Thursday, April 30, 2020

Vappu 2020 - Koronavirustilanteesta huolimatta vapputervehdys ja Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteen havainnollistusta valokuvieni kera

Blogini onkin ollut pitkällä tauolla taas, koska niinhän siinä kävi, että koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnallinen ja poliittinen poikkeustilanne on aiheuttanut minullekin poikkeuksellisia aikoja - Itselleni ei ko. viruksesta ole aiheutunut kuitenkaan toistaiseksi mainittavaa tai isoa haittaa enkä ole ollut sairaana edelleenkään...

Olen kuitenkin keskittynyt someaktiviteetin parissa hyvin intensiivisesti Facebook-seinälläni koronavirustilanteen kaikenlaisten aspektien tutkimiseen ja analysoimiseen, joka on vienyt aikaani ja vaivaani hyvin paljon maaliskuun alkupuoliskolta saakka lähes koko ajan - näin ollen en ole viitsinyt kiinnittää mitään huomiota tänne blogiini, jolloin myös tämä viime talven säätilanteita analysoiva projektini on jäänyt tekemättä, enkä toistaiseksi tiedä löytyykö minulta innostusta edes enää ollenkaan sen tekemiseen jatkossakaan >> Syksyn 2019 ruska-analyysin ja kuluneen talven 2019-2020 sääseurantaraporttien jälkikäteinen valmiiksiteko päivittyvin linkein...

Noiden Facebook-seinäni koronavirusmateriaalien osalta olen sen sijaan miettinyt jossakin vaiheessa (ehkä alkavan toukokuun aikana) koostaa tänne blogiini analyysisarjaa, mutta palaan siihen aikanaan.....

Tämän blogipostauksen teemana on kuitenkin katkaista luonto- ja sääaiheilla bloggaustauko ja toivottaa samalla niihin aiheisiin sopivan valokuvieni kavalkadin myötä näin poikkeusoloissakin hyvää vappua! - tämänlainen luonto- ja sääkuvien sarja on ollut blogissani joinakin aikaisempinakin vuosina ko. ajankohdan luontovaiheiden sopivana tarkastelukohtana, missä mm. Etelä-Suomen kasvukauden kehitysasteet ovat tulleet hyvin ilmi, ja nyt sama jatkuu tässä.

Tällä kertaa ajankohdan kasvukauden kehitysasteen luonteeseen on ollut vieläkin hieman vaikuttamassa mennyt ennätysleuto talvi (koko marraskuun ja maaliskuun välinen jakso), mutta tämä päättyvä huhtikuu on ollut sääolosuhteiltaan pitkästä aikaa jo selvästi normaalimpi.

Lyhyesti huhtikuun säiden koosteena voidaan todeta, että kuun aikana oli kaksi muutaman päivän mittaista lämpöaaltoa, jolloin Etelä-Suomessa saavutettiin +15 asteen ylityksiä päivälämpötiloissa. Toisaalta niiden välissä yhdessä jaksossa ja viimeksi tällä viikolla oli myös kylmän ilman purkaukset yöpakkasineen ja takatalvisine lumisateineen: näin ollen kuukauden lämpötilaoloista on muodostunut melko tavanomainen kokonaisuutena eikä enää ole voinut puhua poikkeuksellisista säätilanteista.

Viimeksi takatalvista lumisadetta Etelä-Suomessa saatiin vasta eilen lumi-, räntä- ja lumiraekuuroina kylmässä koillisvirtauksessa. Tänään vappuaattona tuo kylmä koillisvirtaus on tyyntynyt korkeapaineen selänteessä, mutta päivälämpötiloissa on silti jääty selvästi alle +10 asteen melko runsaspilvisessä kumpukerrospilvien tilanteessa, ja viime yönäkin minimilämpötilat olivat asteen pari pakkasella eteläisimmässäkin Suomessa.

Jatkossa sää alkaa lämmetä selvästi uudestaan tavanomaisempiin ajankohdan lämpötiloihin ja toukokuun ensimmäiselle kokonaiselle viikolle (4. - 10.5.) on näkyvissä enimmäkseen normaalilämmintä säätä edelleen, mutta melko epävakaisena. 

Ensin huomenna Vappupäivänä lounaasta lähestyvä matalapaine alkaa syöttää itäpuoleltaan eteläkaakosta lämpimämpää ilmaa Suomeen ja länsiosiin saapuu viimeistään iltapäivällä vesisateita; vappuyönä voi olla vielä yöpakkasia, mutta iltapäivällä poutapaikoilla lämpötilat nousevat taas usean päivän tauon jälkeen yli +10 asteen Etelä-Suomessa itäpainotteisesti.

Sitten viikonloppuna matalapaine jää laajana Fennoskandian ylle siten, että Suomi näyttää jäävän sen lämpimämmälle sivulle: näin ollen Etelä-Suomeen on tulossa vaihtelevapilvistä ja kuurosateisen epävakaista säätä, mutta lämpötilat nousevat siten, että yöpakkaset ja hallat poistuvat minimilämpötilojen jäädessä jo laajasti yli +5 asteenkin. Päivälämpötiloissa puolestaan +15 asteen paikkeille on taas mahdollisuus poutahetkillä. 

Ilmamassojen lämpeneminen tietää myös sitä, että tällaisessa epävakaisessa ja kosteassa vaiheessa saattavat alkaa esiintymään vuoden ensimmäiset ukkosetkin rankimmissa kuurosateissa ainakin hajanaisina / yksittäisinä salamoina ja jyrinöinä.

Sitten tuo matalapaine siirtynee sen verran Suomen itäpuolelle, että ensi viikon alkupuolella voi olla tulossa vähän viileämmän sään vaihe lännen ja pohjoisen välisten virtausten myötä, mutta sitten taas olisi melko pian lämpimämmän sään vuoro - kuitenkin selvästi kesäisten ilmamassojen saapumista ei kannata odotella vielä silloinkaan Suomeen, koska näillä näkymin matalapaineiden asemat ja muodot näyttävät pitävän ne yhtäältä kauempana manner-Euroopassa ja toisaalta kesäinen sää valtaa alaa kauempana Venäjällä etelästä käsin...

Lapissahan on edelleen sulamatta melkein kaikki / suurin osa viime talven ennätyspaksuista lumihangista, mikä on tarkoittanut edelleen laajalla alueella jopa yli metrin paksuisia lumensyvyyksiä siellä - jatkossa myös Lapissa lämpenee sen verran, että lumien pääsulaminen alkaa vähitellen ja mukaan voi tulla myös vesisateitakin: näin ollen pahat suurtulvat voivat olla jossakin vaiheessa myöhemmin toukokuussa mahdollisia Lapissa!...

