Showing posts with label Helsinki. Show all posts
Showing posts with label Helsinki. Show all posts

Monday, February 03, 2025

Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuiston väärät ja haitalliset leikkuutoimenpiteet kirsikkapuille tänä talvena: omia kommenttejani Fb-sivultani koostettuna (Päivitetty!)

Viimeisten parin-kolmen viikon aikana on ollut täällä Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla isona kohuna Helsingin Roihuvuoren koristekirsikkapuistossa tammikuun alussa tehdyt rusokirsikoiden (Prunus sargentii) liian radikaalit ja siten haitalliset latvustensa "hoitoleikkaukset": aiheesta on ollut eri medioissa monta erilaista juttua, missä mm. Helsingin kaupungin tekninen johtaja Kari Pudas on pahoitellut puiden turmelemista tällaisen liiallisen leikkaustoimenpiteen takia.

Itse leikkaustoimenpiteen ko. kirsikkapuille teki YIT Road -niminen yritys Helsingin kaupungin tilaamana, mutta vastoin sovittua tapaa ja liian radikaalisti. 

Päätinpä sitten minäkin laittaa lusikkani tähän soppaan, koska omaan tämän aiheen parissa juurikin oman ydinosaamisalueeni parasta tietoa, ja joka tapauksessa katson tämän aiheen olevan myös kollektiivisesti tärkeä ajassamme, jossa ympäristön estetiikka on muutoin vaikuttavien länsirappioilmiöiden parissa entistäkin tärkeämpää mielenterveydellisesti, sosiaalisesti ja kauneuden tajun ymmärtämisessä yleensäkin.

Ympäristöestetiikan piirissä tietenkin mm. kaupunkien puistot kaikkine kasveineen ovat erittäin tärkeitä, ja eritoten tällaiset Roihuvuoren kirsikkapuiston tapaiset erikoislajistoa sisältävät alueet ovat myös sosiaalisesti merkittäviä, kun juurikin ko. puistossa keväällä vuosittain tapahtuva hanami-juhla ja koko näidenkin kirsikoiden kukinnan aika muutenkin on ollut ihmisten suuressa suosiossa joka kerta.

Niinpä juuri tässä vaikeita ja pahoja asioita muutenkin sisältävässä ajassamme tämänlainen väärä ja ko. puita turmeleva leikkaustoimenpide iskee suoraan ympäristöestetiikan ja siihen oleellisesti kuuluvan sosiaalisen aspektin ytimeen kuin puukko, ja se tietenkin on herättänyt siksi suuria tunteita ja vihaa tuota väärää toimenpidettä kohtaan! 

Monet ihmiset kyllä vähintään alitajuisesti tuntevat sydämessään, miten tällainen väärällä ja haitallisella tavalla näin merkittävään puistoon kajoaminen on täten kuin henkilökohtainen loukkaus ja kauneuskäsityksiä vastaan selvä häpäisy! 

Tietenkin samalla erottuvat myös monilla somepalstoilla myös he, joilla kauneuskäsityksiä ei juuri ole tai ne ovat vääristyneitä, kun he eivät tarpeeksi tai jopa ollenkaan tajua tämän tilanteen merkityksellisyyttä, ja myös selvää vähättelyä, ylenkatsomista ja ihan ymmärtämättömyyttäkin on tullut esille jopa alan ns. "ammattilaisten" tahoiltakin käsittäen mm. kaksi alla mainitsemaani arboristia, joista toinen on ollut se ko. virhetoimenpiteen suorittava taho.

Eli näiden syiden takia olen nyt tehnyt Fb-sivullani kolme erilaista julkaisua tämän aiheen parissa, mitkä laitan alle kokonaisina kaikkine sisältöineen ja linkkeineen aihetta käsitteleviin juttuihin:

Valtamedian juttu --- ”Olemme pahoillamme” – Tekninen johtaja järkyttyi kirsikkapuiden tuhosta. >>

Fb-julkaisuni: Helvetti mitä idiootteja on ollut hommissa! Tässä sitä nähdään, miten kasvilajituntemus kaikkine aspekteineen hoitotoimia myöten on ensisijaista mm. tämän tyyppisissä erikoispuistoissa.

Hesarin jutussa ko. aiheesta on oleellinen kommentti >> "Aivan mahtava osoitus nykyisestä kilpailuttamisesta. Halvin tarjous voittaa vaikka tarjouksen tekijällä ei ole todennäköisesti hajuakaan mitä pitäisi tehdä. Kaupunki luuli säästävänsä, mutta nyt asia pitää paikata uusilla istutuksilla. Meneekin yllättäen kaksinkertainen summa. Ja tätä tapahtuu yksityisellä puolella sekä julkisella. Ainoa asia missä osapuolet hyötyy on vastuiden katoaminen. Nyt tässä tapauksessa puisto-osasto sanoo, että urakoitsija mokasi ja urakoitsija sanoo, että ohjeistus oli puutteellinen.".

Valtamedian juttu --- Kirsikkapuiston puut tärveltiin – näin urakoitsija selittää tapahtumia >>

Fb-julkaisuni: Seli seli! -- Ei ole "ammattitaitoa", "koulutuksen mukaista", "asiantuntijuutta" eikä varsinkaan "puiden hyvinvointiin keskittymistä" leikeillä näitä kirsikkapuita täysin liikaa ja piloille, vaikka kuinka oli muka ollut vain "työnjohdollinen virhe". Ei ole sitten ollut kummoinen "arboristi", kun "hänen näkemyksen mukaan tarvittavilta osin" työtä jatkettiin vastoin tilaajan ohjeistusta.

Lainaus: "Urakan aikana tapahtui yhtiön mukaan henkilöstövaihdos, jonka yhteydessä syntyi väärinkäsitys, että Kirsikanpuistossa viime vuonna sovitut ja toteutetut leikkaukset olisivat jääneet kesken.

Kirsikkapuistossa toteutetut ja tilaajan hyväksymät toimenpiteet oli yhtiön mukaan kuitenkin jo saatettu päätökseen sovitussa laajuudessa vuonna 2024.

– Urakoitsijan työnjohto on ohjeistanut arboristia jatkamaan leikkauksia kirsikka­puistossa arboristin näkemyksen mukaan tarvittavilta osin. Tässä hetkessä on tapahtunut työnjohdollinen virhe, jonka seurauksena puiden leikkauksia on jatkettu vastoin tilaajan ohjeistusta, kertoo YIT Roadin yksikönjohtaja Antti Vidgren kirjoituksessa.

