Aluksi tällä viikolla 17 viileää ja lievästi epävakaista, mutta viikonvaihteesta lämpenee ja vappuviikolle odotettavissa taas kesäisenkin lämmintä, ja kasvukauden etenemistä äärietuajassa (Päivitetty: vappuviikon lämpö vaisumpaa ja myös epävakaisuutta sateineen)

Pääsiäinen ja viime viikon hurja lämpöaalto ovat siis jääneet taakse ja tänään on jo alkaneen viikon 17 keskiviikko, kun minun piti jo viimeistään eilen tiistaina tehdä uusi sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus. 

Tässä kuitenkin sellainen nyt tulee illan päätteeksi ja uusimpien sääennusteiden valossa sisältönä siinä on aluksi tällä viikolla viileää ja jopa tavanomaistakin viileämpää säätä Etelä-Suomeen, mutta ennustemalleissa on kuitenkin näkyvissä jo tulevan viikonvaihteen tienoilta alkaen lämpenevää säätä ja sitten ensi vappuviikolla säässä on näkyvissä jo jopa seuraavan kesäisen lämpöaallon merkkejä -- katsotaan tässä siis, miten nämä kylmät ja lämpimät jakautuvat tällä ja ensi viikolla, ja alustavasti siinä esille tulee jo myös Vapun tienoon sää; olisiko silloin jo hyvinkin lämmintä?...

Kasvukausihan pääsi Etelä-Suomessa viime viikon lämpöaallossa erityisen / ennätyksellisen etuaikaiseen vauhtiin, mutta Pääsiäisenä alkanut viileämpi sääjakso pitää kasvun kehitystä tietenkin vielä muutaman lähipäivän ajan aikaisempaa selvästi hitaampana ja osaksi jopa jumissa päivän tai kaksi, mutta ensi viikon seuraavan lämpöaallon turvin kasvukauden etenemisessä tulee pysymään erittäin poikkeava etuaikaisuus normaaliin nähden edelleenkin, kun kasvu vappuviikolla taas kiihtyy paljon -- tarkastellaan kasvukauden näitä vaiheita ja muita luontoilmiöitä myös tarkemmin tässä kirjoituksessa tutusti Etelä-Suomen osalta.

Seuraavaksi vielä kertauksena viime viikosta ja Pääsiäisestä sään suhteen: 

Maanantai oli sen viikon aluksi runsaspilvinen ja vähän epävakainenkin aamun ja varhaisiltapäivän sadekuuroineen, kun etelän ja lännen välisessä kohtalaisessa virtauksessa säärintama kulki maamme yli koilliseen Lappia ylittäneen matalapaineen kera. Ilmamassa oli kuitenkin jo lämpenemässä hyvin, missä yön +5 asteen vaiheilta päivälämpötilat pääsivät iltapäivällä nousemaan jo +15 asteen vaiheille ja monin paikoin sen ylikin sään seljettyä loppupäiväksi sopivasti.

Tiistaina korkeapaineen selännettä työntyi kaakosta Etelä-Suomeen, mikä edelsi Itä-Euroopasta Suomeen kurottunutta kaikkein lämpimintä kesä- ja helleilmamassaa; tällöin koko päivä oli heikkotuulinen ja vähäistä iltapäivän kumpupilvisyyttä lukuun ottamatta oli selkeää; illalla yhä lämpimämmän ilman virtauksen kera oli yläpilvilauttailua etelästä käsin. Yölämpötila vaihteli vähän +5 asteen molemmin puolin ja sisämaassa oli paikoin hallaa. Päivälämpötila kohosi jo laajemmin +15 ja +19 asteen välille.

Keskiviikkona kaikkein lämpimin ilma pääsi yleisesti perille Etelä-Suomeen etelä-kaakkoisvirtauksen myötä, jolloin päivän aikana oli vaihtelevasti ylä- ja keskipilvilauttailua, mutta sään yleiskuva oli pääasiassa poutainen ja aurinkoinen. Ilmamassan utu toisaalta lisääntyi ja etelärannikolla lämpimän ilman virtaukseen liittyi sumupilviä ja sumuakin kostean ja lämpimän ilman virrattua vielä kylmän Suomenlahden yli. Yölämpötila oli jo selvemmin +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila kohosi laajasti +20 asteen tienoille siten, että lämpimin ilma pakkaantui länsirannikolle, jolloin mm. Raumalla päästiin lähes +23 asteeseen. Etelärannikolla sumu ja sumupilvet haittasivat päivän lämpenemistä, jolloin siellä päivälämpötilat jäivät paikoin "vain" +15 asteen vaiheille.

Torstaina lämpimimmän ilman virtaus alkoi heikentyä ja tyrehtyä eteläkaakosta Suomeen, mutta se pääsi tässä vaiheessa parhaiten perille Etelä-Lappiin saakka, missä mitattiin sikäläisittäin erityisen korkeita +15 ja +19 asteen välisiä päivälämpötiloja ja Pohjois-Lapissakin oli useita plusasteita. Etelä-Suomessa koitti kuitenkin tuulten heikennyttyä ja ilmamassan yhä kostuttua aamuksi ja alkuiltapäiväksi runsaasti sumupilviä ja sumuja, jotka jäivät taas iltapäivälläkin haittaamaan etelärannikon päivälämpötilojen nousua em. syystä; yö oli hyvin leuto +6 ja +10 asteen välisine lukemineen, ja parhaiten +20 asteen lähelle päästiin sisämaassa iltapäivällä eniten rakoilleen pilvipeitteen alueella ja etelärannikolla jäätiin taas lähinnä +15 asteen vaiheille, ja paikoin jopa sen allekin sumuisimmilla paikoilla.

Perjantaina Keski-Euroopasta Baltian länsireunalle siirtyi pieni matalapaine ja toisaalta Lapin yli alkoi siirtyä uusi matalapaine lounaasta käsin tuoden jälkipuolellaan Lappiin jo kylmempää ilmaa; tällöin Baltiaan saapui tuon ensin mainitun matalapaineen itäpuolella ennätyshellettä (tässä siihenkin liittynyt Fb-julkaisuni), josta alkoi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon uutta lämpöä, mutta kuitenkin yhä kosteuden kera runsaan pilvisyyden ja utuisuuden oltua koko etelän alueella pääosassa. Paikoin esiintyi myös kuurosateita. Yölämpötila oli yhä korkea +6 ja +10 asteen välillä ja paikoin jopa +10 asteen vaiheilla. Päivälämpötila jäi runsaan pilvisyyden takia "vain" +15 ja +20 asteen välille, ja yli +20 asteen lukemia ei esiintynyt. Tässä on ko. päivältä tuo em. Fb-julkaisuni, jossa on Forecan sääjutun kera lisää tietoa myös ko. viilentäneistä sumuista edeltäneinä ja ko. päivänä.

Lauantaina Lappiin päässyt kylmempi ilmamassa alkoi hivuttautua etelämmäksi saavuttaen Etelä-Suomen sisämaata Keski-Suomesta käsin, mutta hieman yllättäen kontrastiksi Baltian ennätyshelteestä kerkesi ulottumaan Uudellemaalle ja kaakkoon kapealla alueella hyvin lämmintä ilmaa alkuiltapäivään saakka; yö oli vielä koko alueella hyvin lämmin vähän +10 asteen molemmin puolin vaihdelleiden minimilämpötilojen kera. Baltian länsireunalle edellispäivänä tullut pieni matalapaine kiertyi ja venyi lounaasta päivän mittaan Etelä-Suomen päälle itä-länsisuunnassa pitkulaiseksi systeemiksi pohjoisen kylmää ja etelän lämmintä erilleen jakaneen rintaman kera; tässä yhteydessä Etelä-Suomi oli muutoin koko ajan runsaspilvinen, mutta em. eteläisimmän alueen kohdalla alkuiltapäivällä oli hetken vähäpilvistä ja n. +20 asteen lämpötiloja, jolloin tämä oli etelärannikolla koko viikon lämpimin päivä. Sisämaassa vaikutti kuitenkin jo viileämpi sää rintaman kylmemmällä puolella vähän voimistuneen itätuulen kera, jolloin päivälämpötila jäi +10 ja +14 asteen välille. Rintamasysteemi synnytti jo yöllä ja aamulla runsaasti kuurottaista sadetta etelän sisämaassa ja aamulla Itä-Uudeltamaalta Kymenlaaksoon kesäkauden ensimmäisiä ukkoskuuroja; Baltiassa ukkosti iltapäivällä jopa erityisen rajusti! Loppupäivällä matalapaineen voimistuminen lounaasta käsin alkoi tuottamaan mukanaan etelään runsasta tasaista sadetta ja ilmamassa alkoi viilentyä etelärannikollakin itätuulten voimistuessa.

Sunnuntaina ja toissapäivänä maanantaina eli Pääsiäisenä säätilanne oli etelässä koko ajan suunnilleen sama, eli tuo em. matalapaine- ja rintamavyöhyke jäi eteläisimmän Suomen päälle siten, että koko ajan runsaassa pilvisyydessä kahdessa eri annoksessa saatiin etenkin "Tampere-Savonlinna" -tasan eteläpuolella runsasta jatkuvaa vesisadetta; ensimmäinen annos siirtyi sunnuntain aikana pohjoisimmillaan jopa Keski-Suomen eteläosiin saakka ja toinen annos maanantaina yöllä ja aamulla ensin mainittua vähän eteläisemmille sijoille. Näistä saatiin noina päivinä yhteensä etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa jopa 20 - 40 mm:n sadekertymä! Molempina päivinä vallitsivat myös aikaisempaa viileämmät itätuulet, missä lähes ilman vuorokausivaihtelua lämpötilat asettuivat pääasiassa +5 ja +10 asteen välille tasaisesti, joten kasvukausi jatkui ja edistyi silti. Maanantain illalla sää alkoi poutaantumaan lännestä alkaen -- Erittäin kesäinen ilma jäi vallitsemaan laajasti Keski-Euroopan itäosista Venäjälle ulottuvalle alueelle koko Pääsiäiseksi.

Eilen tiistaina lännestä ulottui Lappiin uutta pientä korkeapainetta siellä takatalvisten yöpakkasten kera, ja se siirtyi melko nopeasti pois Suomen itäpuolelle; ja tässä vaiheessa Etelä-Suomen alueelle jäi vallitsemaan runsasta pilvisyyttä viileähkön ilmamassan ja itä-kaakkoistuulien kera joskin aluksi ilman sateita. Matalapainetta jäi edelleen pitkulaisena Baltiaan; myöhemmin iltapäivällä ja illalla myös Skandinaviassa kehittyi pientä uutta matalapainetta, ja nämä yhdessä alkoivat muodostaa illalla Etelä-Suomea vähitellen ylittänyttä hajanaista ja kuurottaista sadetta synnyttänyttä säärintamasysteemiä; eli kuurosateet yleistyivät illan mittaan ja heikot-kohtalaiset tuulet alkoivat kääntyä etelään rintaman edellä. Lämpötila pysyi edelleen pääasiassa +5 ja +10 asteen välillä koko ajan, mutta päivällä poutaisimmilla paikoilla käytiin yli +10 asteessa.

Tänään keskiviikkona tuo säärintamasysteemi on siirtynyt kuurosateineen ja runsaan pilvisyyden kera vähitellen Etelä-Suomenkin yli itään, ja heikot etelätuulet ovat kääntyneet rintaman ylityksen myötä lännen ja pohjoisen välille. Illalla sää on alkanut poutaantumaan ja selkenemään luoteesta alkaen, kun samalla uutta korkeapainetta kurottuu lännestä kohti Suomea. Lämpötilat ovat olleet yhä uskollisesti koko etelän alueella +5 ja +10 asteen välillä ympärivuorokautisesti; kaakossa paikoin yli +10 asteessa iltapäivällä.

Katsotaan sitten suursäätilakatsauksen kera, miten sää kehittyy tämän viikon loppuosan aikana ja edelleen vappuviikolla: 

Aluksi to-la aikana tuo em. läntinen korkeapaine pysyy pääasiassa sijoillaan Suomen länsipuolella, mutta se yrittää to-pe aikana pullistella sen verran Fennoskandian päälle, että sen ja Suomen itäpuolella vallitsevan matalapaineen välissä kylmä pohjoisvirtaus jääkin siinä vaiheessa heikoksi ja epämääräiseksi Suomen kohdalla; sää kuitenkin viilenee vielä vähän lisää ja poutaantuva, kuivuva ja osaksi selkenevä sää mahdollistaa hallat ja heikot yöpakkaset Etelä-Suomessakin.

Nyt näyttää siltä, että kuitenkin viimeisenä pohjoisvirtauksen vaiheena ko. pohjoistuuli voimistuukin juuri lauantaina vielä sen verran, että siitä päivästä on tulossa Suomessa kylmin ja seuraavasta la-su välisestä selkeästä ja heikkotuulisesta yöstä eniten yöpakkasta ja hallaa sisältävä -- Samalla kylmää ilmaa virtaa siinä vaiheessa viimein kunnollisemmin myös em. Itä-Euroopan ja Venäjän alueellekin, missä pitkään jatkunut äärikesäinen sää ainakin tilapäisesti keskeytyy. Länsi-Euroopassa puolestaan tuon korkeapaineen lounaispuolella muhii jo uusi kesäinen lämpöaalto samaan aikaan.

Sunnuntaina suursäätila alkaa sitten muotoutumaan näillä näkymin niin, että tuo korkeapaine siirtyy vallitsemaan Suomen eteläpuolelle ja saattaa muodostaa ensi viikon alkupuolella Vappuun saakka itä-länsisuunnassa pitkulaisen selännevyöhykkeen Britteinsaarilta Venäjälle; tällöin matalapaineet siirtyisivät yhtäältä Atlantilta pohjoiselle reitille lähinnä vain Lapin yli itään ja toisaalta Välimerelle jäisi pyörimään parikin matalapainetta. 