Kasvukauden etenemisen aste Etelä-Suomessa on ollut menneen ennätysleudon talven ja vielä hyvin leudon maaliskuunkin ansiosta eräillä tavoilla erikoinen, vaikka nyt vappuna ei ollakaan enää kovin paljoa edellä tämän ajankohdan tavanomaisesta kehitysasteesta - nimittäin vielä maalis-huhtikuun vaihteessa talven huippuleutous tarkoitti maaperän suhteen roudattomia / lähes roudattomia olosuhteita jo silloin, ja se edesauttoi varhaisten ruohovartisten kasvien kasvun ja kukinnan alkamista jo siitä paikkeilta vähitellen, mitä nuo huhtikuun kaksi eri lämpöaaltoa katkonaisesti kiihdyttivät aluksi hyvin varhaisestikin tavanomaiseen nähden.

Näin ollen monet ruohovartiset kasvit ovat olleet kasvussa Etelä-Suomessa jo jopa lähes koko huhtikuun ajan ja puistoissa-puutarhoissa jotkut varhaiset sipulikasvit (kuten kevättähti ja krookukset) alkoivat kukkimaan jo maaliskuun puolellakin selvästi. Luonnossa puolestaan esim. valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kukintaa on ollut jo yli kahden viikon ajan ja nyttemmin puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat monin paikoin hyvinkin vihreitä ja narsissit (Narcissus sp.) ovat kukintahuipussaan.

Puuvartisten kasvien kohdalla menneen ennätysleudon talven ja roudattomien olojen vaikutus ei ole ollut yhtä selvää kuin ruohovartisilla kasveilla - poikkeuksia siinäkin silti on ollut, mistä esimerkkeinä ovat olleet ainavihantien kasvien selviämiset poikkeuksellisen elinvoimaisina ja vaurioitumattomina talvesta tänne saakka kevääseen koko ajan; esim. alppiruusut (Rhododendron sp.) ja monet aratkin havupuut ovat olleet ajankohtaan nähden poikkeuksellisenkin terveesti ja vahvasti vihreitä talvesta saakka tähän päivään. 

Toisaalta esim. tuiviolla (Microbiota decussata) on tapana olla keväällä myös roudattomissakin oloissa aluksi varsin ruskea havuiltaan talven kuin talven jäljiltä, mikä nyt kävi näissä ennätysleudoissakin oloissa ilmi; nyttemmin tuiviokin on alkanut vihertymään selvästi havuiltaan.

Erikoisina poikkeuksina puuvartisten kasvien osalta olivat myös lepät (Alnus sp.) ja varsinkin pähkinäpensas (Corylus avellana), joiden kukinnat virittyivät ennätysleudon talven aikana jo tammikuun lopulta alkaen käyntiin, ja pähkinäpensaan osalta kukintahuippunsa asettui pitkänä ja vähitellen kehittyneenä vaiheena helmikuun alun ja maaliskuun alun väliselle jaksolle. Myös leppien kukinta tapahtui pääosin jo helmi- ja maaliskuun aikana - etenkin pähkinäpensas oli siksi tällä kertaa ns. talvikukkija Etelä-Suomessa!

Talven ennätysleutous aiheutti myös varhaisimmilla puu- ja pensaslajeilla silmujensa turpoamista ja osittaista avautumistakin vähitellen jo helmikuulta alkaen, mutta varsinaisesti ne puhkesivat kunnolla hiirenkorvalle vasta noiden kahden huhtikuun lämpöaallon ansiosta: nämä lajit ovatkin jo isolla hiirenkorvalla tällä hetkellä ja niitä ovat mm. tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa), kuusamat (Lonicera sp.), pensasangervot (Spiraea sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.) ja viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia).

Tällä hetkellä koivut (Betula sp.) ovat etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jo pieneltä osin hiirenkorvalla ja kukinnan alussa, mutta sisämaassa siinä on hieman viivettä, kun esim. verrataan em. alueita vaikkapa Hämeenlinnan seutuun - viime viikon alun (20. - 23.4.) viimeisin lämpöaalto sai ne jo lähes tähän kuvattuun vaiheeseen, mutta sen jälkeen kasvun kehitys on ollut hyvin hidasta / lähes pysähtynyt.

Koivujen noissa vaiheissa vastaavasti tähän mennessä joillakin metsävaahteroilla (Acer platanoides) on jo alkanut kukintaa jonkin verran ja eteläisimmässä Suomessa rusokirsikka (Prunus sargentii) on myös jo paikoin kukkimassa.

Jatkossa kasvien kasvu palautuu ajankohtaan nähden melko normaalisti eteneväksi heti Vapun jälkeen sään lemmetessä, ja näin ollen viimeistään toukokuun ensimmäisen kokonaisen viikon (4. - 10.5.) aikana koivut tulevat yleisesti koko Etelä-Suomessa hiirenkorvalle ja samalla myös mm. metsävaahteroiden kukinta alkaa saavuttaa vähitellen täyttä vaihettaan.

Maaseudun peltoviljelyssä puolestaan menneen talven roudattomien olojen ansiosta viljojen kylvöjä on saatu tehtyä jo poikkeuksellisen aikaisin tämän huhtikuun loppupuoliskon aikana etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja ensi viikolla kylvö- ja muut kasviviljelyolosuhteet jatkuvat hyvinä myös sopivien sateiden ansiosta koko Etelä-Suomessa.

Alla on koostettuna 10 valokuvani sarja havainnollistamaan tämän hetken kasvukauden kehitysastetta Etelä-Suomessa, ja tarkemmin sanottuna Hämeenlinnassa, koska kaikki nuo kuvat on otettu siellä tänään 30.4.2020. Pidemmittä tarinoitta alla on seuraavaksi ne kuvat pienine selostuksineen:


Kasvukauden kehitysastetta Hämeenlinnassa 30.4.2020 >>


















Rauduskoivun (Betula pendula) lähes kukkimaan alkaneita hedenorkkoja kuvattuna Hämeenlinnassa 30.4.2020 keskustan itäreunalla.


















Balkaninhevoskastajan (Aesculus hippocastanum) osittain avautuneita isoja silmuja kuvattuna Sibeliuksenpuistossa Hämeenlinnassa 30.4.2020 - taustalla on Hämeenlinnan lyseo.


















Äskettäin istutettuja orvokkeja (Viola sp.) Hämeenlinnan kirkon viereisellä muistomerkillä kuvattuna 30.4.2020 - oikeanpuoleisin taustapuu on metsävaahtera (Acer platanoides), joka on esimerkki myöhäisemmästä kukkimaan alkajasta, sillä toisaalla tässäkin kaupungissa yksittäisiä toisia metsävaahteroita on jo vähän kukkimassa.


















Hämeenlinnan torin laidalla suihkulähteen kanssa vappua koristavat runsaat mininarsissit (Narcissus "Tête-à-tête") kuvattuna 30.4.2020 - huomatkaa koronapandemiatilanteen aiheuttama ihmisten puuttuminen, kun normaalisti jo tähän aikaan vappuaatosta tämä paikka olisi lähes tungokseen saakka täynnä ihmisiä tällä kuvan kellonlyömällä (15:55).


















Näkymää Vanajavedelle Hämeenlinnan keskustan itäreunalla kuvattuna 30.4.2020 - maiseman koivuista (Betula sp.) nähdään, ettei tällä alueella ole ihan vielä niiden hiirenkorvavaihe, vaikka melkein se on ollut jo tuloillaan viime viikolta alkaen. Samalla kuvassa on hyvin esillä tämän iltapäivän aikana vallinneet kumpukerrospilvet (Stratocumulus).


