Roihuvuoren Kirsikkapuiston arboristien työtä johti yhtiön mukaan urakka­sopimuksen vaatimukset täyttävä asiantuntija tiimeineen. Asiantuntija on tehnyt yhteistyössä tiiminsä kanssa toimenpiteitä koulutuksensa ja ammatti­taitonsa perusteella sekä puiden hyvinvointiin keskittyen, kirjoituksessa kerrotaan.".

Valtamedian juttu --- Arboristi ei ymmärrä kohua kirsikkapuista: ”Tehty täysin ammattimaisesti” >>

Fb-julkaisuni: Lainaus; "Hän julkaisi videon Tiktokissa, jossa hän antaa oman arvionsa, joka poikkeaa täysin julkisuudessa olleista lausunnoista. Hän heittää videolla, että ”ensi kesänä hanami on hienompi kuin koskaan”.".

Eipä tämäkään arboristi ole kovin kummoinen, koska soveltaa hedelmäpuille tuttuja leikkuuhoito-ohjeita pelkkään kukintaan perustuvalle koristepuulle ja kuvittelee tämän kevään kukinnasta vääriä tietoja näiden liiallisten leikkaustoimenpiteiden tiimoilta, ja kuvailee "hanamia" myös väärin termillä "kesä" kuin irvaillakseen sille ilkikurisesti.

"Hienompi kuin koskaan" jo tänä keväänä!? -- mikä ihmeen kuvitelma tässä hänellä on takana? Kuvitteleeko hän, että tämän kyseisen leikkaustoimenpiteen jälkeen nämä puut muka tuottaisivat heti enemmän kukkia tälle keväälle kuin olisivat muutoin tuottaneet?

Tällainen ajattelumalli tässä tapauksessa on aivan väärä, koska nämä puut eivät reagoi tuolla tavalla kuin kyseessä olisivat jotkut kesäkauden leikkokukat, jotka voivat reagoida uusia kukkia lisäämällä poisleikattavien kukkien takia kesän mittaan.

Rusokirsikalla (toki myös kaikilla muillakin kirsikoilla ja hedelmäpuillakin) KAIKKI ensi kevättä varten olemassa olevat kukkasilmut ovat jo kehittyneet valmiiksi edeltäneen kesän lopussa ja syksyllä talvisilmujen sisälle eikä uusia kukkasilmuja koskaan kehity lisää jo kukinnan ollessa käynnissä tai ennen kukintaa talvella, joten tällainen talviaikainen leikkaustoimenpide ei missään tapauksessa lisää kukkasilmuja "hienommaksi kuin koskaan"!

Pikemminkin käy juuri niin kuin on jo aikaisemmin todettu, että ensi kevään kukinta kärsii, kun ensinnäkin kukkasilmuja sisältäviä oksia on poistettu niin paljon, ja jatkossakin samaa vajausta voi olla vielä sen pari-kolme vuotta lisää.

Kaiken kukkuraksi runsaimmin leikatuilla ko. puilla voi lisäksi käydä niin, että oksien poistoa kompensoidakseen ko. puut alkavat ensi kasvukaudella keskittymään enemmän korvaavien oksien kasvattamiseen kukinnan kustannuksella, jossa ensinnäkin jo olemassa olevat kukkasilmut saattavat jättää jo tänä keväänä "leikin kesken" ja varista ennen kukintaan pääsemistä ainakin osaksi pois.

Sitten seuraavina lähivuosina ko. puiden jatkaessa vielä keskittymistä uusien korvaavien versojen kasvattamiseen, voi kukinta jäädä yhä normaalia vajaammaksi edelleen tämänkin myötä niin, että kukkasilmuja kehittäviä oksia kasvaa vähemmän kuin olisi ilman liian radikaalia leikkausta tapahtumassa -- toki ei kukinta ole kokonaan jäämässä pois silloinkaan.

Lisäksi tämän arboristin väitteet puiden repeämisestä väärien oksakulmien ja muiden muka haitallisten latvusrakenteiden tiimoilta koskevat nimenomaan vain hedelmäpuita, joissa repeämisvaara tulee hedelmien isosta painosta loppukesällä ja syksyllä: siksi niillä hänen osoittamansa latvustensa leikkaustarpeet ovat oikein.

Ei kuitenkaan näillä koristekirsikoilla, jotka muutenkin tekevät yleensä hyvin vähän tai ei jopa ollenkaan hedelmiä eli kirsikoita eikä niillä siksi ole tuo "vääränlainen" latvusrakenne ollenkaan oleellinen asia eikä siksikään "väärä latvusrakenne" ole peruste näille nyt nähdyille leikkaustoimenpiteille.

Lisäksi koristekirsikoilla ei ole samalla tavalla mm. hedelmäpuina juurikin tunnettujen omenapuiden suvun (Malus sp.) lajikkeiden tapaan ns. "vesiversoja" eli pystykasvuisia ja voimakkaasti kasvavia kukkia tekemättömiä versoja, joiden poisto omenapuilla on osa oikeaa leikkaushoitoa: ei kuitenkaan siis tässä koristekirsikan tapauksessa ollenkaan.

Ja kuten on jo asiantuntevampien tahojen kautta tuotu ilmi, niin näillä koristekirsikoilla liian suuri määrä leikkausarpia voi altistaa niitä tavanomaista enemmän lahovioille ja muille sairauksille lähivuosina, joka sekä voi vähentää tulevinakin vuosina kukintaa omalta osaltaan että pahimmillaan voi siis johtaa jopa puiden kuolemiin...

Eli tämä arboristi on nyt käynyt avautumaan asiasta liian kärkevästi ja pätemään muka asiantuntevasti, mutta hänelläkin on puutteelliset ja väärät tiedot tällaisten ko. puiden erityisolemuksesta, kuten oli varmasti sillä ko. leikkaustoimenpiteen suorittaneella yrityksellä (YIT Road) ja arboristillaan.

Ei kannattaisi esittää näin mahtailevia näkemyksiä jo ensi keväällekin hänen tapaansa mm. "hienommasta Hanamista kuin koskaan", kun siinä on takana selvää ymmärtämättömyyttä, ja vaikka kuinka olisi muutoin kokemusta mm. hedelmäpuiden leikkaushoidoista; hän on soveltanut tietojaan siis väärin tämän puiston ja puulajin kohdalla, ja esiintyy nyt valeasiantuntijana.