Tämä mahdollistaisi hyvin kesäisen lämpöaallon muodostumisen ensinnäkin koko manner-Euroopan alueelle Britteinsaarilta Keski-Euroopan kautta taas Itä-Eurooppaan ja Venäjälle, ja siitä ulottuisi kunnolla lämpöä taas myös Fennoskandian etelä- ja keskiosiin länsi-lounaistuulilla, eli vähintään Etelä-Suomeenkin jo ensi maanantaista alkaen. Takatalvinen sää kaikkoaa siinä enää lähinnä vain Uralin seudulle.

Vappu olisi siis tässä skenaariossa hyvinkin lämmin ainakin Etelä-Suomessa ja mahdollisesti pohjoisempanakin, mutta Vapun jälkeen suursäätilan skenaarioissa on vielä paljon epäselvyyttä ja siten koko Suomen säässä -- tarkennusta tähän tulee joko päivityksessä tässä kirjoituksessa tai jo pian vielä ennen Vappua uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa...

Joka tapauksessa tarkemmin määriteltynä Etelä-Suomeen lähipäiviksi ja Vappuun saakka sää toteutunee seuraavasti:

Huomenna torstaina vallitsee heikko pohjoisvirtaus ja ilmamassan kuivuessa ja hieman kylmentyessä sää on laajasti selkeää (ja selkenee kaakossakin yöstä lähtien) ja lähinnä pientä iltapäivän kumpupilvisyyttä voi olla. Yölämpötila laskee sään seljetessä 0 ja +4 asteen välille, joten ainakin sisämaassa hallaa voi olla ja ehkä jo paikoin heikkoa yöpakkastakin. Päivälämpötila jää aurinkoisessakin säässä lähinnä +6 ja +10 asteen välille.

Perjantaina ja lauantaina pohjoisvirtaus siis on etenkin lauantaina voimakkaampaa, mutta myös heikkotuulisia vaiheita voi esiintyä. Molempina päivinä iltapäivien kumpupilvisyys on huomista torstaita runsaampaa ja to-pe välisenä yönä länsiosissa voi olla heikkoja / paikallisia lumi-räntäkuuroja yölläkin. Selvemmin kuurosateita syntyy molempina päivinä iltapäivän aikaan, jolloin sateen olomuoto vaihtelee vedestä räntään ja rakeisiin. Sademäärät eivät ole kuitenkaan suuria ja poutahetkiä mahtuu kuurojen väliin etenkin länsiosissa. Yölämpötilat ovat nollan vaiheilla, joten hallaa ja heikkoa yöpakkasta esiintyy etenkin selkeimmillä alueilla. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen +6 ja +10 asteen välillä, mutta kuurosateisimmilla alueilla voidaan jäädä myös vain +5 asteen vaiheille.

Sunnuntaina yö ja aamu ovat selkeitä ja pohjoistuuli on tyyntymässä, joten hallaa ja yöpakkasta voi olla etenkin sisämaassa enemmänkin kuin edeltäneinä öinä; kuitenkin minimilämpötilat käväisevät korkeintaan 1-3 astetta pakkasella. Päivällä pilvisyys voi vähän lisääntyä lännestä pyrkivän lämpimämmän ilman kera eli ylä- ja keskipilvilauttailua voi olla, ja päivälämpötila voi jo kohota +10 asteen vaiheille ja lounaassa sen ylikin.

Sitten ensi viikon alkupuolella vallitsisi suunnilleen samanlainen länsi-lounaisvirtauksen vaihe, jossa vaihtelevapilvinen ja ajoittain myös aurinkoinen sää olisi pääosassa, joskin hetkittäin saderiskiäkin voisi olla. Ilmamassa lämpenisi siten, että yölämpötilat kohoavat jo su-ma yöstä lähtien plusasteille ja sitten yhä enemmän seuraavina öinä ainakin +5 ja +10 asteen välille. Vastaavasti päivälämpötilat kohoaisivat jo maanantaina paikoin +15 asteen vaiheille ja sitten seuraaviksi päiviksi jo laajemmin ainakin +15 ja +20 asteen välille -- näistä "seuraavista päivistä" olisi kyse siis myös vappuaattona ja Vappupäivänä, mutta tarkennetaan vielä myöhemmin em. tapaan sekä Vapun että etenkin sen jälkeisen sään kuvioita...

Siirrytään sitten taas Etelä-Suomen luontoseurantaosioon, missä jätänkin nyt talven jälkeen ensimmäisen kerran lähes kokonaan jo pois talviset aiheet eli lumipeitteet, roudan ja vesistöjäät; sen verran voin näistä vielä mainita, että tuon em. sääennusteen mukaan jos tuo ensi to-pe välinen yö sisältää lumikuuroja ja niistä jotain paikoin maahan jäisi pe aamuksi, niin sellainen vähäinen lumipeite sulaa toki ko. päivän lämpöasteissa hyvin nopeasti pois.

Lisäksi jos vielä jotain vanhojen lumipeite-, routa- ja järvijäärippeiden jäänteitä vielä olisi Etelä-Suomen alueella, niin lähinnä enää vain hyvin vähän itäkolkan sisämaassa eli käytännössä Etelä-Savossa ja siitä enemmän Keski-Suomen puolelle -- mutta joka tapauksessa koko Etelä-Suomi voidaan julistaa tästä lähtien kokonaan lumipeite-, routa- ja järvijäävapaaksi, kun se sellaiseksi jo tuli suunnilleen kaikkialla em. jäänteitä lukuun ottamatta viime viikon lämpöaallon myötä.

Viime viikon lämpöaalto sai maaperänkin jo lämpenemään roudattomissa oloissa tavanomaista selvästi lämpimämmäksi ajankohtaan nähden, joka on osaltaan edesauttamassa etuaikaisen kevään ja kasvukauden etenemistä jatkuvasti etuaikaisena jatkossakin; näin etenkin pisimpään ja jo pitkin talveakin usein lumettomana olleella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueella.

Lisäksi kasvukauden etenemiselle pääasiassa erittäinkin hyvää teki tuo em. Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe, jolloin juurikin myös tuolla pisimpään lumettomana olleella em. alueella maaperästä jo pitkään puuttuneet kunnon lumisulamisvedet tavallaan korvautuivat hyvinkin kunnollisesti näillä runsailla sadevesillä -- se on oikein hyvää puskuria mahdollisesti myöhemmin kesällä kehittyvää kuivuutta vastaan...

Sateet olivat toisaalta kuitenkin sen verran runsaita, että se on vähän haitannut muutoin myös erittäin etuaikaisena alkanutta peltoviljelyä kylvöineen; nimittäin osa pelloista tuli kylvötyökoneille liikamäriksi. 

Tuo ensi viikon uusi poutainen lämpöaalto kuitenkin korjaa sitä tilannetta todennäköisesti oikein hyvin, joten aikaisemmin mainitsemani "suurin osa kylvötöistä jo ennen Vappua valmiiksi" -mahdollisuus voi toteutua laajasti Etelä-Suomen alueella -- ensimmäisenä jo kylvettyjen peltojen piirissä ensi viikolla voinee odottaa jo ensimmäisiä itäviä oraitakin... Joka tapauksessa syysviljojen (ruis ja syysvehnä) oraat ovatkin olleet jo viime viikolta alkaen erittäin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden.

Tuo viime viikon lämpö ja Pääsiäisen ajan runsassateinen vaihe ovat saaneet myös puistoissa ja puutarhoissa nurmikot kasvamaan erityisen rehevinä ja voimakkaan vihreinä ajankohtaan nähden, jonka takia ensimmäiset ruohonleikkuutarpeet voivat tulla jo ennen Vappua lähipäivinä / ensi viikolla moninkin paikoin...

Kasvukauden eteneminen joka tapauksessa toteutui viime kerralla mainitsemaani tapaan hyvin osuvasti erittäin etuaikaiseksi jo Pääsiäiseksi, joten voidaankin kerrata saavutettuja vaiheitaan tässä ja lisään niiden mukaan täydenyksiä uusilla kasvilajikuvauksilla tämä hetken kehitysvaiheineen, ja arvioin alustavasti jonkin verran ensi viikon uuden lämmön mahdollistamia seuraavia kehitysvaiheita kasvussa ja kukinnassa.

Jo hyvinkin isolle hiirenkorvalle lehdiltään kasvoivat viime viikolla jo mm. terttuselja (Sambucus racemosa), pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), taikinamarja (Ribes alpinum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja tuomet (Prunus padus) -- myös lehtikuuset (Larix sp.) ovat tulleet näiden kanssa samaan tahtiin jo voimakkaan heleänvihreiksi.

Näillä voinee odottaa Vapuksi jopa jo puolilehtisyyttä, mikäli tuo ensi viikon alkupuoli on jo uudestaan em. tavalla lämmin!

Leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukinnat ovat jo ohi ja niilläkin kasvavat jo selvät hiirenkorvat viimeistään ensi viikon alussa. Vielä selvemmin hiirenkorvalle tulivat jo Pääsiäiseksi monet koivut (Betula sp.), ja ne ovat Vappuun mennessä jo yleisesti heleänvihreitä isolla hiirenkorvalla -- koivun kukintahuippu ja tavanomaista runsaamman siitepölyvaiheensa pahin kohta voi olla juuri Vapun tienoilla!...

Koivujen kanssa samassa tahdissa hiirenkorvalle ovat tulleet ja ovat ensi viikolla yleisesti tulemassa isosti monet koristekasvit, kuten pihlajat (Sorbus sp.), orapihlajat (Crataegus sp.), aroniat (Aronia sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum) -- noista varhaisimmat tuomipihlajat saattavat edetä Vappuun mennessä jopa kukinnan alkuun saakka!...

Haapa (Populus tremula) monet pajut (Salix sp.) ja raita (S. caprea) olivat kukintahuipussa viime viikon lämpöaallon alkuvaiheissa, mutta nyttemmin suurin osa niistä on jo lopettanut kukintansa; viimeiset myöhäisetkin lopettavat ensi viikolla vielä ennen Vappua -- haapaa lukuun ottamatta näillä lehtien kasvukin pääsee ensi viikolla jo myös hyvään vauhtiin ja emihaavoilla hedelmänorkkovaihe etenee jo näyttävästi kohti siemennysvaihetta.

Rusokirsikka (Prunus sargentii) ja metsävaahtera (Acer platanoides) ehtivät myös jo aloittaa monin paikoin kukintansa Pääsiäiseen mennessä, mutta nyt niillä on vielä muutaman lähipäivän ajan viileässä säässä hitaasti etenevää kukintaa; kuitenkin ensi viikon todennäköinen lämpö saa niillä kukintahuipun tulemaan jo Vapuksi!...

Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on jo monin paikoin oikoillut esille jättilehtiään isoista silmuistaan ja Vappuun mennessä nämäkin puut ovat vihertymässä hyvin etuaikaiseen tapaan...

Puista ja pensaista myöhään lehtensä puhkaisevilla lajeilla ovat useimmat jo tehneet ajankohtaan nähden erikoista silmuturpoamista Pääsiäiseen mennessä; näin mm. tammilla (Quercus sp.), lehmuksilla (Tilia sp.), lehtosaarnella (Fraxinus excelsior) ja em. haavoilla. Sitten Vappuun mennessä ainakin tammilla ja lehmuksilla saattaa olla ensimmäisiä lehtiä tulossa jo esille...

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) ja kynäjalavalla (U. laevis) kukintahuippu jäi viime viikon lämpöaallon piiriin, ja tällä hetkellä niiden kukinnot ovat alkaneet kehittymään jo vaaleanvihreälle hedelmäasteelle, ja lehtensä ovat tulossa hiirenkorvalle; ensi viikolla jo selvästi.

Koristepensaista koreanonnenpensas (Forsythia ovata) ensimmäisenä ja vähän viiveellä komeaonnenpensas (F. X intermedia) ovat jo myös aloittaneet kukintansa, ja Vappuun mennessä ensin mainitun kukinta alkaa jo hiipumaan, mutta jälkimmäinen kestää kukintahuipussa paljon pidempään ja siten Vapun ylikin pitkälti.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa luonnossa leskenlehdet (Tussilago farfara) ja sinivuokot (Hepatica nobilis) ovat jo lopettamassa / jo lopettaneetkin kukintansa, mutta valkovuokot (Anemone nemorosa) jatkavat Pääsiäiseksi saavuttamaansa kukintahuippuaan Vappuun saakka ainakin.

Kaikkein lämpimimmillä kasvupaikoilla jopa voikukkien (Taraxacum officinale) ensikukintaa tuli esille Pääsiäiseen mennessä, ja ensi viikolla niiden kukintaa voi alkaa esiintymään jo monin paikoin muuallakin, kuten nurmikoilla...

Puistoissa ja puutarhoissa mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides) ja kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) ovat olleet jo ennen Pääsiäistäkin kukintahuipussa ja tällä hetkellä osa niistä on jo alkanut taantumaan; ensi viikolla monien kukinta päättyy ja viimeisinä sipulikasveina kukinnan alkuun alkavat tulemaan mm. monet tulppaanit (Tulipa sp.).

Muutoinkin sekä luonnossa että puistoissa ja puutarhoissa monet ruohovartiset kasvit ja perennat ovat jo hyvinkin rehevässä kasvussa ajankohtaan nähden, joten tämänkin ansiosta nähdään Vappuun mennessä erityisen vihreitä ja kukkivia maisemia!...