Hämeenlinnan keskustan itäpuolella Vanajaveden rannassa pienten pensaiden hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - oikealla on terttuselja (Sambucus racemosa) ja muut oksat ovat viitapihlaja-angervoa (Sorbaria sorbifolia): näillä lajeilla on normaalistikin värikkäät nuoret lehdet, mutta alla on esitelty viimeaikaisten yöpakkasten takia tavanomaista "ruskaisempia" lehtiä tuottaneita lajeja tässä vaiheessa >>


















Hämeen linnan puistossa kuusaman (Lonicera sp.) hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - muutamien edeltäneiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lehtivihreää kehittymästä lehtiin niin, että ne ovat ruskaisen keltaisia; vihreys palautuu hyvin pian säiden lämmetessä.


















Hämeen linnan puistossa kiiltotuhkapensaan (Cotoneaster lucidus) hiirenkorvia kuvattuna 30.4.2020 - muutamien edeltäneiden öiden yöpakkaset ovat pitäneet lehtivihreää kehittymästä lehtiin niin, että ne ovat ruskaisen punertavia; vihreys palautuu hyvin pian säiden lämmetessä.


















Hämeenlinnan keskustassa Itsenäisyydenpuiston leikattua pensasaitaa hiirenkorvalla kuvattuna 30.4.2020 - näissä pensasangervoissa (Spiraea sp.) ilmenee em. lehtivihreäpako yöpakkasten takia hyvin vaihtelevasti eri yksilöiden väleillä ja siitä johtuu värien kirjavuus; se on esimerkki siitä, miten samallakin lajilla yksilöiden geneettiset vaihtelut vaikuttavat myös kasvilajin sisäisestikin visuaalisen luonteen vaihteluun.


















Hämeenlinnan Ystävyydenpuiston perennaryhmää kuvattuna 30.4.2020 - kellertävät lehdistöt ovat kahta eri lajia päivänliljaa (Hemerocallis sp.) ja niiden väleissä on tulppaanien (Tulipa sp.) alkuja; myös tässä edeltäneiden öiden pakkaset ovat pitäneet lehtivihreää jonkin verran kehittymättä toistaiseksi; ensi viikolla kehittynee nopeasti.

Monday, February 24, 2020

Syksyn 2019 ruska-analyysin ja kuluneen talven 2019-2020 sääseurantaraporttien jälkikäteinen valmiiksiteko päivittyvin linkein

Viime syksystä tänne kuluneen "talven" lopulle Suomen sää- ja luontoilmiöt ovat olleet usein historiallisen erikoisia ja ennätyksellisiä, joten niistäkin on syytä laittaa tänne blogiini seurantaa ja analyysiä: siksi tässä vaiheessa ilmoitan niiden tekemisen osalta seuraavaa! >>

Tämän kuun alkupuolellahan tein jo jälkikäteen valmiiksi viime kesän 2019 kesken jääneen helleseurannan puuttuneet osat, ja tässä oli siihen liittynyt kooste- ja linkkipäivityskirjoitukseni: Kesän 2019 helleseurannan puuttuneiden osien jälkikäteinen valmiiksi teko päivittyvin linkein.

Nyt aikeenani on siis jatkaa vastaavalla tavalla "puuttuneiden" luonto- ja sääseurantakirjoituksien valmiiksitekoja viime syksystä tähän hetkeen saakka, ja tämä kirjoitus toimii niiden valmistumisen linkittämiskoosteena, jossa päivittyvät linkit sijoitan kirjoituksen loppuun: 

Ensinnäkin teen viime syksylle Etelä-Suomeen ruska-analyysiä säävaiheiden kertaamisen kera, ja sen kirjoituksen tulen sijoittamaan tänne blogiin takautuvasti omalla julkaisuajallansa lokakuun 2019 viimeisen päivän kohdalle - se analyysi koostaa yhteen ko. tarkastelualueen koko ruska-ajan, mikä käytännössä toteutui poikkeuksellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun melkein kokonaan syyskuun puolivälin ja lokakuun lopun välillä.

Toisekseen haluan tehdä tämän kuluneen ennätysleudon "talven" säistä seurantakoosteita, joiden osalta olen ajatellut tehdä kuukausittaiset seurantaraportit keskittyen myös Etelä-Suomen eli oman elinpiirini olosuhteisiin. 

Näistä seurantaosista marras-, joulu- ja tammikuiden raportit teen em. tapaan takautuvasti kohdilleen ja tässä kirjoituksessa niiden päivittyvät linkit tulevat ajallaan esille alle; kunkin kuukauden raportti sijoittuu takautuvalta omalta julkaisuajaltaan oman kuukautensa viimeiselle päivälle.

Poikkeuksena on sitten aivan viimeisenä tämä helmikuu, jonka sääseurantaraportin pyrin tekemään ihan reaaliajassa valmiiksi tämän kuun karkauspäivänä ja julkaisemaankin siis silloin ihan kyseisenä päivänä, eli siis 29.2.2020 - tämä viimeinen sääseurantaosa sisältää lopuksi myös yleisen kokonaisluonnehdinnan koko talvikauden olosuhteista sekä arvioita sen takia tulevaan kevääseen ja jopa myöhemmin kasvukauteenkin mahdollisesti / todennäköisesti seuraavista vaikutuksista...

Ideana on siis se, että nämä kaikki em. "puuttuneet" kirjoitukset pyrin tekemään valmiiksi vielä tämän kuun loppuun mennessä, joten kiirettä tulee nyt pitämään, ja mielenkiintoista onkin nyt kokeilla tällaista intensiivistä kirjoittamista.

Valmiiksi tehtäviä kirjoituksia on täten yhteensä viisi kappaletta, joten aikataulutettuna huomisesta alkaen on tehtäväksi yksi kirjoitus per päivä - onneksi tehtävääni helpottaa se, että pystyn käyttämään kirjoituksien sisältöihin osittain avuksi Facebook-sivullani jo reaaliajassa tekemiäni huomioita näiden aikojen säistä ja luontoilmiöistä.

Samalla tuosta viime kesän takautuvasta helleseurannasta tuttuun tapaan käytän hyväkseni tietojen jälkikäteisen haalimisen apuna sääkartta-arkistoja netistä, kuten mm. Wetter3-sivuston sääkartta-arkistoa, mistä valikosta saatavat "Niederschlagsstaerke und form"- ja "2 m Temperatur"-kartat ovat taaskin hyviä ja oleellisia.

Tärkeänä apuna on myös kaikkien näidenkin aikojen läpi jatkuneet valokuvaamistöitteni sadot luonnosta ja säästä, mistä voi palauttaa tarpeen vaatiessa eri asioita mieleen - itse asiassa olen ajatellut poimia joitakin valokuviani kuhunkin viiteen kirjoitukseen visuaalisiksi höysteiksi havainnollistamaan näiden seurantojen eri tilanteita, ja niin erikoisia tilanteita säässä-luonnossa onkin viime aikoina ollut, että pakkohan niitä on myös kuvin havainnollistaa historiallisiksi muistoiksi...