Päivitys 4.2.2025 klo. 10:55: Nyt on käynyt ilmi, että tuo viimeksi mainittu arboristi tarkoitti ilmeisesti (ehkä) "ensi kesänä hienompi kuin koskaan" -ilmaisullaan ensi vuoden kukintaa eikä tämän tulevan kevään kukintaa -- silti pysyn kannassani siinä mielessä, että tuskin edes tuo ensi vuodenkaan kukinta tulee olemaan "parasta koskaan", kuten seurauksia olen jo tuossa yllä aivan oikein selittänyt.

Lisäksi nyt on tullut vastine (iltasanomien juttu) Helsingin kaupungilta tuon arboristin väitteeseen, ja siinä Helsingin kaupungin viherkunnossapitotiimin päällikkö Anna-Mari Tiitinen-Kairi selostaa asioita hyvin paljon minunkin kantani mukaisesti.

Merkittävä asia on kaiken lisäksi hänen esille edelleen tuomana juuri sekin, että miksi YIT Road meni omin päin ilman sovittua lupaa tekemään tuollaista radikaalia leikkaustoimenpidettä tuonne puistoon vastoin Helsingin kaupungin ohjeita ja urakkasopimusta, vaikka YIT Road oli varmasti saanut ohjeet haltuunsa oli heillä ko. yrityksessä henkilövaihdoksia tai ei?! >> Lainaus:

"Tiitinen-Kairi sanoo, etteivät he oikein vieläkään ymmärrä, miksi puistoon oli menty saksimaan omin luvin lisää.

– He sanoivat, että henkilöstövaihdoksen takia tuli tietokatkosta ja siksi sinne puistoon on menty. Meidän ohjeet ovat hyvät, selkeät ja kattavat. Myös kirjalliset ohjeet, joita urakoissa on. Siinä mielessä vaikka henkilöitä vaihtuu, ne pitäisi olla hallussa ja tiedossa. En tiedä selviääkö tämä perimmäinen syy koskaan.

Yhtiö oli kuitannut kaupungille, että työ on tehty. Tiitinen-Kairi kertoo, etteivät YIT Roadin arboristit tuoneet missään vaiheessa ilmi, että puita pitäisi heidän mielestään leikata reippaammin.

– Isoin asia tässä on se, ettemme ole tilanneet sitä työtä. Meiltä on painotettu monta kertaa, ettei sinne saa mennä leikkaamaan ja silti on menty.".

Eli sen lisäksi, että ko. puille on aiheutettu tarpeetonta haittaa ilmeisesti jopa useammaksi vuodeksikin, niin kaiken kukkuraksi näyttää tapahtuneen vakavaa laiminlyöntiä ko. YIT Road -yrityksen taholta, jossa kuultaa läpi jopa jonkinlaista tahallisuuttakin:

Olisiko sellaisessa tahallisuudessa ollut kyseessä ehkä jopa provokaatio, jossa tuon yrityksen arboristi tiimeineen olisi halunnut ikään kuin "näyttää miten puita leikataan kunnolla eikä olla varovaisia hymistelijöitä Helsingin kaupungin vaatimaan tapaan"; siis tuossa olisi taustalla jotain ideologista ja ehkä jopa myös henkilökohtaista taistelua ja vastakkainasettelua Helsingin kaupungin ja ko. yksityisen yrityksen väen / johdon kesken?...

Tuohon suuntaan viittaa myös tuon Tiitinen-Kairin toteamus, että "Mitä tarkoitat, ettei hän ole puolueeton? – En viitsi ehkä sanoa tässä sen enempää. Selkeästi on ilmennyt tällaisia... Jos mennään kysymään Staralta ollaan eri mieltä. Kun kysytään toiselta arboristilta, hän on eri mieltä. Ehkä voi olla koulukuntaeroja. Piirit ovat aika pienet, mutten lähde sen enempää...".

Varsin heikko esitys näyttää tämän myötä asia olevan myös sosiaalisesti ja se toisaalta kuvaa myös sitä, miten sairas tämä suomalainen yhteiskunta nykyään on myös kollektiivisesti ja sosiaalisesti niin monella tavalla, ja kuten olen minäkin sitä myös monissa muissa yhteyksissä korostanut vuosien mittaan -- saas nähdä miten tämäkin saaga vielä jatkuu, ja kun alkaa tarkalleen ilmenemään lähivuosina noiden ko. puiden vointien kehitys...

Friday, May 31, 2024

Toukokuun 2024 ennätyksellisen lämmin loppupuolisko ja sen aiheuttamista luontoilmiöistä havaintoja ja esittelyjä ympäri Suomea










Erittäin runsaana kukkivaa pihasyreeniä (Syringa vulgaris) kuvattuna tiistaina 28.5.2024 Helsingin keskustassa "pikkuparlamentin" vieressä.


Poikkean taas aikomuksistani tekemällä vielä uuden postauksen tämän ennätyslämpimän toukokuun loppupuoliskon sään aiheuttamista ilmiöistä luonnossa -- näin ollen jätän vielä ainakin kesäkuulle (tai jopa pidemmällekin...) sen kuluneen kevään aikana Facebook-seinälleni kertyneiden sisältöjen siirron tänne blogiini.

Tämä jopa ennen näkemättömänkin hurja toukokuinen helleaalto on ollut sen verran mielenkiintoinen luontoilmiöiltään, että siksi päätin tässä jatko-osassa vielä esitellä havaintojani tältä hellejaksolta.

Yllä on siis kuva Helsingistä viime tiistailta 28.5.2024, jossa pihasyreenikukinta oli vielä parhaimmillaan, ja nyttemmin siis äärietuaikaisesti tänään perjantaina 31.5.2024 sen kukinta on koko Etelä-Suomessa jo hiipunut loppupuolelleen; eli aivan kuten tässä viime kertaisessa sää- ja luontoaiheisessa kirjoituksessani ennakoin touko-kesäkuun vaihteeseen.

Ja kuten oli odotettavissa, niin tällä hetkellä normaalisti vasta Juhannuksen tienoilla täydessä kukassa olevia kasvilajeja on jo puhjennut lähes täyteen kukkaan, josta voidaan päätellä kasvukauden etenemisen asteen hypänneen tämän toukohelteen ansiosta jopa 2 - 3 viikkoa etuaikaiseksi tämän ajankohdan normaaliin vaiheeseen verrattuna!