Itse asiassa minua alkoikin kiinnostamaan paljon se, että onko Etelä-Suomessa tulossa tämän vuoden Vapuksi jopa kaikkien aikojen (tunnetun historian) vihreimmät ja rehevimmät maisemat kasvillisuuden kehityksen suhteen!? -- nimittäin edellinen ennätys lienee vuodelta 1921, jolloin huhtikuu oli erityisen lämmin ja se sisälsi sen vieläkin voimassa olevan huhtikuun lämpöennätyksen +25,5 astetta mitattuna 27.4.1921 Jyväskylässä.

Ajattelin tehdä tämän asian ratkaisemiseksi keskilämpötilavertailun Helsingin Kaisaniemestä, jossa vertailen noiden vuosien 1921 ja 2025 +5 asteen ylittäneitä vuorokausikeskilämpötiloja, mikä paljastaa kasvillisuuden kehitysasteet noilta vuosilta varsin tarkasti; otan tarkasteluun maalis- ja huhtikuut molemmilta vuosilta ja tehoisan lämpösumman laskeminen yhteen niiden puitteissa yli +5 asteen kertyminä 30.4. mennessä kertovat sitten sen, että kumpi vuosi pääsi ykköseksi kasvillisuuden pisimmälle kehittyneinä kasvu- ja kukintavaiheina -- tämä 2025 saattaisi olla viimeinkin uusi ennätys, jos tuo ensi viikon lämpö kovasti keulisi...

Palaan kertomaan laskutoimitukseni tuloksen Vappupäivänä päivityksessä ja se voi siis olla kokonaan uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjotuksessa...

Vielä tähän loppuun mainintaa vesistöjen pintavesilämpötiloista: viime viikon lämpöaallossa monissa järvissä mitattiin lopulta ainakin +10 asteen vaiheille päässeitä pintavesilämpötiloja, ja näin etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan järvissä, missä myös paikoin selviä +10 asteen ylityksiä saavutettiin.

Nyttemmin viileämmissä säissä järvien pintavesilämpötilat ovat asettuneet maltillisemmin +5 ja +10 asteen välille, mutta nekin ovat olleet yhä 1 - 4 astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä -- ensi viikolla voidaan sitten odottaa tähän mennessä reippaimpia +10 asteen ylityksiä ehkäpä jo Vappuun mennessä, jos lämpöaalto voimistuu sopivasti...

Merialueillakin pintavesilämpötilat ainakin Suomenlahden sisälahdissa ovat käyttäytyneet ja tulevat käyttäytymään lähes em. järvien tapaan, mutta mm. juuri Suomenlahden ulapalla +5 asteen ylittäminen on ollut vielä tiukassa; ehkä jo ensi viikolla selvemmin sitten -- jäätä on vielä Perämerellä pohjois-koillisosissaan paljonkin, mutta jo monin paikoin haurastuneena ja sohjoontuneena, ja ensi viikolla voi olla odotettavissa sielläkin jäiden sulamista yhä etuaikaisemmin...

Päivitys 26.4.2025 klo. 22:30:

Nyt tämän lauantain illalla palaan päivittämään sittenkin vielä tähän kirjoitukseen uusia sääennustetietoja ensi viikosta (ja siten Vapunkin säästä), koska siinä on tullut jonkin verran muutoksia em. ennusteisiin nähden. Tähän mennessä tosin tämä kuluva viikko on mennyt hyvin em. ennusteiden mukaan ja vielä huomenna sunnuntainakin sää kehittyy niiden mukaisesti varsin hyvin.

Ensi viikon säässä merkittävä muutos on suursäätilallisesti Euroopan mittakaavassa se, että Suomen eteläpuolelle lännestä siirtyvä ko. korkeapaine on aikaisempia arvioita heikompi ja Atlantin matalapaineet ottavat siksi eteläisempää reittiä lännestä Fennoskandian yli itään: tämän takia myös Etelä-Suomen sää on jo maanantaista alkaen aikaisempia arvioita epävakaisempaa ja osin sateistakin. Siitä huolimatta ilmamassa on kuitenkin lämpenemässä tuosta tulevasta viikonvaihteesta alkaen selvästi länsi-lounaisvirtausten kera, joten mm. kasvukauden eteneminen palautuu taas nopeampaan moodiin ensi viikolle; ei kuitenkaan em. tapaan niin nopeaksi...

Maanantaina länsi-lounaisvirtaus on jo päällä Etelä-Suomeen ja matalapaine ylittää Fennoskandian keskiosia itään jonomaisesti; sen mukana kuurottaisen sateen alueita kulkee etenkin Baltian yli itään ja sen vaikutuksesta Etelä-Suomessa on vaihtelevapilvistä, ja etenkin eteläisin osa voi saada kuurosateita. Lämpötila on jo yöllä selvästi plusasteilla ja päivälämpötila nousee sateisimmilla alueilla +10 asteen vaiheille ja poutaisimmilla paikoilla on mahdollisuuksia jopa +15 asteen vaiheille.

Tiistaina tuon Fennoskandian keskiosien yli liikkuneen matalapaineen jälkipuolelta yrittää pyrkiä annos kylmempää ilmaa Etelä-Suomeenkin, mutta samalla Länsi-Euroopasta yrittää työntyä erittäin kesäistä lämpöaaltoa lounaasta ja Lapissa jää vaikuttamaan tältä kuluvalta viikolta tuttua takatalvista ilmamassaa vieläkin. Näillä näkymin luoteesta pääsee vain vähän tuota kylmempää ilmaa etelään, ja poutaantuvassa säässä on yhä kuurosaderiskiä paikoin. Yölämpötila on aluksi korkea +5 ja +10 asteen välisine lukemineen ja päivälämpötila nousee osaksi aurinkoisessa säässä ainakin +10 asteen vaiheille ja etenkin lounaassa-eteläisimmissä osissa on yhä mahdollisuus +15 asteen paikkeillekin saakka, jos tuo em. lounaan lämpöaalto pääsee tai jää kurottumaan tänne...

Keskiviikkona eli vappuaattona on sitten mielenkiintoisen hankalasti ennustettava tilanne: nimittäin tuo Länsi- ja Keski-Euroopan kesäinen lämpöaalto ulottuu Etelä-Ruotsiin saakka, mutta sen ja Lapin kylmemmän ilmamassan raja-alue velloo juuri Etelä-Suomen päällä; siksi sää voi olla etelässä yllättävästi epävakaista eli ainakin kuurosaderiskiä on ja pilvisyys voi vaihdella monipuolisesti, ja jopa pieni rankkasateinen matalapaine voisi liittyä siihen (menisi näillä näkymin länsiluoteesta lähinnä Baltian yli)!?... Lämpötiloissa voi olla em. tapaan siksi jyrkkää eroa lounaan-eteläisimmän osan ja vähän pohjoisempien Etelä-Suomen osien välillä; eli parhaimmillaan päivälämpötila voi olla yhä +15 asteen vaiheillakin osassa aluetta, ja yölämpötila pysyy pääasiassa nollan yläpuolella.

Torstaina eli Vappupäivänä on sitten tulossa tuosta manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta kunnollisempi annos lounaasta käsin Etelä-Suomeen, kun lännestä Fennoskandiaa lähestyvä voimistuva matalapaine pullauttaa edellään sitä perille; yöllä ja alkupäivällä on siis vähäpilvisenkin poutaista ja vappuyön lämpötila vaihtelee vähän +5 asteen molemmin puolin heikoissa tuulissa. Päivälämpötila voi kohota +15 ja +20 asteen välille voimistuvassa lounaistuulessa -- näillä näkymin kuitenkin jo illalla tuon lännen matalapaineen runsas sadealue saapuisi lännestä alueelle...

Sitten heti Vapun jälkeen on valitettavasti näkyvissä tuon matalapaineen voimakasta ja sateista vaikutusta koko Fennoskandiankin säähän, joten Etelä-Suomessakin voisi tulla vappuviikon lopuksi hyvinkin epävakaista, sateista ja taas ainakin jonkin verran viileämpiä ilmamassoja -- palataan kuitenkin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa tarkastelemaan niitä lisää, ja todennäköisesti teen sen kirjoituksen juuri ennen Vappua, joten yhä tarkempi vappusääkin tulee siinä samalla vielä esille...

Tähän päivityksen loppuun otan esille vielä Yhdysvaltojen säätilanteen, koska siellä on odotettavissa ensi viikon alkuun laajasti Keskilännen ja osin itäosienkin alueille sekä maanantaille että tiistaille erittäin merkittävä ja paha rajuilmojen ja tornadosarjojen episodi! -- YouTube-meteorologi Ryan Hall kertoo tässä viimeisimmässä ennustevideossaan tuosta tulevasta tilanteesta.

Tuosta kiinnostuneet voitte sitten mm. sekä hänen YouTube-kanavaltaan että Reed Timmerin YouTube-kanavalta poimia katseluun kumpanakin ko. päivänä heidän pitkät livestriimiseurannat ko. myrskyvaiheista: Ryan Hall keskittyy tuttuun tapaansa studiostaan käsin analysoimaan ja varoittamaan meneillään olevia tilanteita, ja Reed Timmerin kanavalla on luvassa hänen ja tiiminsä kanssa myrsky- ja siis etenkin tornadobongausta heidän "Dominator"-nimisen ja erikoisvalmisteisen myrskybongausautonsa kera!...

Takatalvisehko ja vaihtelevasäinen kylmä jakso jatkuu tällä viikolla vielä la saakka sisältäen pe vielä lumisadettakin -- su alkaa nopeasti uusi lämpöaalto ja kasvukauden eteneminen palautuu (Päivitetty!)

Tässä on vielä kolmas peräkkäinen sääennuste- ja luontoseurantakirjoitus, mutta sitten aikomukseni on laittaa jatkossa myös muita aiheita sisältäviä kirjoituksia näiden sää- ja luontoaiheiden väleihin.

Säässä on siis ollut menossa viime viikon perjantaista lähtien vaihteeksi kylmä sääjakso, kun vielä ennen sitä viime viikolla saimme nauttia etenkin juuri Etelä-Suomessa poikkeuksellisen - lähes ennätyksellisen lämpimäksi äityneestä lämpöaallosta.

Nyttemmin on käynyt ilmi se, että valitettavasti tämä kylmä säätyyppi jatkuukin vielä lähes koko tämän huhtikuun ensimmäisen kokonaisen viikon ajan, ja voi sisältää Etelä-Suomeenkin vielä jopa lumisadetta -- lisäksi tätä kylmää ilmaa on päässyt leviämään laajasti Itä-Eurooppaankin ja jopa Välimeren rantaa myöten, joka on aiheuttanut Baltiasta Balkanille ja Ukrainaan yöpakkasten takia pitkälle edenneelle sikäläiselle kasvukaudelle vakavia hallatuho-ongelmia.

Toisaalta sääennustemalleissa on näkyvissä myös jo seuraava voimakas lämpöaalto Suomeen ja laajemmin Eurooppaankin, joka on alkamassa täällä Etelä-Suomessa viimeistään ensi sunnuntaina, ja siitä lämpöaalto voimistunee nopeasti ja selvästi jopa lähes / osittain kesäiseksi saakka ensi viikolle! -- mutta Lappiin jäisi yhä silti kylmääkin ilmaa viipyilemään...

Viime viikon lämpöaallon huipentumasta tein vielä viimekertaisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen loppuun päivityksen, missä listasin tutuille Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnille keskiviikolta 2.4. ja torstailta 3.4. niiden vuorokausien maksimilämpötilat. Lukemista huomataan, kuinka noina vuorokausina oli jopa ennustettuakin lämpimämpää, kun melkein saavutettiin +20 astetta muutamilla paikkakunnilla, ja siinä oli hilkulla syntyä Suomen koko säämittaushistorian varhaisin keväinen +20 asteen saavutus!

Viime perjantaina sitten alkoi säässä tämä meneillään oleva kylmä säätyyppi, joka on edennyt seuraavasti tähän päivään (8.4.) mennessä:

Korkeapaineen vetäydyttyä pysyväluonteisesti lännemmäksi Länsi-Euroopan ja Britteinsaarten ylle pitäen siellä jopa kesäistä lämpöä ja hyvin etuaikaista kasvukauden etenemistä yllä, oli samalla Lapin yli itäkaakkoon siirtynyt voimakas matalapaine, joka toi perjantaiksi jo selvästi kylmempää ilmaa koko Suomeen voimakaspuuskaisen luoteis-pohjoistuulensa kera; 

Etelä-Suomessa perjantaina oli vaihtelevan runsaspilvistä ja hajanaisia vesikuuroja esiintyi yölämpötilan pysyttyä vielä plusasteilla ja päivälämpötilan noustua vielä paikoin jopa +10 asteen vaiheille lounaassa ja muutenkin +5 ja +9 asteen välille. Illalla entistä kylmemmän ilman purkautumista pohjoiskoillisesta edelsi runsaamman kuurottaisen sateen möykky pohjoisesta, jossa sateen olomuoto jo muuttui osittain rännäksi ja lämpötilan alettua laskea lähelle nollaa.

Lauantaina voimakas matalapaine oli Suomen itäpuolella, joka syötti länsireunallaan pohjoiskoillisesta voimakkaasti hyvin kylmää ilmaa myös Etelä-Suomeen, missä runsaan vaihtelevassa pilvisyydessä esiintyi etenkin iltapäivällä hajanaisesti räntä- ja lumikuuroja. Yölämpötila oli jo hitusen pakkasella ja päivälämpötila jäi osassa aluetta jopa nollan vaiheille ja vain lounaassa ja etelärannikolla oli aste-pari plussaa. Illalla sää alkoi seljetä ja tuuli tyyntyä pohjoisesta alkaen ennakoiden hyvin kylmää pakkasyötä.