Seuraavaksi alla tulee sitten ajallaan ne päivittyvät linkit kuhunkin kirjoitukseen niiden valmistumisten mukaisesti laitettuina.


Syksyn 2019 ruska-analyysin ja kuluneen talven 2019-2020 sääseurantaraporttien julkaisuvaiheet ja linkit >>

--- Nyt olen päivittänyt tänään 25.2.2020 klo. 23:55 Etelä-Suomen ruskan analyysiä syksylle 2019 valokuvien ja säävaiheiden kera selostettuna.


Päivitys 1.3.2020 klo. 23:55 >> Näissä seurantaraporttien tekemisissä menee ennakoitua pidemmin aikaa ja en halua kiirehtiä muutenkaan tekemisissäni, joten aikaisemmin mainitsemastani poiketen talven 2019-2020 sää- ja lumitilanneraporttien loppuun tekeminen kestää nyt maaliskuun 2020 ensimmäisen viikon ajan. Alla ensimmäisenä kuitenkin nyt samalla jo marraskuun raportti.

--- Nyt olen päivittänyt tänään 1.3.2020 klo. 23:55 talven 2019-2020 säävaiheet ja lumitilanteet Etelä-Suomeen marraskuun seurantaraportin osalta.


Päivitys 15.3.2020 klo. 18:15 >> Päätin viettää maaliskuun alkupuoliskolla yli viikon somevapaata kokonaan, ja siten myös täältä blogini päivittämisestä. Siksi minulta jäi kesken myös tämä päättyneen talven sääanalyysien teko kuukausittain - osaltaan arkeni ja korona-tilanteen pohdintoja varten sen tauon vietin, ja samalla huomasin, että taukoa somettamisesta joka tapauksessa oli hyvä tehdä ilman erillistä ilmoitusta. 

Lisäksi poistin tuon jo tehdyn marraskuun seurantaraportin pois näkyvistä, koska haluan tehdä sen uudella tavalla uudestaan julkaistavaksi - Nimittäin olen tuon tauon aikana pohtinut myös tätä sääanalyysisarjaani uudestaan parannetuksi versioksi, ja siksi poistin jo tehdyn osan; haluan tehdä senkin osan uudestaan mm. valokuvieni osalta laajempana, kun sen myötä nyt tarjoutuu mahdollisuus laittaa niitä valokuvausprojektieni kuvasatoja paremmin esille mm. jatkon suunnitelmieni pohjustamista varten yms. ...

Ja tietenkin päättynyt "talvi" oli Etelä-Suomessakin niin äärimmäisen erikoinen ja poikkeava tavanomaiseen verrattuna, että sen eri vaiheet on myös hyvä dokumentoida esille tarkasti ja perusteellisesti, mikä vaatii hyvien analyysien tekoa.

Palaan täten päivittämään uudestaan näitä päättyneen talven kuukausittaisia sääanalyysejä siten, että jätän tämän sääseurantaraporttien julkaisuvaiheita ja linkkejä sisältävän koostekirjoituksen ja palaan asiaan uudestaan aivan uudessa vastaavassa koostekirjoituksessa selkeyden vuoksi...

Tuesday, February 04, 2020

Kesän 2019 helleseurannan puuttuneiden osien jälkikäteinen valmiiksi teko päivittyvin linkein

Viime vuonna 2019 minulta jäi tämän blogini päivittäminen pahasti heitteille, kun silloin iski aikaisempaakin pahempi kirjoittamisen blokki ja muutenkin välinpitämättömyys tätä julkaisualustaa kohtaan - Siinä yhteydessä mm. jäi kesken kesän 2019 koko ajalle se perinteinen helleseuranta sarjassa "Kesän kuumin päivä", jota olin kirjoittanut tänne jo useina aikaisempina vuosina.

Nyt haluan korjata jälkikäteen tämän puutteen kuntoon, ja siksi nyt teen takautuvasti kaikki tarvittavat jäljelle jääneet helleseurantaosat tuolle viime kesälle valmiiksi!

Ennen kirjoittamisen keskeytymistä sain silloin suunnilleen ajallaan tehtyä kaksi ensimmäistä osaa siihen seurantaan, jotka laitan tähän ensin tutkittavaksenne uudestaan. Ne kattoivat helletilanteet kesäkuun alkupuolelle saakka, ja mukana oli tuttuun tapaan myös kuvailuja kasvukauden etenemisestä ja vesistöjen pintalämpötilojen vaiheista sekä sääennusteitakin: 

--- Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 1 (Päivitetty!: mm. ennustetta viikon 23 helteestä) ja Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 2 (Päivitetty loppuun!).

Koska viime kesänä hellettä oli useaan kertaan jopa syyskuulle saakka, niin kaiken kaikkiaan näitä seurantaosia tulee yhteensä jopa 8 kappaletta! - niinpä noiden jo tehtyjen lisäksi joudun tekemään vielä 6 osaa lisää.

Näiden jäljellä olevien osien tekemisessä ja koostamisessa noudatan nyt seuraavaa tapaa: Kussakin osassa on yhä tuttuun tapaan lämpötilalistausten osiot Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille päivittäisine tilanneselostuksineen. Mukaan alustuksena kaikkiin osiin tulee ensin suursäätilalliset kuvailut kustakin helteestä itsestään ja niihin johtaneista vaiheista; samalla tulee osittain kuvattua myös muun Euroopan säävaiheita pitkin kesää.

Itse lämpötilojen seurantalistausten perään laitan useassa jatko-osassa myös siinä osassa olleen hellevaiheen ja seuranneen osan hellevaiheen välissä tapahtuneista säävaiheista kuvailuja varsin tarkkaankin, joten kaikkiaan koko viime kesän säistä tulee hyvin kattava kuvaus. Jokaisessa osassa on lopuksi tutut kasvukauden kulloisiakin vaiheita ja vesistöjen pintalämpötiloja kuvailevat kirjoitukset.

Nyt voin paljastaa tässä samalla, miten itse asiassa useina viime päivinä olen jo valmistellut luonnoksina varsin pitkälle valmiiksi näitä jäljellä olevia 6 seurantaosaa. Tällä taktiikalla pyrin saattamaan niiden julkaisuaikataulut valmiiksi nopeasti tehtäväksi sarjaksi tyyliin: yksi osa julki päivittäin. Nyt näyttää siltä, että voin aloittaa julkaisusarjan jo huomisesta keskiviikosta 5.2. alkaen.

Kerron myös nyt, että jälkikäteen kaikkien säätietojen ja muun materiaalin selvittämiseksi minulla on ollut monia apuvälineitä ja lähteitä: 

Suursäätilallisia informaatioita olen saanut mm. Wetter3-sivuston sääkartta-arkistosta, mistä valikosta saatavat "Niederschlagsstaerke und form"- ja "2 m Temperatur"-kartat ovat olleet oikein hyväksi avuksi - nyt jatkossa te muutkin voitte mm. juuri niitä karttoja apuna käyttäen tutkia mielenkiintoisesti jälkikäteen näitä kesäsäiden kuvailujani koko ajalle; teksti-informaation ja karttakuvasarjojen keskinäinen vertailu on antoisaa. 