Tätä kirkkaasti osoittavat mm. lupiinien (Lupinus polyphyllus) ja juhannusruusujen (Rosa spinosissima "Plena") kukinnat; muuten tuon juhannusruusun tieteellinen nimi on nykyään muuttunut tuoksi em. nimeksi, kun viime kerralla käytin vielä vanhaa nimeä "Rosa pimpinellifolia "Plena" ".

Yllä olevasta syreenikuvasta havaitaan itse asiassa tämän kasvukauden toinen erikoinen poikkeama (joka ei kuitenkaan suoraan liity tähän nykyiseen helteeseen): 

Nimittäin pihasyreenien kukinnan runsaus on ollut ympäri Etelä-Suomea todella erityisen suurta ja oikeastaan en muista koko elämäni ajalta joidenkin pensaiden kohdalla mitään yhtä runsasta kukintatapahtumaa ko. lajilla!

Toinen ryhmä myös jopa ennätyksellisen runsaana näiden syreenien kanssa tällä viikolla kukkineita kasveja ovat olleet pihlajat -- tämä koskee sekä luonnonvaraisenakin esiintyvää kotipihlajaa (Sorbus aucuparia) että monia vihjeltyjä lajejakin; näille voi olla täten tulossa loppukesäksi ja syksyksi vastaavasti ennätysrunsas ja siten äärinäyttävä marjasato!...

Kolmas erityisen runsasta kukintaa osoittanut laji on ollut myös n. samaan aikaan näiden em. kanssa kukkinut metsämänty (Pinus sylvestris); siis tämä suomalaisen luonnon peruspuu -- sillä etenkin hedekukintoja on ollut nuorissa versoissaan monissa puissa niin erityispaljon, että niiden latvukset ovat näyttäneet ko. kukinta-aikana voimakkaan ruskeilta.

Tämä viimeisenä mainittu puulaji onkin ollut vastuussa viime viikolta (20. - 26.5.) alkaen siitä, miten tämän hellejakson aikana esiintyneiden ukkosten kanssa ilmenneissä tuulipuuskissa niiden siitepölyä on pöllynnyt ajoittain silminnähtävinä sakeina pilvinä maisemissa ja taivaalla -- tästä ilmiöstä tein myös huomion tässä Fb-julkaisun muodossa tekemässäni ukkosseurannassa viime lauantaina 25.5.2024.

Epäilen vahvasti näiden ennätysrunsaiden kukkimisten eräiksi keskeisiksi syiksi viime vuoden erikoista kasvukautta Etelä-Suomessa, missä ensin silloin keväällä alkanut kuivuus eskaloitui ääripahaksi kesäkuun helteillä, ja jota sitten seurasi runsassateinen loppukesä ja syksy.

Tämänlainen ikään kuin "kidutuksen ja helpotuksen" vuorottelu saattoi hyvinkin triggeröidä näitä em. lajeja tuottamaan viime kasvukauden lopulla "varoiksi" tälle nykyiselle kasvukaudelle ääripaljon kukkia.

Palataanpa sitten tämän vielä menossa olevan erityishelteen vaikutuksiin tässä touko-kesäkuun vaihteessa koko Suomenkin mitassa:

Vesistöissä on nimittäin saavutettu lähes kaikkia Suomen järviä ja meriä myöten oikeastaan myös ajankohdan ennätyksellisiä lämpimyyksiä tässä kuun vaihteessa -- tätä tilannetta voidaan tarkastella (tällä hetkellä näiden linkkien ollessa päivitettynä tälle ajankohdalle) sekä tästä järvien pintavesilämpötilojen kartasta (XX) - (huomio; linkki täytyy laittaa nyt esim. näin) että tästä Suomen merialueiden jääkartasta (XX) - (em. tapaan linkin laittamisen pakote on nyt näin, koska normaali suora laittotapa on täysin estetty).

Näistä nähdään pintavesien ko. huippulämpimyyksissä se, miten Keski-Suomea myöten melkein kaikissa järvissä pintavedet ovat jo reilusti yli +20 astetta, ja varmasti paikoin on saavutettu peräti +25 asteen tienoillakin olevia lukemia pienissä ja matalavetisissä järvissä.

Myös merialueilla on huippulämmintä pintavettä etenkin Suomenlahdella, missä koko lahti ulappaa myöten on jo lämmennyt yli +15 asteen ja rantaviivan lähellä ollaan +20 asteen tienoilla siten, että sisälahdissa on mitattu myös reilusti yli +20 asteen pintavesilämpötiloja: tämä on todella huikeaa meriveden lämpötilannetta tässä vaiheessa alkukesää!

Tuosta merijääkartasta huomataan kuitenkin yksi kylmä poikkeus hyvin kontrastisen erikoisesti; nimittäin edelleen Perämeren pohjoisosassa on jäänyt vellomaan suhteellisen pienelle alueelle sulamatta jäänyttä ajojäälauttaa.

Erikoiseksi tämän tekee sekin, miten kuitenkin myös tuolla päin Suomea mantereella on mitattu hellelukemia useina viime päivinä, ja miten tuon jäälautan heti ulkopuolella olevissa meren rantavesissä pintavesilämpötilat ovat siksi kohonneet Perämerelläkin jo reilusti yli +10 asteen.

Mistä tällainen hyvin erikoinen ko. jäälautan ja sen hyvin lähellä olevien merivesien ajankohtaan nähden kontrastisen hurjan lämpimyyden ilmentämä kahtiajakoisuus johtuu? -- mietitäänpä:

Yhtäältä tuo jäälautta on vielä muisto viime talven ankaruudesta, joka oli merialueilla nimenomaan vuosikausiin ankarin tuolla Perämerellä; eli yksi syy tälle jäälautan hitaalle sulamiselle on se, kun Perämerellä viime talven aikana muodostuneet hyvin paksut jääpeitteet ovat ottaneet aikaa sulaa tavanomaista pidempään.

Toisaalta tuolle jäälauttajäänteen hitaalle sulamiselle on syynä myös se, kun näissä viimeaikaisissa hellesäissä tuolla Perämerenkin alueella tuulet ovat olleet useina päivinä hyvin heikkoja ja ajoittain lähes tyyniä.