Sunnuntaina yö oli selkeä / vähäpilvinen ja heikkotuulinen, jolloin sisämaassa minimilämpötilat olivat jopa -5 ja -9 asteen välillä ja muutenkin yleisesti ainakin -2 ja -5 asteen välillä. Kuitenkin jo aamulla lännestä alkoi pyrkiä vähän lämpimämpää ilmaa, jolloin lämpimän rintaman lauttamaiset pilvet alkoivat vallita koko loppupäivän ajaksi vaihtelevasti melkein ilman sateita; paikoin esiintyi heikkoja vesisateita. Lämpötila kohosi päivällä lännessä +5 ja +10 asteen välille ja idässä +2 ja +5 asteen välille; illallakin lämpötila pysyi plusasteilla.

Tällä alkaneella viikolla eilen maanantaina ja tänään tiistaina tuo em. läntinen korkeapaine on yrittänyt tulla hieman lähemmäksi Suomea, mutta edelleen pääosassa on ollut melko kylmä pohjoinen ilmavirtaus myös täällä Etelä-Suomessa. Silti kuitenkin niin, että lännessä on ollut itää selvästi lämpimämpää; sää on ollut molempina päivinä enimmäkseen vähäpilvisen aurinkoista ja poutaista, missä eilen pohjoisvirtaus oli voimakkaampaa kuin tänään. Molempina päivinä päivälämpötila oli lännessä +5 ja +9 asteen välillä ja idässä +5 asteen vaiheilla. Yölämpötilat ovat olleet 0 ja -5 asteen välillä, ja idän sisämaassa paikoin -5 astetta kylmemmissäkin lukemissa.

Siirrytään sitten tulevan sään ennustamiseen loppuviikon ajalle ja etenkin Etelä-Suomeen:

Tänään illalla sää on pilvistynyt pohjoisluoteesta alkaen, koska Jäämerellä Lappia hipoen on pyörähtämässä uusi voimakas matalapaine, joka syöttää rintamasysteemin koko Suomen yli luoteesta kaakkoon, ja siinä esiintyy myös Etelä-Suomen alueella ensi yönä hieman vesi- ja etenkin idässä osin myös räntäsateita lämpötilan ollessa yöllä 0 ja +5 asteen välillä; lämpimintä lounaassa.

Huomenna keskiviikkona tuon rintamasysteemin perään voimistuu kovapuuskaiseksi pohjoistuuli, joka tuo taas uuden annoksen hyvin kylmää ilmaa Jäämereltä koko Suomeen, missä täällä etelässä runsaspilvinen ja räntäkuuroja sisältävä sää vallitsee iltapäivään saakka ja pitää päivälämpötilan 0 ja +4 asteen välillä. Illalla tuuli taas heikkenee ja sää poutaantuu luoteesta alkaen.

Torstain yöllä ja aamulla heikko korkeapaineen selänne siirtyy Skandinaviasta Etelä-Suomen yli kaakkoon, jolloin selkeä / vähäpilvinen sää vallitsee iltapäivään saakka, ja yölämpötilat ehtivät laskemaan taas useammankin asteen pakkaselle, eli ainakin -2 ja -5 asteen välille. Päivälämpötila voi nousta lännessä-lounaassa +5 asteen ylikin, mutta idässä voidaan jäädä sen alle. Illalla alkaa runsastuva pilvisyys, koska Norjanmereltä kaakkoon kohti Etelä-Suomea tulee pieni matalapaine sateineen.

Perjantaina yöllä ja aamulla tuo em. matalapaine siirtyy suunnaltaan vaihtelevine tuulineen Etelä-Suomen yli kaakkoon, jossa yhteydessä sateita tulee yleisesti ja yölämpötilan ollessa nollan vaiheilla (idässä vähän pakkasta ja vain lounaiskolkassa on hitusen plussaa) sateiden olomuoto on suuressa osassa aluetta lunta ja räntää, mistä tulee laajoille alueille pe aamuksi takatalvinen lumipeite 1 ja 5 cm:n välisine paksuuksineen; vain lounaiskolkassa jäätäneen ilman lumipeitettä vesisateissa. Iltapäivällä vallitsee pohjoistuuli ja sää alkaa vähitellen poutaantumaan, mutta räntä- ja lumikuurot ovat vielä mahdollisia aluksi. Päivälämpötila jää vain 0 ja +5 asteen välille; kylmintä idässä.

Lauantaina alkaa jo näkymään suursäätilan muutos kohti laajaa ja voimakasta lämpöaaltoa! -- Korkeapaine alkaa siirtymään Britteinsaarilta manner-Eurooppaan ja lopulta Itä-Euroopan ylle Suomen etelä-kaakkoispuolelle, ja samalla matalapaineet Atlantilta alkavat ottamaan reittiä Islannin tienoilta Fennoskandian pohjoisosien yli itään-koilliseen; tällöin Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla pitkään muhinut kesäisen lämmin ilmamassa alkaa vallata Eurooppaa idemmäksi ja siitä tulee etenkin Etelä-Suomeen annosta sunnuntaista alkaen.

Aluksi tuolloin lauantaina yön ja aamun korkeapaineen heikkotuulisen ja vähäpilvisen selänteen myötä minimilämpötilat ovat vielä vähän pakkasella yleisesti Etelä-Suomessa, mutta länsituuli alkaa jo tuomaan lämpimämpää ilmaa iltapäivällä vaihtelevapilvisen sään kera; päivälämpötila voi kohota länsiosissa jo paikoin yli +10 asteen ja muutoin ainakin +5 ja +10 asteen välille.

Sunnuntaina alkaa sitten tulla manner-Euroopan kesäisestä lämpöaallosta lounais-etelätuulten kera nopea lämpeneminen Etelä-Suomeen, missä vaihtelevassa ja ajoittain vähäpilvisen aurinkoisessa säässä yölämpötila voi jo olla etenkin lounaassa useita asteita plussalla ja lievää yöpakkasta / hallaa lienee enää vain itäosan sisämaassa. Päivälämpötila voi ampaista joka tapauksessa laajasti jo peräti +15 asteen vaiheille ja lounaassa sisämaassa sen ylikin!...

Sitten jää vielä tarkemmin nähtäväksi se, miten paljon-voimakkaasti heti ensi viikon (alku)puolella tuo lämpöaalto ulottuu Etelä-Suomeen -- näillä näkymin Euroopan mittakaavassa tuo lämpöaalto alkaa keskittymään etenkin Keski- ja Itä-Eurooppaan (ja myös Venäjälle), missä voidaan odottaa jopa kesäkauden ensimmäistä helleaaltoakin (yli +25 asteen päivälämpötiloja vuoden ensimmäisen kerran monin paikoin tai ehkä jopa laajastikin...), ja vuorostaan Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla koittaa viileämpi ja sateisempi matalapainevaihe; tässä tilanteessa lämpöaallon ulottuminen etelästä-kaakosta ainakin Etelä-Suomeen on melko varmaa, mutta Lappiin jäisi vielä kylmää ilmaa tai lämpö ulottuisi sinne vain vähän / annoksittain...

Tarkastellaan tuota ensi viikon lämpöaallon tilannetta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa paremmin, eli en teekään tähän kirjoitukseen päivitystä, vaan todennäköisesti ensi su tai ma teen jo kokonaan uuden ko. aihepiirin kirjoituksen...

Loppuosa tästä kirjoituksesta on taas luontoseurantatutkielmaa ja -havainnointia Etelä-Suomen alueelta ja alueelle:

Tuon viime viikon lämpöaallon myötä kaikki viimeisetkin lumipeiterippeet mm. varjopaikkojen kinostumajäänteinä lähellä Keski-Suomea olevilla alueilla sulivat kokonaan pois. Samoin järvistä katosivat viimeiset jääpeiterippeet ja vain Keski-Suomea lähellä olevilla alueilla joillakin järvillä on vielä viipynyt näissä viime päivien kylmissä säissä vanhaa jääpeitettä sohjoisina ja hajanaisina lauttoina. Routaa koskee myös sama tilanne; eli vain noilla samoilla "ripealueilla" voi olla vielä varjopaikoilla hieman routajäämiä.

Näissä viime päivien takatalvisehkoissa oloissa uutta lievää lumipeitettä kenties nähtiin hetkellisesti tuossa em. viime lauantain lumikuurotilanteessa siellä täällä, mutta esim. itse en nähnyt edes kunnolla lumihiutaleita ilmassa silloin Hämeenlinnassa -- tuo ennustettu uusi lumipeite ensi perjantaina voi sitten olla pe aamuna muutaman tunnin ajan selvä takatalven merkki, mutta tuollainen keväinen uusi lumipeite sulaa helposti jo saman päivän aikana pois, kun auringonsäteily on tehokasta pilvipeitteen läpikin tähän vuodenaikaan ja vain parissa plusasteessakin, ja lisäksi kun routaakaan ei enää ole. 

Tuo em. la-su välisen yön napakka yöpakkanen ei onnistunut luomaan järviin uutta jäätä enää kunnolla (vain lähinnä rantakaislikoissa vähä riitettä aamuaikana), koska pintavesilämpötilat etenkin kokonaan vanhoista jäistä jo vapautuneilla järvillä olivat jo ehtineet nousta edeltäneessä lämpöaallossa +5 asteen vaiheille ja ylikin, mistä ne eivät ole merkittävästi enää laskeneet viime päivinä, kun auringonpaistetta on ollut sen verran hyvin kylmästä ilmamassasta huolimatta.

Pintaveden lämpötilan mittauksen aloitus on taas tarpeettomasti myöhässä (tätä julkaistaessa edelleen aloittamatta) tällä ympäristö.fi -sivustolla, vaikka avovesikausi on jo ollut käynnissä monta päivää laajasti Etelä-Suomen alueella! ... Sen sijaan pääkaupunkiseudun pintavesilämpötiloja meren, jokien ja järvien osalta on voinut tarkastella tältä Uiras-sivustolta koko ajan -- Suomen merialueista jäätä on enää Merenkurkussa sohjoisena vähän rannikolla ja Perämerellä koillis- ja pohjoisosissaan vielä jopa yli puoli metriäkin paksuina kenttinä.

Kasvillisuuskin siis heräsi jo erittäin ennenaikaisesti kasvuun ja kukintaan tuossa viime viikon lämpöaallossa, joten näissä viime päivien kylmissä olosuhteissa onkin ollut jännittävää tarkastella sitä, miten niiden kehittyneimmät / edistyneimmät kasvu- ja kukintatilanteet ovat selvinneet parista viime öiden kylmimmistä yöpakkasista!

Tarkastelussani on käynyt ilmi, että melkein kaikilla niillä on ollut hyvinkin onnistunutta pakkasselviämistä, vaikka esim. Hämeenlinnassa tuon em. viime la-su välisen yön minimilämpötila käväisi n. -7 asteessa -- kestosalaisuus lienee osaltaan siinä, että huippukylmää oli vain hetkellisesti ja heikoissa tuulioloissa. 

Katsotaanpa tarkemmin kasvillisuuden kehitysasteita tällä hetkellä ja mainitaan niiden pakkaskestostakin jotain:

Kasvukauden eteneminen on ollut siis ainakin viime lauantaista asti koko ajan pysähdyksissä ja kunnollista sen uudestaan etenemistä ei ole tulossa ennen tuota ensi sunnuntaina alkavaa uutta lämpöaaltoa, joten kasvu- ja kukintavaiheet ovat kasvillisuudessa pysyneet ja pysymässä vielä muutaman päivän ajan samannäköisinä kuin ne olivat viime perjantaiksi kehittyneet.

Leppien kukinta oli jo ennen tätä kylmää vaihetta taipunut taantumisvaiheeseen, jossa kukintahuipussa ovat olleet enää lähinnä vain tervalepät (Alnus glutinosa) ja harmaalepillä (Alnus incana) hedenorkkojen variseminen kukinnan loppumisen merkkinä oli jo käynnistynyt. Samoin pähkinäpensailla (Corylus avellana) lähinnä enää myöhäisimmät kukkijat pitivät vielä hedenorkkoja kukintavaiheisina -- näissä viime aikojen yöpakkasissa etenkin pähkinäpensaiden hedenorkkojen kukintaloppuminen on juuri pakkasten takia nopeutunut, koska ne ovat saaneet pakkasvioituksia.

Haavoilla (Populus tremula) kukinta pääsi yleisesti alkamaan viime viikolla, ja etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa osa niistä saavutti kukintahuippuakin; tällä hetkellä näyttää siltä, että näiden sekä hede- että eminorkot eivät ole välittäneet yöpakkasista, eli pakkaselviytyminen on ollut niillä hyvää.

Raidalla (Salix caprea) ja monilla pajuilla (Salix sp.) kukinnan alkaminen on ollut hajanaisempaa, eli osa on aloittanut etenkin lämpimillä kasvupaikoilla hyvin näkyvän kukinnan viime viikolla, mutta osa on pysynyt vielä norkoiltaan "kissa-asteella"; näidenkin pakkaskestävyys on ollut hyvää.

Vuorijalavalla (Ulmus glabra) kukintoterttujen esille pursuaminen oli viime viikolla jo melko näkyvää, mutta vasta pieni osa niistä lämpimillä kasvupaikoilla on puhkaissut esille kukinto-osansa eli heteet ja emit; Hämeenlinnassa tarkastelemani eräs vuorijalava näiltä kukkivilta osiltaan oli hieman kärsinyt em. yöpakkasista, eli havaitsin noissa kukkivissa osissa tällä viikolla hieman pakkasvaurion takia kuivumista / nuutumista.