Itse lämpötilalukemien jälkikäteisessä haalimisessa hyvä lähde on ollut Ilmatieteen laitoksen Säähavaintoarkisto. Lisäksi valokuvaamiseen liittyvät projektini ovat olleet hyvänä apuna mm. tarkastelualueen sään luonteen (mm. pilvisyys ja muut visuaaliset seikat) jälkikäteen selvittämisessä, kun minulla on päivittäisiä valokuvia koko viime kesänkin säävaiheista etenkin Espoon ja Hämeenlinnan alueilta. 

Lopuksi tämä kirjoitukseni saa toimia näiden puuttuneiden seurantajulkaisujen ilmoitustauluna, missä siis tulen päivittämään tämän tekstin loppuun vuorollaan jokaisen seurantajulkaisun linkiksi: jokaiselle seurantaosalle tulee omiin hellevaiheisiinsa liittyvät takautuvat julkaisuajat, mitkä olen päättänyt olevan kulloisenkin hellevaiheen viimeiset päivät. Näin seurannat löytyvät jatkossakin omista reaaliaikaisista kohdistaan blogissa kronologisena historiana.

Kunkin seurantaosan sisällä alkutekstissä mainitsen lisäksi senkin, miten oikeastaan kukin julkaisu on tapahtunut käytännössä jälkikäteen täällä vuoden 2020 helmikuussa: eli sen julkaisuhetken päivämäärä ja kellonaika tulevat niissä ilmi myös.

Myöhemmin olen ajatellut lisätä jälkikäteen blogiini myös viime syksyn ruska-analyysiä ja talven alkamisen luonnetta samaan tapaan, mistä palaan vielä asiaan erikseen... Sitten vain odottelemaan kunkin helleseurantaosan ilmestymistä seuraavaksi.


Kesän 2019 puuttuneiden helleseurantaosien julkaisuvaiheet ja linkit >>

Nyt olen päivittänyt tänään 6.2.2020 klo. 00:15 kesän 2019 helleseurantaan osan 3 >> Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 3 (Hellejakso 16. - 22.6.2019).

Nyt olen päivittänyt tänään 6.2.2020 klo. 23:05 kesän 2019 helleseurantaan osan 4 >> Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 4 (Hellepäivät 30.6. ja 1.7.2019).


Nyt olen päivittänyt tänään 8.2.2020 klo. 12:00 kesän 2019 helleseurantaan osan 5 >> Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 5 (Hellejakso 18. - 29.7.2019).

Nyt olen päivittänyt tänään 10.2.2020 klo. 23:30 kesän 2019 helleseurantaan osan 6 >> Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 6 (Hellepäivät 10. ja 17.8.2019).

Nyt olen päivittänyt tänään 15.2.2020 klo. 23:05 kesän 2019 helleseurantaan osan 7 >> Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 7 (Hellejakso 26.8. - 2.9.2019).

Nyt olen päivittänyt tänään 15.2.2020 klo. 23:50 kesän 2019 helleseurantaan osan 8 >> Kesän 2019 kuumin päivä - Osa 8 (Hellepäivä 10.9.2019).

--- Helleseuranta kesän 2019 osalta päättyy tähän.

Monday, January 06, 2020

Yhteiskunnallispoliittisen aktivismin ja ajattelun kehittämisen tavoitteista uudelle vuosikymmenelle - Alustusapuna Teal Swanin analyysi: "Forecast For 2020"

Tässä tulee näin vuosikymmenen vaihteen puitteisiin länsimaiden nykyisen aikakauden ja tulevaisuudenkin luonnetta pohtiva kirjoitus, ja siten sen sisältö toimii myös tavallaan Uudenvuoden 2020 sisään toivottavana yhteiskunnallispoliittisena alkuanalyysinä.

Olen pohtinut tämän kirjoituksen rakennetta ja sisältöä jo monta päivää, ja usein olen tuntenut siitä muodostuvan aivan liian pitkän ja sisällöllisesti liian vaativan - eli sen konkreettista tekemistä on ollut vaikeaa jopa aloittaa...

Yhtenä syynä tälle hankaluudelle on ollut se, että kirjoitussisällön pääinspiraatioksi olen ottanut ns. henkisenä opettajana tunnetuksi tulleen Teal Swanin (blogi ja Youtube-kanava) hyvin pitkän Uudenvuoden analyysin: "Forecast For 2020". 

Siinä olisi ollut itselleni vain tässä yhdessä kirjoituksessa aivan liikaa läpianalysoitavaa omien kommenttieni kera kohta kohdalta koko mitaltaan. Siksi varmasti tästä kirjoituksestani olisi tullut liian vaivalloinen luettava teille muillekin... 

Päätän nyt sen takia "vain" seuraavaa: otan kyllä esille tämän Tealin kirjoituksen, mutten käy sitä vielä joka kohdaltaan kummemmin itse tässä läpi >> Kuitenkin se on teille muillekin jo nyt silti hyvää pohjustavaa luettavaa, koska sekä teidän omakohtaisille pohdinnoillenne että tässä blogissa minun omakohtaisille kirjoituksilleni siitä tulee olemaan hyötyä. 

Niinpä todennäköisesti jatkossa saatan poimia tätä Tealin analyysiä tarkempaankin ruodintaan uusissa blogikirjoituksissa... Se myös senkin takia, koska tuon analyysinsä luonne on olla "ennustuksensa" puitteissa ajankohtainen vielä pitkään: jopa siis osittain myös tämän vuoden 2020 tuolle puolelle tulevaisuuteen koko tämän alkaneen vuosikymmenen koko mittaan saakka vähintään...

Yksi tämän oman kirjoitukseni rooleista onkin tässä pohtia ja teille paljastaa sitä, miten tulen jatkossa toimimaan omakohtaisessa edelleen valveutumisessani ja yhteiskunnallispoliittisessa aktivismissani - näyttää siltä, että yksi punainen lanka siinä on olla edelleen sopivan omaehtoisesti itsenäinen ajattelija, ja siinä nimen omaan kirjoittajana, josta päättyneen viime vuoden erittäin runsas aktiviteettini omalla Facebook-seinälläni on jo ollut yksi hyvä esimerkki.

Toisaalta pyrin huomioimaan myös erilaisten ihmisryhmien olemassa oloja ja ominaisuuksia niin, että ymmärrän itsekin entistä paremmin ihmisen / ihmisyyden perustavaa laatua olevan sosiaalisen luonteen monine ilmenemismuotoineen, mutta samalla tähdennän yhä edelleen ismillisten ja itse asiassa kaikenlaisten tunnustuksellisten ryhmien sudenkuoppia ja ajatusvirheitä tässä nykyisessä länsimaiden rappiossa ja ajattelun kriisissä...

Tämä esille otettava Tealin analyysi itse asiassa osaltaan antaa materiaalia pohdintaan myös noiden kaikkien em. teemojen puitteissa, ja siinä sekä yksilökohtaisesti että ryhmien ja sosiaalisuuden monissa puitteissa. 