Tästä on seurannut kahdenlaista ko. jäälautan sulamista hidastavaa ilmiötä: ensinnäkin jäälautan lähellä paikallinen ilmamassa on pysynyt hanakasti ympäristöään viileämpänä, koska esim. lämpimältä mantereelta ei ole päässyt sille paikalle kunnolla lämpimiä ilmavirtauksia heikon tuulen takia.

Toisaalta heikkojen tuulten takia aallokko on ollut merellä vähäistä ja tuulen paine jäälauttaa kohtaan myös pintapyyhkäisynä vähäistä, jolloin jäälautan tuulihajoaminen ja -leviäminen on jäänyt myös heikoksi, ja moinen jäämöykky on pysynyt siksikin hyvin koossa.

Näin ollen kokonaisuutena tämä jäälautta on saanut helletilanteeseen nähden erikoista jatkoaikaa, mutta mantereen lähellä olevat rantojen pintavedet ovat samalla saaneet kunnon lämmitystä -- näyttäisi kuitenkin siltä, että eiköhän tuo lautta sula viimeistään kesäkuun ensimmäisen viikon myötä jo kokonaan pois, kun sääennusteissa on ensi viikolle näkyvissä myös tuulten voimistumista.

Lapissakin on erikoisia ilmiöitä tämän hellejakson aiheuttamana, josta tässä muutamia huomioitani:

Jo aikaisemmassa kirjoituksessani ennakoin, että pohjoisinta Lappia myöten tunturikoivikot puhkeavat lehteen ennen kesäkuun alkua, ja näin on käynytkin, jota voidaan tarkastella mm. Kelikameroista (XX) -- tämä vihertyminen on siis tuolla myös erittäin paljon etuaikaista maisemien "kesää".

Tällä kertaa tunturikoivikoiden lehteen puhkeamisessa on ollut kuitenkin myös se erikoisuus, missä käsivarren eli Enontekiön Lapin tunturikoivikot puhkesivat lehteen selvästi ennen Utsjoen seudun tunturikoivikoita.

Olen havainnut aikaisempina vuosina sen, että usein tuo lehteen puhkeamisen vaiheisuus Pohjois-Lapissa tapahtuu päin vastaisessa järjestyksessä, joka on siis normaalimpaa: tällä kertaa syynä tähän käänteiseen vihertymisjärjestykseen oli se, miten juuri tähän lehteenpuhkeamisen aikaan tuonne Utsjoen seudulle jäi vain ulottumaan Enontekiötä selvästi myöhäisempään viime päivinä kylmää ilmamassaa, joka on ollut peräisin Uralin seudulle jämähtäneestä erittäin kylmän ilman alueesta.

Katsotaan tässä vielä lopuksi sääennusteita, ja tietenkin siinä tämän helteen kohtaloa:

Nyt näyttää siltä, että helle vetelee viimeisiään tässä viikonloppuna ja yrittää vielä vähän sinnitellä ensi viikon alussa; syynä on se, miten yhtäältä ensin etelästä käsin tapahtuu tässä viikonloppuna epävakaistumista yhä runsaampine ja voimakkaampine ukkosineen.

Sitten lännestä käsin voimakkaampi matalapaine alkaa vaikuttaa Fennoskandian ja Suomen säähän ensi viikon aikana yhä enemmän, joka tuonee viileämpia etelän ja lännen välisiä virtauksia koko Suomeen -- näillä näkymin mistään hurjasta kylmän purkauksesta ei kuitenkaan näytä olevan kyse, koska Suomi jäisi matalapaineen lämpimälle sivulle sen verran kohtuullisesti; helteet siis päättyvät ensi viikolla joksikin ajaksi, mutta ajankohtaan nähden normikesäistä silti voi olla edelleen ajoittaisten sateiden kera...

Tässä helleaallossa ei ole siis tehty ainakaan toukokuun uutta mittaushistorian lämpöennätystä, eli ei olla ylitetty +31 astetta missään -- tällä kuluvalla viikolla on kuitenkin päästy useina päivinä +29 asteen vaiheille monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa; korkein lukema saavutettiin tänään 31.5. Hattulassa, missä mitattiin +29,9 astetta päivän maksimilämpötilaksi.

Hellepäivien lukumäärässä kuitenkin varmistui tänään 31.5. uudeksi mittaushistorian lukumääräennätykseksi 16 kpl. hellepäiviä toukokuussa: tätä voitte tarkastella tästä Ilmatieteen laitoksen tämän kesän 2024 helletilastosta (XX).

Saturday, September 30, 2017

Kesän 2017 kasvukauden vaiheita, sääolosuhteita ja muita kokemuksiani valokuvin kesäkuun lopusta elokuun loppuun

Tässä tulee viimein lupailemani valokuvallinen kooste viime kesästä Juhannuksen jälkeiseltä ajalta omien kokemusteni ja havaintojeni mukaan!

Päättynyt kesä 2017 jäi monelle suomalaiselle mieleen tavallaan "kesänä jota ei ollut", koska kunnon helleaallot jäivät Suomesta puuttumaan ja niinpä säät olivat enimmäkseen epävakaisia tai sateisiakin, mutta toisaalta lämpötiloiltaan melko tasaisen normaaleita lukuun ottamatta hyvin kylmää kesäkuun alkua ja jo melko syksyisen oloista elokuun loppua.

Valikoin valokuvaussadostani tähän viiden teeman mukaisia valokuviani, jotka olen ryhmitellyt seuraavasti aiheittain kattaen siis ajan suunnilleen Juhannuksen jälkeiseltä viikolta elokuun loppuun >> Ylimpänä on 13 kpl. valokuvia kasvien ja kasvukauden kehitysvaiheista, sitten on 15 kpl. kuvia pääteemanaan sääolosuhteet, seuraavana on vuorossa 7 kuvan verran arkkitehtuuripainotteista sisältöä, minkä jälkeen on kaksi kolmen kuvan sarjaa viimeiseksi; ylempi niistä ottaa esille luonnon muotojen ja valojen estetiikkaa sekä alempi Suomen tunnetuimman taidemonumentin osaksi yllättävälläkin tavalla kuvattuna....