Pienelle hiirenkorvalle lehdiltään viime viikolla puhjenneet puu- ja pensaslajit ovat selvinneet viimeaikojen yöpakkasista myös hyvin, ja jopa yllättävänkin hyvin -- näitä hiirenkorvaisia lajeja ovat mm. pikku- eli lamoherukka (Ribes glandulosum), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), monet kuusamat (Lonicera sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), pensasangervot (Spiraea sp.) ja osittain tuomet (Prunus padus).

Lehdiltään ja kukiltaan yöpakkasilta kokonaan turvassa ovat olleet edelleen mm. rusokirsikat (Prunus sargentii), koska niiden silmut ovat olleet viime viikolla(kin) vasta turpoamisvaiheessa, joskin jo varsin huomattavassa sellaisessa -- sama koskee mm. metsävaahteran (Acer platanoides), koivujen (Betula sp.), balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) ja monien muidenkin koristepuiden ja -pensaiden jo selvästi turvonneita silmuja.

Ruohovartisen kasvillisuuden parissa on ollut jo paljon vihreää kasvua ja kukintaa viime viikolta saakka sekä luonnossa että puistojen ja puutarhojen koristekasvien suhteen: luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukinta runsastui jo viime viikolla paljon, ja sinivuokkojen (Hepatica nobilis) kukinta suorastaan räjähti huippuunsa monin paikoin. Jopa valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kasvustoja ja ensikukintaa alkoi näkymään lämpimillä kasvupaikoilla! -- kaikki nämä näyttävät selvinneen viime aikaisista yöpakkasista hyvin.

Pakkasen kestävyydeltään hyviä ovat olleet luonnossa myös monet ensimmäisiä kasvulehtiään tuottaneet lajit, kuten nokkoset (Urtica dioica), vuohenputket (Aegopodium podagraria) ja tietenkin kaikki heinälajit, joiden uuden kasvun turvin monet puistojen ja puutarhojen nurmikot ovat näyttäneet jo osittain selvästi vihertyneiltä viime viikolta alkaen.

Erittäin pakkasenkestäviksi ovat osoittautuneet puistoissa ja puutarhoissa myös monet sipulikasvit, joiden uudet kasvustot ovat jo pitkällä ja niistä mm. sinililjat (Scilla siberica), varhaiset narsissit (Narcissus sp.), posliinihyasintit (Puschkinia scilloides), kevättähdet (Chionodoxa luciliae / Scilla luciliae) sekä tietenkin krookukset (Crocus sp.) ovat jo aloittaneet kukinnan; krookukset ovat näistä pisimmällä kukinnassa.

Tietenkin myös maaseudun peltoviljelyssä rukiin ja syysvehnän uuteen vehreyteen viime viikolla jo kehittyneet oraansa ovat olleet myös hyvin pakkasenkestäviä, joten niilläkin kasvu jatkuu sitten tuosta ensi sunnuntaina alkavasta uudesta lämpöaallosta lähtien siitä, mihin se on nyt tällä viikolla tilapäisesti pysähtynyt.

Kasvukausi ei siis ala uudestaan alusta tämän kylmän vaiheen jälkeen, vaikka esim. meteorologisesti on kiusausta tehdä laskennallisesti sellainen päätös luonnonrealismiin nähden virheellisesti; em. kasvuvaiheet ovat olleet kasvukautta jo viime viikolla huolimatta tästä parhaillaan menossa olevasta kylmästä sääjaksosta -- täten lämpösumman kertyminen viime viikolla kasvien kasvua varten ei ole peruuntumassa nollaan, vaan sen kertyminen jatkuu ensi sunnuntaista (tai jopa jo lauantaista) alkaen siitä, mihin se jäi viime lauantaista lähtien.

Aivan viimeiseksi mainitsen vielä Yhdysvaltain sääoloista, joissa on ollut tässä huhtikuun alussa monia poikkeuksellisia piirteitä (taas), kun siellä on ollut keskilännessä ja itäosissaan mm. tornadosarjoja ja ennätyksellisiä tulvia -- tässä on siihen liittynyt Fb-julkaisuni.

Tässä on puolestaan Ryan Hallin livestriimejä ko. rajuilmaepisodeista hänen YouTube-kanavaltaan: The April (XX), 2025 Severe Weather Coverage, As It Happened: A B C D E F.

Nyt en enempää jatka tätä kirjoitusta, joten palataan tarkastelemaan Etelä-Suomen sään kehittymistä ja kasvillisuuden jatkokehittymistä seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa jo siis ensi su tai ma...

Päivitys 10.4.2025 klo. 14:00: 

Pyörränkin em. puheeni ja palaan vielä päivittämään nyt tähän uusimmat tiedot mm. tulossa olevasta lumipyrystä! -- Nimittäin em. ennusteeseen verrattuna uusin tieto kertoo tänään torstaina sen, että ko. Norjanmereltä Etelä-Suomeen tuleva matalapaine lumisateineen on aikaistunut aikataulultaan; sen mukaan täten lumisade alkaakin Länsi-Suomessa jo nyt iltapäivällä parhaillaan ja valtaa laajasti Etelä- ja Keski-Suomenkin illalla.

Lisäksi eiliseltä saakka viime yöhön ja tähän aamuun saakka vaikutti erittäin kylmä pohjoistuuli ennustettua enemmän, joten lämpötila on pysynyt nyt päivälläkin nollan tienoilla ja idässä jopa hitusen pakkasellakin -- tämän takia tuon sateen olomuoto on hyvinkin selvästi lunta tänään illalla ja muutamasta sentistä yli 5 cm:n saakka uutta lumipeitettä muodostuu jo siis nyt illalla, ja jopa lounaiskolkassakin hieman.

Toisaalta tuon sateen ja matalapaineen aikaistunut tuloaikataulu tarkoittaa myös sitä, että tulevana to-pe yönä matalapaine kiepauttaa lännestä sateen perään laajemmin lounaisosiin sen verran leutoa ilmaa yöksi ja aamuksi, että lämpötila kohoaa selvästi plussan puolelle ja viimeiset sateet ovat vettä; näillä näkymin ainakin Päijänteen tasalle saakka itään näin tapahtuu ja idässä pysyy talvisemmat olosuhteet.

Sen myötä esim. elinpiirini puitteissa "Helsinki-Hämeenlinna" -tasalla tänään illalla satanut lumipeite ehtii sulaa jo merkittävästi pois perjantain eli huomisen aamuksi, joten lumipeitettä jää perjantaina lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolelle. Perjantaina kuitenkin aamun jälkeen vallitsee matalapaineen jälkeinen kylmä pohjoistuuli, joten päivälämpötila jää vain pariin plusasteeseen lounaan ko. leudohkosta aamusta huolimatta.

Sitten lauantaina yöllä on vielä pakkasta tuon viimeisen kylmän annoksen perään ja edelleen näillä näkymin em. ennuste saapuvasta uudesta lämpöaallosta pitää paikkansa: tosin sellaisen muutoksen kera, missä lauantaina yöllä ja aamulla ensimmäistä leudompaa ilma-annosta rajaavan lämpimän rintaman kohdalla sataakin ja sade alkaa lumena, joten lauantain aamulla voi olla vielä viimeisen kerran etenkin itäosassa lisää uutta lumipeitettä -- toisaalta lauantain päivällä lämpötila kohoaakin jo laajasti ainakin +5 ja +10 asteen välille ja lounaiskolkassa ehkä +10 asteen ylikin, joten kaikki mahdolliset uuden lumipeitteen jämätkin sulavat sitten idästäkin nopeasti pois lauantain iltaan mennessä.

Sunnuntaina on sitten edelleen em. ennusteen mukaan tulossa erittäin lämmin etelä-lounaisvirtaus päälle etelään ja sen päivän maksimilämpötilat voivat siksi ihan hyvin saavuttaa jo +15 asteen tienoon monin paikoin -- tästä eteen päin sitten ensi viikolle näyttää edelleen siltä, että hyvinkin lämmintä voi olla Etelä-Suomessa useampanakin päivänä, mutta toisaalta Lapissa kummittelee yhä kontrastina myös talvista ilmaa; tästä en nyt kerro enempää enää tässä päivityksessä, ja palaan siis ensi viikosta asiaan vasta seuraavassa uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa.

Lievää takatalvea vielä parisen päivää; ensi viikolla huippulämmintä tiistaista alkaen ja poutaista kevään edetessä äärietuajassa ja kasvukauden alkaessa ennätysaikaisin (Päivitetty 2. kerran; lämpöaalto yhä vaisumpi ja kevään eteneminen yhä selvemmin ennakoitua hitaampaa!)

Blogikirjoittaminen on ollut taas hidasta, kun olen keskittynyt usean päivän ajan tällä kertaa tutkimaan netissä erilaisia artikkeleita lukemalla ja videoita katselemalla maailman tilannetta geopolitiikan kriittisessä käännekohdassa -- tässä kuitenkin palaan toisen kerran peräkkäin sää- ja luontoasioihin.

Kuten viime kertaisessa sääpäivityksessä ennustin, niin tämän viikon maanantaina 10.3.2025 oli Etelä-Suomessa viimeinen erittäin leuto päivä ennen parhaillaan menossa olevaa takatalvista vaihetta -- vaan eipä hätää varhaisesta / lämpimästä keväästä nauttiville, sillä tämä takatalvinen vaihe kestää vain tämän viikon ajan tai enää vain pari päivää, ja sitten ensi viikolla on tekemässä paluun ajankohtaan nähden erittäin lämmin kevätsää! 

Katsotaanpa siis säävaiheita ja -ennusteita seuraavaksi tarkemmin, ja tuttuun tyyliin Etelä-Suomen olosuhteisiin keskittyen: 

Viime viikon lopussa Etelä- ja Keski-Suomeen siis ulottui lounaasta matalapaineen sola, jonka mukana ulottui vielä viimeisen kerran täpärästi manner-Euroopan laajasta lämpöaallosta lämpöä eteläisimpään Suomeen, missä vaihtelevassa pilvisyydessä päivälämpötilat olivat enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä ja öisin oli sisämaassa selkeimpinä hetkinä lievää yöpakkasta ja muutoin yölämpötilatkin olivat plusasteilla.

Sitten tuona viime maanantaina tuossa matalapaineen solassa tapahtui voimistumista yhtäältä Keski-Suomessa ja toisaalta Puolan-Baltian suunnalla, missä Keski-Suomeen tuli lännestä sadealue ja siellä kylmän ilmamassan puolella satoi runsaasti uutta lunta ja paikoin jopa yli 10 cm:n verran -- Lapissa on ollut koko ajan pakkasilmamassaa kevättalviseen tapaan myös tämän viikon mittaan.

Etelä-Suomen sää oli maanantaina vielä siis leuto ja runsaspilvinen, missä liikkui vesikuuroja päivälämpötilan noustua vielä etelärannikon tuntumassa yli +5 asteen, mutta sisämaassa oli jo viileämpää edellispäiviin nähden. Illalla kylmää ilmaa edeltäviä lumi- ja räntäkuuroja esiintyi sisämaassa paikoitellen.

Tiistaiksi tämä matalapaineen sola siirtyi ja venyi Suomen itäpuolelle, jolloin yöllä tuli koko Etelä-Suomeen pohjoinen ilmavirtaus, ja Lapin kylmempi ilmamassa valtasi alan -- samalla kylmempää ilmaa virtasi laajemmassa tarkastelussa myös Britteinsaarten kautta Länsi-Eurooppaan, mutta vielä muutamaksi päiväksi laajasti Itä-Eurooppaan ja osaan Venäjän lounaisosia jäi tuota erittäin lämmintä ilmamassaa siellä jopa osin kesäisin lämpötiloin.

Täällä Etelä-Suomessa tämä kylmä ilmamassa vaikutti sitten tiistaina ja keskiviikkona siten, että pilvisyys oli vaihtelevaa runsaasta vähäiseen, tuulet olivat heikkoja-kohtalaisia ja Lappiin muodostui heikko korkeapaine pakkasilmamassassa: etelässä yölämpötilat asettuivat selvästi pakkaselle ja ti-ke yönä minimilämpötilat olivat sisämaassa -5 ja -10 asteen välillä ja yleisesti pakkasella muutenkin. Päivälämpötilat olivat ti ja ke ajoittaisesta auringonpaisteesta huolimatta nollan vaiheilla ja hitusen plussaa oli vain etelärannikolla ja lounaiskolkassa.

Keskiviikkona illalla etelästä tuli sitten myös visuaalisesti takatalven tuntua, kun Baltiasta saapui Etelä-Suomeen lumisadealue, joka antoi 2 - 5 cm uutta lunta torstain aamuun mennessä. Lämpötilat olivat lumisateen aikana nollassa tai hitusen pakkasella -- Tämä sadealue syntyi, koska uusi matalapainesysteemi syntyi Länsi- ja Keski-Eurooppaan tulleen kylmän ilmamassan ja Itä-Eurooppaan vielä jääneen lämpimän ilmamassan rajalla, ja tämä systeemi on nyt liikkunut Suomen kaakkois- ja itäpuolitse pohjoiskoilliseen.

Torstaina kuitenkin lumisateet jäivät jo vaiheittain Suomen itäpuolelle ja Etelä-Suomi on jäänyt  kylmän ilmamassan puolelle; torstaina päivällä taivaalle jäi kuitenkin laajasti matalaa pilvikantta, joten aurinko ei juuri päässyt paistamaan ja siksi maksimilämpötilat jäivät yleisesti asteen pari pakkaselle. Illalla sää alkoi selkenemään vähitellen lännestä-luoteesta käsin.