Samalla oikeastaan eniten myös sitä tulee hänen analyysistään ilmi, miten tämä nykyinen aikakautemme on oleellisesti tietynlainen siirtymäjakson ja muutoksen vaihe, jossa tapahtuu ja tulee tapahtumaan hyvin paljon voimakkaita ja radikaaleja asioita niin hajottavassa kuin rakentavassakin katsannossa - poimin tässä välissä kaksi oleellista kiteytystä Tealin ko. kirjoituksesta tähdentämään tätä tilannetta:

--- Teal Swan: "Fear is a central theme that all people on earth will grapple with in 2020",

ja "As you already know, a major evolutionary shift in humanity has been well underway for many years.  But shifts and transformations are not an overnight thing and they are not the “warm, expansive, fuzzy-feeling” things that many people imagine when they hear the word shift or transformation.  A shift is change.  Change is something that usually implies resistance.  In 2020, this resistance rises to a head or a peak".

Huomaamme siis tässä vaiheessa sen, miten länsimaat(kin) ovat käymässä läpi yhä radikaalimmaksi ja vaativammaksi käyvää muutosta kohti jotain vielä tuntematonta, jossa sattumoisin tämä vuosikymmenen vaihde ja koko alkanut vuosikymmen itsessäänkin toimii eräänä symbolisena rajakohtana vanhan tuhoutuvan ja uuden rakentuvan välissä - tässä katsannossa onkin oleellisen sopivaa pohtia myös omaa aktivismiani ja ajatteluani.

Eräällä tavalla sopivaa jatkokirjoitteluni ja ajatteluni kehittämisen muotoa pohdittaessa onkin se, että alan käyttämään täällä blogin puolella hyväkseni parin viime vuoden aikaista runsasta Facebook-kirjoitteluani, ja mitä ei siis ole sieltä vielä päätynyt tänne blogin puolelle. 

Itse asiassa minulla on ollut jo koko ajan noina viime vuosina mielessäni se, että Facebook-aktiviteettini on ollut eräänlaista luonnostelulehtiöön ajatusten merkitsemistä, josta tulen poimimaan niitä jatkokäsittelyyn jossain uudessa muodossa toisaalla. Eli siis nyt ainakin täällä blogissa, mutta poissuljettua ei joskus myöhemmin ole sekään mahdollisuus, että alkaisin tekemään näistä aktivistiasioista myös tietokirjoja...

Joka tapauksessa tällaisena prosessina tämä aktivismini tavallaan myös muodollisesti tulee jatkossa toteuttamaan tätä länsimaiden muutosprosessia yhtenä sen osamanifestaationa. 

Näin ollen käytännössä on luontevaa poimia noita Facebook-luonnoksia tänne blogiini tämän uuden vuoden aikana uudelleen käsiteltäviksi ja jalostettaviksi, ja niitä voin sitten liittää tulevaisuudessa esiin tulevien uusien maailman ja Suomen yhteiskunnallispoliittisten tilanteiden pirtaan ja jatkumoihin sekä filosofisempiin analyyseihin...

Sisällöllisesti länsimaiden(kin) muutoksessa Teal ennustaa siis mm. vastakkainasettelujen ja muutosvastarinnan voimistumista monilla eri tavoilla, ja tästä voin olla samaa mieltä omienkin havaintojeni ja analyysieni mukaan. 

Yksi syy tälle yhteiskunnallisesti hankalalle ja vaarallisellekin prosessille on se, miten tässä muutosvaiheessa eri ihmisillä muutoksen yhtäältä edellyttämät ja toisaalta vielä tukahduttamat itsetuntemuksen ja valveutumisen vaiheet ja sisällöt ovat niin erilaisia keskenään, ja siinä osaltaan jopa radikaaleissakin ristiriidoissa monien asioiden ja katsomusten suhteen.

Itse asiassa juuri tästä epäsymmetrisestä sosiaalisesta dilemmasta ja sen "todennäköisestä pahenemisesta jatkossa" varoitin itse jo lähes 10 vuotta sitten täällä blogissani, kun huomasin oman aktivistikauteni alussa sen, miten tämä kollektiivinen epäsymmetria vaikutti omaan elämääni kanssaihmisten tahoilta kohtaamissani suhtautumiseroissa minuun itseeni ja tähän aktivistirooliini.

Huomasin jo silloin hyvin vahvasti sen, miten voimakkaasti kahtiajakautunutta ja ristiriitaista se suhtautuminen oli eri asioissa paljastaen esille näitä eri ihmisten välisiä valveutumisen ja ajattelemisen laatueroja ja sisältövaihteluita - voidaan sanoa, että dualismien eskaloituminen on yksi länsimaiden sairaudentilan diagnoosi tässä ilmiössä.

Tämäkin on siis oleva yksi jatkodilemma edelleen tässä yhä voimistuvassa länsimaiden(kin) muutosprosessissa, joka siis tulee aiheuttamaan mitä ilmeisimmin osaltaan myös rappion ja yhteisösairauden edelleen pahenemista: vielä on tietenkin hyvin epäselvää se, miten pitkälle saakka rappio / sairaus eri asioissa tulee etenemään, mutta joissakin katsannoissa se saattaa edetä vielä pitkällekin...!?

Tealin analyysistä voidaan siis päätellä sekin, että tämä kokonaisvaltainen pakote muutokseen on itse asiassa tavallaan kollektiivisen yhteisösairauden aiheuttama akuutti tila, ja parantumisprosessi on se muutos vanhasta uuteen, jonka jälkeen ko. sairaudesta poispääsy oireiden helpottamisena koetaan mm. tuon dualismin vähenemisenä, ja se onkin ollut tavallaan yksi tämän sairauden "kivuista" -- Mutta voiko tällaisesta sairaudesta parantua kokonaan tai jopa ensinkään??...

Kuten huomaatte, niin yhteiskunnallispoliittinen saati monenlainen muukaan ajattelu ylipäätään ei tule helpottumaan jatkossa, vaan oikeastaan asiassa kuin asiassa itse kultakin tullaan vaatimaan yhä pontevampaa ja syvempää asioihin paneutumista ja ajattelussaan rikkaammin kehittymistä: mikäli nimittäin aikoo olla yhä ns. ajassa kiinni ja osaavansa tulkita tapahtumia ja prosesseja edes suunnilleen "sinne päin" osuvasti ja realistisesti.

Tässä on myös se dilemma, että länsimaissa edelleen / vasta vain aniharva itse asiassa ajattelee todella! - Reaktiivisesti asioihin ilman analyysiä ja prosessointia suhtautuminen ei ole ajattelua, eikä ajattelua ole sekään, että omaksuu kritiikittä virallisen vallan tarjoamaa tietoa, tai että kuvittelee tietomäärän liian itseisarvoisen lisäämisen sinällään olevan hyvää "ajattelemista" ilman tietojen syvää ja monipuolista prosessointia.

