivismi ja lisääntyvä valveutuminen, josta voi sukeutua onnistuessaan ennen näkemätöntä neorenessanssia tulevaisuuteen > Maapallon ihmiskunta on joka tapauksessa muutoksen kourissa, missä myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen rakenne etsii ja luo kaikenlaisten kriisien ja eliitin pahuuden puristuksissa uutta elämisen muotoa ja mahdollisuutta ihmisyyden parhaaseen mahdolliseen toteuttamiseen!...

Joudumme kulkemaan siinä kuitenkin todella raskaiden ja vaikeiden porttien läpi.

Sunday, July 10, 2016

Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 5

Nyt on taas aika alkaa koostamaan blogiin kirjoituksia, ja tässä heinäkuun 2016 ensimmäisessä blogipostauksessani jatkan kuluvan kesän helleseurantaa, missä otan esille viikonvaihteessa 2. - 4.7.2016 (26 / 27) sattuneen helteen pistäytymisen tutulle Etelä- ja osin Keski-Suomen seuranta-alueelle.

Tämä kauden jopa jo 5. hellejakso olikin aikaisempiin kuluvan kesän hellejaksoihin nähden mielenkiintoinen ja poikkeava, koska siihen liittyi erittäin ukkosherkkää ilmamassaa matalapainetoiminnan kera sekä monin paikoin poikkeuksellisen runsaita sateita; samalla lämpötilat vaihtelivat alueellisesti jyrkästikin - Ukkoset olivat siis monin paikoin voimakkaita tässä yhteydessä, mutta niiden painopiste sijoittui enimmäkseen Päijänteen tasan itäpuolelle; niinpä esim. oma ukkosbongailuni akselilla Helsinki-Hämeenlinna jäi pettymyksenä hyvin vaisuksi.

Helteen pistäytyminen aiheutui suursäätilallisesti siitä, kun aluksi heinäkuun kahtena ensimmäisenä päivänä korkeapainetta vahvistui Suomen kaakkoispuolelle ja Länsi-Venäjälle, missä hellettä voimistui etenkin Itä-Euroopan alueella, mutta jatkossa myös ja etenkin Venäjän alueella. Samalla matalapainetta oli Fennoskandian länsireunalla, jonka myötä la 2.7. etelätuulet toivat helteen tarkastelualueelle. 

Kuitenkin jo samana iltana kylmä rintama saapui lännestä ja seuraavaksi päiväksi (su 3.7.) se asettui noin Päijänteen tasalle ja liikkui siitä vähitellen itään, jonka länsipuolelle luoteistuulet toivat selvästi viileämpää ilmaa, mutta itäpuolella helle ankaroitui entisestään ja oli kosteana erittäin ukkosherkkää; tälloin itäosissa oli paikoin kesän siihen mennessä kuuminta ennen iltapäivän ja illan rajuja ukkosia. 

Sitten ma 4.7. helle oli muutoin paennut jo lähes kokonaan Venäjän puolelle, mutta koilliskolkassa saatiin seuranta-alueelle vielä hellettä ja ukkosia. Samalla kaakosta lähestyi voimistuvaa uutta matalapainetta Suomeen, joka jatkoi tämän päättyvän viikon aikana viileää ja epävakaista säätä etelässä, mutta aiheutti Koillismaalle ja Lappiin vielä tiistaina 5.7. kaakosta erittäin ukkosherkän helleilmamassan takaisin tulon...

Katsotaanpa alla listauksessa tarkemmin lämpötila-arvoja ja säätilanteita jaksolla 2. - 4.7.2016:

Ensin kuitenkin tiedotteita > Edelliset kuluvan kesän helleseurantaosat >> Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 1 (Poikkeuksellinen toukokuun 1. ja 2. viikon lämpöaalto), Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 2, Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 3 ja Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 4.

Poikkeuksellisesti maksimilämpötilalukemien listaamiseen käytän nyt lähteenä tätä Ilmatieteen laitoksen sääasema-arkistojen sivustoa, koska näin myöhäisessä kirjoituksen teko- ja julkaisuvaiheessa Ilmatieteen laitoksen lämpötilakuvaajista ei ole enää saatavissa tietoa 5.7.2016 edeltäneeltä ajalta - Harkitsen, josko jatkossa käyttäisin aina tätä arkistosivustoa, koska siinä on niin helposti saatavilla mm. maksimilämpötilalukemat kymmenyksen tarkkuudella > Silti edelleen jatkan omiin listauksiini lukemien pyöristämistä ylimpään kokonaislukuun. 

Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus on toki edelleen käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon tässä vielä lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.


Lauantain 2.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +27 astetta, Salo +27 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +25 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.

Edellispäivänä hellelukemat jäivät vielä täpärästi saavuttamatta, mutta ko. vuorokauden aikana Itä-Euroopan hellealueelta puhaltaneet tuulet toivat yleisesti yli +25 asteen lukemia tarkastelualueelle. Kohtalainen - ajoittain navakka etelä-lounaistuuli sekä iltapäivän aikana melko tasaisesti jakautunut vaihteleva yläpilvisyys kumpu- ja kumpukerrospilvien kera aiheutti sen, että ylimmät n. +27 asteen lämpötilat olivat myös melko tasaisesti sinne tänne sijoittuneita; ainoastaan tarkastelualueen pohjoisimmissa osissa paikoin jäätiin vielä täpärästi helteettä, koska helleilmamassa ei ollut ehtinyt levitä kunnolla sinne saakka. 

Ahvenanmaalla vaikutti jo lähestyneen kylmän rintama sade- ja ukkoskuurottelu runsaine pilvineen iltapäivällä sen verran, että siellä jäätiin sen takia helteettä; mantereella alkoi kuurottelemaan ja ukkostamaan länsiosissa vasta illalla, joten sille alueelle kylmän rintaman viilentävä vaikutus ei ehtinyt vielä iltapäivällä. 

Kotka Rankin ja Tampereen Siilinkarin helteettömyydet puolestaan ilmaisivat sen, kuinka suurilla vesistöillä oli n. +20 asteisista (merellä toki alle +20 astetta) pintavesistään huolimatta yhä viilentävää vaikutusta.

Sunnuntain 3.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +22 astetta, Salo +23 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +23 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +22 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +22 astetta, Lappeenranta; Lepola +27 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +28 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +27 astetta, Joensuu +27 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Kylmä rintama eteni yön ja aamun aikana sade- ja ukkoskuuroineen lännestä iltapäiväksi n. Päijänteen tasalle, jolloin sen itäpuolella hyvin kostea ja helteinen etelävirtaus ehti lämmittää vuorokauden ylimmiksi lämpötiloiksi paikoin kesän kuumimmat arvot, kuten esim. Ilomantsin seudulla; ym. listauksesta havaitaankin hyvin tämä lämpötilojen kahtiajako, kun länsiosissa maksimilämpötilat jäivät tasaisesti +21 ja +24 asteen välille, mutta idässä oli +28 asteen veroistakin hellettä vaihtelevassa pilvisyydessä ennen ukkosia. Viilein paikka oli Ahvenanmaa, jossa yhtäältä viileä ilmamassa ja toisaalta meren viilentävä vaikutus jättivät maksimilämpötilat jopa alle +20 asteen. 

Vuorokauden ukkoskehitys alkoi ensin etenkin Virossa, jossa laajalla alueella siitä aiheutui monenlaista haittaa. Sitten ukkosalueet alkoivat yhtäältä tulla Virosta Suomenlahden itärannikon kautta Suomen mantereelle ja toisaalta Päijänteen itäpuolella syntyi Suomen omia ukkosryppäitä monin paikoin, ja kaikilla niillä liikesuunta oli rintamapinnan itäreunaa pitkin suunnilleen etelästä pohjoiseen; vasta myöhään illalla ukkoskehitys alkoi laantumaan, mutta idemmäksi siirtyneen kylmän rintaman helteen puoleisella sivulla edelleen Pohjois-Karjalan tienoilla jatkui ukkostelu yölläkin seuraavan vuorokauden puolelle.

Ukkosten yhteydessä satoi paikoin useita kymmeniä millimetrejä eli heinäkuun lähes koko keskimääräinen sademäärä lyhyessä ajassa - Tällöin esim. Mikkelissä siitä tuli pahoja taajamatulvia. Seuraavaksi ko. vuorokauden ajalta listaan ukkosuutisia Virosta ja Suomesta >>

Virosta -- Galerii ja videod: Valgamaal ja Võrumaal on teedele langenud palju puidGalerii: Tartut tabas külluslik vihmasadu ja Pildid: vihmahood viisid ära osa Toomemäe nõlvast.