Ko. kesän sääoloista en tuota yllä mainittua enempää kertaa tässä, mutta koostan ennen kuvakavalkadia linkkisikermän blogissani aikaisemmin tekemistäni ko. kesän sääoloja ja luontoaiheita käsitelleistä kirjoituksistani, mistä pääsette kertaamaan paremmin menneen kesän sää- ja luontovaiheita >>

-- Kesän 2017 kuumin päivä - Osa 1.

-- Poikkeuksellisen kylmä kesäkuun alku viikolla 22/2017 - Analyysiä maksimilämpötiloineen vuorokausille 1. - 3.6.

-- Valokuvallinen tervehdykseni juhannukseksi 2017! - Juhannusviikon kasvikukintaa Espoossa ja Hämeenlinnassa.

-- Kiira-rajuilman vaiheita lauantaina 12.8.2017 illalla - Valokuviani selostuksen kera ja eri medioiden uutisjuttuja.

-- Kesän 2017 kuumin päivä - Osa 2.

-- Loppukesän ja alkusyksyn sää- ja luontoanalyysiä vuonna 2017 - Aikaisemman epävakaisen tasapaksuuden on nyt korvaamassa ajankohtaan nähden lämmin ja pitkäkestoinen korkeapainesää.


Kesän 2017 kasvukauden vaiheita ja piirteitä kesäkuun viimeiseltä viikolta elokuun loppuun (kronologisessa järjestyksessä ja ylimpänä uusin kuva) >>















Syyshortensian (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Kaurialassa 28.8.2017 - Koko kesäkauden n. parin viikon mittaisena pysynyt kasvukauden kehitysviive lähinnä erittäin kylmän toukokuun alkupuolen ja kesäkuun alun takia merkitsi sitä, että myös elokuun lopussa viiveen takia syyshortensiat eivät olleet vielä kaikkialla aivan täysikukassa saati vaaleanpunaisessa vaiheessa, kuten tässä.















Jättibalsamin (Impatiens glandulifera) kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan keskustan pohjoisreunan metsikkö-niittyalueella 28.8.2017 - Epävakainen ja kostea kesäsää yhtäältä mahdollisti tämän rehevän kasvin saavuttamaan erityisen runsaita kasvustoja, ja toisaalta tuo kasvun kehitysviive jätti lajin parhaan kukintavaiheen vasta elo-syyskuun vaihteen tienoille.















Hedelmätähkävaiheessa ollleita maitohorsmia (Chamerion angustifolium) etualalla ja taustalla reilut puolikypsää vehnää pellolla kuvattuna Espoon Leppävaaran urheilukeskuksen länsipuolella 25.8.2017 - Maitohorsmasta näki hyvin koko heinä- ja elokuun ajan tuon parin viikon kasvuviiveen normaaliin nähden; tässä esimerkkinä ko. lajin hedelmävillavaiheen poikkeuksellinen viivästyminen.















Osittaista hedelmävillavaihetta maitohorsmilla (Chamerion angustifolium) kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustan luoteispuolella 16.8.2017 - Yllä olevaan kuvaan verrattuna kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla sentään elokuun puolivälissä osa maitohorsmista alkoi jo hieman pukkaamaan hedelmävillaansa esille; kuten tässä.















Kukinnan puolivälin ylittäneitä maitohorsmia (Chamerion angustifolium) etualalla ja taustalla vasta kypsymään alkanutta vehnää pellolla kuvattuna Espoon Leppävaaran urheilukeskuksen länsipuolella 8.8.2017 - Kasvukauden kehitysviiveen takia maitohorsmien kukintaa pitkittyi poikkeuksellisen paljon elokuun puolelle. Myös peltoviljelyssä viive oli jo jonkin verran huolestuttava tässä vaiheessa, kun normaalisti puinnit olisivat jo olleet alussa monin paikoin.















Etualalta taakse lukien viitakastikan (Calamagrostis canescens), rohtovirmajuuren (Valeriana officinalis) ja maitohorsman (Chamerion angustifolium) kukintaa kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustan luoteispuolella 30.7.2017 - Kasvukauden kehitysviiveestä huolimatta heinä- ja tosiaan vielä osin elokuussakin saatiin ihailla kosteiden olosuhteiden ansiosta rehevän näyttävää, ja toisaalta juuri helteettömien säiden ansiosta pitkään kestänyttä keskikesän kukkaloistoa; kuten tässä.















Etualalta taakse lukien mesiangervon (Filipendula ulmaria) ja maitohorsman (Chamerion angustifolium) kukintaa kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustan luoteispuolella 30.7.2017 - Normaalisti tämänlainen tyypillinen heinäkuun kukkaloisto olisi sattunut enemmänkin ko. kuun puolivälin paikkeille ilman kuluneen kesän kehitysviivettä.















Kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukintaa Pohjoisen Uunisaaren kalliolla taustanaan Helsingin Ullanlinnan rantaa ja kuvattuna 20.7.2017 - Tämä kallion kukkaloisto paljasti sen, että päättyneestä kesästä sekä puuttui helteet että sadetta saatiin melko paljon; tuloksena näistä oli siis hyvin karunkin paikan rehevää kasvillisuutta, kun sen sijaan hellepaahteella tällainen kalliokasvusto kokisi helposti selviä kuivuusongelmia.















Maitohorsman (Chamerion angustifolium) ja kultapiiskun (Solidago virgaurea) kukintaa Helsingin Pohjoisen Uunisaaren rantahietikolla taustanaan Liuskasaarta ja kuvattuna 20.7.2017 - Kasvukauden kehitysviive näkyi selvästi näissäkin horsmissa, koska kukkavanoissaan oli avautuneet vasta melko alhaalla olleet kukat.















Mesiangervon (Filipendula ulmaria) ja rohtovirmajuuren (Valeriana officinalis) kukintaa sekaisin etualalla Pohjoisen Uunisaaren rannalla ja taustalla Helsingin Ullanlinnaa kuvattuna 20.7.2017 - Epävakainen ja viileä kesä oli toki myös hyvin kaunis ja näyttävä sopivassa katsannossa, kuten tässä tuon taustan tumman kuuropilven kontrastoimana etualan kukkiin nähden.















Leimuniityn pensasryhmiä taustanaan uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Vasemmalla ja eniten etualalla on syyshortensiaa (Hydrangea paniculata "Grandiflora"), jonka kehitysviive paljastui tässä vaiheessa vasta hyvin mitättöminä kukkaterttualkuina uusien oksien kärjissä. Oikealla oli sentään täydessä kukassa valamonruusua (Rosa "Splendens").