Itse asiassa nyt ja jatkossa analyysikyvyttömyys ja virallisen vallan tietojen prosessoimaton / välinpitämätön / kyseenalaistamaton käyttö tulee olemaan tässä länsimaiden muutoksessa yhä vaarallisempaa ja itsepetoksellisempaa, kun se voi johtaa yhä pahempiin tietojen ja sosiaalisten ryhmien vastakkainasetteluihin ja haitallisen sumeaan-vinoutuneeseen maailmankuvaan!...

Toisaalta ei sen helpompaa tule olemaan ns. vaihtoehtomedian tietojenkaan kanssa, missä on myös osattava soveltaa yhä monimutkaisempaa analyysin ja prosessoinnin taitoa jatkossa: tämä tosiaan vaatii sitä, että on alettava oikeasti ajattelemaan, ja koska virallinen valta ei automaattisesti tarjoa siihen oikeimpia tai sopivimpia työkaluja, niin sitäkin on alettava harjoittamaan paljolti itsenäisesti ja omalla vaivallaan itsetuntemustaan parantaen.

Tämän yhteiskunnallisen muutosprosessin dilemmana onkin myös se, jos laajat kansanosat eivät osaakaan alkaa ajatella em. tavalla hedelmällisesti ja luovasti, vaan pysyvät liian itsepintaisesti taantuneina vanhassa totunnaisessa ja hajoamaan jäävässä maailmankuvassa, sekä luottavat liikaa valmiiksi pureskellulta näyttävään (valheelliseen) ja petolliseen tietoon. 

Olen havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa tällainen jämähtämisen ongelma on erityisen suuri vaara, koska olemme kansakuntana / kollektiivisesti sen verran pahasti hitaita, jääräpäisiä ja historiallisesti traumatisoituneita. 

Siksikin siitä vanhasta totunnaisesta ja hajoamaan jäävästä maailmankuvasta tai ns. yleisestä konsensuksesta / populaariajattelusta poikkeavia uudistajia ja toisinajattelijoita katsotaan erityisen paljon kieroon ja vihamielisesti tässä yhteiskunnassa, ja josta siis yksi versio on ollut se em. dualismien voimistuminen eri ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa suhtautumiseroina ja ristiriitoina.

Mutta tässä voimistuvassa muutosprosessissa nimen omaan tarvitaan juuri virallisen vallan totunnaisuudesta, konsensuksesta ja yleensäkin populaariajattelusta poikkeavia uudistajia ja toisinajattelijoita! 

Noissa Tealin kuvaamissa eri skenaarioissa ja itse jatkopohdittuna käy kuitenkin ilmi sekin, että ei ole itsestään selvää sekään, minkälainen toisinajattelijuus / uudistajuus on hyväksi ja minkälainen puolestaan pahaksi: tässäkin vallitsee vastakkainasetelmallista ja ristiriitaista sumeutta vaihtelevilla tavoilla muutosprosessin edetessä...

Siksi myös on erityisen tärkeää oppia oikeasti ajattelemaan! - omalta osaltani olen toivottavasti pystynyt vuodesta 2008 alkaen näyttämään siinä koko ajan kehittyvää esimerkkiä, ja tässä uuden vuosikymmenen katsannossa pyrin edelleen parantamaan mm. tänne someen tuottamaani sisältöäni sitäkin varten.

Mainittakoon vielä, että tuo "oppia oikeasti ajattelemaan" ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikkien ihmisten ajattelu alkaisi lopulta olemaan yhtä ja samaa sekä muodollisesti että sisällöllisesti - sehän on tietenkin totalitarismin merkki äärimmäisenä rappiona! 

Sen sijaan parantuvana renessanssi-skenaariona se ajattelun oppiminen tarkoittaa paremminkin sitä, että ajattelu saa yhä moniarvoisempia ja runsaampia muotoja yleisesti sallittuna kasvualustana, jonka puitteista traumojen ja pelkojen vähentyessä sukeutuu yhä parempaa materiaalia ymmärtää yhteiskuntaelämää, ja tehdä sille yhä parempia puitteistuksia ja käytännön ratkaisuja sekä ihmiselämää että ympäristömme olosuhteita varten...

Kuten tästä nyt huomaatte, niin työ tämänlaisen ymmärryksen saavuttamiseksi on vielä todella pahasti kesken ja vaatii todellakin myös noita Tealin tähdentämiä muutoksen ja itsetuntemuksen parantamisen vaiheita vielä todella kauan aikaa...

Sitten mainitsen ainakin yhden asian, jossa olen huomannut olevani Tealin kanssa eri mieltä, ja olkoon se osoituksena siitä, miten tämä kuvattu muutosprosessi sisältää myös esim. tälläkin tavalla niitä vastakkainasetelmallisiakin vaiheita ajattelussa ja maailmankuvien uudelleen muotoiluissa. 

Samalla tämä on huomio myös siitä, miten en pidä Tealia erehtymättömänä guruna, vaan ihan tavallisena kuolevaisena, joka on "vain" oppinut ajattelemaan erityisen hyvin, ja jolla siksi osa tarjoamistaan tiedoista on varmasti hyödyllisiä ja itse kunkin ajattelua parantavia elementtejä. 

Silti toiselta osaltaan on syytä kiinnittää hänenkin tietoihin kriittistä ja kyseenalaistavaa huomiota tarpeen mukaan.

Tämä minua ja Tealia erottava ko. asia on ilmastoalarmismi, jossa Tealista poiketen minä en pidä hiilidioksidiperusteista ilmastonmuutosta minkäänlaisena uhkana enkä edes oikeastaan olemassa olevana ilmiönä sinälläänkään - tämä erottava seikka paljastui minulle viimeistään tästä viime elokuun Tealin kirjoituksesta "The Earth's Lungs On Fire".

Tämä suhtautuminen ilmastoalarmismiin ja ylipäätään tietoni "ilmastonmuutoksesta" tulee siis olemaan yksi keskeinen teema jatkon uusissa kirjoituksissani täällä blogissa(kin), ja viime vuonna se jo oli runsaassa ruodinnassani niissä Facebookin "luonnoksissani".

Varmasti voidaan todeta siksi myös se, että tämän ilmastoalarmismin petollisuuden esille ruotiminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä asioista tässä Tealinkin sormella osoittamassa muutosprosessissa, mutta paradoksaalisesti siis Tealin omaan näkemykseen nähden ko. asiassa tavallaan ylösalaisesti...

Muita keskeisiä teemoja minulla tulee olemaan jatkokirjoittelussani mm. seuraavatkin aiheet: 

-- Politiikassa "oikeisto vs. vasemmisto" -jaottelun kyseenalaistaminen ja "kolmannen vaihtoehdon" pohtiminen sen tilalle, 

-- Sosiologiassa sekä ihmissuhteiden että "yksilö vs. kollektiivi" -dilemman olemuksista paremmin perille pääseminen sekä omassa elämässäni että yhteiskunnan katsannoissa, 

-- Aktivismissa ja vaihtoehtomedioissa validin ja epävalidin tiedon vertailut ja paremman tietoisuuden kehittämisen suunnat, 

-- Psykologiassa politiikkaa ja ymmärrystä haittaavien mekanismien tutkiminen, kuten projektiot, torjunnat ja pelot, 

-- Monet maailman ja Suomen tapahtumien analyysit yhdistettyinä mm. noihin edellä mainittuihin asiakokonaisuuksiin, 

-- Sekä tietenkin omassa itsetutkiskelussani esille tulevat asiat...