Suomesta -- Mahdollista vain Suomessa: Mies hiihti rullasuksilla tulvivassa Mikkelissä – video.

Illalla hyvin merkittävä sääilmiö tuon kylmän rintaman kylmemmällä länsireunalla - eli siis n. Päijänteen tasan länsipuolella - oli erittäin näyttävää iltaruskoa mahdollistanut pilvikehitys auringon laskiessa - Ko. rintamareunalla yhtäältä ylemmät rintamapilvet liikkuivat etelästä pohjoiseen, mutta niiden alapuolella vallitsi luoteistuuli ja siinä paikoin alempia luoteesta kaakkoon liikkuneita pilvimassoja; tämä tuuliväännetilanne teki pilvimassoista erittäin kirjavasti muodokkaita ja laskostuneita valleja ja lauttoja, ja siksi länsipuolelta päässyt laskevan auringon valo aiheutti koko taivaan mittaista ääripunaista ja äärikirjavaa ruskonäytelmää.

Maanantain 4.7.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +21 astetta, Salo +20 astetta, Pori +19 astetta, Hämeenlinna +17 astetta, Tampere; Härmälä +17 astetta, Tampere; Siilinkari +15 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +17 astetta, Vantaa +17 astetta, Hyvinkää +16 astetta, Lahti +16 astetta, Kouvola +16 astetta, Porvoo +16 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +19 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +17 astetta, Mikkeli +16 astetta, Jyväskylä +16 astetta, Savonlinna +19 astetta, Joensuu +19 astetta ja Ilomantsi +28 astetta.

Kaakosta lähestyi uusi matalapaineen osakeskus, jonka voimistuminen Suomeen tullessa johtui itäpuolisen Venäjän hyvin kostean helleilmamassan ja lännen viileämmän ilmamassan lämpötilaerosta - Ennen matalapaineen tuloa helleilmamassa oli kuitenkin kadonnut jo lähes pois koko Suomen alueelta, mutta itärajalle eli mm. Ilomantsin seudulle sitä vielä ulottui jopa n. +28 asteen maksimilämpötilat mahdollistaneena siivuna - sillä seudulla myös ukkoskuurottelu jatkui edelleen päivän mittaan.

Muulla alueella olikin sitten jyrkästi viileämpää, jota alkoi korostamaan entisestään tuon kaakosta lähestyneen voimistuneen matalapaineen vaikutus > matalapaineen tulokulma ja reitti oli nimittäin sellainen, että se siirtyi illaksi Suomeen itäosiin sijoittunutta rintamasysteemiä pitkin. Niinpä matalapaineen tulo yhtäältä voimisti rintaman viileämmän puolen luoteistuulta tuoden entistä kylmempää ilmaa Norjanmereltä länsiosiin, ja toisaalta se voimisti rintamasateita siten, että yhä laajemmin pilvinen ja sateinen sää myös viilensi ilmaa osaltaan; tämä lisäsi paikoin ukkosiakin idän lämpimämmillä alueilla uudestaan.

Tämä viilenemisen muoto nähdään tuossa listauksessa etenkin Tampereen suunnasta Porvooseen ulottuvalla alueella maksimilämpötilojen jäätyä siinä vain reiluun +15 asteeseen. Lounaiskolkassa puolestaan oli +20 asteen ja vähän sen ylittäneitäkin maksimilämpötiloja, koska siellä oli sekä muuta aluetta vähäpilvisempää että heikompaa luoteistuulta.

Mainittakoon tämän vuorokauden loppuhavaintona se, että nuo voimistuneet rintamasateet ja uusiutuneet ukkosetkin taas etenkin Päijänteen tasan itäpuolella nostivat sademääriä jo monin paikoin paljonkin yli 50 mm:n näiden kahden viikonvaihteen vuorokauden osalta, joten sateet alkoivat olla poikkeuksellisen runsaita.


Toteutuneesta säästä tuon hellejakson jälkeen tähän päivään mennessä >> Seuranneena tiistaina 5.7. tuo Etelä- ja Keski-Suomeen kaakosta tullut uusi matalapaine voimistui vielä vähän ja sen myötä helleilmamassa teki laajasti paluun kaakosta Kainuuseen ja Lappiin, jolloin Kuusamossa mitattiin koko Suomen siihen mennessä kuumin hellelukema eli +28,8 astetta > Twitter meteorologit: Kesän lämpimin päivä: Kuusamo Oulanka 28.8 astetta.