Leimuniityn uudistettuja perennaryhmiä ja nurmikenttää Espoon Tapiolan keskustan itäpuolella kuvattuna 20.7.2017 - Leimuniitty on läpikäynyt Tapiolan keskustan uudistamisen yhteydessä myös kohennusremontin; tässä nähdään etualalla riveissä eri lajikkeita jaloangervoja (Astilbe "Arensii" -ryhmä) kukintansa alussa. Epävakaisesta kesästä huolimatta huomatkaa uudistetun nurmikon sadetus!















Heinäkuun puolelle pitkittymässä ollutta kultasateen (Laburnum alpinum) erittäin runsasta kukintaa Espoon Leppäsillan ja Karakallion välillä Rastaalantien varrella ja kuvattuna 29.6.2017 - Moisesti runsaan kukinnan pitkittyminen oli myös hyvä sattuma näissä helteettömissä oloissa, mutta toisaalta todennäköisesti tämän kesän helteettömyyskin huomioiden (ei tarpeeksi lämpöä ko. lajille valmistaa seuraavan kesän kasvuaiheita silmuihin) on seuraavaksi vuodeksi tulossa tälle lajille kukintatauko...


Kesän 2017 sääolosuhteista muutamia kiteyttäviä poimintoja kesäkuun lopulta elokuun loppuun (kronologisessa järjestyksessä ja ylimpänä uusin kuva)  >>















Heikosti ukkostaneen kuuropilven muotoja Hämeenlinnan keskustan alueella kuvattuna 22.8.2017 klo. 15:05 - Näitä polaari-ilmamassan kuurosateita oli pitkin päättynyttä kesää hyvin monena päivänä, mutta kunnon ukkosia niistä ei herunut ja siksi siihen elokuun 12. päivän Kiira-rajuilmaan saakka koko Suomen salamointimäärä oli ennätyksellisen vähäisessä kertymismoodissa.















Polaari-ilmamassan kumpupilviä ja heikkoa lounaistuulen tekemää aallokkoa Vanajaveden pinnalla kuvattuna Hämeenlinnassa Varikonniemen luoteispuolelta kohti Hämeen linnaa 15.8.2017 klo. 12:11 - Kuurosateiden ja yhtenäistenkin sadealueiden väleissä kesä sisälsi toki joitakin poutapäiviäkin, kuten tässä; nekin päivät menivät kuitenkin polaari-ilmamassan piirissä ilman helteitä, mutta +20 asteen ylitykset olivat yleisiä poutapäivinä.















Kiira-rajuilman vaiheita Espoossa 12.8.2017 kuvattuna parvekkeeltani kaakkoon - Yllä linkkilistamaani Kiira-rajuilmaseurantaan nähden tässä on neljän kuvan verran hieman uutta näkökulmaa ko. megaukkoseen; tämä kuva klo. 21:24 havainnollisti iltaruskon valolähteen siirtyneen kuvaajan selän taakse.















Kiira-rajuilman vaiheita Espoossa 12.8.2017 kuvattuna parvekkeeltani kaakkoon - Yllä linkkilistamaani Kiira-rajuilmaseurantaan nähden tässä on neljän kuvan verran hieman uutta näkökulmaa ko. megaukkoseen; tämä kuva klo. 21:08 havainnollisti ns. mammatuspilvistä heijastunutta iltaruskovaloa suoraan kuvaajaa kohti.















Kiira-rajuilman vaiheita Espoossa 12.8.2017 kuvattuna parvekkeeltani kaakkoon - Yllä linkkilistamaani Kiira-rajuilmaseurantaan nähden tässä on neljän kuvan verran hieman uutta näkökulmaa ko. megaukkoseen; tämä kuva klo. 19:06 havainnollisti ukkosrintaman etummaisen puuskavaiheen saapumista piiskaavine sadepöllyineen asfaltilla. Mainittakoon, etten saanut kuvattua lyhyttä kovimpien puuskien vaihetta kunnolla.















Kiira-rajuilman vaiheita Espoossa 12.8.2017 kuvattuna parvekkeeltani kaakkoon - Yllä linkkilistamaani Kiira-rajuilmaseurantaan nähden tässä on neljän kuvan verran hieman uutta näkökulmaa ko. megaukkoseen; tämä kuva klo. 19:03 havainnollistaa ukkosrintaman pimeimmän vyörypilvivallin saavuttaneen alueen juuri hetkeä ennen kovien puuskien ja kaatosateen alkamista.















Heikosti-kohtalaisesti ukkostaneen kuuron rankkasadetta Espoon Leppävaaran keskustassa kuvattuna 22.7.2017 klo. 16:25 - Näitä polaari-ilmamassan miniukkosia oli etelärannikolla hyvin vähän, ja ne keskittyivätkin tyypilliseen kesätapaan enemmänkin sisämaahan; tämä tilanne esim. koko heinäkuun osalta olikin tällä paikalla suuri harvinaisuus ja itse asiassa taisi olla niin, että edellisen kerran selvää ukkosen jyrinää olin kuullut alueella toukokuun lopussa.















Kuurosateen jälkeistä auringonpaistetta Helsingin Kaivopuiston nurmikentällä kuvattuna Ehrenströmintien varrelta 20.7.2017 klo. 14:52 - Tässä oli mielenkiintoista tuo nurmikolle sijoitettu aita; se oli ilmoituskyltin mukaan Helsingin kaupungin koe ohjata valkoposki- ja kanadanhanhien laumakäyttäytymistä eli liikkumista.















Näkymää Suomenlinnan saarille Ehrenströmintien varrelta kuurosateen jälkeen kuvattuna 20.7.2017 klo. 14:49 - Kohtalaisen rankka kuurosade meni meren ylle hajoamaan, mistä kuvassa nähdäänkin enää jäänteenä tuo verhopilvimäinen massa taivaalla; ko. päivänä vallitsi heikko luoteistuuli, missä juuri pääkaupunkiseudulle syntyi paikallista kuurosolukkoa alkuiltapäivällä.















Purjealus matkalla ulapalle kuvattuna heikkotuulisissa olosuhteissa Helsingin Pohjoiselta Uunisaarelta etelään 20.7.2017 klo. 13:34 - Ennen em. kuurosadetilannetta ko. alueella vallitsi mukavan kesäinen sää, vaikkakin tälläkin kertaa vuorokauden maksimilämpötilat ylittivät vain niukasti +20 astetta.