Tänään perjantaina voimakas matalapaineen osakeskus on vielä liikkunut Suomen itäpuolella pohjois-koilliseen, jonka myötä yön ja aamun aikana pohjoistuuli voimistui selvästi, mutta toisaalta sää selkeni vähitellen iltapäiväksi jopa lähes kokonaan. Illalla on tullut kuitenkin luoteesta hajanaisia lumikuuroja. Yölämpötila oli selkeimmillä alueilla -5 ja -10 asteen välillä ja Keski-Suomea lähellä olevilla alueilla jopa -10 asteen kylmemmälläkin puolella. Päivälämpötila oli sisämaassa asteen-pari pakkasella ja etelärannikolla-lounaassa nollassa tai hitusen plussalla.

Jatkossa suursäätila alkaa muuttumaan aluksi siten, että Suomen itäpuolinen matalapaine kaikkoaa ja lännestä alkaa vahvistumaan korkeapainetta manner-Eurooppaan Britteinsaarten ja Pohjanmeren kautta. Samalla tänä viikonloppuna eli la-su yksi matalapaine siirtyy Norjanmereltä Lapin yli itäkaakkoon, ja se tuo aluksi huomiseksi lauantaiksi Etelä-Suomeen voimakkaan länsituulen mukana annoksen leudompaa ilmaa; yöllä on aluksi vähäpilvistä ja taas minimilämpötila voi olla -5 ja -10 asteen välillä, mutta päivällä pilvisyyden vähän lisääntyessä lämpötila kohoaa +2 ja +5 asteen välille; lounaassa paikoin reiluun +5 asteeseen.

Tuon matalapaineen jälkeen pääsee kuitenkin vielä yksi annos kylmää ilmaa pohjoisluoteesta koko Suomeen, jolloin kylmän rintaman ylityksessä la-su välisenä yönä Etelä-Suomeen tulee vielä lisää uutta lunta parisen senttiä; osa sateista voi olla aluksi räntää ja lounaassa vettäkin. Sitten sunnuntaina sää selkenee ja on päivällä vähäpilvistä, mutta voimakkaassa ja kylmässä luoteis-pohjoistuulessa päivälämpötila jää nollan vaiheille ja hitusen plussaa voi olla vain etelärannikolla ja lounaassa.

Sitten ensi viikolla odotetaan tuon manner-Eurooppaan lännestä sijoittuvan korkeapaineen voimistuvan valtavaksi ja sen myötä matalapaineet Atlantilta käsin joutuvat pohjoiselle reitille Norjanmeren ja osin Lapin yli itään ja koilliseen; tämän myötä yhtäältä aluksi Itä-Euroopan edellinen lämpöaalto kaikkoaa, kun korkeapaineen tulon edellä pohjoisesta eli Fennoskandiasta pääsee laajasti kylmää ilmaa sinne.

Toisaalta korkeapaineen mukana ja sitten sen länsireunalla ja em. Atlantin matalapaineiden syöttämänä etelästä pääsee erittäin lämmintä ilmaa laajasti Eurooppaan mukaan lukien myös Fennoskandia ja ilmeisesti ainakin ajoittain ihan koko Lappiakin myöten! -- tämän mukainen uusi lämpöaalto kehittyy jo alkuviikolla Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla huomattavasti, ja siitä alkaa päästä sitten tiistaina Suomeenkin ensimmäinen annos lämpöä lännen kautta kiertymällä.

Aluksi maanantaina vallitsee Suomessa kuitenkin vielä kylmä luoteis-pohjoisvirtaus, missä vähäpilvisessä Etelä-Suomessa yölämpötila on -5 ja -10 asteen välillä ja päivälämpötila on nollan vaiheilla idässä ja sisämaassa sekä lännessä ja etelärannikolla 0 ja +3 asteen välillä.

Tiistaina ja keskiviikkona yksi matalapainesysteemi siirtyy Lapin yli itään, jolloin sen eteläpuolella Föhn-ilmiön terästämänä Etelä- ja Keski-Suomeen pääsee jo hyvin leutoa ilmaa lännestä ja pilvisyys on vaihtelevaa ja ajoittain on vähäpilvisen / selkeän aurinkoista; leudon ilman tuloa edeltää ma-ti yönä ja aamuna heikon lumi- ja vesisadealueen ylitys lännestä itään. 

Tiistaina yöllä idässä voi olla vielä muutamia asteita pakkasta, mutta lännessä on jo nollakeliä / hitusen plussaa. Päivälämpötila on voimakkaassa länsituulessa jopa +5 ja +10 asteen välillä siten, että lännen-lounaan lumettomalla alueella saatetaan jo päästä paikoin +10 asteen paikkeillekin. Keskiviikkona länsituuli on heikompaa ja lämpötilat ovat lähes samat kuin tiistaina; yölämpötila on nollan vaiheilla ja paikoin plussalla ja +10 asteen ylitykset saattavat olla tiistaita yleisempiä päivällä, jos aurinko paistaa hyvin.

Sitten loppuviikolla on odotettavissa lämpöaallon voimistumista edelleen! -- se tapahtunee siten, kun tuo manner-Euroopan korkeapaine voimistuu ja siirtyy vähän idemmäksi, jolloin sen länsireunalla entistä lämpimämpi etelä-lounaisvirtaus pääsee muodostumaan Länsi- ja Keski-Euroopasta Fennoskandiaan, ja samalla Itä-Eurooppakin ja suuri osa Länsi-Venäjästäkin taas lämpenee kunnolla; itse asiassa laajasti manner-Euroopassa alkavat yleistymään jopa +20 asteen ylitykset.

Täällä Etelä-Suomessa jatkuu vähäpilvisen aurinkoinen sää to-su välisen ajan, joskin ajoittaiset pilvilauttailut voivat olla silti mahdollisia välillä, ja ilmamassan lämmetessä ja kostuessa ilman utuisuus voi hiljalleen lisääntyä.

To-su välillä Etelä-Suomeen on odotettavissa ajankohtaan nähden poikkeuksellista lämpöä, kun päivälämpötilat alkavat olemaan päivä päivältä yhä enemmän ja yhä laajemmalla alueella +10 ja +15 asteen välillä; joissakin ennustemalleissa olisi mahdollisuuksia jopa ennätyksellisiin +15 asteen ylityksiinkin, koska lumeton alue alkaa kattamaan silloin jo niin laajaa aluetta Keski-Suomea myöten edesauttaen moista huippulämpöä!... 

Yölämpötilat ovat heikkotuulisissa vaiheissa nollassa tai hitusen plussalla ja hallaa / paikoin lievää yöpakkasta saattaa olla vain mantereisimmilla pienilmastopaikoilla; tuulisemmissa vaiheissa yölämpötilatkin ovat useita asteita plussalla minimissäänkin!...

Ja tosiaan näillä näkymin lämpöaallosta tulisi koko Lappiin saakka usean plusasteen lumensulatuskelejä ainakin ajoittain.

Tämä huippulämpö saattaa jatkua vielä seuraavankin viikon alussa ainakin Etelä-Suomessa, mutta toisaalta merkkejä on yhtäältä sään epävakaistumisesta lännestä alkaen, jonka myötä huippulämpö sitten kaikkoaisi vaiheittain...

Toisaalta peliin saattaa puuttua myös se, kun parhaillaan on jo tapahtunut SSW-tilanteen myötä stratosfäärin polaaripyörteen hajoaminen ja Pohjoisnavalta pois paikoiltaan siirtyminen (itse asiassa vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että polaaripyörteen kokonaan katoaminen tapahtuu tämän myötä jo lopullisesti kesäksi n. kuukauden etuajassa parin seuraavan viikon aikana), jolloin odotellaan maaliskuun lopussa sen vaikutusta troposfäärin säähän; yksi vaihtoehto vaikutuksissa olisi korkeapaineen muodostuminen Jäämerelle, joka yhtäältä työntäisi matalapaineita eteläisemmälle reitille Atlantilta Eurooppaan tai se voisi ulottaa selännettä jonnekin suuntaan etelään...

Näissä merkeissä siis odotellaan kuitenkin kaikkein tähdellisimmin ensin tuota ensi viikon huippuluokan lämpöaaltoa, ja voin tehdä vielä yhden päivityksen alle ensi viikon alussa tarkentamaan sen lämmön luonnetta ja mahdollista kestoa seuraavalle viikollekin...

Seuraavaksi luontoseurantaosioon, jossa onkin monta tarkasteltavaa asiaa Etelä-Suomessa edellisen lämpöaallon, tämän menossa olevan takatalven sekä viimein tuon ensi viikon uuden lämpöaallon tiimoilta:

Edellinen lämpöaalto tämän viikon maanantaihin mennessä ehti sulattaa lumet Etelä-Suomesta niin, että osa kaakonkulman-Kymenlaakson eteläosista, Uusimaa lähes kokonaan, Varsinais-Suomi ja Satakunta tulivat kokonaan lumettomiksi. Pirkanmaa, Kanta-Häme, osa Päijät-Hämeestä ja osa kaakkois-osan sisämaasta sulivat lähes lumettomiksi niin, että siellä lunta jäi enää vain laikuittain metsiin, varjopaikoille ja lumenkinostumapaikoille. 

Yhtenäisen lumipeitteen rajaksi muodostui noin Vaasan pohjoispuolelta Tampereen itäpuolitse Lahden tienoon kautta Lappeenrannan seudulle oleva vyöhyke, jonka koillis-itäpuolelle jäi vielä vanhaa jäistä ja kovaa lumihankea monin paikoin 10 - 30 cm:n syvyyksin, mutta sielläkin sula-aukoille sulaneena.

Routa alkoi myös sulaa lumettomaksi muodostuneilla alueilla niin, että se suli jo vaihteleville sulakohdille ja auringonpaahdepaikoilla muodostui etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa jo kokonaan roudattomia kohtia.

Vesistöjäiden osalta edellinen lämpöaalto alkoi sulattaa merkittävästi myös järvi- ja merijäitä; järvissä jäiden paksuuksista lähti jo 10 - 20 cm pois, joten lähinnä vain 10 - 30 cm jäi jäljelle osittain jo haurasta ja vetistä jäätä; tällä kertaa jäiden hauraudesta kertoi jo osaltaan se, kun jäiden päällä ei enää ollut plussakelivaiheessa peilimäistä vesikerrosta aikaisemman talvileutouden tapaan, vaan jäät olivat mattamaisempia ja loskaisempia pinnoiltaan. Virtapaikoilla joet mukaan lukien muodostui laajoja ja kokonaankin jäättömiä alueita.

Eteläisillä merialueilla rannikoiden sekä sisäsaaristojen ja sisälahtien alueilla olleet jäät alkoivat sulaa siten, että tämän viikon alkuun mennessä niistä oli jäljellä enää lähinnä ajojää- ja loskalauttoja. Monin paikoin muodostui jopa jäättömiäkin alueita. Perämerellekin muodostui laaja jäätön alue ulapallensa.

Tämä parhaillaan menossa oleva takatalvinen vaihe on vaikuttanut noihin em. elementteihin muokkaamalla niistä vähän aikaisempaa talvisempia seuraavasti; 

Uutta lunta saatiin siis lähes koko Etelä-Suomeen eiliseksi torstaiksi 2 - 5 cm, ja monin paikoin runsaimmat lumimäärät olivat etelärannikon tuntumassa ja kaakossa. Kuitenkin jo eilen torstaina kävi alkukeväinen vaihe jo sillä tavalla esille, kun runsaspilvisessäkin tilanteessa Aurinko lämmitti jopa pilvien läpikin mm. asfaltteja lievässä pakkasessa niin, että lumi suli niiden pinnoilta pois. 

Tänään perjantaina puolestaan tuo uusi lumi suli helposti pois auringonpaahdepaikoilta pois sään oltua selkeää; mm. etelärinteet ja -luiskat sulivat jo paljaiksi -- huomenna lauantaina leudommassa säässä tämä uusi lumi sulaa sitten jo muutenkin lähes kokonaan jo pois. Toisaalta tuon em. la-su välisen yön lumisade tuo vielä sen parisen senttiä uutta lunta takaisinkin monin paikoin etenkin sisämaassa.

Viime öiden yöpakkaset ovat palauttaneet routaa pari-kolme senttiä jo sulaneillekin paikoille, mutta toisaalta auringonpaahdekohdilla esim. tänään selkeässä säässä sulamistakin on taas tapahtunut.

Myös vesistöjäät ovat olleet aikaisempaa hitusen jäisempiä ja vanhat jäät aamuisin aikaisempaa kovempia; kuitenkaan virtapaikoilla ei ole muodostunut enää merkittävästi uutta jäätä pientä jäähilettä lukuun ottamatta, ja joet ovat pysyneet jo kokonaan jäistä vapaina. Samoin eteläisillä merialueilla uuden jään muodostus on ollut korkeintaan vain hyvin vähäistä sisälahdissa ja sisäsaaristoissa tyvenissä kohdissa. Toisaalta Perämerellä ulapallensa on muodostunut uusi jääkenttä, joten siellä koko alue on taas uudestaan umpijäässä.

Tuo ensi viikon huippuluokan lämpöaalto onkin sitten todella merkittävä kaiken jään, roudan ja lumen sulattaja! -- kaikki uusi ja kuohkea lumi sulaa tietenkin jo heti tiistaina kokonaan pois, ja sitten em. vanhat lumet jatkavat sulamistaan nopeasti niin, että ensi viikon sunnuntaihin mennessä kokonaan lumetonta on todennäköisesti jo tuolle em. Vaasan pohjoispuolelta Tampereen itäpuolitse Lahden tienoon kautta Lappeenrannan seudulle olevalle vyöhykkeelle saakka, ja sen koillis-itäpuolellakin sulaminen etenee niin, että vain metsiin, varjopaikoille ja lumenkinostumakohdille voi vielä jäädä pientä laikullista lunta.