Lisäksi tässä muutoksen aikajaksossa on nyt mielenkiintoista pohtia asioita myös akselilla "menneisyys vs. tulevaisuus", joka mm. tarkoittaa siis jo em. aikomustani ottaa menneisyyden kirjoituksiani uudelleen työstöön, jossa tavallaan menneisyys ja tulevaisuus vuoropuhelevat keskenään kunkin meneillään olevan hetken / prosessin tilanteiden kiteyttämiseksi näitä uuden vuosikymmenen paremman ajattelun ja aktivismin tavoitteita varten...

Tästä onkin varmasti hyvin herkulliset ja mielenkiintoiset puitteet lähteä jatkamaan blogini päivittämistä aikaisempaa tiheämmin ja runsaammin - palaamisiin taas seuraavalla kerralla!

PS.: toki täällä blogissani tulee jatkossa olemaan myös muita aiheita em. lisäksi: eli kiinnostuksen kohteitani sää- ja luontoilmiöistä sinänsäkin, musiikista, kasveista, valokuvaamisesta yms., joita on jo ennestäänkin ollut täällä esillä.

Wednesday, January 01, 2020

Uudenvuoden ja uuden vuosikymmenen tervehdys: sää- ja tunnelmakuvia 1.1.2020

Uuden vuosikymmenen alkajaisiksi jatkan taas muutamista aikaisemmista vuodenvaihteista tuttua Uudenvuoden tervehdykseni tekemistä, jossa nyt jaan muutaman tunnelmakuvan ajankohdan luonnon ja sään tilanteista: tällä kertaa alla on neljä ottamaani valokuvaa, jotka on tuttuun tyyliin Hämeenlinnasta.

Joistakin viime kerroista poiketen Uudenvuoden tervehdykseni ei sisällä tässä yhteiskunnallispoliittista sisältöä, koska ajattelin tehdä sellaisen tänne blogiin erikseen lähipäivien aikana pitkähkönä analyysinä...

Tämä onkin siis valokuvakeskeinen tervehdys, missä alla olevat ylimmät kolme kuvaa on otettu tänään 1.1.2020 Hämeenlinnan keskustaa ympäröivän Vanajaveden rannoilta alkuiltapäivällä vähän ennen auringonlaskua. Alimmainen kuva on esimerkkikuva äitini parvekkeelta puolenyön eli vuoden vaihtumisen ilotulituksesta sen hetkisen säätilan kera.

Tänä vuodenvaihteena yöllä sattui sopivasti selkeäsäinen tauko runsaspilvisiin ja erittäin leutoihin länsi-lounaisvirtauksiin, jolloin oli myös parisen astetta pakkasta; lunta ei kuitenkaan mainittavasti tullut maahan puolelleyölle, vaikka uudenvuoden aaton iltapäivällä oli hitusen lumisateita kylmenemisen hetkellä. Edeltäneet pari päivää olivat olleet kuitenkin taas niin monta astetta plussalla lämpötiloiltaan, että Tapaninpäivän jälkeinen hetkellinen uusi lumipeite ehti sulaa kokonaan pois täksi vuodenvaihteeksi Hämeenlinnasta, kuten alla olevista kuvista havaitaan.

Alla olevista vesistöjäiden tilanteista nähdään kuitenkin se, miten Tapaninpäivän jälkeen lauantaina 28.12.2019 ollut talven tähän mennessä kylmin hetki n. -10 asteen minimilämpötiloineen sai järviveteen sen verran vahvaa uutta jäätä, ettei siitä kaikki ehtinyt sulaa Uudeksivuodeksi pois. Lisäksi viime yön heikossa pakkasessa ehti syntyä hieman lisää uutta jääriitettä.

Jatkon sää tammikuun ensimmäisille kahdelle viikolle näyttää kuitenkin ennustemalleissa edelleen erittäin leutojen länsi-lounaisvirtausten jatkumista lähes keskeytyksettä Fennoskandiaan Atlantin voimakkaiden matalapaineiden tuomina; vain hetkelliset pakkastilanteet saattavat rikkoa plussakelien jatkumista, kuten näillä näkymin seuraavan kerran ensi sunnuntaina 5.1..2020... 

Yhtenä isona syynä tälle leutoudelle on se, miten pohjoisen napa-alueen polaaripyörre näyttäisi pitävän itsepäisesti pintansa voimakkaana ja häiriintymättömänä pitkälle tammikuulle, kuten esim. tässä Judah Cohenin twiittauksessa ilmenee: tämä edesauttaa arktisten ilmamassojen pysymistä ns. pesässään napa-alueella ja ylläpitää aktiivista matalapainetoimintaa Pohjois-Atlantilla...

Näin ollen Etelä-Suomessa on syytä varautua uuden vuosikymmenen alkajaisiksi edelleen lumettomuuteen ja hyvin vähäisiin järvijäihin - katsotaan myöhemmin, josko sitten tammikuun loppupuoliskolle olisi tulossa kunnollisemman talven yritystä...

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää ja parempaa uutta vuotta ja koko uutta vuosikymmentä!


Uudenvuodenpäivän ja vuodenvaihteen yön tunnelmakuvia Hämeenlinnasta >>



















Vanajaveden jäätilannetta kuvattuna Hämeenlinnassa 1.1.2020; tekstuurillisempi ja paksumpi jää oli peräisin 28.12.2019 olleesta kylmyyspiikistä ja oikealla oleva jääriite syntyi viime yön parin asteen pakkasesta. Iltapäiväksi alkoi taas vallita uusi leuto länsivirtaus ja Föhn-tilanteelle tyypilliset ylä- ja keskipilvet.



















Ystävyydenpuistoa ja Vanajavettä kuvattuna Hämeenlinnassa 1.1.2010; lumipeitettä ei taaskaan ollut, kun Tapaninpäivän jälkeinen jo ties kuinka mones hetkellinen lumikerros ehti sulaa taas pois useassa plusasteessa 29. ja 30.12.2019 olleen Föhntuulisen lämpöaallon myötä.



















Vanajaveden rantaa Paasikiventien eteläreunalla kuvattuna Hämeenlinnassa 1.1.2010; tässäkin havainnollistuu hyvin lumettomuus ja järven heikko jäätilanne, mutta myös se kuinka kulkuväylälle on täytynyt tehdä marraskuusta alkaen hiekoituksella liukkaudentorjuntaa hyvin leudoista säistä huolimatta.



















Vuodenvaihteen ilotulitusta Hämeenlinnassa kuvattuna 1.1.2020 klo. 00:01; tällä kertaa taivas oli täysin kirkkaan selkeä, jolloin ilotulitteiden mukana näkyi tähdistöäkin oikein hyvin. Kuulaan kirkas ilma mahdollisti myös raketeista tulleiden savujen näkymisen vahvasti osana ilotulituksen visuaalisuutta.