Uimareiden sijasta valkoposkihanhia Helsingin Pohjoisen Uunisaaren rantahietikolla kuvattuna 20.7.2017 klo. 13:21 - Tässä kiteytyy täydellisesti päättyneen kesän helteettömät olosuhteet, kun uimareiden säännönmukainen poissaolo oli jättänyt jälkeensä niin rauhallisen rannan, että nämä hanhet olivat sen omineet sitten helposti itselleen.















Näkymää Helsingin Kaivopuiston mäen päältä kohti Harakka-saarta ja merta kuvattuna 20.7.2017 klo. 12:48 - Itselleni on ja oli harvinaista herkkua päästä valokuvaamaan merellistä säänäkymää, vaikka asunkin melko lähellä Suomenlahden rannikkoa; kuvassa nähdään verhopilvien (Altostratus) ja kumpukerrospilvien (Stratocumulus) yhdessä muodostamaa pilvikantta polaari-ilmamassassa.















Näkymää Hämeen linnalle ja Linnapuistoon Linna Jazzien aikaan kuvattuna Hämeenlinnassa 16.7.2017 klo. 16:25 - Ko. musiikkitapahtuma sai sattumalta koko heinäkuun parhaimpiin kuuluneen sään, kun päivä oli tuolla tavalla vähäisesti kumpupilvinen, heikkotuulinen ja lämpötila kohosi lähes hellelukemiin +24 asteen paikkeilla.















Täysin tyyntä Vanajaveden pintaa ja matalapaineen keskuksen kuuropilvikehitystä kuvattuna Hämeenlinnassa Varikonniemen luoteispuolelta kohti Hämeen linnaa 4.7.2017 klo. 12:13 - Välillä epävakainen / sateinen sää ei tarkoita tuulista säätä, vaan esim. tässä olevaan tapaan matalapaineen heikkotuulinen keskusalue mahdollistaa tällaisen upean vesipeilipinnan; myöhemmin ko. päivänä tuli niitä kuluneen kesän tyypillisiä polaari-ilmamassan miniukkos- ja sadekuuroja.















Kuuropilvestä ryöpsähtänyttä rankkasadetta ja sen tekemää mattakuviointia Vanajaveden pinnalla kuvattuna Hämeenlinnassa 26.6.2017 klo. 12:54 - Näistä miniukkoskuuroista tuli toki hetkittäin pitkin kesää varsin rankastikin sadetta, mitkä pitivät yllä enimmäkseen sopivaa kosteutta kasvien kasvulle; vain harvoilla paikoilla satoi liikaa tai selviin tulvimisiin saakka koko kesän katsannossa. Poikkeuksena oli toki monin paikoin se Kiira-rajuilma, mutta siinäkin rankimman sateen vaihetta kesti niin lyhyen aikaa, ettei rankkasadetulvista tullut erityisiä.


Kesän 2017 arkkitehtuuriannosta mm. erään sukulaisperheen vierailun yhteydessä nähtynä >>















Helsingin Hietaniemen hautausmaan pääsisäänkäyntiä kuvattuna 20.7.2017 - Erikoista; jollakin tuolla penkillä istujalla oli ilmeisesti ollut levottomat jalat...














Uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Tämä otos on kuvattu alemmassa kuvassa nähtävän uuden asuintornin viereiseltä kattoterassilta keskitasolla, missä on tällainen puolijulkinen sisäpiha / kattopuutarha katutasosta paljon korkeammalla.















Uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Em. uusi asuintorni on sijoitettu uuden Stockmann-tavaratalon päälle tuollaiseksi kuutiomaiseksi elementiksi, jossa nuo hulppeat parvekkeet katsovat auringonlaskun suuntaan länteen.















Uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Tuo em. asuinkuutio toisesta suunnasta kuvattuna.















Uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Edelliseen kuvaan nähden samasta paikasta samaan suuntaan otettu kuva, mutta alemmas suuntautuen, missä nähdään tuo uusi Stockmann-tavaratalo.















Uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Tuon Stockmann-tavaratalon ja asuinkuution vieressä länsipuolella oli vielä laaja työmaamonttu, joten Tapiolan keskusta tulee vielä muuttumaan merkittävästi lisää...















Uudistuvaa Espoon Tapiolan keskustaa kuvattuna 20.7.2017 - Tapiolan keskustan itäpuolella oli vielä työmaata, missä tuolla taustalla on em. uusittua Leimuniittyä; tämä työmaa-alue rakennetaan vielä puistoksi Tapiolan uudistamisen loppusilaukseksi... Kuva on otettu em. uuden asuintornin kattoterassille vievän portaikon reunalta.


Kesän 2017 joitakin erikoisia löytöjä >>















Helsingin Kaivopuiston kallioseinämien välistä kapeaa portaikkoa kuvattuna 20.7.2017 - Nämä kallioelementit ovat ilmeisesti jopa kolmen miljardin vuoden ikäisiä, eli tavallaan kyseessä on silloin Suomen ylivoimaisesti vanhimpiin kuuluva rakennuselementti tämä portaikkokokonaisuus huomioiden! Portaat on toki rakennettu ko. väliin "hieman" myöhemmin ;)















Helsingin Kaivopuiston kallioseinämien välistä kapeaa portaikkoa kuvattuna 20.7.2017 - Sama portaikkoväli siis vastakkaisesta suunnasta kuvattuna ylempään kuvaan nähden.















Auringonvalon heijastumaa kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustassa 28.6.2017 klo. 16:27 - Kesän aurinko paistaa korkealta, jolloin varjot ja valoheijastumat ovat omanlaisiaan; tässä valo heijastui edessä näkyvän seinän metallisista pinnoitteista, kun aurinko pääsi paistamaan vasemmalla olevan korkean rakennuksen yli sen yläpäähän.


Suomen tunnetuin taideteos myös uudesta näkökulmasta havainnoituna ;) ......















Taide kohtaa politiikan: kuvattuna 20.7.2017 - "Stop Nato!"...















Ylemmän kuvan samaa taidemonumenttia tässä hieman laajemmin kuvattuna.....















....Ja tässä tämän kolmen viimeisen valokuvan teemassa ko. muistomerkki kokonaisena maisemassaan, eli sehän onkin siis Helsingin Sibelius-monumentti kuvattuna 20.7.2017! :)