Samalla tämä hellevirtaus sekä matalapaineen keskuksen eteläkautta ja itäpuolitse pohjoiseen helteen sekaan kiertymään alkanut viileämpi ilmamassa aiheuttivat kuluvan kesän tähän mennessä voimakkaimman ukkostilanteen Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta Etelä-Lapin etenkin länsiosiin ulottuneelle alueelle >> Untamo-rajuilma riehui maan pohjoisosassaUnto-Myrsky kuritti Pohjois-Karjalaa: Salamat sytyttivät taloja tuleen, tuuli kaatoi puita ja Lähes 20 000 salamaa päivän aikana – poikkeuksellinen ukkonen jyrisee Suomen yllä.

Muulla alueella eli Etelä-Suomessa jatkui matalapaineen viileän sivun runsaspilvinen ja ajoittain sateinen sää ja tässä vaiheessa myös Ilomantsista helle oli kaikonnut. Toisaalta lounaiskolkassa oli edelleen selkeämpää ja kesäisemmän lämmintä - Matalapaine jäi heikkenemään Suomen ylle viikon 27/2016 mittaan siten, että säässä ei tapahtunut paljoakaan muutosta eiliseen lauantaihin saakka; pohjoisosien-Lapin ukkostelu jatkui heikkenevänä ilmamassan vähitellen viilennyttyä siellä matalapaineen okluusiossa, ja etelässä oli enimmäkseen runsaspilvistä, ajoittain kuurosateista ja yhtenäisempääkin sadetta, mutta toisaalta selkeämmillä alueilla eteläisimmissä osissa ja lounaassa päivälämpötilat nousivat helposti yli +20 asteen.

Eilen lauantaina 9.7. Etelä-Suomessa olikin pitkästä aikaa laajemmin poutaisempaa ja normaalisti kesäisen lämmintä, mutta paikoin kehittyi polaari-ilmamassan ns. popcorn-ukkoskuuroja pienialaisesti - Tänään sunnuntaina tämänlainen iltapäivän sade- ja ukkoskuurottelu on ollut normaalilämpimässä länsi-lounaisvirtauksessa yleisempää.


Lopuksi jatkolle sääennustetta ja arviota mahdollisesti tulossa olevasta seuraavasta helleaallosta >> Lomalaisten kannalta alkava viikko 28 (11. - 17.7.) vaikuttaa ainakin jonkin verran surkealta, koska lännestä käsin Suomeen tulee matalapainetoimintaa, ja matalapainetta pysyykin sitten sitkeästi Fennoskandian yllä sadealueineen ja iltapäivisin etenkin sisämaassa muodostuvine sade- ja ukkoskuuroineen ilmamassan lämpötilojen pysyessä enimmäkseen hieman normaalia viileämpinä - Toisaalta auringon vähänkin paistaessa tähän keskikesän aikaan päivälämpötilat kyllä nousevat aina helposti yli +20 asteen.

Viikon puolivälin jälkeen näyttää yhtäältä siltä, että kaakosta pyrkisi uudestaan helleilmamassaa Suomeen, mutta siihen liittyvä etelästä nouseva matalapaine vain sulautuisi osaksi lännestä jatkuvaa matalapaineiden sarjaa, jolloin helle ohittaa Suomen Venäjälle tai vain hetkeksi pistäytyy; kuitenkin taas hyvin runsaita sateita taitaa silloin joka tapauksessa tulla... 

Toisissa sääennustemalleissa olisi tarjolla jonkinlaisen korkeapaineen muodostumista lounaasta käsin Fennoskandiaan, jolloin helteen tuloa voisi paremmin odotella, mutta siinä tapauksessa ehkä aikaisintaan aivan viikon 28 lopusta tai seuraavan viikon 29 alusta alkaen... Toisaalta vaarana on lännestä tulevien matalapaineiden sarjan jatkuminen edelleen myös viikolla 29... 

Ennustaminen onkin nyt vaikeaa ja siten sään muotoutuminen jää vain nähtäväksi ja palaan helleseurantaan vasta toteutuvan helteen varmistuttua; vielä uutta hellettä ei tavallaan voi edes ennustaakaan.