Tuon em. vyöhykkeen lounais-länsipuolella lumet ovat jo joka tapauksessa niin paljon sulaneet pois, että sille alueelle ei enää tule merkittäviä sulamisvesiä, ja siten sillä alueella mm. jokivirtaamat pysyvät ensi viikon lämpöaallossa jo tasaisen normaaleina. Sen sijaan tuon em. vyöhykkeen koillis-itäpuolella sulamistulvia voi tulla ensi viikolla jonkin verran.

Huippuetuaikainen ja ajankohtaan nähden äärivoimakas lumisulaminen tarkoittaa myös sitä, että keinolumetetut hiihtoladut yms. talviliikunnan alueet uhkaavat myös sulaa hyvin ennenaikaisesti "käsiin" ensi viikolla, ja sama koskee myös Lahdessa Salpausselän talviliikunta-aluetta, missä juurikin ensi viikon lopulle ajoitetut Salpausselän kisat saattavat joutua ko. lumisulamisen takia erityisiin vaikeuksiin ja jopa peruutusuhan alle ennen näkemättömästi!...

Routa sulaa jo nyt valmiiksi vanhasta lumesta kokonaan sulaneilla alueilla kokonaan tai lähes kokonaan ensi viikon sunnuntaihin mennessä, ja tuon em. vyöhykkeen koillis-itäpuolellakin ainakin osittain kokonaan sulakohdille -- näin ollen maaperä muuttuu kasvukautta vastaanottavaiseksi erittäin hämmästyttävän etuaikaisesti hyvin laajalla alueella jo näin maaliskuun lopulla!

Myös vesistöjäiden kokonaan lähtemistä ja poissulamista alkaa tapahtumaan sekä järvissä että eteläisillä merialueilla hämmästyttävän etuaikaisesti, joskin ensi viikon sunnuntaihin mennessä aivan kaikki jäät eivät taida vielä ehtiä katoamaan kokonaan...

Mutta kokonaan jäättömäksi muodostuvilla vesistöalueilla voidaankin sitten odottaa jo myös yhtä hämmästyttävästi pintavesien lämpenemisen alkamista 0 ja +5 asteen välillä, ja varsinkin auringonpaisteen ollessa vähäpilvisissä vaiheissa jo niin hyvää teholtaan -- onhan Kevätpäiväntasauskin tulossa jo ensi viikon torstaina 20.3.

Lumettomuus, roudattomuus ja jäättömyys alkavat siten ensi viikolla mahdollistamaan myös hämmästyttävän etuaikaisesti kasvukauden alkamista, ja itse asiassa kasvukauden alkamisesta saatiin jo hieman esimakua tuossa edellisessä lämpöaallossa, koska sen aikana pähkinäpensaiden (Corylus avellana) kukinta voimistui ja leppien (Alnus sp.) kukinta saatiin alkuun monin paikoin etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Tämä takatalvinen vaihe on nyt hidastuttanut näiden kukinnan etenemistä (kukkivat norkot ovat selvinneet pääasiassa hyvin viime öiden pakkasista), mutta ensi viikon tuollainen huippuvoimakas lämpöaalto saa niiden kukinnan voimistumaan jopa jo huippuunsa ja kukinta-alue laajenee lepillä jo kaikkialle Etelä-Suomeen ja osin Keski-Suomen puolellekin.

Haapojen (Populus tremula) ja pajujen (Salix sp.) norkkoalut eli "kissat" kasvoivat jo myös ajankohtaan nähden normaalia isommiksi tuossa edellisessä lämpöaallossa, ja nyt niiden kasvu on ollut tietenkin pysähtynyttä tässä takatalvessa -- ensi viikon huippulämmössä niiden kasvu jatkuu, ja saattaa olla sen viikon sunnuntaihin mennessä olla kuin ollakin edessä lämpimillä kasvupaikoilla niiden varsinaisen kukinnan alkuun pääsyäkin; se olisi todella erikoista ja maaliskuussa sellaista on tapahtunut elämäni aikana vain kerran aikaisemmin vuonna 2007, kun silloin oli ennätyslämmin maaliskuu! Nyt olisi siis vastaavaa tulossa toisen kerran...

Myös muutamilla muilla varhain kevääseen heräämistä tekevillä kasveilla esiintyi hieman ensikasvun oireita tuossa edellisessä lämpöaallossa; esim. tuomen (Prunus padus), terttuseljan (Sambucus racemosa), viitapihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) ja pikkuherukan eli lamoherukan (Ribes glandulosum) silmut turposivat hitusen -- ensi viikolla niiden turpoaminen jatkuu, ja lämpimillä paikoilla ainakin pikkuherukka saattaa jo puhkaista silmuistaan vihreää esille sunnuntaihin mennessä.

Puistojen ja puutarhojen nurmikot olivat lumettomilla alueilla tuon edellisen lämpöaallon aikana edelleen hitusen vihreitä, joten koko talvi huippuleutona ei pystynyt kellastuttamaan nurmikoita aivan täysin tällä kertaa -- ensi viikolla roudankin jo sulaessa kokonaan voidaan odottaa etenkin auringonpaahdepaikoilta alkaen myös hämmästyttävästi jo nurmikoiden kasvun ja vihertymisen alkamista.

Samoin maaseudulla peltoviljelyssä voidaan odotella jo rukiin ja syysvehnän oraiden kasvuun lähtöä ja uudestaan vihertymistä talven aikana kellastuneilta osiltaan.

Myös sipulikasvit alkavat heräämään yhä enemmän puistoissa ja puutarhoissa; hieman jo edellisen lämpöaallon aikana niiden kasvua näkyi, mutta ensi viikolla voidaan odottaa mm. lumikellojen (Galanthus nivalis) kukintahuipentumaa ja narsissien (Narcissus sp.) versojen esille työntymistä kunnolla. Luonnossa leskenlehtien (Tussilago farfara) kukintaa alkaa näkymään yleisesti. 

Kasviviljelyyn liittyen voidaan todeta jo myös se, että roudan sulettua kokonaan alkaa jo maaperän kuivuminen myös erittäin etuaikaisesti. Samoin roudan kokonaan sulaminen lieventää myös hyvin etuaikaisesti ainavihantien kasvilajien paahdeongelmia, joten esim. alppiruusuilla (Rhododendron sp.) olosuhteet muuttuvat ajankohtaan nähden erittäin hyviksi, ja eipä niillä koko talvenakaan ole ollut kovin vaikeaa muutoinkaan.

Eli odotettavissa on maaliskuun lopulle kevään jopa ennätysmäistä etenemistä etuajassa vuoden 2007 maaliskuun tapaan, joten erittäin mielenkiintoisiksi ovat säät ja luonto-olosuhteet käymässä täällä Suomessa!

Mainittakoon vielä tähän lopuksi se, että Yhdysvalloissakin on tänään ja koko viikonlopun ajan tavanomaisesta paljon poikkeavaa, koska siellä on alkanut keski-, kaakkois- ja itäosissa kolmen päivän myrsky- ja rajuilmaepisodi, jossa on tulossa mm. derecho, voimakas tornadosarja kahdelle päivälle, jättirakeita ja muutenkin monenlaisia myrskyvaikutuksia erittäin tuhoisasti! -- tässä on kolme YouTube-kanavaa sikäläisiltä somemeteorologeilta, joista pääsette valitsemaan mm. livestriimejä näistä kolmen päivän rajuilmavaiheista: Ryan Hall, Y'all, Max Velocity - Severe Weather Center ja Reed Timmer.

Päivitys 17.3.2025 klo. 21:50:

Nyt on siis maanantai ja on aika päivittää uusimmat tiedot tämän alkaneen viikon aikana kehittyvästä lämpöaallosta, joka on ollut odotettavissa jo monta päivää -- nyt näyttää siltä, että lämpöaalto kehittyy aikaisempaa arviota hitaammin ja hieman vaisummin, missä alkuun ti-pe välillä Pohjois-Suomi jää vielä paljolti lämpöaallosta sivuun ja lähinnä vain Etelä- ja osin Keski-Suomi pääsevät nauttimaan tästä normaalia voimakkaammasta kevätlämmöstä jo huomisesta tiistaista alkaen; viikonloppuna on sitten odotettavissa lämmön voimistumista koko maassa.

Syynä tähän muutokseen on suursäätilallisesti yhtäältä se, kun ensin ti-ke aikana Lapin yli itään siirtyvä voimakas matalapaine on sen verran eteläisempi ja voimakkaampi aikaisempaan ennusteeseen nähden, jolloin sen perässä tulee vielä etenkin Pohjois-Suomeen kylmää ilmaa luoteesta.

Toisaalta tuon jälkeen to-pe hyvin lämpimän lounaisvirtauksen kehitys on heikkotuulisempaa Länsi-Euroopasta Fennoskandiaan kuin aikaisemmassa ennustearviossa näytti, ja lisäksi tuossa vaiheessa mukaan liittyy oman korkeapaineen keskuksen kehitys Etelä-Skandinaviasta Etelä-Suomeen ja Baltiaan, jolloin lämmin virtaus joutuu ikään kuin kiertelemään sen ympäri eikä pääse vaikuttamaan heti aivan suoraan Suomeen. 

Kuitenkin sitten viikonloppuna ja seuraavan viikon alussa tuo korkeapaine sijoittuu laajempana korkeapaineena Suomen itä-kaakkoispuolelle, jolloin lämpöaalto pääsee muodostumaan kunnolla Fennoskandiaan manner-Eurooppaankin laajasti kehittyvästä lämpöaallosta etelävirtauksen muodossa -- siinä vaiheessa Lappikin alkaa lämmetä kunnolla.

Tänään maanantaina ensimmäinen annos leudompaa ilmaa on alkanut virrata länsiluoteesta Etelä-Suomeen runsaamman pilvisyyden ja hajanaisten lumi-, räntä- ja tihkusateiden kera lämpötilan noustua yön -5 ja -10 asteen väliltä hitusen plussalle tai nollan vaiheille.

Huomenna tiistaina tuo em. voimakas matalapaine alkaa siirtymään Norjanmereltä kohti talvista Lappia, jonne tulee siitä lumipyryä. Etelä-Suomeen puolestaan tulee Föhn-tuulen mukana entistä leudompaa ilmaa, jolloin vaihtelevan runsaassa pilvisyydessä ja yön heikkojen räntäsateiden jälkeen lämpötila kohoaa yön nollan vaiheilta päivän +5 asteen vaiheille ja lounaassa-lännessä yli +5 asteenkin.

Ti-ke välisenä yönä Föhn-virtaus on Etelä-Suomessa voimakkaimmillaan, jolloin voimakas länsituuli pitää yölämpötilat jopa +2 ja +5 asteen välillä pilvisyyden ollessa vaihtelevaa ja vähenemään päin.

Keskiviikkona tuon em. matalapaineen jälkeen tuuli kääntyy enemmän luoteeseen ja heikkenee, jolloin vähän viileämpää ja kuivempaa ilmaa pääsee myös Etelä-Suomeen; pilvisyys on vähäistä ja leudon yön jälkeen päivän auringonpaisteessa lämpötila kohoaa toki etelässä reiluun +5 asteeseen etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa, joten ihan mukavan keväinen päivä on siitä tulossa.

Sitten to-pe aikana tuo lännestä käsin muodostuva korkeapaine siirtyy vähitellen heikkotuulisissa oloissa Etelä-Suomen päälle ja yli, jolloin yöt ovat ti-ke välistä yötä kylmempiä, mutta päivisin lämpöaalto alkaa voimistumaan vähitellen -- pilvisyys voi olla vaihtelevaa ja ajoittain runsastakin, mutta pääasiassa vähäpilvisen aurinkoista on odotettavissa, missä yölämpötilat ovat nollan vaiheilla tai hitusen pakkasella pilvisyyden mukaan, ja päivälämpötilat ovat +5 ja +10 asteen välillä siten, että pe on vähän to lämpimämpää.

Sitten la-su aikana etelävirtaus pääsee muodostumaan myös Etelä-Suomeen ja lämpöaallon voimistuminen alkaa näkymään sekä yö- että päivälämpötiloissa! -- vähäpilvisen aurinkoinen sää on pääosassa, joskin etelävirtauksen kostuminen voi lisätä ilmamassaan utua. Yöt alkavat lämpenemään plusasteille ja päivälämpötiloissa aletaan pääsemään yhä enemmän yli +10 asteen.

Näillä näkymin lämpöaallon huipennus on odotettavissa seuraavan viikon puolella maanantaina, ennen kuin etelän ja lännen väliltä olisi tulossa epävakaisempaa ja matalapaineen uhkaa; vähän viileämpi ja ajoittain sateinen (yhä plusasteista johtuen vesisateita eikä takatalven uhkaa) sää vallitsisi sitten pari-kolme päivää sen viikon puolella, mutta sitten ennustemalleissa olisi näkyvissä korkeapaineen uudestaan voimistumista Suomen itä-kaakkoispuolella, jolloin olisi mahdollista lämpöaallon palaaminen, ja jopa entistäkin voimakkaampana...

Näissä merkeissä kevät siis etenee joka tapauksessa Etelä-Suomessa huomattavan isossa etuajassa tavanomaiseen nähden mm. kasvillisuuden kevääseen heräämisen katsannossa tällä viikolla, vaikka lämpöaalto ei olekaan nyt aivan hurjimpien ennusteiden veroinen enää.

Tuota seuraavan viikon lämpöaallon uudistumista pitääkin sitten tarkastella vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, mutta todettakoon tässä vaiheessa jo se, miten se ehkä saattaa liittyä stratosfäärin polaaripyörteen jo tapahtuneeseen hajoamiseen: nimittäin jatkossa stratosfäärin tilanne muodostuu entistäkin erikoisemmaksi ajankohtaan nähden, jossa ko. polaaripyörteen tilalle muodostuu voimakas päinvastainen pyörre, jossa virtaus pyörii idästä länteen laajalla alueella.

Yksi sen vaikutus voisi siis ollakin troposfääriin se, että keskileveysasteille (kuten Eurooppaan ja Venäjälle) muodostuisi isoja blokkikorkeapaineita, ja sellaisen sijoittuminen sopivasti Itä-Eurooppaan, Venäjälle ja osin Fennoskandiaan tarkoittaisi tähän vuodenaikaan ja erityisesti Kevätpäiväntasauksen jälkeen jo tiettyä erikoissäätä Suomeen >> Erittäin lämmintä suursäätilaa ja siten poikkeuksellisen / ennätyksellisen korkeita lämpötiloja! -- ja tästähän on jo ennustemalleissa vihiä tuolle maaliskuun viimeiselle viikolle ja edelleen myös huhtikuun puolelle saakka; siksi erittäin korostuneella mielenkiinnolla odotan, miten tulee käymään!...

Tähän päivityksen lopuksi vielä koostetietoa siitä em. Yhdysvalloissa viikonloppuna tapahtuneesta rajuilma- ja tornadoepisodista Ryan Hallin medioista: Fb-julkaisunsa ja YouTube-kanavaltaan uusin ennustevideonsa.

Päivitys 21.3.2025 klo. 20:20:

Teen poikkeuksellisesti vielä yhden päivityksen tähän kohtaan, koska tämän viikonlopun lämpöaalto on edelleen sen verran selvästi vaisumpi, ja kerron tässä sille syyn ja katsotaan myös vielä viimeisimmät tiedot lämpötiloista viikonlopulle. Samalla maistiaisena kerron vielä ensi viikon eli maaliskuun viimeisen kokonaisen viikon säästä alustavia tietoja.

Tuo edellisessä päivityksessä mainittu Etelä-Skandinaviasta Etelä-Suomen ja Baltian yli itään Venäjälle siirtyvä korkeapaine on ollut nyt yhä voimakkaampi kuin aikaisemmissa ennusteissa näytti. 

Siksi tänään perjantaina sen nyt lähestyttyä lännestä Etelä-Suomeen, on sen etupuolella Lapista päässyt kylmää ilmaa ko. alueelle, ja jatkossa huomenna lauantaina ja sunnuntaina korkeapaineen edelleen voimistuessa se pitää alueellaan tuota kylmää ilmaa eikä länsipuolelta manner-Euroopan lämpöaallosta kaartuva lämpimämpi ilmamassa pääse kunnolla Suomeen tai pääsee vain vähän. Tosin kauempaa lännestä Lappiin kiertyy lounais-länsituulen muodossa paljon aikaisempaa leudompaa ilmaa, joten sinne koittaa keväistä suojasäätä etenkin päivälämpötiloissa pariksi päiväksi.

Täällä Etelä-Suomessa tuon kylmemmän tilanteen nyt varmistuttua jo tänään päivälämpötila jäi selkeästä säästä ja voimakkaasta auringonpaisteesta huolimatta vain +5 asteen vaiheille, ja lähinnä vain Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa päästiin selvemmin yli +5 asteen pohjois-koillistuulen tunnuttua kylmältä. 

Tuon korkeapaineen keskus on ensi yönä ja vielä osittain huomenna lauantaina Etelä-Suomen päällä, joten tuulet tyyntyvät ja se tietää kylmää pe-la välistä yötä; minimilämpötilat ovat -5 asteen vaiheilla ja idän sisämaassa vielä osittain lumisella alueella voi olla -10 asteen tienoilla olevat kylmyydetkin mahdollisia. Sää jatkuu koko ajan selkeänä, joten huomenna Aurinko toki lämmittää ja vähitellen lännestä käsin ilmamassa on hitaasti lämpenemässä etelätuulten viritessä, joten huomenna tätä päivää hieman laajemmalla alueella länsipainotteisesti päästään +5 ja +9 asteen välille.

Sunnuntaina selkeä sää jatkuu edelleen mutta etelätuulet ovat vähitellen voimistumassa. Yölämpötilat ovat edelleen pakkasella koko alueella, mutta edeltävään yöhön nähden hieman miedommissa -2 ja -5 asteen välisissä lukemissa, ja päivälämpötila nousee yhä paremmin +5 ja +10 asteen välille; vain lounais-länsiosan lumettomalla alueella sisämaassa voi olla paikoin mahdollista ylittää +10 astetta.

Sitten maanantaina Puolasta käsin Baltiaan saapuva matalapaine alkaa vaikuttaa myös Etelä-Suomen säähän: etelävirtaus ei ehdi kunnolla lämmetä täällä ennen sen tuloa, joten siihen liittyvä Baltiasta nouseva sadealue voi sisältää vesisateen lisäksi jopa räntää / märkää lunta paikoin tai ajoittain, koska lämpötilat jäävät 0 ja +5 asteen välille runsaassa pilvisyydessä koko päiväksi, ja paikoin sateessa voidaan siis olla lähellä nollaakin -- sade ei näytä olevan kuitenkaan merkittävän runsasta, joten mahdolliset paikalliset lumipeitteet eivät liene senttiä-paria kummempia, jos niitä edes muodostuu, ja seuraavana päivänä ne joka tapauksessa sulavat nopeasti pois...

Ensi viikon ti-to välillä on sitten vuorossa Etelä-Suomeen lievästi epävakainen ja lämpimähkö vaihe, jossa tuo em. matalapaine siirtyy heikkona jonomuodostelmana Suomen yli koilliseen, missä sää on vaihtelevapilvistä, tuulet varsin heikkoja ja enimmäkseen etelän ja lännen väliltä ja kuurosateille (lähinnä vain vettä päivisin, mutta yöaikaan myös räntää) voi olla ajoittain mahdollisuuksia; yölämpötilat ovat nollan tienoilla ja päivälämpötilat +5 asteen vaiheilla ja aurinkoisimmilla hetkillä +5 ja +9 asteen välillä.

Kuten jo edellisessä päivityksessä uumoilin, niin Venäjällä voi sitten ensi viikon lopulla voimistua korkeapaine sen verran vahvasti, ja kun lännessä vaikuttaa matalapaine siinä vaiheessa, niin näiden välissä saattaa Suomeen muodostua Itä-Euroopasta hyvin lämmin etelä-kaakkoisvirtaus -- eli siinä vaiheessa olisi muodostumassa todella kunnollinen lämpöaalto maahamme...

Tarkastellaan sitä ja sen mahdollisuutta tarkemmin vasta seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, jonka julkaisen todennäköisesti ensi maanantaina -- näissä merkeissä siis tämän viikonlopun lämpö jää ennakoitua selvästi vaisummaksi, joten tässä nähdään, miten edellä kuvatulla tavalla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset sääsysteemeissä muuttavat toteutuvaa säätä, ja tällä kertaa siis kylmemmäksi.

Tämä on varmasti pettymys kunnon kevätlämpöaaltoa odottaneille, mutta toisaalta tämän lievemmän lämmön ansiosta parhaillaan menossa olevat Salpausselän kisat pystytään viemään sittenkin nipin napin läpi ilman vaaraa katastrofaalisesta lumisulamisesta jopa keinolumetettuja latuja myöten -- luonnossa toki ei nyt tapahdu niin paljoa kevään etuaikaista etenemistä kuin tuolla ylempänä ensin arvioin, mutta palataan luontohavainnoistakin paremmin asiaan vasta seuraavassa aiheen mukaisessa kirjoituksessa.

Youtube-meteorologi Ryan Hallin "Y'all Squad" -ryhmä humaanin toiminnan esimerkkinä yleisesti myös mm. yhteiskunnallispoliittiselle aktivismille: dokumenttivideo "Y'all Squad":n auttamistoimista tornadon tuhoamassa Rolling Forkissa

Tähän väliin haluan tarjota jotain huippu-upeaa ja ihmisyyden parhaita puolia esittävää toimintaa ja asennetta Yhdysvalloista epävirallisesti!

Nimittäin jotain ennen näkemätöntä tuossa katsannossa on kehittynyt epävirallisesti ammattimaisen meteorologian ja ns. myrskybongareiden parissa Youtube-meteorologina tunnetuksi tulleen Ryan Hallin johdolla.

Ryan on perustanut Youtube-kanavansa "Ryan Hall, Y'all" lisäksi sääkatastrofeista ja -tuhoista kärsiville yhteisöille ja ihmisille auttamisryhmän nimeltä "Y'all Squad", joka toimii Yhdysvaltojen alueella (ainakin toistaiseksi vain siellä).

Se toimittaa resurssiensa (kyseessä lienee tulevaisuudessa massiivisesti kasvava toiminta...) mukaan joillekin säätuhoalueille Yhdysvalloissa ruoka- ja materiaaliapua, sekä kerää lahjoituksien kautta myös taloudellista tukea ja toimittaa sitä raha-avustuksina perille joillekin sitä tarvitseville.

Ko. ryhmä on ollut jo ainakin viime vuodesta saakka toiminnassa, mutta sen toiminta nousi viime kuussa ennen näkemättömän tärkeään ja huomattavaan osaan, kun 24.3.2023 Mississippin Rolling Fork -niminen pikkukaupunki koki totaalisen tuhon erityisen rajun tornadon iskettyä suoraan sinne.

Tässä on siitä tornadotuhosta ja ko. ryhmän toiminnasta siellä Ryan Hallin eräänlainen dokumenttivideo (Giving $100k To People Hit By Monster Tornadoes...) n. kolmen päivän takaa, jossa esitellään pelastus- ja auttamistoimia tuolla tuhoutuneen Rolling Forkin alueella, jossa "Y'all Squad" oli merkittävänä osatekijänä mukana heti tornadotilanteen tapahduttua.

Kuten videolta nähdään, niin ko. pikkukaupunki sai niin suoran osuman EF4-luokkaan määritellystä tornadosta, että juuri mitään ei yhteisöstä säilynyt tuhoutumatta, ja monet korttelit tuhoutuivat täydellisesti - Rolling Fork siis lakkasi olemasta fyysisesti.

Ja kuten muistamme täällä Suomessakin uutisista tuolta tuhon hetkeltä, niin myös valitettavasti useita kuolonuhreja ja paljon loukkaantuneita tuli tästä sääkatastrofista - Tuo tornadotilanne onkin nostettu Mississippin historian kautta aikain pahimpien säätuhojen joukkoon.

Onneksi Ryan Hallin tarjoamat ruoka- ja materiaaliavustukset sekä myös suoratkin rahalliset tuet ovat herättäneet paikallisissa suurta kiitollisuutta, ja laajasti sääharrastajien parissa suurta ihailua ja kunnioitusta.

Mukana tässä "Y'all Squad" -porukassa ovat usein myös muut sääharrastajat ja myrskybongarit, joista monet tekevät Ryan Hallin Youtube-kanavan suorien sää- ja myrskylähetysten kanssa tiivistä yhteistyötä.

Yksi tällainen aktiivinen myrskybongari tässä joukossa on Chris Hall, jota haastatellaan myös tässä ko. videolla.

Lisäksi Ryan Hallin kanssa näissä säälähetyksissä on aina useita muitakin myrskybongareita, jotka liikkuvat autoillaan myrskyjen perässä kulloisellakin myrskyalueella, ja raportoivat striimivideoiden ja ääniraporttien kera livenä tilanteista.

Ryan Hallin kanssa ns. studioapuna livelähetyksissä on myös hänen siskonsa ja etäyhteyksien kautta myös toinen ammattimeteorologi nimeltään Andy Hill, jolla on myös äskettäin perustamansa oma Youtube-kanavansa "Meteorologist Andy Hill".

Tässä on siis esimerkki siitä, miten osaltaan internet ja some on mahdollistanut aivan uudenlaista sääharrastamisen ja meteorologisen toiminnan lajia, jossa yhdistyy ammattimaisuus, epävirallinen harrastuneisuus ja perehtyneisyys sekä laajamittainen humaani auttamisen halu aivan uudenlaisella tavalla, jossa some ja käytännön toiminta tuottaa monenlaista edistyksellistä ja interaktiivista sisältöä.

Otin tämän esille nyt näin myös siksi, koska tässä on esimerkkiä myös muiden aihepiirien parissa toteutettavalle samanlaatuiselle / vastaavan tapaiselle uraa uurtavalle ja luovalle toiminnalle ja hyvällä tavalla humaanille asenteelle.

Tietenkin yksi sellainen "muu aihepiiri" voisi olla yhteiskunnallis-poliittiset sisällöt ja toiminnat, jotka ovat toki hyvin tärkeässä osassa länsimaiden rappiokriisissä lähitulevaisuudessa!...

Varmasti tulee aivan lähitulevaisuudessa(kin) olemaan tarvetta virallisten sisältöjen ja tahojen toimintaa ohittavalle epäviralliselle toiminnalle, jolle operaatiollisena ja / tai asenteellisena esimerkkinä voisi olla mm. juuri tällainen Ryan Hallin perustama meteorologinen kokonaistoiminta.

Ryan Hallin youtube-kanavahan on jo ollut muutenkin pysyvästi linkkinä minun blogisarjassani "Sääennuste- ja luontoseurantaraportti" -- ja tässä lopuksi laitan linkiksi myös sen livestriimivideon myrskyseurannasta tuolta 24.3. -päivältä, joka sisälsi tuon Rolling Forkin tuhoutumisen: The March 24, 2023 Tornado Outbreak, As It Happened... .